Helsingin Sanomat kertoo, että Euroopassa ja Suomessa rahoitusmarkkinat ovat entistä pirstaloituneemmat. Yrityksille se tarkoittaa sitä, että ne keräävät rahoitusta useista kanavista.
Suomen kehitys vaikuttaa lehden mukaan melko lupaavalta, sillä viime vuonna start up -yrityksiin tehtiin pääomasijoituksia noin 253 miljoonan euron verran, mikä on eniten bruttokansantuotteeseen suhteutettuna koko Euroopassa. EU:n alueella ulkoista rahoitusta on HS:n mukaan noin 30 000 miljardia euroa ja Yhdysvalloissa lukema on noin 49 000 miljardia.
Ulkopuolinen rahoitus onkin monelle start up -yritykselle tärkeää.
– Tappiota tekevä varhaisen vaiheen yritys ei saa rahoitusta pankista. Toimimme pitkään lähinnä bisnesenkeleiden ja valtion rahoituksen varassa. Lainoihin pistimme omia rahojamme takaukseksi, kertoo ohjelmistoyhtiö Frosmon toimitusjohtaja Mikael Gummerus HS:lle.
Vuonna 2008 perustettu Frosmo sai alkuaikoina tukea bisnesenkeleiltä eli yksityishenkilöiltä, jotka sijoittavat nimenomaan alkuvaiheen yrityksiin. Valtion rahoituslähteiltä Tekesiltä ja Finnveralta yritys on saanut noin kuusi miljoonaa euroa, ja Euroopan investointipankilta yritys sai noin 8,5 miljoonan euron lainan. Lainojen ja pääomasijoitusten yhteismäärä on noin 20 miljoonaa.
Niiden avulla yritys on ponkaissut kasvuun, ja neljän viime vuoden ajan se on kasvanut 150 prosentin vuosivauhdilla. Tänä vuonna sen liikevaihto yltää todennäköisesti 7–8 miljoonaan euroon.
Rahoitusvaihtoehdot monimuotoistuvat
Grannenfelt Finance -perheyritystä pyörittävä Eeva Grannenfelt arvioi Helsingin Sanomille, että Eurooppaan on vähitellen muotoutumassa Yhdysvalloissa vallitsevan kaltaiset monimuotoiset rahoitusmarkkinat.
– Rahoitusmarkkinat eivät ole samalla tavoin kiinni perinteisessä pankkisektorissa, kuten vielä kymmenisen vuotta sitten, vaan ne ovat voimakkaasti pirstaloitumassa. Kun pankkirahoitus kasvuyrityksille on vähentynyt, rinnalle on syntynyt uusia rahoitusmahdollisuuksia.
Grannenfeltin mukaan valtion ja EU:n toimet myös kannustavat uusien rahoituskanavien syntyyn. Esimerkiksi joukkorahoitus on yleistymässä monissa Euroopan unionin maassa. Kehitystä vauhdittaa lainsäädännön selventyminen.
Sijoitusten määrä onkin kiitynyt Suomessa, ja viiden vuoden aikana niiden määrä on 2,5-kertaistunut.
– Joukossa on bisnesenkeleitä, joukkorahoittajia ja pääomasijoitusyhtiöitä. Ulkomaisten sijoittajien määrä on ollut myös kasvussa, mikä kertoo siitä, että Suomessa on hyviä ja houkuttelevia yrityksiä, Suomen pääomasijoitusyhdistyksen toimitusjohtaja Pia Santavirta kertoo Helsingin Sanomille.
Silja Eisto