Viennin kääntyminen nousuun näkyy sekä Tullin tilastoista että tänään julkaistusta Venäjän-kaupan barometrista.
– Barometri antaa varsin positiivisen tilannekuvan. Toivotaan, että pohja on saavutettu ja käänne parempaan on tapahtunut, arvioi Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.
Vienti osoittaa elpymisen merkkejä kolmen vuoden laskutrendin jälkeen. Yhteensä 27 prosenttia barometriin osallistuneista Venäjän kauppaa käyvistä johtajista ja päättäjistä kertoi viennin kasvusta. Noin puolet vastaajista kertoi viennin pysyneen ennallaan. Moni vastaajista myös luottaa parempaan tulevaisuuteen. Ainoastaan 11 prosenttia arveli viennin laskevan tulevan puolen vuoden aikana.
Kuuden viime kuukauden aikana myös liiketoiminta Venäjällä on kääntynyt selvään kasvuun, ja 35 prosenttia vastaajista kertoi liiketoiminnan kasvusta. Vastaajista 19 prosenttia kertoi liiketoimintansa supistuneen. Vielä kevään barometrissa lukemat olivat päinvastaiset.
Yhä useampi yritys, yhteensä 43 prosenttia, myös uskoo liiketoimintansa kasvavan tulevan puolen vuoden aikana. 46 prosenttia arvioi liiketoimintansa pysyvän samana.
– Nykyisessä vaikeassakin toimintaympäristössä suomalaiset yritykset näkevät Venäjällä menestymisen mahdollisuuksia ja odottavat viennin kääntyvän parempaan. Meidän on tärkeätä toimia niin, että suomalainen osaaminen pysyy kilpailukykyisenä Venäjän markkinoilla myös jatkossa, Palmgren arvioi.
Yrityksistä 27 prosenttia kertoi investoineensa Venäjälle 12 viime kuukauden aikana. 29 prosenttia kertoi puolestaan aikeistaan investoida tulevien 12 kuukauden aikana.
Tuonti on pysynyt samalla tasolla kuin kevään barometrissa, eikä tulevaisuuden odotuksissa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Yhteensä 65 prosenttia tuontia harjoittavista yrityksistä arvioi sen pysyvän samalla tasolla kuin ennen. Kolmasosa arvioi sen kasvavan.
Epävakaus jarruttaa liiketoimintaa ja vientiä
Suurimmiksi ongelmiksi liiketoiminnassa nousevat ruplan kurssi, Venäjän poliittinen tilanne sekä taloudellisen tilanteen epävakaus. Ruplan merkitys on kuitenkin laskussa, koska sen kurssi on ollut melko vakaa puolen viime vuoden ajan.
– Venäläisten uskallus toimia markkinoilla on ehkä palautumassa, kun ruplan kurssi on vakiintunut. Yli puolet vastanneista on teollisuusyrityksiä. Yrittäjien jäsenkuntaan tämä heijastuu siten, että monet pienyritykset toimivat isompien yritysten alihankkijoina ja ovat siten epäsuorasti mukana Venäjän viennissä, Palmgren kertoo.
Pienet yritykset ovat kokeneet ongelmalliseksi rahoituksen ja rahan puutteen. Alle 50 henkilön yritykset kokevat myös byrokratian vaikeaksi.
Samat kohdat korostuvat myös viennin ongelmissa. Ruplan kurssi, rahoituksen puute, talouden epävakaisuus ja poliittinen riski ovat vientiä eniten jarruttavat tekijät. Vastaajat kertoivat myös kulttuurisen ja kielen tuntemuksen puutteen vaikeuttavan vientiä.
Lähes puolet vastaajista arvioi pakotteiden vaikuttaneen toimintaansa negatiivisesti. Pakotteet ovat osuneet erityisesti elintarvikealaan.
– Venäjä on edelleen suurten mahdollisuuksien markkina-alue – riskit ja mahdollisuudet kulkevat käsi kädessä. Kriisit auttavat ymmärtämään, miten tärkeätä on, että yrityksellä on monta tukijalkaa, Palmgren sanoo.
Barometri koostuu 300 syys-lokakuussa toteutetusta haastattelusta. Tutkimuksen toteuttivat Suomen Yrittäjät, Suomlais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja East office of Finnish industries.
Silja Eisto