– Faijamme on tolkun mies. Siitä huolimatta ajattelimme panna hänet myyntiin.
Näin räväkästi alkaa ilmoitusteksti, jolla lukiolaispojat Ottoville Leppänen ja Frans-Eemil Leppänen ovat lähestyneet esiintymiskoulutusta kaipaavia yrityksiä ja tienanneet kesätyörahaa. Kun ilmoitus kertoo, että Leppästen veljesten faija on MTV3:n uutiskasvona tunnettu Keijo Leppänen, osaa lukija tehdä nopean arvion tuotteen kunnosta.
– Laatua lähdimme myymään, 18-vuotias Ottoville Leppänen hymyilee Yrittäjäsanomien haastattelussa.
Nuoren urheilijan on vaikea työllistyä
Isä Keijo Leppänen antoi pojille tilaisuuden tutustua yrittäjän arkeen viestintätoimisto Keile Oy:n kautta.
– Koetan kasvattaa poikia siihen, että he varautuisivat tulevaisuuden epävarmoille työmarkkinoille, Leppänen kertoo.
Kesätyömarkkinat ovat poikien mukaan epävarmat jo nyt. Urheilevien nuorten on vaikea yhdistää kesäänsä harrastuksia ja perinteistä päivätyötä.
Vanhempi veljeksistä pelaa jääkiekkoa Espoo Bluesin A-nuorissa ja nuorempi, 16-vuotias Frans-Eemil Leppänen, potkii palloa FC Espoon B-junioreissa. Harjoituksia pidetään jääkiekossa kesäisin jopa kahdesti päivässä.
– On ajallinen mahdottomuus sekä harrastaa vakavasti että olla samalla kesätöissä. Tässä pojille avautui se omavaltaisen ajankäytön ihanuus, Keijo Leppänen toteaa.
– Meillä oli joustavat työajat. Joskus aloitimme aamu-, joskus iltakahdeksalta ja jos halusimme lomailla, lomailimme. Se oli mielekästä sillä tavalla, Ottoville Leppänen täydentää.
Kokoon 1 700 sähköpostiosoitetta
Poikien työnkuva oli hankkia Keile Oy:lle yrityskontakteja: myynti-ilmoitusta varten piti etsiä internetistä sähköpostiosoitteita ja listata ne excel-taulukkoon.
– Se oli enimmäkseen helppoa hommaa. Kirjoitimme hakuun esimerkiksi ”Nordean viestintäjohtaja” ja otimme löytämämme yhteystiedot ylös, Ottoville kertoo tehtävästään.
– Reiluun 1 700 osoitteeseen se ilmoitus lopulta lähti.
Koulutusjärjestelmä kasvattamaan yrittäjyyteen
Keijo Leppäsen ideologiassa yritystoimintaan pitäisi päästä perehtymään mahdollisimman varhain.
– Perinteinen työelämäpolku on repaleinen ja sirpaleinen. Tulevaisuuteen pitäisi varautua siten, että yrittäjyydelle tai sen kokeilulle annettaisiin mahdollisuus jo nuorena.
Kaikki eivät ole yrittäjäsieluisia ja innovatiivisia, Leppänen miettii. Jos joistakin koululaisista näitä taipumuksia löytyy, niin niiden toteuttamiselle pitäisi Leppäsen mielestä antaa tilaisuus.
Hän ehdottaa koulutusjärjestelmän täydellistä muutosta. Kaikille koululaisille pitäisi antaa yritys- ja yhteisötunnus.
– Lukioikään mennessä he olisivat yrittäjäkelpoisia. Kun yo-todistuksen saa käteen, on Y-tunnus toisessa kädessä.
Ei mentäisi kortistoon tumput suorina
Y-tunnus ei Leppäsen visiossa velvoittaisi mihinkään, mutta se toimisi eräänlaisena vakuutuksena.
– Jotkut jatkavat toiselta asteelta opiskeluja, jotkut menevät palkkatöihin. Jos he kyllästyisivät työhönsä, heidät irtisanottaisiin tai he tajuaisivat työelämän repaleisuuden, he eivät menisi kortistoon tumput suorina, vaan vetäisivät pöytälaatikosta oman yrityksensä.
Tähän Ottoville Leppänen voisi olla tulevaisuudessa valmis.
– Yrittäjyys voisi kyllä olla ammattini. Lätkää ajattelin pelata niin pitkään kuin mahdollista, mutta ikuisesti siitä ei voi leipää saada. Kun koulunpenkki ei hirveästi vedä, niin mieluummin valitsen yrittäjän penkin.
Juhani Ojalehto