Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen nosti avajaispuheessa esiin Suomen päätöksentekojärjestelmää vaivaavan rohkeuden ja uudistamiskyvyn puutteen.
Tästä hän antoi esimerkiksi hallituksen budjettiriihessä asettaman työryhmän, jonka piti löytää keinot 8 000 uuden työpaikan syntymiseen. Työryhmä jätti kuitenkin tällä viikolla erimielisen raportin.
– Tämä työllisyystyöryhmä-case on valitettavasti jälleen hyvä osoitus työmarkkinajärjestövallan ja konsensuspolitiikan kyvystä ratkaista isoja asioita. Olemassa olevien omien intressiryhmien poteropuolustus ja yhteisen pienimmän nimittäjän päätöksentekologiikka ei vain kykene tekemään välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia.
Hänen mukaansa hallituksen vaalikauden keskeisin tavoite, työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja 100 000 uuden työpaikan luominen, häipyy tällaisella päätöksenteolla.
– Vai pitäisikö sanoa mieluummin päättämättömyydellä? Mäkynen kysyi puheessaan.
Kilpailukykysopimus toi ennennäkemättömän väännön
Myös keväinen kilpailukykysopimusvääntö sai Mäkyseltä kritiikkiä. Hän arvioi sopimuksen olevan sisällöltään oikeansuuntainen, mutta sitä ei voi pitää ratkaisuna maamme talouden todellisiin ongelmiin, jotka ovat luonteeltaan rakenteellisia.
– Vuosi vaihtui ja samalla haihtui hallituksen päättäväisyys. Palattiin taka-askelin menneen ajan työmarkkinakorporaatioiden valtaan. Kiky-sopimuksen myötä hallitus antoi sitoa omat kätensä työmarkkinajärjestöjen köydellä tiukasti yhteen. Näin keskeinen osa talous- ja työllisyyspolitiikkaa on jälleen annettu työmarkkinajärjestöjen käsiin täysin toisenlaisista tavoitteista huolimatta.
Hän nosti puheessaan esiin myös kevään aikana kiky-sopimuksen yhteydessä esitetyn luottamusmiespakon, joka olisi tuonut ammattiyhdistysliikkeen kaikkiin pieniinkin yrityksiin.
– Tuo päätös onnistuttiin torppaamaan kovasta painostuksesta huolimatta. Siitä olen edelleen ylpeä. Jos tässä asiassa linjamme ei olisi pitänyt, ay-liike olisi saanut vahvan otteen suomalaisesta pk-kentästä.
Uskaltaminen, päätöksenteko ja uudistuminen koskevat myös yrittäjiä
Mäkynen toi esiin, että Suomen Yrittäjien päätavoite hallituksen puoliväliriihessä ensi keväänä on lakiin perustuvan työpaikkasopimisen laajentaminen. Hän korostikin järjestön merkitystä hallituksen epäröidessä päätöstenteossa.
– Juuri tästä syystä me emme voi luopua asiastamme: lakiin perustuvasta oikeudesta sopia toisin. Tämän lauseen jokainen kohta on oleellinen: 1) lakiin perustuen, eli demokratian keinoin, 2) sopia, eli aidosti työpaikan osapuolten kesken, ja 3) toisin, eli laajasti eri työn tekemisen ehdoista työehtosopimuksesta poiketen.
Mäkynen muistutti yleisöä myös siitä, että samalla kun toisten toimia arvostellaan ja tuodaan esiin epäkohtia, on myös itse uskallettava esittää uudistavia ratkaisuja.
Uudistuminen nousikin hänen puheessaan tärkeäksi teemaksi. – Suomen on haettava uusi suunta. Se uusi suunta ei voi olla mikään muu kuin sellainen, jossa yrittäjyyden ja yrittäjien ratkaisut ovat aivan keskeisiä.
Hän kertoi myös Suomen Yrittäjien uudistavan organisaatiotaan ja painotti, että samaa virittäytymistä tarvitaan koko järjestökokonaisuudessa.
Työttömien määrän nousu puoleen miljoonaan sekä työttömyyden 7 miljardin euron kustannukset, talouden kymmenen vuoden paikallaan junnaaminen, vähäiset yksityiset investoinnit ja heikko kilpailukyky ovat hänen mukaansa merkkejä siitä, että nyt on toimittava.
Vaikuttaminen on tuonut myös tuloksia
Mykkänen muistutti myös siitä, että Suomen Yrittäjien ja yrittäjäkentän työ on tuottanut lukuisia tuloksia. Niistä yksi konkreettinen esimerkki on tällä viikolla auennut innovaatiosetelien haku. Aloite innovaatioseteleistä kuului järjestölle.
SY on myös pääsemässä mukaan Suomen kansalliseen valmisteluun kansainvälistä työjärjestöä ILO:a koskevissa asioissa. Aiemmin järjestöä on pidetty yrittäjäjärjestönä, mutta nyt se on saanut tunnustuksen edustavana työnantajajärjestönä. Yli puolet kaikista Suomen 90 000 työnantajayrityksestä on SY:n jäseniä.
Silja Eisto