Veroilmoituksen tekemiseen tulee muutoksia ensi vuoden alussa.
Muutokset koskevat kaikkia, jotka ilmoittavat oma-aloitteisia veroja ja antavat työnantajan vuosi-ilmoituksia.
Monien muutosten joukosta Suomen Yrittäjien verotuksesta vastaava johtaja Anna Lundén nostaa sanktioiden huojentamisen.
– Suomen Yrittäjät ovat jo pidempään vaatineet muun muassa verotilin myöhästymismaksun kohtuullistamista ja on tärkeää, että asiaa nyt korjataan, Lundén toteaa.
Suurissakin virheissä sanktio alenee
Jatkossa ilmoittaja voi korjata pieniä virheitä arvonlisäveroissa ja ennakonpidätyksissä 45 päivän ajan ilman sanktioita ja enintään 500 euron suuruisia virheitä tämän jälkeenkin ilman rangaistusta, kun korjaukset tehdään viivytyksettä.
Myös suurempien virheiden osalta myöhästymismaksu kokonaisuutena alenee, Lundén kertoo. Sen perustaso on 10 prosenttia määrätystä verosta.
– Korjaukset ovat tärkeitä niiden yritysten kannalta, jotka pyrkivät hoitamaan velvoitteensa moitteettomasti, Lundén kommentoi.
Sähköinen ilmoittamisvelvollisuus laajenee
Uudessa vähäisen virheen korjausmenettelyssä korjausta ei tarvitse kohdistaa sille verokaudelle, jota virhe koskee, vaan sen voi joustavasti korjata muuttamalla vastaavasti seuraavien verokausien veron määrää.
Sähköinen ilmoittamisvelvollisuus laajenee ja paperiset lomakkeet hyväksytään vain erityisistä syistä. Tällöin ilmoituksen määräpäivä on sama kuin sähköisen ilmoituksen, eli kuun 12. päivä.
Pakolliset sähköiset vuosi-ilmoitukset tulevat jo viiden työntekijän yrityksille. Sähköisen ilmoittamisen raja on ollut aiemmin viidessätoista työntekijässä.
Muutoksenhakuaika lyhenee muutamissa veroluokissa
Koko kalenterivuoden tiedot on annettava yhdellä vuosi-ilmoituksella. Jos tiedot ovat muuttuneet, uudessa korjaustavassa ilmoitetaan tulonsaajan kaikki tiedot, myös ne, jotka alkuperäisessä ilmoituksessa olivat oikein.
Samalla pitää ilmoittaa virheen syy. Erillinen poistolomake poistuu käytännöstä.
Oikaisua voi hakea jatkossa kaikkiin verolajeihin oikaisulautakunnalta.
Muutoksenhakuaika arvonlisäverotuksessa säilyy ennallaan, mutta esimerkiksi tuloverotuksessa, perintö- ja lahjaverotuksessa sekä kiinteistöverotuksessa se lyhenee viidestä kolmeen vuoteen.
Lisätietoja Suomen Yrittäjien Yrittäjäinfossa.
Juhani Ojalehto