Hallitus antoi keskiviikkona eduskunnalle esityksen uudeksi hankintalaiksi. Tärkeimpiä esitettäviä uudistuksia ovat velvollisuus jakaa hankinnat osiin, kilpailun korostaminen sidosyksikköhankinnoissa sekä kansallisten hankintojen sääntelyn reipas keventäminen.
Lakiin on näillä näkymin tulossa periaatesäännös, joka edellyttää pienhankintojen kilpailuttamista avoimesti. Lisäksi arvoltaan suurimmille eli niin sanotuille EU-hankinnoille asetetaan uusia yrittäjämyönteisiä velvoitteita.
Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala arvioi, että uusi laki parantaisi pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä mukaan julkisiin hankintoihin.
– Pienten ja keskisuurten yritysten pahin ongelma julkisissa hankinnoissa on ollut hankintojen keskittyminen. Se on johtunut ostojen kilpailuttamisesta niin suurina kokonaisuuksina, etteivät pienet yritykset ole pystyneet antamaan pyydetyn laajuista tarjousta. Velvoite jakaa hankinnat on tärkein keino auttaa pieniäkin yrityksiä mukaan EU-hankintoihin, Neimala sanoo.
Pk-yritysten kannalta on myös hyvä, että liikevaihtovaatimus voi jatkossa olla enintään kaksi kertaa hankinnan arvo.
– Liikevaihtovaatimusten kohtuullistaminen puolestaan tukee pienten yritysten mahdollisuuksia kilpailla muiden yritysten kanssa, Neimala toteaa.
Suorahankintoihin voidaan puuttua paremmin
Lakiesitykseen sisältyy sidosyksikköhankintojen tiukka sääntely. Esityksen mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoisi jatkossa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä.
Uuden lain tavoitteena on edistää myös markkinavuoropuhelua ostajien ja myyjien välillä, mikä parantaa ostajien ja myyjien hankintaosaamista.
Neimalan mukaan keinot puuttua laittomiin suorahankintoihin ovat tähän saakka olleet pahasti vajavaiset.
– On ollut kohtuutonta, että taloudellisesti näin merkittävän järjestelmän valvonnasta ovat vastanneet vain yksityiset, tarjouskilpailuihin osallistuvat yritykset hakemalla muutosta hankintapäätökseen. Uusi viranomaisomaisvalvonta, jota olemme pitkään edellyttäneet, sopii Kilpailu- ja kuluttajaviraston rooliin ja ennaltaehkäisee hankintalain rikkomuksia, Neimala summaa.
Kynnysarvot nousemassa
Lakiesitys on nostamassa kaikkia tärkeitä kansallisten hankintojen kynnysarvoja. Esimerkiksi tavara- ja palveluhankintojen kilpailutuksen raja on kohoamassa 30 000 eurosta 60 000 euroon.
Suomen Yrittäjät pitäisi kuitenkin kynnysarvot jossakin määrin alempana, jotta avoimuus ja syrjimättömyys toteutuisivat pienemmissäkin hankinnoissa.
Alempia kynnysarvoja puoltaa sekin, että kansallisten hankintojen menettelyjä ollaan keventämässä radikaalisti. Jatkossa laki ei enää aiheuta nykyiseen tapaan ylimääräisiä menettelykustannuksia, vaan se on paljon joustavampi.
– Vain avoin kilpailu tuottaa hyvää laatua ja kustannussäästöjä asiakkaalle. Siksi tarvitaan kevyet ja joustavat mutta kuitenkin kattavat yhteiset pelisäännöt, Neimala sanoo.
Katri Simola