Suomen yritykset eivät pärjää kansainvälisessä vertailussa asiakasrajapinnan kuuntelussa ja laadun kehittämisessä, käy ilmi yhdysvaltalaisen asiantuntijayhteisön tutkimuksesta.
Tulokset Suomen osalta eivät ole juuri kehittyneet kolmen vuoden takaisesta ensimmäisestä tutkimuksesta. Satsauksien laatuun kerrotaan lisääntyneen, mutta ne eivät näy tuloksissa.
Eniten parannettavaa suomalaisyrityksillä on muun muassa asiakasrajapinnan kuuntelussa ja laadun taloudellisten vaikutusten mittaamisessa.
Suomen tutkimuksesta vastannut Suomen Laatuyhdistys ry:n toimitusjohtaja Tani Järvinen pitää huolestuttavana sitä, että yrityksistä vain 51 prosenttia seuraa laatutoiminnan suoria taloudellisia vaikutuksia, kuten lisääntynyttä liikevaihtoa tai vähentyneitä kustannuksia, liiketoimintaan. Maailmanluokan organisaatioissa luku on 80 prosenttia.
– Organisaatiomme jäävät kaikilla osa-alueilla systemaattisessa laadun kehittämisessä jälkeen ulkomaisista kilpailijoistaan, mikä on huolestuttavaa kansallisen kilpailukykymme kohottamisen kannalta.
– Voisiko kilpailukyvyn kirittämiseksi kiky-keskusteluun lisätä kansallisen laatuohjelman rakentamisen, kuten esimerkiksi Kiinassa, Järvinen esittää.
ASQ Global State of Quality Research 2016 -tutkimukseen osallistui 65 maasta 1700 organisaatiota, joista 101 oli suomalaisia.
Juhani Ojalehto