Suomen yrityssektorin suhteellinen velkaantuneisuus on kasvanut tasaisesti jo pidemmän aikaa.
Velan kasvua selittävät lähinnä ulkomaiset lainat ja kotimaisten yritysten väliset lainat, sillä velkaantuminen on ollut hitaampaa ilman niitä, kertoo Tilastokeskuksen Tieto&Trendit -julkaisu.
Yrityksien suurimmaksi rahoittajasektoriksi paljastuvat toiset yritykset. Tämä on julkaisun mukaan yllättävää, sillä Suomen rahoitussektoria on usein luonnehdittu pankkikeskeiseksi.
Tytäryhtiöt ovat velkaa emoyhtiöille
Suurinta osaa yritysten välisistä lainaveloista Tieto&Trendit pitää yrityskonsernien sisäisinä.
– On vaikeata löytää motiivia sille, että yritykset lainoittaisivat laajamittaisesti vieraita konsernin ulkopuolisia yrityksiä, julkaisussa todetaan.
– Lisäksi yritysten väliset erät kirjautuvat perustilastojen luonteen vuoksi ajoittain kahteen kertaan.
Yritysten korollinen velka oli 107 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2015 lopussa.
Ulkomaista rahoitusta vaikea erotella konsernin lainoista
Valtaosa yritysten ulkomaisista lainaveloista on suoria sijoituksia ja siten määritelmällisesti konsernin sisäisiä, Tieto&Trendit taustoittaa.
Julkaisu mainitsee, että on kuitenkin yleistä, että suorissa sijoituksissa on suuria eriä molempiin suuntiin, kotimaasta ulkomaille ja toisin päin. Nämä voivat julkaisun mukaan liittyä muun muassa holding-yhtiöihin ja verosuunnitteluun.
Näiden erien bruttomääräinen esittäminen kasvattaa myös yritysten velkakantaa. Valitettavasti tilastoista ei voi eritellä ”aitoa” ulkomaista rahoitusta konsernin sisäisistä eristä.
– Suorien sijoitusten analyysin kehittäminen olisi tarpeellista, jotta ymmärrys näiden erien vaikutuksesta yritysten velkaantumiseen lisääntyisi, julkaisussa sanotaan.
Juhani Ojalehto