Hallinnolliset kustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin aiemmissa tutkimuksissa on arvioitu.
Arvonlisäveron alaraja haittaa selvästi pienten yritysten kasvua. Tämä selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreesta tutkimuksesta.
Yrityksen liikevaihtoon perustuvan rajan, joka on 10 000 euroa (aiemmin 8 500 euroa) alapuolella yritysten ei tarvitse maksaa veroa eikä raportoida myyntejä ja ostoja. Tämä raja luo tutkimuksen mukaan yrityksille kannustimen pysyä pienenä.
Tutkimustulosten mukaan suuri määrä yrityksiä kasautuu Suomessa juuri alarajan alle. Tätä havaintoa selittävät alv-raportointiin liittyvät hallinnolliset kustannukset.
Sen sijaan suuretkaan veromuutokset eivät vähentäneet yritysten jäämistä alarajan alapuolelle. Myöskään vuonna 2004 käyttöön otetulla alarajahuojennuksella ei ollut tällaisia vaikutuksia.
Raportoinnin keventäminen tepsii
Sitä vastoin alv-raportointiin liittyvien hallinnollisten vaatimusten keventäminen vähensi alv-alarajan haitallisia vaikutuksia yritysjakaumaan ja yritysten kasvuun. Vuonna 2010 pienet yritykset saivat oikeuden siirtyä alv:n kuukausi-ilmoittamisesta vuosi-ilmoittamiseen, ja samalla alv:n huojennuksen hakemista helpotettiin. Nämä toimet vähensivät selvästi yritysten kasautumista alle alarajan.
VATT:n tutkimuksen mukaan alv-alarajalla on haitallisia vaikutuksia yritysten kasvuun. Tämä vaikutus on erityisen selvä sellaisilla palvelualan yrityksillä, joiden omistajat ovat hyvin pienituloisia.
Tutkimuksessa ei löydetä viitteitä siitä, että rajan aiheuttamat käyttäytymisvaikutukset johtuisivat veronkierrosta, verojen välttelystä tai yritysten pilkkomisesta. Tämä viittaa siihen, että yritykset reagoivat liikevaihtorajaan vähentämällä myyntiään.
Huojennuksen hakua voisi helpottaa
VATTin erikoistutkija Jarkko Harjun mukaan hallinnolliset syyt ja raportointiin liittyvä vaiva ovat se, mikä merkitsee näille yrityksille, ei alv:n taso sinänsä.
– Tutkimustuloksemme antavat tukea pieniin yrityksiin kohdistuvan hallinnollisen taakan keventämiselle. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi alv:n huojennuksen automaattisella myöntämisellä nykyisen hakemusmenettelyyn perustuvan järjestelmän sijaan.
Lisäksi tutkijat katsovat, että nykyistä alv-alarajaa tulisi korottaa huomattavasti nykyisestä.
Tutkimusaineisto kattaa verorekisteritiedot kaikista Suomen yrityksistä ja niiden omistajista vuosilta 2000–2013.
Riikka Koskenranta