Yksinyrittäjien kasvuhalukkuus on kasvanut selvästi, käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä yksinyrittäjäkyselystä.
70 prosenttia vastanneista kertoo viime syksynä toteutetussa kyselyssä hakevansa kasvua, kun kolme vuotta sitten näin suunnitteli 58 prosenttia yksinyrittäjistä.
Ajanpuute jarruttaa
– Jos aikaa olisi, niin räjäyttäisin kasvun, intoilee jyväskyläläinen yrityssparraaja Sanna Jylänki Redesan Oy:stä.
Jylängin kasvuhalut heräsivät jo kuutisen vuotta sitten. Parin viime vuoden aikana tahtotila on kiteytynyt ideaan peliapplikaatiosta, joka toimisi asiakkaan koulutusalustana.
– Vuosi sitten sain yrittäjäkumppanin tähän, joten henkilöstömäärässä kasvua on jo tapahtunutkin sata prosenttia. Nyt ovat etsinnät ja suunnittelut päällä siitä, voisiko pelin kehitys tapahtua franchising-tyyppisesti, työntekijöitä palkkaamalla vai ehkä ulkoa ostamalla.
Jylängin mukaan kasvun hidasteena on vain ajanpuute.
– Koska päivätöitä on pakko tehdä oman palkan edestä, niin ei ole tarpeeksi aikaa. Jos pystyisimme saamaan jonkun projektiin mukaan, niin se voisi auttaa, mutta ELY-keskukselta ei saa rahoitusta, jos on ollut miinusmerkkistä pääomaa jossakin vaiheessa.
”Ei kannata kasvaa vähän”
Helsinkiläinen yritysjohdon konsultti Kari Nurmi nimikkoyrityksestään Nurmi Consultingista pitää pienen yrityksen pulmana sopivan kokoisen kasvun toteuttamista.
– Vähän ei kannata kasvaa. Jos kasvaa vain vähän, saa paljon murheita, mutta kohtuullisen vähän hyötyä, Nurmi toteaa.
– Jos haluan kasvattaa toimintaa, pitää joko kasvattaa toimintaa runsaasti, jolloin riskit tulevat katetuksi. Tai sitten pitää perustaa kasvu uudenmallisiin liiketoimintoihin, joissa kasvu ei tarkoita samassa suhteessa esimerkiksi suoria työpaikkoja, vaan vaikkapa verkostoitumisen kautta saatuja hyötyjä. Harkitsen lähes joka päivä lähtemistä kasvattamaan toimintaa jommalla kummalla tavalla.
Kasvua estävät muun muassa riskit ja hallinnointi, Nurmi kertoo.
– Ne hyppäävät heti suuremmiksi, mutta tuotot ja tulot tulevat vasta aikanaan. Ajoituksen epäsuhta on olemassa.
Nurmen mukaan työntekijän palkkaaminen on tarpeetonta ja hankalaa.
– Työsuhdelainsäädäntö ei tunnista eikä mahdollista kaikkia joustavia työnteon malleja silloinkaan, kun ne ovat todellakin molempien osapuolten haluamia.
Korkeakoulutetut ryhtyvät entistä useammin yrittäjiksi
Yksinyrittäjällä on entistä useammin yliopisto- tai ammattikorkeakoulutausta.
Yksinyrittäjäkyselyn mukaan yksinyrittäjistä korkeakoulutettuja on 51 prosenttia ja ammattitutkintopohjalta ponnistavien osuus 40 prosenttia. Lukio- tai vain peruskoulutaustaisia oli kyselyssä viisi prosenttia kumpiakin.
Kari Nurmi on koulutukseltaan varatuomari. Hän sanoo hyvin ison osan tuntemistaan yksinyrittäjistä olevan korkeakoulutettuja ja useimmat heistä asiantuntijatehtävissä.
– Juristille itsensä työllistäminen – vaikka en varsinaisia juristin töitä tee – on suhteellisen luonnollinen valintavaihtoehto. Itsenäisyys ja mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön olivat hyvin tärkeitä.
Neljännes tienaa alle tonnin kuussa
Joka toinen Yksinyrittäjäkyselyyn vastanneista arvioi saavansa alle 2 000 euron kuukausittaiset bruttotulot yritystoiminnastaan. Tästä joukosta puolen tulot jäävät alle tuhannen euron kuukaudessa.
– Kaksi vuotta meni nollatuloilla, nykyään hieman yli 2000 euroa tienaava Sanna Jylänki kertoo.
– Surkeasti meni, mutta onneksi mieheni oli töissä ja lapsilisät tulivat, niin jotenkuten selvisimme.
Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien nimellinen keskiansio vuonna 2015 oli 3 338 euroa kuukaudessa. Päätoimisista yksinyrittäjistä alle 3 000 euroa tienasi 68,5 prosenttia vastanneista eli noin kaksi kolmesta.
Yli puolet yrittäjistä harjoittaa liiketoimintaa itsekseen
Suomessa on yli 280 000 yritystä, joista lähes 180 000 on yhden hengen yrityksiä. Niiden määrä on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kasvanut selvästi enemmän kuin työnantajayritysten.
Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkysely tehtiin marraskuussa 2016. Kyselyyn vastasi 2215 yksinyrittäjää.
Kyselyn tulokset kokonaisuudessaan
Juhani Ojalehto