EU-komissio on suunnitellut Euroopan strategisten investointien rahasto ESIRin toiminta-ajan pidentämistä ja koon kasvattamista. Tarkoituksena ESIR 2.0:ssa on myös huomioida yritykset entistä paremmin.
ESIR on rahasto, joka tarjoaa Euroopan Investointipankin (EIP) kautta luottoja, pääomaehtoista rahoitusta ja lainojen takuita sekä pk-yrityksille että teollisille ja infrastruktuurin investoinneille, selventää EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.
Sen toiminta-ajatus on vauhdittaa Euroopan investointeja, ja se sai alkunsa vuoden 2015 syyskuussa. Toiminta pääsi käynnistymään kunnolla vuoden 2016 tammikuussa.
Suomessa esimerkiksi Äänekosken biotuotevoimala ja Pasilan rakennushanke Tripla ovat saaneet siltä rahoitusta. Hankkeen tai yrityksen koko ei kuitenkaan vaikuta rahoituksen myöntämiseen.
– Monet yrittäjät kokevat, että ESIR voi tulla mukaan vain suuriin infrastruktuurihankkeisiin tai satojen miljoonien projekteihin. Se voi kuitenkin rahoittaa hyvinkin pieniä hankkeita, Katainen kertoo Yrittäjäsanomille.
Hän muistuttaa siitä, että ESIR on kysyntäperusteinen rahasto, eli toisin sanoen kysyntä ratkaisee, minne rahoitusta menee. (JUTTU JATKUU VIDEON JÄLKEEN)
– Noin viidesosa Suomen yrittäjistä potee rahoitusvaikeuksia, ja siinä on hyvä markkina, joka saattaisi hyötyä ESIR-rahoituksesta, Katainen arvioi.
Myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on samoilla linjoilla.
– ESIR on mielestäni erittäin hyvä mahdollisuus myös monelle suomalaiselle pk-yrittäjälle. Kannustan kaikkia yrittäjiä miettimään, voisiko tässä olla yksi rahoituksen lähde, olemaan yhteydessä eurooppalaisiin tahoihin ja selvittämään, voisiko tätä kautta saada lisää tukea yrityksen kehittämiseen, kasvattamiseen ja kansainvälistämiseen.
Entistä yrityskeskeisempää
Suomessa rahoituksen välittäjinä toimii tällä hetkellä Osuuspankki sekä Finnvera. Ne tekevät itsenäisesti päätöksen siitä, täyttääkö yritys hakukriteerit ja saako se rahoitusta. EIP ottaa jokaisen luoton toteutuneesta rahoitusriskistä puolet kantaakseen.
Ensimmäisen vuoden aikana ESIR on tehnyt 230 rahoitussopimusta välittäjäpankkien tai pääomarahastojen kanssa, jotka palvelevat pk-yrittäjiä eri puolella Eurooppaa. Solmitut sopimukset tulevat tuomaan Kataisen mukaan rahoitusta noin 370 000 eurooppalaiselle pk-yritykselle.
Syyskuun alkuun mennessä eniten tukea ESIRiltä olivat saaneet nimenomaan pk-yritykset (30 %), energiasektori (22 %) sekä tutkimus, kehitys ja innovaatiot (22 %).
Parhaillaan komissio suunnittelee ESIR 2.0:aa, jonka olennaisemmat muutokset ovat toiminta-ajan pidentäminen ja rahoituskapasiteetin nousu.
Komissio aikoo myös reagoida pk-yritysten rahoitustarpeeseen kasvattamalla ESIRin pk-yritysten rahoitusosuutta.
– Tällä hetkellä ESIR mahdollistaa Euroopan Investointipankille 63 miljardin euron luotonannon kolmen vuoden aikajänteellä. Meillä on tarkoitus jatkaa sen toimintaa ainakin vuoteen 2020 saakka, ja rahoituskapasiteetti nousee sataan miljardiin, Katainen kertoo.
Yrittäjä, kerro tarpeistasi
Osuuspankki on myöntänyt ESIRin rahoitusta noin 30 yritykselle. Lukema on Suomen Yrittäjien ekonomistin Petri Malisen mukaan melko pieni verrattuna muihin EU-maihin. Malisen mukaan hakemista helpottaisi se, että yrittäjä voisi hoitaa rahoituskeskustelut suoraan kotipankkinsa kanssa.
Katainen kannustaakin pankkeja hyödyntämään ESIRin rahoitusmahdollisuuksia entistä aktiivisemmin
– Samaten pääomarahastot, riskirahastot voisivat hyödyntää sitä paremmin kuin tähän mennessä, hän arvioi.
Jotta mukaan saataisiin lisää pankkeja, tulisi yrittäjien luoda niiden suuntaan painetta, Katainen arvioi.
– Komission suunnalta me emme voi painostaa ketään. Jos kysyntää ei ole, myöskään tarjontaa ei ole. Kannustan valtakunnallisten toimijoiden lisäksi alueellisia pankkeja katsomaan ESIR-rahaston mahdollisuuksia. Myös pääomarahastot voisivat olla hyviä välittäjätahoja tietyntyyppisille yrityksille erityisesti silloin, kun tarvitaan loikkaa kansainvälistymiseen tai suurempaan kasvuun ja velkaraha ei ole se oikea rahoitus, vaan pääomarahoitus voisi olla parempi.
Katainen kehottaakin yrittäjiä antamaan aktiivisesti palautetta.
– Jos yrittäjät kokevat ESIR-rahoituksen byrokraattiseksi, niin se on ihan aiheellinen palaute, silloin meidän pitää katsoa, mitä muutoksia siihen tarvitaan. Kannattaa tuoda niitä näkemyksiä oman järjestön ja suomalaisten päättäjien kautta. Totta kai myös minuun saa aina olla yhteydessä sähköpostin kautta.
Silja Eisto