Noin vuosi sitten Microsoft päätti lakkauttaa Salon kampuksen. Se oli kova isku yhden ison yrityksen varaan rakennetulle kaupungille. Nyt yli satapäinen irtisanottujen joukko pyrkii yrittäjyydellä pelastamaan itsensä, vanhat kollegansa sekä muuttamaan kaupungin vääristynyttä elinkeinorakennetta.
Neuvottelutilan pöydällä makaa pala suomalaista historiaa, joka saa ympärille kokoontuneet ihmiset hymyilemään ja nauramaan vapautuneesti. Hymy paistaa silmissä asti, kun he hypistelevät laitteita, joissa on napit ja näyttö.
Mieleen palaa muistoja, jotka rakensivat suomalaisten identiteettiä ja loivat Suomi-brändin, joka tunnettiin pitkin maailmaa. Lukuisten tutkimusten mukaan juuri näistä esineistä pieni Pohjoismaa muistettiin parhaiten. Kyse on tietenkin Nokian puhelimista.
Siitä, kun nokialaiset todella löivät itsensä läpi tavallisen kansan keskuudessa, on lähes kaksi vuosikymmentä.
Hieman pidempään aikaan mahtuu käytännössä koko suomalaisen puhelinteollisuuden nousu ja tuho, mikä kulminoitui Microsoftin Salon kampuksen lakkauttamispäätökseen viime kesänä. Matkapuhelintehdas suljettiin Salosta jo vuonna 2012.
Suomeen jäi jäljelle enää vain Microsoftin Tampereen ja Espoon yksiköt, kun Nokian kännyköiden alkukoti päätettiin lopettaa.
Se oli Tuija Välimaalle, Retu Niemelle, Jukka Brandtille, Jari Suutarille, Jari Surakalle, Sami Metsänperälle ja Arto Kiemalle sokkiuutinen, mutta samalla myös uusi alku.
Kun heiltä kysyy nyt, oli heinäkuinen keskiviikko reilut seitsemän kuukautta sitten hyvä päivä.
− Tiedän, ettei moni ehkä allekirjoita täysin ajatustani, mutta minulle Salon kampuksen lakkauttaminen oli vuoden 2015 parhaimpia päiviä. Ei olisi ollut järkeä lähteä vakituisesta työstä epävarmuuteen, jossa ei edes tiedä mitä kolmen kuukauden kuluttua tapahtuu. Lopettamispäätös antoi mahdollisuuden yrittäjyyteen, Brandt miettii nyt.
− Potentiaalia on paljon, sen käyttö vain on ollut kesästä lähtien meidän omissa käsissämme, Surakka muistuttaa.
Pommi putoaa
Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015. Lomakausi käy kuumimmillaan, ja myös Microsoftin Salon yksikön työntekijöistä merkittävä osa on laskeutunut
loman viettoon.
Aamu on valjennut puolipilvisenä, samanlaisena kuin se tekee koko heinäkuun. Edellisenä viikonloppuna juhlitun Turun Ruisrockin mukanaan tuomat helteet ovat enää muisto, kun elohopea ei koko päivänä yllä edes 18:aan asteeseen.
Hiljaisesta kesästä ei ole ollut tietoakaan, sillä Turun telakan laivatilaukset, Fennovoiman rakennuslupahakemus ja Kreikan kriisi ovat pitäneet uutisnälkäisimmät kylläisinä.
Vain kourallinen suomalaisia tietää, että tuona aivan tavallisena keskiviikkona on luvassa jälleen yksi uutispommi, joka tulee ravistelemaan Saloa ja sen asukkaita.
Nokialla ja Microsoftilla on ollut yt-neuvotteluja tasaisesti koko 2000-luvun. Salossa niihin on totuttu.
Esimerkiksi Jari Surakalle viime kesänä alkaneet yt-neuvottelut olivat kymmenennet. Hän ehti työskennellä Nokian ja Microsoftin palveluksessa 3 559 päivää, mikä on insinöörin matematiikalla 15,74 vuotta.
Moni osasi aavistaa yt-neuvottelujen alkamisen, sillä puhelinliiketoiminnan tulokset eivät olleet toivottuja. Siitä huolimatta kukaan ei uskonut koko kampuksen sulkemiseen.
Yleensä yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta tihkui tietoja etukäteen, mutta tällä kertaa hiljaisuus oli järjestelmällistä.
− Siitä tiesi todella harva, joukko vahvistaa.
Kello on jo yli neljä iltapäivällä. Salossa on alkanut ripottaa myös vettä. Kaikkiaan sitä tulee vuorokauden aikana 4,9 millimetriä.
Sitten uutispommi putoaa: Microsoft aloittaa yt-neuvottelut ja sulkee Salon kampuksen.
Tuija Välimaa kuulee asian uutisista ollessaan kylässä veljensä luona, Retu Niemi saa tiedon perheensä ulkomaanmatkalle, Jukka Brandtin puhelin soi kesken venereissun ja Jari Surakka lukee asian ymmällään verkosta. Noin puoli tuntia myöhemmin esimies varmistaa asian oikeellisuuden.
Kaikkien mielessä vilisee kysymyksiä, kuten miten käy taloudellisen vakauden ja kuinka tulevaisuudessa selvitään ilman läheisimpiä työtovereita.
Steve Jobs ehti edelle
Lopettamispäätöstä seuraa järkytys, sokki, suru ja pettymys, mutta monen mielessä käy samaan aikaan helpotus. Jo pitkään useampi on ollut turhautunut siihen, etteivät osaaminen ja kehitys kulje Salossa käsi kädessä.
− Kyse ei ollut siitä, ettei meillä ollut osaamista. Sitä kyllä löytyy, mutta Steve Jobs vain keksi jotain meitä ennen. Salossa on paljon hiljaista tietoa ja asiantuntijuutta, jonka voi nyt laittaa käytäntöön, Brandt pohtii ja muut myötäilevät.
Hän on ostanut syksyllä yhtiökumppaniensa kanssa jo aiemmin kehittelyssä olleen urheilusovellusidean. Brandtin Gavon Oy sai y-tunnuksen marraskuun lopulla, ja tammikuun alussa sovellus pääsi kokeiluun ensimmäisessä Salon Vilppaan Korisliiga-ottelussa.
− Kehitämme sovellusta, joka tarjoaa tilastoja ja lisätietoa urheiluseurojen faneille peleistä, koripalloaktiiviksi tunnustautuva mies kertoo.
Oulun yliopistossa sähkötekniikkaa opiskellut Brandt aloitti Nokian palveluksessa puhelintestaajana Tokiossa vuonna 1998. Saloon Raahesta kotoisin oleva peruspositiivinen mies asettui asumaan pari vuotta myöhemmin.
Eikä hän halua enää Varsinais-Suomesta mihinkään lähteä, sillä Brandt on juurtunut Saloon ja sitä ympäröivään luontoon. Muutto työn perässä pääkaupunkiseudulle kerrostalokolmioonkaan ei häntä houkuttele.
− Kyllä niitä liikeideoita jo kesäkuussa pyöriteltiin. Yt-neuvottelut vain antoivat yrittäjyyteen viimeisen sysäyksen. Itse asiassa firman nimen olen keksinyt jo vuonna 1993, kun edellisen kerran pohdiskelin yrittäjäksi ryhtymistä.
Muut ideat jäivät kehitysasteelle, kun entinen kollega Espoosta otti yhteyttä ja kertoi ideastaan. Niin Brandt kahden yhtiökumppaninsa kanssa osti puolivalmiin sovelluksen ja alkoi kehittää siitä kannattavaa tuotetta.
Gavonin tavoitteena on tuottaa sovellus mahdollisimman monien urheilu-seurojen käyttöön.
Myöskään Jari Surakka ei aikaillut yritysideansakanssa. Surullisen yt-ilmoituksen jälkeisenä päivänä Surakka kävi kuuntelemassa, mitä sanottavaa Suomen hallituksella ja Salon kaupungin johdolla oli. Vain joitakin tunteja tilaisuuden jälkeen Surakan suunnitelma ProtoHouse Finland Oy:sta oli valmis.
Prototyyppien ja 3D-mallinnuksen parissa työskennellyt mies oli jo pitkään pyöritellyt mielessään yrittäjyyttä. Salon kampuksen lakkauttamispäätös mahdollisti unelman toteuttamisen. Hän tekee täysin samaa työtä kuin Microsoftin palkkalistoilla, mutta omilla ehdoillaan.
− Sanoin tiimilleni aina, että meidän täytyy työskennellä yhtä hyvin tai paremmin kuin ulkoistetut palveluntarjoajat. Koen, että niin teimme loppuun asti, hän hymähtää.
Surakka työllistää itsensä ja kolme muuta työntekijää. Hänen tavoitteenaan on, että yritys tuo jonain päivänä leivän pöytään kymmenelle.
Verkostoilla alkuun
Kaikki on lähes entisellään. Microsoftin värikäs logo toivottaa tulijan tervetulleeksi kaukaa. Parkkihalli on täynnä autoja ja Salon kampuksen pääaulassa käy kuhina. Vartija tulostaa kulkukortin, jossa näkyy kenen vieraana ollaan.
Rakennuskomplekseissa työskentelee lukuisia yrityksiä, mutta niiden lisäksi oma tilansa on syksyn aikana aktivoituneella Smartsalo-yhteisöllä ja Startup Centeriksi nimetyllä yrityshautomolla.
Yksi asia on kuitenkin muuttunut, sillä aiemmin visusti suljettua kampuksen pääporttia ei valvo enää kukaan. Sen edustalta lähtee aamuisin useampi bussilastillinen väkeä töihin Espooseen, jonne Salosta jäljelle jääneet on siirretty.
Neuvotteluhuoneessa istuvalta joukolta työt ovat loppuneet porrastetusti yt-ilmoituksen jälkeen.
Ensimmäiset lopettivat lokakuussa ja viimeisten työsopimus jatkui joulunpyhille asti. Tulevan kevään aikana toiminnassa olevat Microsoftin toimintayksiköt lopettavat Salossa.
Kuten Jari Surakalla myös Sami Metsänperällä on jo yritys perustettuna. Metsänperälle yrittäjyys oli ollut unelma, jota hän ei vain ollut toteuttanut.
Nyt Microsoftin tarjoama eropaketti, yrityksen perustamiseen saatava tuki sekä koulutusmahdollisuudet tarjosivat Metsänperälle ja muille yritystoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuuden hopealautasella.
− Ei tällaista tilaisuutta voi jättää käyttämättä. Parempaa mahdollisuutta tuskin tulee koskaan, Surakka ja Metsänperä pohtivat.
Microsoftin luomat edellytykset mahdollistivat heille sen, että kaiken saattoi aloittaa puhtaalta pöydältä. Vaikka yrittäjyyteen liittyy riskejä ja epävarmuutta, halu toimia oman itsensä herrana kiehtoi.
− Olisihan sitä voinut jäädä sänkyyn makaamaan ja murehtimaan, mutta tilaisuus oli liian houkutteleva. Enkä toisaalta ole sellainen ihminen, Metsänperä sanoo.
Kun projektit Microsoftin leivissä vähenivät, Metsänperä siirtyi nopeasti Startup Centerin tiloihin työskentelemään.
Nyt mies on toimitusjohtajana neljän osakkaan Soficta-nimisessä yrityksessä. Se on erikoistunut tarjoamaan ohjelmistokehitystä, ICT-ratkaisuja sekä graafisen suunnittelun palveluita niitä tarvitseville. Soficta on osoitus siitä, ettei liikeidean aina tarvitse olla niin erikoinen. Metsänperä tekee yhtiökumppaneineen vain sitä, minkä he osaavat parhaiten ja palveluvalikoimaan vaikuttavat lähelle syntyvien yritysten tarpeet.
Sofictan asiakaskunta on kasvanut tasaisesti, mihin apuna ovat olleet Metsänperän verkostot.
− Olen aina ollut verkostoituja. Nyt keräämäni kontaktit ovat tärkeämpiä kuin koskaan.
Moottoripyöräilijöille lisävarusteita
Tila on saanut nimekseen Startup Center. Täällä muun muassa Brandtin ja Metsänperän liikeideat ovat saaneet tuulta alleen. Neuvottelupöydän ääressä on sen lisäksi palloteltu kymmeniä, ellei satoja mahdottomia ja mahdollisia yritysideoita.
Startup Center on yrittäjyyteen tähtäävien tukikohtana ainakin vuoden 2016 loppuun. Siihen asti Microsoft on antanut entisille työntekijöilleen aikaa etsiä suuntaansa – jatkosta sovitaan myöhemmin.
Istumapaikkoja on useita kymmeniä, neliöitä noin tuhat. Tila näyttää miltä tahansa avokonttorilta, vaikka tavarat ovat eri paria.
Muoviset joulukoristeet ja seinään kiinnitetty kuviotaulu luovat kodikkuutta. Yhdellä seinällä on verhot, toisessa nurkassa vanhat kalusteet, pieni pöytä ja iso televisio.
− Tässä pidämme palavereja, joukosta pisimmän työuran Mobiralla, Nokialla ja Microsoftilla tehnyt Jari Suutari hymyilee. Hän aloitti työt Salossa vastavalmistuneena insinöörinä vuonna 1982.
Vain joitakin viikkoja surullisten uutisten jälkeen Suutari pani toimeksi, sillä olihan kampuksia ennenkin lakkautettu ja niistä saatu hyvää oppia. Hän asetti tavoitteeksi yrityshautomon perustamisen ja haali kokoon joukon työpaikkansa menettävistä, joita yrittäjyys ja startupit kiinnostivat.
− Sähköpostiin tuli viesti tällaisesta toiminnasta. Päätin katsoa, mitä se tarjoaisi, Välimaa perustelee syytä sille, miksi päätti liittyä Startup Centeriin.
Kaikista noin tuhannesta irtisanottavasta mukaan lähti yli sata.
Startup Centerin tiloissa työskentelee kaikkien muiden lisäksi jo aiemmin työnsä Microsoftilla lopettanut Arto Kiema. Viimeisen työpestinsä Kiema teki Taiwanissa Taipeissa. Sen jälkeen hommia ei löytynyt enää Suomestakaan.
Kiema jäi kotiin. Lomat olivat jääneet vähäisiksi työuran aikana, joten hengähdystauko teki hyvää. Tai niin Kiema luuli, mutta kyllästyi nopeasti ruoanlaittoon ja pyykkäämiseen.
Kun yt-uutiset levisivät maailmalle, Kieman vanhat kollegat Yhdysvalloista ottivat yhteyttä ja pyysivät tätä keräämään osaavan tiimin.
− Salosta haetaan osaamista ja pysyvyyttä. Työntekijöitä ei tarvitse perehdyttää, vaan he jatkavat työtään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Toisaalta Yhdysvalloissa työntekijöiden vaihtuvuus on kovaa, kun työpaikkoja vaihdetaan suunnilleen puolen vuoden välein. Suomessa tilanne on toinen, kun työntekijät sitoutuvat yrityksiin, Kiema painottaa.
Yhteydenoton jälkeen Kiema pisti tuulemaan. Suomeen perustettu yritys oli pystyssä jo elokuussa, mutta sen pääkonttori jäi Yhdysvaltoihin. Nuviz työllistää Salossa jo 20 henkilöä.
Nuviz kehittää moottoripyöräkypärään kiinnitettävää laitetta, joka heijastaa visiiriin muun muassa paikannus- ja reittitietoja. Lisäksi se tuo moottoripyöräilijälle puhelimen ja kameran kypärään. Kieman mukaan tuotekehitys on siinä pisteessä, että valmis laite saadaan myyntiin tämän vuoden aikana.
Keksintö on saanut rahoitusta muun muassa Tekesiltä.
Monissa lehtiartikkeleissa Nuvizia on tituleerattu Salon pelastajaksi. Kaikki Startup Centerin väestä kuitenkin muistuttavat, ettei edes heidän yli sadan hengen joukkonsa tule nostamaan Saloa ahdingosta.
− Startupeista vain pieni osa menestyy. Tämä kuitenkin tarjoaa tilaisuuden ja antaa ainakin pienelle joukolle mahdollisuuden työllistymiseen, Jari Suutari pohtii.
Marraskuussa 2015 Salossa oli työttömiä yli 4 000, mikä on 16 prosenttia koko asukasmäärästä. Vertailun vuoksi koko Suomen työttömyysaste oli lähes puolet pienempi, 8,2 prosenttia.
Tuhannet työllistyivät
Potkut tai paketti käteen ja ovi kiinni. Tämä on monille niin kovin tuttu tarina yritysten yt-neuvotteluissa, joista on Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana tullut jatkuva trendi. Microsoftin tapauksessa irtisanotuille ei käännetty selkää.
Tukien ja tilojen lisäksi yhdysvaltalaisfirma on kannustanut irtisanottuja kouluttautumaan. Tarjolla on niin teknistä lisäkoulutusta kuin esimerkiksi yrittäjyyskursseja sekä Polku- ja Kipinä-nimiset ohjelmat.
− Kyllä Microsoft kantaa yhteiskuntavastuunsa esimerkillisesti. Myös muut suuryritykset voisivat ottaa siitä mallia. Uskon, että se ratkoisi osaltaan Suomen työttömyystilannetta, Surakka pohtii.
Täysin ennenkuulumattomasta ajattelusta ei ole kyse, sillä esimerkiksi Nokia käynnisti vuoden 2011 yt-neuvottelujen jälkeen Bridge-ohjelman auttamaan irtisanottuja.
Ohjelman piiriin kuului noin 20 000 ihmistä Suomesta ja ulkomailta. Bridgen ansiosta noin 60 prosentilla oli tiedossa seuraava työpaikka, opiskelupaikka tai yrittäjyys työsuhteen päättyessä. Bridge-ohjelman avittamana Suomeen on syntynyt nelisensataa yritystä, joista lähes puolet on informaatiotekniikan alalla.
Yrittäjyyden perusteet tulivat tutuiksi myös Tuija Välimaalle, joka aloitti seitsemän viikkoa kestävän valmennuksen tammikuun puolivälissä.
Välimaan työsuhde Microsoftilla päättyi joulupäivänä. Todellisuudessa Microsoftin ohjelmistopuolen projekti- ja tuotepäällikön tehtävissä hän oli viimeisen kerran marraskuussa.
Sen jälkeen Välimaa on työstänyt tulevaisuuttaan muun muassa Startup Centerissä.
Välimaa myöntää hakeneensa myös uusia palkkatöitä. Riskeistä huolimatta yrittäjyys kiinnostaa Välimaata, sillä hän ei ole toistaiseksi löytänyt osaamistaan täydellisesti vastaavaa työtä.
− Olin mukana kartoittamassa paria startup-ideaa, mutta minulla ei ollut tarpeeksi uskoa niiden kannattavuuteen. Konsultin työ kiinnostaisi, koska silloin voisin tehdä juuri sellaista työtä kuin haluan.
Startup Centerin toimintaan Välimaa lähti mukaan heti, kun kuuli siitä. Vaikka hän vielä harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä, näkee nainen siinä riskien lisäksi paljon mahdollisuuksia.
− Yrittäminen vaatii riskinsietokykyä ja vahvaa oma-aloitteisuutta. Ajattelin, että Startup Centerin kautta löydän kontakteja ja myös tukea, sillä olisihan yrittäjäksi ryhtyminen iso harppaus, hän miettii.
Kuten Välimaa, myös Retu Niemi liittyi Startup Centerin joukkoihin pohtiakseen tulevaisuuttaan.
Ison askeleen ottaminen ja oman yrittäjähenkisyyden löytäminen ei kaikille ole yhtä helppoa. Niemelle Startup Center tarjosi rutiineita – kotiin ei tarvinnut jäädä toimettomana ja samalla hän loi kontakteja sekä kehitti itseään yritysideoiden parissa.
Moni hautomon ideoista on salaisia, mutta palavereissa pohdittiin esimerkiksi mahdollisuuksia vaikuttaa koirien eroahdistukseen ja työperäisten selkävaivojen ennaltaehkäisyyn sekä suunniteltiin entistä tehokkaampia kodin hälytysjärjestelmiä. Yritysideat vaihtelivat maanpuolustuksesta maatalouteen.
Vielä ennen joulua Niemi oli kartoittamassa Startup Centerin kautta muotoutuneen ryhmän kanssa mahdollista yritysideaa maatalouden käyttöön.
Loppujen lopuksi yrittäminen jäi, kun hänet palkattiin töihin pääkaupunkiseudulle. Koti jäi silti Saloon.
− Startup Center tarjosi mielenkiintoisia kokemuksia ja oppia. Vaikken nyt ryhtynytkään yrittäjäksi, en usko ajan menneen hukkaan. Osallistuminen toimintaan oli antoisaa ja opettavaista, Niemi sanoo.
Yhteisö tueksi ja turvaksi
Joulukuun 18. päivänä Salon kaupungintalon sali on ääriään myöten täynnä, kun meneillään on Smart-salo ry:n perustamiskokous. Kokouksessa käydään läpi säännöt ja selvennetään, mikä yhdistyksen tavoitteena on.
Neuvotteluhuoneessa istuneista paikalla ovat ainakin Sami Metsänperä ja Jari Suutari. Jälkimmäinen valitaan yhdistyksen hallituksen varsinaiseksi jäseneksi.
Smartsalon jäsenet ovat vanhoja Microsoftin Salon työntekijöitä, ja yhdistyksen tavoitteena on kehittää muun muassa yrittäjyyttä Varsinais-Suomessa. Yhteisö pitää huolen jäsenistään niin työelämässä kuin yhteiskunnallisesti.
Myös Suutarin luotsaama startup-yhteisö on osa Smartsaloa.
− Salo pitää saadaan nousuun. Startupimme eivät sitä pelasta, mutta antavat töitä ja pohjan, josta lähteä rakentamaan, Suutari pohtii puhelimessa muutamaa viikkoa myöhemmin.
Uudenvuoden juhliin on aikaa noin vuorokausi. Suutarilla ja koko startup-yhteisöllä on 366 päivää aikaa keksiä kannattavia liikeideoita ja käynnistää ne turvallisesti Microsoftin suojissa.
− Vaikka olin tehnyt pitkän uran Nokialla ja Microsoftilla, minua motivoi uudet haasteet. Koin, että yritysideoiden pyörittäminen muiden kanssa olisi järkevämpää kuin kotiin jääminen. Osaamisesta ja ideoista tämä ei jää kiinni, Suutari lupaa.
Heikko työllisyystilanne, vääristynyt elinkeinorakenne ja tyhjillään olevat liiketilat. Salon heikosta tilanteesta muistuttavat myös kauppakeskuksen wc:t, joita saa käyttää vain maksamalla 50 senttiä. Onko Salossa ja salolaisissa todellakin potentiaalia nostaa kaupunki jaloilleen?
Toistaiseksi kukaan ei odota Salolle samanlaisia loistonpäiviä kuin 2000-luvun alussa.
Helmikuussa Suutarikin on viimein yrittäjä, sillä neljän hengen tiimissä työskentelevä mies on löytänyt tulevaisuutensa antureiden ja teollisen internetin parista. Hän jatkaa Smartsalon hallituksessa ja Startup Centerissä, mutta keskittyy muiden auttamisen ja tsemppaamisen sijaan tulevaan – siihen on syynsä.
− Yrittäjyys ja yrittäjät ovat ne tekijät, joilla Salon tilanne ratkaistaan, hän uskoo.
Virvamaria Toikka