Eduskunnan hyväksymät lait ja työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelema kilpailukykysopimus muuttavat työlainsäädäntöä heti uuden vuoden ensimmäisenä päivänä 2017.
Pääosa näistä on yrittäjille myönteisiä, toteaa lakimies Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä.
– Keskeisintä on huomioida se, että vaikka lait astuvat voimaan 1.1.2017, joissakin tapauksissa niiden soveltamiseen vaikuttavat asiat, joita on tehty vuoden 2016 puolella, Mäkelä toteaa.
Koeajasta enintään puolivuotinen
Työntekijän koeaika kasvaa entisestä neljästä kuukaudesta kuuteen, ellei työehtosopimus toisin määrää tai työsopimusta sorvattaessa toisin sovita.
– Koeajasta voidaan työsopimusta tehtäessä sopia. Muutoksen myötä koeaika voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi, Mäkelä huomauttaa.
Työehtosopimukset voivat sisältää poikkeavia koeaikoja.
– Esimerkkinä mainittakoon rakennusala, jossa koeaika on lyhempi.
– Vuodenvaihteen jälkeen tehdyt työsopimukset ovat tämän lakimuutoksen piirissä, Mäkelä korostaa.
Aika takaisinottovelvoitteelle lyhenee
Työntekijän irtisanomisajan jälkeen alkava ajanjakso, jonka aikana työantaja on rekrytoidessaan velvoitettu ottamaan irtisanottu työntekijä takaisin, supistuu yhdeksästä kuukaudesta neljään. Vähintään 12 vuotta yhtäjaksoisesti samassa yrityksessä toimineilla tämä aika on kuusi kuukautta. Takaisinottovelvollisuus koskee tuotannollisin tai taloudellisin syin irtisanottuja työntekijöitä.
– Lyhempi takaisinottovelvollisuus pätee, jos työsuhde päättyy aikaisintaan 1.1.2017.
– Takaisinottovelvollisuuden kesto määräytyy siis irtisanomisajan päättymishetken mukaan. Jos irtisanomisajan viimeinen päivä on 1.1.2017 tai sen jälkeen, lyhempi kesto soveltuu. Irtisanomisilmoituksen antamisajankohta ei vaikuta tähän, Mäkelä havainnollistaa.

Työntekijä on oikeutettu muutosturvaan
Kikyn perusteella säädetyt pykälät työntekijän muutosturvasta koskevat yrityksiä, jotka työllistävät vähintään 30 henkilöä ja näissä heitä, jotka ovat palvelleet yrityksessä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Muutosturva sisältää valmennus- ja koulutusvelvoitteen sekä puoli vuotta kestävän työterveyshuollon irtisanotulle työntekijälle.
– Tämä ei ole hyvä uudistus. Jos yritys on tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanonut työntekijöitä, sille annetaan lisää kustannuksia, vaikka se on jo taloudellisissa vaikeuksissa, Mäkelä arvostelee.
Valmennuksen ja koulutuksen osalta muutosturvaa sovelletaan laskien päivästä, jona yrityksen johto on antanut esityksen YT-neuvotteluista.
– Jos neuvotteluesitys tulee 1.1.2017 tai sen jälkeen, työnantajalla on velvollisuus järjestää työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta, Mäkelä sanoo.
Irtisanotun oikeus työterveyshuoltoon määräytyy puolestaan irtisanomispäivästä.
Sivukulut alenevat
Vuodenvaihteen jälkeen astuu voimaan vielä kaksi työsopimuslain muutosta. Työnantajalle tulee oikeus tehdä määräaikainen sopimus pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perusteltua syytä sekä eräät työnantajan sivukulut alenevat.
Katso tästä lain tarkemmat yksityiskohdat.
Juhani Ojalehto