Taloudessa on nähty päättyvän vuoden lopulla merkkejä paremmasta.
Hienoinen käänne on nojannut lähinnä kotimaiseen kysyntään. Kansantalouden selvästä ja kestävästä käänteestä ei sen sijaan ole selvää näyttöä.
Julkisyhteisöjen velkaantuminen näyttää jatkuvan vielä ainakin tämän vuosikymmenen. Suomessa ei saa tuudittautua siihen, että käynnistynyt vaimea talouskasvu korjaa julkisen talouden tilanteen.
Avoimen sektorin menestyminen on välttämätön ehto talouskasvulle ja sitä kautta julkiselle taloudelle. Julkisia menoja on sopeutettava, jotta yrittäjyydelle syntyy lisää tilaa.
Lisäksi on uudistettava työmarkkinoiden rakenteita niin, että sekä työn kysyntä että työn tarjonta lisääntyvät. Hallituksen asettama 72 prosentin työllisyysastetavoite on liian matala: taloutemme on kestävällä pohjalla 75–77 prosentin työllisyysasteella.
Sote-uudistus pysyy polttopisteessä
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen eittämättä vaikein hanke, sote-uudistus, eteni ison harppauksen juuri ennen joulua, kun hallitus julkisti linjaukset valinnanvapausmallista.
Paitsi julkiselle taloudelle ja palvelujen käyttäjille, uudistuksella on huomattava merkitys sote-palveluita tarjoaville yrityksille. Lisäksi uudistuksen vaikutukset kiinnostavat yrittäjiä veronmaksajina ja työnantajina.
Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) tiivisti joulun alla, että toteutuessaan vuonna 2019 sote-uudistus tuo euroilla mitattuna noin kolmanneksen palveluista valinnanvapauden piiriin. Kun valinnanvapaus laajenee koko mittaansa, euroissa se kattaa jo 2/3 sosiaali- ja terveyspalveluista.
Uudistuksen valmistelussa on huolehdittava, että pienetkin yritykset pääsevät mukaan markkinoille. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen on erotettava toisistaan ja alalle tulon kynnykset on pidettävä matalina.
Maakuntauudistus raivaa tietä kasvulle
Hallituksen toinen iso hanke on maakuntauudistus.
Syntyy uusi hallinnon taso, joka käyttää merkittävää valtaa ja tekee yrittäjyyden kannalta vaikuttavia päätöksiä. Uudistuksen perusviritykset ovat yrittäjyyden näkökulmasta myönteisiä.
Yrittäjäjärjestön aluejako vastaa pitkälti maakuntajakoa, joten olemme luonnollinen vastinpari maakunnille yrittäjyysasioissa. Tuleva vuosi pohjustaa maakuntatason yhteistyötä. Nyt valetaan niitä rakenteita ja taotaan niitä työkaluja, joilla uudistusta aikanaan koetellaan.
Yritys-, työllisyys- ja aluekehityspalvelut mullistuvat maakuntauudistuksen tuloksena. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on valmisteltu uutta kasvupalveluiden järjestelmää. Kasvupalveluista vastaavat valtio ja maakunnat.
Valtion kasvupalveluihin kuuluvat muun muassa Finnveran, Tekesin ja Finpron palvelut. Maakuntien kasvupalvelut määritellään valmisteilla olevassa kasvupalvelulaissa.
Kasvupalvelu-uudistuksen avain on markkinaehtoisuus. Valmistelussa on lähdetty siitä, että maakunnat järjestävät palvelut, mutta ne voivat tuottaa palveluita itse vain markkinapuutetilanteissa. Lähtökohta on erinomainen, ja Suomen oloissa täysin uusi. Vuoden 2017 aikana ratkeaa, pitääkö lähtökohta loppuun asti.
Vaikuttavuutta viennin edistämiseen
Vienninedistämisverkosto Team Finlandin palvelukonseptia arvosteltiin rajusti kuluvana vuonna.
Työ- ja elinkeinoministeriö vastasi huutoon ja käynnisti Team Finlandin uudistamisen. Tämä työ jatkuu vuonna 2017.
Kaiken lähtökohtana on palveluiden asiakas- eli yrittäjälähtöisyyden kirkastaminen. Asiakaslähtöisyyttä parannetaan erityisesti laajentamalla palvelusetelijärjestelmää. Jatkossa asiakkaat määrittävät nykyistä selvemmin, mitä ja keneltä he hankkivat palveluita kansainvälistymisensä tueksi.
Kuntavaaleissa haussa elinvoimaa
Vuoden 2017 kuntavaaleihin kohdistuu poikkeuksellista mielenkiintoa.
Yrittäjät ovat perinteisesti lähteneet joukolla mukaan ehdokkaiksi ja menestyneet erinomaisesti. Yli 2000 nykyistä valtuutettua on yrittäjätaustaisia. Vähintään samaa suhteellista osuutta kaikista valtuutetuista tavoitellaan ensi vuonna.
Sote-ja maakuntauudistukset eivät vähennä kuntavaikuttamisen tärkeyttä. Pikemminkin päinvastoin, sillä kuntien päätöksenteko keskittyy entistä vahvemmin kuntien elinvoimaan ja sen ohessa yritysten menestymiseen.
Kuntien tekemät hankinnat ovat aina kiinnostaneet ja kiinnostavat jatkossakin paikallisia yrittäjiä. Eduskunta on juuri hyväksynyt hyvin yrittäjämyönteisen uuden hankintalain. Uudet valtuustot pääsevät vaikuttamaan siihen, toimiiko yrittäjämyönteinen laki toivotulla tavalla käytännössä.
Sääntelyähkystä päästävä eroon
Laajakantoisten hankkeiden ohessa luodaan jatkuvasti uutta lainsäädäntöä.
Suuri osa siitä lähtee liikkeelle EU:sta mutta osa käynnistyy kotimaisesta tarpeesta. Osa koskee kaikkia yrityksiä yleisesti, osa on selvästi toimialakohtaista.
Myönteistä on, että yhteiskunnassa on herätty keskustelemaan sääntelyähkyn aiheuttamasta ongelmasta. Sipilän hallitus on sitoutunut sujuvoittamaan sääntelyä. Lukuisia uudistuksia on jo tehty sääntelyn järkeistämisen nimissä ja lisää on luvassa.
Sääntelyn keventämisen tavoite on aivan oikea. Tulokset ratkaisevat. Vuosi 2017 on tässä mielessä ehkä vaalikauden tärkein, sillä ensi vuoden jälkeen alkaa väistämätön liuku kohti uusia vaaleja. Suomen Yrittäjät jatkaa aloitteellista työtä paremman yrittäjyysympäristön eteen.
Yrittäjäsanomat