Slushissa esiintyneen IDEOn sisältöjohtajan Shoshana Bergerin mukaan ihmiselämän loppupuolta voitaisiin kehittää paremmaksi entistä ihmislähtöisemmällä suunnittelulla.
– Moni haluaa kuolla kotona, mutta suurin osa meistä kuolee sairaalassa, Berger arvioi Slushissa.
Usein ratkaisu on tämä, koska muista vaihtoehdoista ei tiedetä. Kuolevat eivät myöskään usein halua olla taakka perheelleen.
Sairaalat eroavat kuitenkin tiloina melko monella tapaa normaalista elämästä. Niissä voi olla kovia, teräviä ääniä, jotka saattavat pelottaa potilaita ja luoda levotonta tunnelmaa. Elämän viimeiset hetket saattavat kulua taistellen uuvuttavaa sairautta vastaan.
Yritysideoilla parempaa loppuelämää
Kuolema on teemana yhä melko vaikea, vaikka se yhdistääkin meitä kaikkia. Siihen liittyy Bergerin mukaan paljon haurautta, joka syntyy siitä, ettei kukaan tiedä, mitä kuollessa tapahtuu.
Hän toikin esiin Slushissa, että paikallaan olisi kuoleman suunnittelu uudelleen ja ihmislähtöisesti. – Voisiko sairaaloista tehdä paikkoja, jotka ovat myös ilon paikkoja? hän kysyi yleisöltä.
Kovat äänet voisi hiljentää tai pehmentää. Itselle mieluisan arkkitehtuurin ja hyvän ruuan voisi Bergerin mukaan siirtää myös elämän loppupuolelle. – Ne ovat tärkeä osa elämäämme. Miksi niistä täytyisi luopua elämän loppupäässä?
Mallia voisi ottaa hänen mukaansa luonnosta. Hän antoi esimerkiksi puun, joka käyttää elämästään suuren osan kasvuun ja elämiseen. Kolmasosa sen elinajasta kuluu kuitenkin kuolemaan. Se on hänen mukaansa usein puiden tuottoisin aika.
Tämän ajatuksen hän haluaisi siirtää yhä vahvemmin ihmiselämään. Kaikesta aiemmin elämään kuuluneesta ei tarvitse välttämättä luopua elämän lopussa.
Kuolemaan kannattaa valmistautua, ja Berger muistuttikin siitä, että nykyään jätämme jälkeemme digitaalisen jalanjäljen. Ilman salasanaa tilit saattavat jäädä elämään omaa elämäänsä.
Tapahtumassa hän haastoi yleisön ja yritykset miettimään, miten kuolemasta ja elämän loppupuolesta voitaisiin tehdä entistä miellyttävämpi ja luonnollisempi osa elämää.
Silja Eisto