Päättäjät pitävät hinnan painoarvoa julkisissa hankinnoissa liian korkeana ja sitä haluttaisiin siirtää nykyistä voimakkaammin tuotteiden ja palveluiden paikallisuuteen, kokonaistaloudellisuuteen ja työllistäviin vaikutuksiin.
Jopa 59 prosenttia kuntapoliitikoista on sitä mieltä, että hintaa painotetaan liikaa julkisissa hankinnoissa.
Kotimaiset tuotteet kilpailukykyisiä kokonaiskuvassa
Kuntavaikuttajat kuitenkin kokevat, että keinoja kotimaisuuden painottamiselle on vain vähän, vaikka halua kotimaisten tuotteiden osuuden kasvattamiselle olisikin.
Vaikuttajien mielestä kotimaiset tuotteet eivät aina pysty kilpailemaan hinnalla ulkomaisten tuotteiden kanssa ja hinnan ollessa hankinnoissa ensisijainen hankintaperuste, jäävät kotimaiset tuotteet hankkimatta.
Kunnissa ollaan kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että julkisissa hankinnoissa tulisi tulevaisuudessa ostaa enemmän suomalaisten yritysten tuotteita ja palveluita, jos se olisi hankintalain puitteissa vain mahdollista.
– Jos hintaa katsottaisiin kokonaisvaikutusten kautta, kuten jälkipalveluiden, investointien, työpaikkojen synnyn ja kulutusvoiman kasvun kautta, niin kotimaisia ja paikallisia palveluita ja tuotteita tarjoavat yritykset ovat varmasti kilpailukykyisiä, sanoo Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala.
Sekä kuntapoliitikot että kuntien hankinnoista vastaavat virkamiehet näkevät, että hinnan jälkeen tärkein julkisten hankintojen valintatekijä on tuotteen tai palvelun laatu.
Kuntavaikuttajat painottavat myös tuotteen ja palvelun hankinnan vaikutusta paikallistalouteen sekä kunnan elinvoimaisuuteen. Lisäksi hankinnoista vastaavat virkamiehet korostavat elinkaarikustannuksia ja kokonaistaloudellisuutta tärkeinä hankintojen valintatekijöinä.
Aula Research Oy toteutti kuntapäättäjien parissa tehdyn kyselytutkimuksen Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta. Kyselyyn osallistui yhteensä 1017 vastaajaa, ketkä olivat kunnanvaltuutettuja, kuntien hankinnoista vastaavia virkamiehiä ja valtakunnan tason hankinta-asiantuntijoita.
Riikka Koskenranta
