Suomen Yrittäjien johtaja Veli-Matti Lamppu pitää uudistusta välttämättömänä, jotta voidaan vastata nopeasti muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin.
- Tutkintoon voi sisällyttää aiempaa enemmän osia muista ammatillisista tutkinnoista. Uskon, että tulevaisuudessa ammatilliseen tutkintoon voidaan ottaa osia myös korkeakouluopinnoista tai toisinpäin. Työelämän osaamistarpeet eivät tunne koulutuksen raja-aitoja.
Uudistuksessa tutkintojen määrä vähenee 165 tutkintoon eli alle puoleen nykyisestä. Valinnaisuuden lisääntyessä kaikki opiskelijat saavat ammatissa tarvittavan ydinosaamisen, kuten vaikkapa puhdistuspalveluosaamisen. Sen lisäksi opiskelija erikoistuu joko itselleen tai työnantajalleen tärkeään osaamiseen kuten vaikka tekniseen kiinteistönhuoltoon tai vanhusten kotipalveluun.
Yrittäjän ammattitutkinto säilyy jatkossakin omana tutkintonaan. Tulevaisuudessa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto poistuu ja yrittäjä voi suorittaa johtamisen erikoisammattitutkinnon yritysjohtamiseen painottuen.
Lampun mukaan yrittäjyysosa lisätään tulevaisuudessa pakollisena tai valinnaisena kaikkiin tutkintoihin.
Nykyään ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa osallistumalla oppitunneille ja käymällä oppimassa työpaikalla. Uudistuksen jälkeen tutkinnot suoritetaan näyttötutkintona.
Rahoitus tuloksista
Tähän saakka ammatillisen koulutuksen rahoitus on perustunut opiskelijamääriin. Jatkossa se riippuu suoritetuista muun muassa tutkinnon määristä tai tutkinnon jälkeisestä työllistymisestä.
Lampun mukaan tärkeää on rahoittaa myös yritysten kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tukevaa oppilaitosten toimintaa. Tähän tarvitaan oma korvamerkitty määräraha.
Ammatillisen koulutuksen uudistamista koskeva lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2018 alusta. Uudistuvat tutkinnot otetaan puolestaan käyttöön vuoteen 2019 mennessä.
Esa Nieminen