Vielä kolme vuotta sitten oli runsaasti tarjolla avoimia työpaikkoja perinteisempiin työsuhteisiin. Nykytilanne on hyvin erilainen. Työn tekemisen muodot ovat monipuolistuneet niin sanottua tekemätöntä työtä on mutta työpaikkoja vähemmän. Osaajia saatetaan hakea erilaisiin kehittämisprojekteihin osa-aikatyöhön tai kumppaniyrittäjäksi. XL-osaajien laajaa ammatillista osaamista työkokemusta ja työelämätaitoja tarvitaan työmarkkinoilla.

Joka kolmas työtön työnhakija on Uudenmaan TE-toimiston alueella yli 50-vuotias ja määrä vain kasvaa. Pitkät työttömyyskaudet voivat heikentää yli 50-vuotiaiden tulevaa työllistymistä. XL-osaajien syvä osaaminen ja laaja kokemus on todella tärkeää saada työmarkkinoiden käyttöön.

Elokuussa 2015 käynnistynyt Helsingin Yrittäjien XL-Knowhow -hanke pyrkiikin vastaamaan tähän tarpeeseen auttamalla yrittäjiä löytämään kokeneita ammattitaitoisia työntekijöitä (XL-osaajia) erilaisiin työsuhteisiin. Tavoitteena on synnyttää uutta työtä joko työpaikkoina tai yrittäjyytenä. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan TE-toimiston kanssa.

Hankkeessa järjestetään tapahtumia joissa työnantajat ja XL-osaajat kohtaavat ja arvioivat mahdollisuuksiaan löytää yhteinen hyöty: yritys löytää omiin tarpeisiinsa ammattitaitoisen osaajan tarkoituksenmukaiseen työsuhteeseen tai vaikkapa yrittäjäkumppanin. XL-osaaja puolestaan saa itselleen kiinnostavaa työtä ja uusia mahdollisuuksia.

>> Lisätietoja XL-Knowhow –hankkeesta

>> Lue lisää aiheesta Helsingin Sanomissa julkaistusta artikkelista (7.3.2016)

Helsingin Yrittäjät ry palkitsi tänään Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä 2016 -palkinnolla Hoitokoti Päiväkumpu -konsernia luotsaavat sisarukset Anne Kankaan ja Ville Väätäisen. Palkinto jaettiin Helsingin Yrittäjien Nuorten Yrittäjien yhteisön HYNY:n 10-vuotisjuhlagaalassa.

Hoitokoti Päiväkumpu –konserni on helsinkiläinen perheyhtiö joka tarjoaa asiakkailleen elämäniloa ja mukavuutta lisääviä hoito- ja siivouspalveluja pääkaupunkiseudulla.  Yritystoiminta käynnistyi vuonna 2001 kolmen sisaren toimesta ja sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2007. Konsernin toimitusjohtaja Anne Kangas on ollut yrityksen toiminnassa mukana vuodesta 2001 alkaen ja talousjohtaja Ville Väätäinen tuli mukaan toimintaan pari vuotta myöhemmin. Konsernin liikevaihto on vuonna 2016 noin 10 milj. euroa. Yritys työllistää noin 160 työntekijää.

Hoitokoti Päiväkumpu -konsernin tavoitteellinen kehittäminen jossa on panostettu ihmisläheisyyteen ja toiminnan laadukkuuteen sekä yrityksen vahva kasvu vakuuttivat kilpailun tuomariston. Yritys on laajentanut palvelutarjontaansa hoitokotitoiminnoista kotihoito- ja kotisiivouspalveluihin ja kasvattanut työntekijämääräänsä. Yritys on myös loistava esimerkki onnistuneesta sukupolvenvaihdoksesta.

- Meillä on ollut kunnia jatkaa kehittää ja kasvattaa Päiväkumpua. Päiväkummussa on ilo työskennellä upeiden ammattilaisten kanssa asiakkaidemme parhaaksi. Tällaiset palkinnot saavutetaan aina tiiminä iloitsee Anne Kangas.

Helsingin Yrittäjät palkitsee Vuoden nuoren yrittäjän vuosittain. Valinnan tekee raati johon tänä vuonna kuuluivat Terhi Salosaari Helsingin Uutiset Sanni Kaikkonen HYNY Matti Petteri Pöntiö Helsinki Think Company Valentin Babitzin NewCo YritysHelsinki sekä Tiina Oksala Helsingin Yrittäjät.

Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä -palkinto on alle 35-vuotiaalle yrittäjälle myönnettävä tunnustus yrittämisestä. Kilpailussa painotetaan yritystoiminnan ansioita ja voittajan valinnassa otetaan huomioon erityiset ansiot toimialaan innovatiivisuuteen tai yrittäjäasenteeseen liittyen. Alueellinen voittaja jatkaa edustamista arvostettuun valtakunnalliseen Vuoden nuori yrittäjä –kilpailuun jonka voittaja ratkotaan 20.5.2016 Get Together –tapahtumassa Jyväskylässä.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Tiina Oksala Helsingin Yrittäjät p. 040 548 1104 tiina.oksala@helsinginyrittajat.fi

Kuvia juhlasta: Saatavilla 18.3.2016 tilaisuuden jälkeen Helsingin Yrittäjien viestintäsuunnittelijalta: jaana.tihtonen@helsinginyrittajat.fi

Helsingin Yrittäjät on helsinkiläisten pk-yritysten palvelu- ja edunvalvontajärjestö. Järjestöön kuuluu noin 6000 jäsenyritystä. Helsingin Yrittäjät on yksi Suomen Yrittäjien elinkeinoelämän suurimman keskusjärjestön aluejärjestöistä.

Helsinki Entrepreneurs International -verkosto (HEI-Network) perustettiin 22.3.2016. Verkoston ydinryhmän muodostovat kymmenen perustajajäsentä (osa ryhmästä kuvassa). Vetäjänä toimii kokenut helsinkiläinen yrittäjä ja useita kieliä taitava Raija Lehtinen. HEI-Networkin toiminta käynnistyy kick-off-tilaisuudella jota suunnitellaan pidettäväksi Yrityslinnassa toukokuun lopulla.

Kiinnostaako kansainvälistyminen? HEI - liity verkostoon täällä: https://www.lyyti.fi/reg/HEI-network

The Regional Organization of Enterprises In Helsinki set up on 22.3.2016 a network to bring together entrepreneurs interested in internationalization. The new networks` title is HEI. The founding team is planning a kick-off event to take place during the May 2016 at Yrityslinna.

HEI - join the network here: https://www.lyyti.fi/reg/HEI-network

Perustamiskokouksen osallistujat:

• Sarianne Reinikkala Helsingin Yrittäjät pj / Finncontainers
• Raija Lehtinen Punainen Lanka
• Virve Juhola Cape Context
• Anna-Erika Mattila Arctic Nutrition
• Erkki Tammi ET-Trading
• Anna-Liisa Uskali Ideanna
• Juliana Hazane HYNY / Shakta
• Poissa: Malla Linturi Kim Yrjälä ja Mika Tuominen

Lisätietoja verkostosta / Further information about the network >>

Teurastamon Torstaimarketti on kesä-elokuun aikana järjestettävä viikoittainen aktiviteetti- markkina- ja ruokatapahtuma. Torstaimarketin päätavoitteina on jatkaa Teurastamon perinteitä luomalla uudenlaista kaupunkitilaa ja yhteisöllistä ruokakulttuuria.

Teurastamon alueen yritysten lisäksi Torstaimarketissa on useita houkuttelevia ruokatoimijoita lähiruokatuottajia design- ja käsityöläisiä sekä erilaisia työpajoja. Tänä vuonna Torstaimarketti avaa ovensa yhä vahvemmin aktiiviselle toiminnalle sekä toivottaa avoimella haulla kaikenlaiset tekijät osaksi kesän markettitapahtumaa.

Torstaimarketti tarjoaa niin kasvis- vegaani- ja liharuokailijoille uudenlaisia makuelämyksiä. Lähiruokatuotantoa on mahdollista ostaa Farmer’s Marketista omien vaate- ja käsityötuotteiden myyminen on mahdollista design-korttelissa. Torstaimarketin erikoisuuksina järjestetään erilaisia työpajoja ja workshoppeja joissa haetaan mm. kaupungin parhaita reseptejä. Workshopit mahdollistavat kenet tahansa ohjaajiksi ja tietotaidon jakajiksi.

Aktiviteettien lisäksi Teurastamolla kaikuu torstaisin live- sekä DJ-musiikki. Grilli ja Teurastamon sauna pidetään kuumana kello 23 saakka. Grillinuotiolla soitetaan akustista livemusiikkia myöhäisiltaan saakka. Lapsiperheitä ajatellen Teurastamolle pystytetään myös erityinen lasten alue.

Lue lisää Teurastamon kotisivuilta.

Päivämäärät jolloin Torstaimarketti järjestetään:
26.5. 2.6. 9.6. 7.7. 14.7. 21.7. 28.7. 4.8. 11.8. 18.8.
Tapahtuma-aika: klo 16-23.

Lisätietoja:

Krista Huovinen
Tuottaja
p. 040 198 38 58
torstaimarketti@teurastamo.com

Tiedote: Helsingin kaupunki

Kuva: STT / Teurastamo

Marian sairaalan entisissä tiloissa alkaa pian toimia Pohjoismaiden suurin startup-keskittymä. Helsingin kaupunginhallitus on päättänyt keskittymää operoivan voittoa tavoittelemattoman yhtiön Startup Marian perustamisesta.

Operaattoriyhtiön toimijat ovat Helsingin kaupunki Startup-säätiö ja Helsingin Uusyrityskeskus. Yhtiön tavoitteena on rakentaa dynaaminen inspiroiva ja yhteisöllinen kokonaisuus joka tarjoaa paljon enemmän kuin pelkät seinät. Tiloissa tulee työskentelemään parhaiden startup-yritysten rinnalla suurten yritysten kehitystiimejä sekä muita yhteisöllisiä palveluja tuottavia tahoja.

Remontti on jo aloitettu. Ensimmäisen vaiheen aikana otetaan käyttöön yli 6 500 neliömetriä tilaa. Jatkossa keskittymälle voidaan kunnostaa tuhansia neliöitä lisää. Yrityksille on tarjolla erityyppisiä tiloja yhteistyötiloista omiin toimistoihin joiden koko joustaa tarpeiden mukaan.

Kaikille avoin haku keskittymän tiloihin avautuu huhtikuun aikana. Operaattoriyhtiö tiedottaa hakuprosessin yksityiskohdista.

Tiedustelut:
kaupungin kilpailukyvyn kehitys -yksikön päällikkö Santtu Von Bruun Helsingin kaupunginkanslian elinkeino-osasto
puh. 040 357 7452 santtu.vonbruun(at)hel.fi

Lisätietoja:
Laura Itävaara
viestintäkoordinaattori Helsingin kaupunginkanslian talous- ja elinkeinoviestintä
p. 050 547 5706
laura.itavaara@hel.fi

Tiedote: Helsingin kaupunki

Kuva: Kimmo Brandt

Tervetuloa yrittäjämatkalle Tallinnaan 1.-3.9.2016. Kanta-Helsingin Yrittäjät järjestää yhteistyössä kansainvälisen HEI Networkin ja Matkatoimisto Abelitan kanssa mielenkiintoisen yrittäjämatkan jossa tutustutaan Tallinnan uusimpiin kohteisiin kuullaan yrittämisestä Virossa tutustutaan Viron mielenkiintoisimpiin yrittäjiin ja yrityksiin sekä nautitaan loistavista ruoista parhaimmissa paikallisissa ravintoloissa. Matkustamme Eckerölinella ja yövymme Tallinnan upouudessa Hilton-hotellissa. Matka on avoin kaikille Helsingin Yrittäjien jäsenille.

Mukaan mahtuu 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ennakko-ilmoittautuminen 2.5.2016 mennessä.

>> Tutustu matkan ohjelmaan hintaan ja ilmoittautumiseen

Lisätietoja:
Kanta-Helsingin Yrittäjät pj. Mari Laaksonen p. 040 578 0189 kanta_helsingin at yrittajat.fi
HEI Network  Raija Lehtinen p. 050 517 4771 raija.lehtinen at punainenlanka.fi
Matkatoimisto Abelita Tiina Lehtovaara p. 040 705 2212 tiina at abelita.fi

On keväinen lauantai-iltapäivä Helsingin Kauppatorilla. Lenkki-isäntä yrittäjä Veli Vento ja Vilpertti-villakoira odottelevat kavereita jokaviikkoiselle lauantailenkille jonne yrittäjäkollegoja on kutsuttu Kanta-Helsingin Yrittäjien Facebook-sivun kautta. Säännöllisiä lauantailenkkejä - säävarauksella - on nyt kävelty viime vuodesta lähtien jolloin Helsingin Yrittäjien paikallisyhdistykset kisailivat leikkimielisessä Yrittäjien kilsajahdissa.

Kukaan ei pakottanut Veliä vetämään lenkkejä vaan homma lähti käyntiin omasta aloitteesta ja vapaaehtoispohjalta. Intoa kuitenkin riittää sillä ihmisten kohtaaminen ja tuoreet tuttavuudet tuovat uudenlaista virtaa.

- Lenkillä on kiva tavata mukavia ja positiivisia yrittäjiä. Ja pitäähän sitä ihmisen liikkua! Hyvä fyysinen kunto on myös hyvän henkisen kunnon lähde Veli tähdentää.
 
Lauantailenkeillä kerätään kilometrejä Yrittäjien kilsajahti -kisaan ja tutustutaan omaan kotikaupunkiin erilaisten teemojen kautta. Mukana on parhaimmillaan ollut kymmenkunta aktiivista yrittäjää kun ollaan bongailtu patsaita vierailtu museoissa tai poikettu putiikeissa. Yhdessä kävellen on myös tutustuttu eri kaupunginosiin.

Vilpertti haluaisi jo mennä. Kotisohvalla on tullut maattua tarpeeksi. Kroppa kaipaisi jo vähän liikettä ja pieni pää tuuletusta. Lenkki-isäntä kerää katraansa ja lähtee matkaan ensimmäisenä. Mennessään huikkaa terveiset kaikille yrittäjille:

- Oma poppoo kasaan ja kilsoja kartuttamaan omalla paikkakunnalla! Ja Helsingissä kannattaa hakeutua Kauppatorille sillä joka lauantai klo 12 Toripoikien kahvilasta lähdetään liikkeelle. Kanta-Helsingin Yrittäjät tarjoaa kahvit ja lenkkijuomat. Hyvän mielen saa kaupanpäälle.

Helsingin Yrittäjät haastaa Suomen kaikki yrittäjät mukaan pitämään itsestään huolta keräämään kilsoja lähtemään lenkille yhdessä ja nauttimaan ihanan kesäisestä luonnosta.

Yrittäjien kilsajahti  1.5.–30.9.2016 

• Osallistu mukaan Yrittäjien kilsajahti –haasteeseen!
• Perusta yhdistykselle oma tiimi!

Torikorttelit ja Basso etsivät Leijonan Luolassa uudenlaista vetovoimaista pop up -toteutusta osana Yritysten Stadi -suurtapahtumaa 10.5. Oletko vetovoimayrittäjä? Liikuttaako yrityksesi tuote idea tai karisma ihmisiä sekä henkisesti että fyysisesti? Toimiiko yrityksesi hyvin verkossa mutta mietit millainen sen fyysinen preesens voisi olla? Jos vastasit kyllä tämä kisa on sinulle.

Torikorttelit on jo usean vuoden ajan tarjonnut väliaikaistilojen ansiosta paikan monelle kiinnostavalle pop upille. Kortteleiden vakituista pop up -tilaa Unioninkadulla pyöritetään yhdessä Bassoradion kanssa. Paikan idean ja oman olemisen vetovoimaa on testannut tilassa jo suuri joukko erilaisia toimijoita. Avarassa näyteikkunallisessa 31 neliön tilassa on kylvetetty jalkoja stailattu kulmakarvoja kasvatettu yrttejä pelattu konsoleilla sekä pidetty keikkoja bileitä näyttelyitä workshoppeja soppakeittiötä.

Pop up seuraavalle tasolle - Millainen on voittajaideasi viikon pop upiin?

Torikorttelit ja Basso julistavat haun yrityksille ja ideoille joiden valttina on nimenomaan ihmisten liikuttaminen sekä henkisesti että fyysisesti. Haussa on vetovoimainen visio. Uudenlainen asiakaskohtaamisen tapa. Yllättävä ulostulo ja toteutus.Pop up 3.0.

Hae mukaan ideallasi 1.5. mennessä täällä. Tutustu kilpailun sääntöihin ennen hakemuksen täyttöä säännöt löytyvät jutun lopusta sekä Torikortteleiden kotisivuilta (ja vielä lomakkeelta ennen hyväksymisvaihetta).

Hakeneista valitaan viisi varsinaiseen finaaliin Helsingin Leijonan Luolaan jossa ideat pitchataan livetilanteessa yleisön edessä tuomaristolle joka valitsee voittajan. Helsingin Leijonan Luola järjestetään Valkoisessa Salissa Aleksanterinkadulla 10.5. klo 17 alkaen Helsingin Yrittäjien ja kaupungin Yritysten Stadi -suurtapahtuman huipennuksena.

Kilpailun voittaja palkitaan viikon pop upilla Torikortteleissa syksyllä 2016 (vko 39) sekä huikeita tuloksia ja palkintoja pop upeillaan ansainneen Basson luovan tiimin konsultaatiolla pop up -idean jatkokehittelyyn tai toteutuksen viimeistelyyn. Lisäksi Torikorttelit tarjoaa pop upille viestintätukea. Hakijat sitoutuvat toteuttamaan kilpailuun ilmoittavansa ideat sellaisenaan tai sparrauksen tuloksena jalostettuina.

Lisätiedot:

Sanna Paakkanen viestintä
sanna.paakkanen@torikorttelit.fi
p. 050 359 5972

Anna Pakarinen tuotanto
anna.pakarinen@torikorttelit.fi
p. 050 588 2561

Kilpailun säännöt:

KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ
Helsingin Leijona Oy
PL 4
00099 Helsingin Kaupunki

OSALLISTUMISOIKEUS
Kilpailuun voivat osallistua kaikki suomalaiset jo olemassa olevat tai perusteilla olevat yritykset.

KILPAILUAIKA
Kilpailun ensimmäinen vaihe eli haku on avoinna 1.5.2016 asti. Finaaliin valituille ilmoitetaan 4.5.2016 ja finaali järjestetään tiistaina 10.5.2016 klo 17-20 Torikortteleissa Helsingissä.

OSALLISTUMINEN
Kilpailuun voi osallistua täyttämällä hakulomakkeen Torikortteleiden verkkosivuilla määräaikaan mennessä. Täyttämällä hakulomakkeen finaalin valitut osallistujat sitoutuvat osallistumaan pitchaukseen sekä voittaessaan pop up -toteutukseen.

KILPAILUN KULKU
Määräaikaan mennessä lähetetyistä hakemuksista valitaan finalistit jotka pääsevät esittelemään ideaansa Helsingin Leijonan Luola -finaalissa tiistaina 10.5.2016. Tuomaristo valitsee ideoista parhaan ja voittaja julkistetaan tilaisuuden päätteeksi.

PALKINTO
Kilpailun voittaja saa viikoksi maksutta käyttöönsä Torikortteleiden ja Bassoradion yhteisen pop up -tilan osoitteessa Unioninkatu 25 Helsinki. Palkinto -popupin toteutus on viikolla 39 eli 26.9.-2.10.2016. Lisäksi voittajakonsepti saa Basson luovalta tiimiltä konsultaatiota jatkokehittelyyn ja toteutuksen viimeistelyyn sekä -50 % alennusta mahdollisista mainostilaostoista Bassoradiosta tai verkosta (alennus voimassa 2016 loppuun asti).

VOITTAJALLE ILMOITTAMINEN
Finaalin valituille ilmoitetaan henkilökohtaisesti 4.5.2016. Tuomaristo ilmoittaa voittajan finaalin päätteeksi. Voittaja julkistetaan järjestäjän eri viestintäkanavissa.

JÄRJESTÄJÄN VASTUU
Kilpailuun osallistujat vapauttavat tapahtuman järjestäjän sekä mahdolliset muut yhteistyökumppanit vahingosta joka aiheutuu tai jonka väitetään aiheutuneen osallistumisesta kilpailuun. Kilpailun järjestäjän vastuu osallistujia kohtaan ei voi missään tilanteessa ylittää näissä säännöissä mainitun palkinnon arvoa tai määrää. Osallistuja vastaa osallistumisen yhteydessä antamiensa yhteystietojen oikeellisuudesta.

MUUT EHDOT
Osallistumalla kilpailuun osallistuja sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä ja järjestäjän niiden nojalla tekemiä päätöksiä. Jos osallistujaa on syytä epäillä vilpistä tai muusta sääntöjen vastaisesta toiminnasta järjestäjällä on oikeus hylätä osallistuminen ja sulkea osallistuja kilpailusta. Järjestäjä pidättää oikeuden tehdä muutoksia ilman erillistä ilmoitusta kilpailuun sen sääntöihin palkintoihin ajankohtaan tai muihin kilpailun toteuttamiseen vaikuttaviin seikkoihin.  Muutoksista ilmoitetaan järjestäjän verkkosivuilla.

Helsingin Yrittäjien vuoden päätapahtuma Yritystä Stadiin! täyttää 10 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi tapahtumakävijöitä hemmotellaan 10.5. entistä laajemmalla tapahtumatarjonnalla: Yritystä Stadiin! lyö voimat yhteen Helsingin kaupungin Elinkeinopäivän kanssa tarjoten monipuolisen katsauksen yrittäjyyteen. Yrittäjyyspäivä järjestetään kaupungintalolla ja tapahtumatarjonta ulottuu myös sitä ympäröiviin Torikortteleihin. Lavalla kuullaan huippupuhujia André Noël ChakeristaJussi Heikelään ja teemat kattavat laajasti yrittäjyyden koko kirjoa.

Elinkeinopäivässä arvioidaan kaupungin yritysmyönteisyys - stadilaiset menestystarinat esillä

Yritysten Stadi -tapahtuma starttaa tänä vuonna aikaisin aamusta. Elinkeinopäivän avaavat kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja elinkeinoministeri Olli Rehn jonka jälkeen aamupäivä jatkuu muun muassa kansainvälisyyden ja stadilaisten menestystarinoiden parissa. Elinkeinopäivässä kuullaan myös Marian sairaalan kehityksestä start-up-keitaaksi.

>> Tutustu Elinkeinopäivä-osuuden koko ohjelmaan

Yritystä Stadiin! -osuus tarjoaa rautaista tietoa inspiraatiota ja kontakteja

Tapahtumapäivä tarjoaa niin alkavalle tekijälle kuin kokeneelle konkarille hyödyllistä tietoa bisneksen kehittämiseen. Päälavalla palkittu puhuja André Noël Chaker ravistelee pakoon Jumilompolosta tekniikan tohtori Antti Sekki antaa käytännön vinkit menestykseen ja esiintymistaidon kouluttaja Anniina Salminen valmistelee yrittäjät myyntitilanteisiin. Kaupungintalolla on esillä laaja kirjo tapahtuman yhteistyökumppaneiden palveluita. DataBusiness Caféssa (Café Köketin tiloissa) uppoudutaan datalähtöisen liiketoiminnan syövereihin. Brella-palvelu auttaa ujoimmankin verkostoitujan uusien kontaktien ääreen.

>> Katso puhujat ja ohjelma ja kokoa oma YS-aikataulusi

X Y Z ja mitä sitten? - Nuoret yrittäjät näyttävästi esillä

Nuoret yrittäjät verkostoituvat heti aamusta klo 8.30 Valkoisessa salissa Nuorten yrittäjien PAJA -kokonaisuudessa. Media-alan ammattilainen Jussi Heikelä antaa eväitä myyntiin ja markkinointiin sekä oman yrittäjätarinansa kautta vinkkejä esiintymiseen. Esiintymiskammo katoaa viimeisiltäkin tiimityön tuoksinassa kun nuoret yrittäjät innovoivat uusia liikeideoita.

Yritysten Stadi -päälavalla käynnistyy klo 16.45 kiinnostava paneelikeskustelu yrittäjyyden uusista sukupolvista. Juontaja sarjayrittäjä Sami Kuusela aka. Hupparihörhö haastaa pääkaupungin yrittäjät ja päättäjät pohtimaan itsensä työllistämistä ja yrittäjyyttä tulevaisuuden kannalta.

>> Ilmoittaudu Nuorten yrittäjien PAJA -osuuteen

>> Paneelikeskustelun jäsenet julkaistaan tapahtumasivulla pian

After workissa palkitaan Leijonan Luolan voittaja

Tapahtumapäivä huipentuu rentoon After workiin. Verkostoitumisen ohessa kuullaan Helsingin kaupungin upeasta brändityöstä vaikuttavista ihmisistä teoista ja kohtaamisista. Illan kohokohta on Helsingin Leijonan Luolan voittajan palkitseminen. Torikorttelit ja Basso etsivät ennen tapahtumaa uutta raikasta pop up -ideaa. Parhaat ideat pitchataan klo 17 ja voittajat palkitaan After workissa klo 18-20.

>> Sinustako seuraava pop up -ilmiö?

Tervetuloa Yritysten Stadi -suurtapahtumaan! Ilmoittautuminen on avattu ja ohjelman ensimmäiset julkistukset on tehty. Ilmoittaudu mukaan jo ennakkoon ja varaa paikkasi TÄÄLTÄ.

Yritysten Stadi on Helsingin Yrittäjien Yritystä Stadiin! -tapahtuman ja Helsingin kaupungin Elinkeinopäivän yhteistapahtuma. Tapahtumassa on mukana myös Torikorttelit ja suuri joukko yhteistyötahoja. Maksuton tapahtuma tarjoaa tietoa taitoja ja uusia kontakteja.

Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee keskiviikkona kokouksessaan liikennesuunnitelmaa jossa Hämeentie muutettaisiin joukkoliikennekaduksi ja henkilöautoliikenteen läpiajo estettäisiin Hakaniemen ja Sörnäisten välillä.

Helsingin Yrittäjät katsoo että kyseessä on kallis investointi jolla on haittavaikutuksia muuan muassa Helsingin keskusta-alueen saavutettavuuteen. Hämeentien alueen yrittäjien näkemykset suunnitelmista ovat vaihtelevia. Yritysten toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa olennaisesti niiden tavoitettavuus ja onkin tärkeää varmistaa että Hämeentien alueen yritysten asiakaspysäköinti sekä jakelu- ja huoltoliikenne toimivat tehokkaasti ja turvallisesti.

Uudistus vaikuttaisi yritystoimintaan Hämeentien alueen ohella myös Helsingin keskusta-alueella. Suunnitelmien toteutuminen merkitsee että keskustaan on hitaampaa saapua henkilöautolla. Uudistus hankaloittaisi myös jakelu- ja huoltologistiikkaa sekä liikkuvaa palvelutyötä tekevien yritysten toimintaa.

Kalasataman alueen ja uuden kauppakeskus Redin vaiheittainen rakentaminen vuoteen 2023 mennessä merkitsevät poikkeusjärjestelyjä liikenteessä. Sörnäisten rantatietä tulevat käyttämään myös Kalasataman tulevat asukkaat sekä Redin yrittäjät työntekijät asiakkaat ja huoltoliikenne. Siten liikennemäärät kasvavat merkittävästi Sörnäisten rantatiellä ja yhdistettynä Hämeentieltä siirtyvään autovirtaan ne ruuhkauttavat Sörnäisten rantatietä.

Helsingin Yrittäjät katsoo että ennen merkittävien rakenteellisten muutosten toteuttamista on niiden vaikutuksia tarpeen testata esimerkiksi siirtämällä henkilöautoliikennettä koeluontoisesti Sörnäisten rantatielle vaikutusten arvioimiseksi. Lisäksi mahdollisten uudistusten toteuttamisen ajankohtaa tulisi lykätä kunnes Kalasataman alueen ja kauppakeskus Redin rakentamis-prosessissa on päästy vaiheeseen jossa liikennejärjestelyt ovat valmiit. Myös muut merkittävät alueen liikenteeseen vaikuttavat suunnitelmat tulee selvittää tarkemmin ennen uudistuksen toteutusta.

Lisätiedot:
Sarianne Reinikkala puheenjohtaja p. 040 9000 334 sarianne.reinikkala@helsinginyrittajat.fi
Tiina Oksala toimitusjohtaja p. 040 548 1104 tiina.oksala@helsinginyrittajat.fi

Verkostoituminen Helsingin Yrittäjien ja Helsingin kaupungin Yritysten Stadi -tapahtumassa 10.5. on tehty helpommaksi kuin koskaan. Suomalainen innovaatio Brella-verkostoitumistyökalu on kävijöiden käytössä tapahtumapäivän ajan.

Tapahtumaverkostoitumisen haaste on sen sattumanvaraisuus. Kuinka löytää rajallisessa ajassa ihmisjoukosta juuri sinulle merkitykselliset kontaktit? Vuoden päätapahtumassamme Brella ratkaisee haasteen mahdollistamalla yksinkertaisen ja tehokkaan verkostoitumisen jo ennen tapahtumaa. Palvelu on testattu onnistuneesti jo sadoissa tapahtumissa.

Miten käytän ja hyödynnän Brellaa?

1. Ilmoittaudu Yritysten Stadi –tapahtumaan tästä sekä Brellaan erikseen tästä.
2. Saat sinulle mielenkiintoisimpien henkilöiden listan perustuen mielenkiinnon kohteisiisi.
3. Tapaamiset saat sovittua jo ennen Yritysten Stadi -päivää tapahtuma-alueella olevalle verkostoitumisalueelle. Sinulla on mahdollisuus valmistautua tapaamisiin etukäteen jolloin kohtaamiset ovat tehokkaita.
4. Ei stressiä verkostoitumisesta tapahtuman aikana kun olet hoitanut sen jo etukäteen.

Aloita verkostoituminen kirjautumalla Brellaan alla olevan linkin kautta – erillistä aplikaatiota ei siis tarvita. Verkostoituminen on täysin vapaaehtoista kaikkien osallistujien kesken.

>> Kirjaudu Brellaan
>> Ilmoittaudu Yritysten Stadi -tapahtumaan

Kuva: Jaana Tihtonen / Helsingin Yrittäjät

Eksoottinen pääkaupunki pohjoisen meren rannalla on parhaimmillaan valttikortti niin matkailulle kuin alueen yrittäjille.

Yritystä Stadiin -lehdessä 2/2016 pohdittiin merellisen Helsingin uusia mahdollisuuksia yrittäjälle. Kuinka reilu 200 km rantaviivaa ja 315 saarta saataisiin paremmin virkistyskäyttöön asukkaille ja turisteille ja samalla lisää yrittäjien palveluita näille alueille?
Arkkitehti Jaakob Sollan visiossa Arabianrannan rantapuisto kaipaa kahvilaa tai ravintolaa jonka voisi rakentaa kelluvan betoniponttonin päälle. Vilma Ahosen opinnäytetyö merellisen Helsingin paikkabrändin rakentumisesta listaa muitakin esimerkkejä millä rannat ja saaret saataisiin aktiiviseen käyttöön: majoituspaikkoja Helsingin saaristoon vene- ja kajakkivuokraamoita päiväkäyttöön ruokapalveluja ja veneyhteyksiä saarille ja takaisin.
Nämä ideat tukevat Helsingin kaupungin Merellinen Helsinki 2050 -visiota joka on otettu myös osaksi uutta yleiskaavaa.
Yleiskaava menee kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätettäväksi syksyllä 2016. Kaavakarttaan on merkitty tummanvihreällä ’merellisen virkistyksen ja matkailun alueet’. Näille alueille voi rakentaa kunnallistekniikkaa huoltotiloja laitureita ja muita välttämättömiä rakenteita. Merellisen Helsingin teemakarttaan on tarkemmin eritelty matkailuun kaavoitetut alueet sekä rantojen huoltopisteet.
Arkkitehti Christina Suomi Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirastosta kannustaa yrittäjiä tarttumaan yleiskaavan tuomiin mahdollisuuksiin.
- Merellinen Helsinki otettiin mukaan yleiskaavaan jo alkuvaiheessa. Ylipäätään meren rannikon ja saariston nostaminen esille yleiskaavassa on osoitus siitä miten tärkeänä merellisten alueiden kehittämispotentiaalia pidetään Suomi sanoo.

Tuloksia pikku hiljaa

Hernesaaren ranta on nyt toteutumassa nyt pitkälti sellaiseksi miten Helsingin Yrittäjät ovat vuosien mittaan kaupungille ehdottanut.
- Hernesaaren rannassa uuden veneilysataman suunniteltu kokonaisuus palveluineen noin 900:lle veneelle on juuri sitä mitä Helsinki tarvitsee Itäväylä ry:n varapuheenjohtaja Pentti Rantala toteaa.
Muutama yksittäinen hyvä esimerkki merellisen kaupungin vetonauloista Helsingissä on myös: Blue Peter Lauttasaaressa ja kahvila Regatta Töölössä saavat ihmiset lähtemään paikalle pidemmänkin matkan päästä. Vastaavia valttikortteja mahtuisi Helsingin rannoille paljon enemmänkin.
Vanhakaupunki ry:n puheenjohtaja Harry Mälkki kaipaakin rannoille enemmän toimintaa ja palveluja. Hän huomauttaa myös turvallisuudesta: kun rannalla on kahviloita ja muuta toimintaa alue on myös valaistu ja siellä liikkuu ihmisiä – sellainen lisää myös kaupunkilaisten turvallisuuden tunnetta enemmän kuin pimeä autio rantapenger jota reunustaa vain yksinäinen lenkkipolku.
- Aurinkolahti on rakennettu ihan hyvin. Mutta lähdepä tästä kävelemään Sörnäisten rantaa pitkin: siellähän ei ole mitään. Arabianranta on puolestaan melkoista heteikköä eikä sielläkään ole muuta kuin nurmikkoa. Jos mietit Cannesin ja Nizzan rantoja – siellä on kahviloita ja ravintoloita pitkin rantaa Mälkki vertaa.
- Tuskin nykyisellään kukaan hyppää varta vasten ratikkaan ja lähtee kävelemään Arabianrantaan. Siellä pitäisi olla jokin syy miksi sinne halutaan mennä. Veneyrittäjä voisi ajaa Hakaniemestä Kalasatamaan ja siitä Arabiaan. Jotta se onnistuisi tarvitaan venelaituria ja kahviloita sekä muita palveluja rannoille. Tällä hetkellä yrittäjäjärjestön paikallisyhdistykselläkin on toki mahdollisuuksia vaikuttaa näihin asioihin. Helsingin kaupungin virkamiehet keskustelevat avoimesti yrittäjien kanssa suunnitelmista ja kuuntelevat asukkaiden toiveita Mälkki sanoo.

Lauttasaaressa paljon yrittäjyyttä Vuosaaressa vielä kehitellään

- Lauttasaaressa merellistä yrittäjyyttä on jo paljon. Veijarivuoren puistoon on tulossa uusi kahvila ja Koivusaaren suunnitelmia esitellään huhtikuussa Lauttasaari ry:n puheenjohtaja Kari Ehari sanoo.
- Se on vielä täysin auki miten yleiskaavan alustavat ehdotukset kaupunkibulevardin ja Melkin alueen rakentamisen osalta vaikuttavat alueemme rantoihin.
- Vuosaaren rannan alueella on aika suppeasti toimitiloja ja saarien kehittämisen osalta omat haasteensa tuo kaupungin byrokratia. Hub-tyyppinen toimistohotelliratkaisu olisi varmasti poikaa meidänkin alueellamme puheenjohtaja Eero Herranen Itä-Helsingin Yrittäjät ry:stä pohtii.
Helsingin tulevaisuuden visioissa mainitaan myös rantaratikasta joka kuljettaisi kaupunkilaisia rantareitillä keskustasta itäiseen Helsinkiin ja takaisin.
- Ratikka toimii eri hengessä matkaustusvälineenä ja väen kuljettajana kuin metro. Raitiolinja toisi varmasti metron rinnalla positiivisia asioita tullessaan myös itään Herranen miettii.
Meri on muutenkin Vuosaaressa merkittävässä roolissa. Se on Herrasen mukaan yksi alueen vetonauloista mutta merkittävä tekijä myös bisnes- ja imagollisessa mielessä. Paikallisyhdistyksen asialistalla merellisen Helsingin kehittäminen on ykkösasioiden joukossa.
- Toivottavasti saadaan nyt vipinää asioihin Visit Vuosaari -hankkeen myötä Herranen toivoo.

Käytännön ehdotuksia ja ideoita

Itäväylä ry:n Pentti Rantala kertoo että merellisen Helsingin kehittäminen on ollut esillä lähes jokaisessa yhdistyksen tapaamisessa. Myös kehitysideoita on kertynyt vuosien varrella paljon.
- Vanhankaupunginlahti on erinomainen vesialue ja sitä voisi kehittää venematkailuun liittyen. Myös Hakaniemessä hotelli Strandin edusta voisi toimia hyvin matkailua edistävänä vesialueena. Se vaatisi venepaikkoja torin puoleiselle alueelle jolloin turisteja voisi myös kuljettaa torille vesitse. Pohjoisrannassa Kauppatorin puoleinen vapaa-ajan venesatama ei toimi: sen on vallannut venevuokraamo mille satamaa ei ole tarkoitettu. Se pitäisikin saada matkailijoiden käyttöön mikä lisäisi venematkailuun panostavien yrittäjien mahdollisuuksia
Rantala listaa.
- Myös Töölönlahti on huomionarvoinen vesialue: Se pitäisi ensiksi ruopata kuntoon jotta sinne voisi ulottaa veneilijöitäkin. Tokoinlahdella on nykyisellään hyvät kahvilapalvelut mutta vapaa-ajan veneilijöille ei ole laitureita.
Kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Christina Suomi kannustaa yrittäjiä ideoimaan ja olemaan itse aktiivisia bisnesideansa kanssa.
- Uusin matkailuvaltti otetaan Helsingissä juuri käyttöön: Suomenlinnan naapurissa vapautuvat puolustusvoimilta Kuninkaansaari ja Vallisaari. Niiden käyttöönottoa virkistys- ja matkailukäyttöön on edistetty monipuolisesti. Saaret suorastaan houkuttavat matkailun ja vesiliikenteen toimijoita Suomi vinkkaa.

Kaavakartta ja Merellinen Helsinki -teemakartta löytyvät täältä: www.yleiskaava.fi/yleiskaava/aineistot/

Lähteitä:
Visioteema: Merellinen Helsinki 2050 Helsingin yleiskaava 2013
Creation of a place brand – Involving residents in branding processes Vilma Ahosen pro gradu -tutkielma 2014
Vihreä ja merellinen Helsinki 2050 Helsingin kaupungin julkaisut 2013

Teksti: Ilona Savitie

Kuva: Shutterstock

Konsultti Vesa Ilmarinen on digitalisaation edelläkävijä - ja yksi Helsingin Yrittäjien Yritysten Stadi -tapahtuman pääpuhujista. Hän toimii vapaana konsulttina omassa Katalysti Oy -yrityksessään ja on toteuttanut ja johtanut kymmeniä digitalisaatiohankkeita Suomessa. Vesa on ”Digitalisaatio –yritysjohdon käsikirja” (Talentum 2015) toinen kirjoittaja. Aiemmin hän on toiminut mm. konsultointijohtajana ja palvelumuotoiluliiketoiminnasta vastaavana johtajana. Nappaa Vesan viisi vinkkiä digitalisaation haltuun ottoon.

"Jokainen on varmasti kuullut digitalisaatiosta. Joku on jo ehkä kyllästynyt koko termiin. Tilanne kuitenkin on se että elämme keskellä yhteiskunnan ja talouden suurta murrosta. Se edellyttää oivalluksia ja konkreettisia tekoja kaikilta yrityksiltä.

Digitalisaatio ei ole teknologiakysymys. Kyse on ennen kaikkea ihmisten käyttäytymisen muutoksesta. Esimerkiksi olemme yhä tottuneempia siihen että tuotteita voi helposti tilata verkossa maailmalta ja että palvelut ovat yksinkertaisia ja helppoja käyttää kännykässä. Kyse on myös liiketoiminnan murroksista. Digitalisaation myötä Suomi on entistä tiiviimmin osa globaaleja markkinoita. Se tuo yrityksille uusia kilpailijoita yllättävistä suunnista sekoittaa toimialoja ja luo uusia liiketoimintamalleja.

Mitä yritysten ja yrittäjien tulisi tehdä digitalisaation suhteen. Muutama vinkki:

1. Perusasiat kuntoon. Verkkosivut ovat itsestäänselvyys. Sosiaalisen median kanavia kuten Facebookia tai LinkedINiä voi kuka tahansa yrittäjä käyttää ilmaiseksi. Ja tiesitkö että voit itse helposti luoda hakukonemainoksia jotka näkyvät kun asiakkaat googlaavat valitsemillasi hakusanoilla tuotteitasi.  

2. Muista mobiili. Jopa puolet yrityksesi sivuilla käyvistä vierailijoista tulee sinne todennäköisesti älypuhelimella tai tabletilla. Sen lisäksi että sivujen on toimittava hyvin mobiililaitteilla kannattaa muistaa että asiakkaat ovat tällöin  usein eri tilanteessa kuin tietokonetta käytettäessä. Usein mobiilia käytetään busseissa metroissa kotisohvalla tai odotellessa jotakin – ja kaupoissa sisällä. Millaisia uusia palveluita voisit tarjota näihin asiakkaiden hetkiin?

3. Murra ennen kuin tulet murretuksi. Suomeenkin tulee ja täällä syntyy digitalisaatiota hyödyntäviä markkinahäiriköitä disruptoijia. He eivät välitä kansallisista ja toimialarajoista saati perinteistä vaan haastavat vanhat toimijat luovilla ja joskus jopa epäreiluilta tuntuvilla toimintamalleillaan. Miksi sinä et voisi olla haastaja?

4. Maailmalle. Digitalisaation myöstä Suomessa kohdataan yhä kovenevaa kilpailua. Ilmiö toimii tietenkin myös toisinpäin. Verkon avulla on mahdollista löytää asiakkaita koko maailmasta vaikka hyvinkin kapealta alalta jossa oma yritys on vahvimmillaan.  

5. Kokeile. Moni asia digitalisaatiossa hakee muotoaan. Kaikki asiat eivät suinkaan onnistu kerralla. Siksi kannattaa kokeilla pala kerrallaan joskus epäonnistua ottaa niistä opiksi ja löytää oma tie menestykseen."
 
Vesa Ilmarinen Katalysti Oy
Digitalisaatiokonsultti

Tule kuuntelemaan Vesan esitystä digitalisaatiosta Yritystä Stadiin! –tapahtumaan tiistaina 10.5.2016 klo 14.45. Esityksessä on luvassa kymmenen onnistunutta yritysesimerkkiä digitalisaatiosta Suomessa. Ilmoittaudu mukaan: www.yritystastadiin.fi

Helsingin Yrittäjien Yritystä Stadiin -jäsenlehti (2/2016) kertoo tarinoita oman alansa kehittäjistä yrittäjyyden olosuhteisiin vaikuttajista ja stadilaisesta tekemisestä. Kevään toinen lehti jaetaan Helsingin Yrittäjien 6000 jäsenen lisäksi maksuttomana näytenumerona yli 13 000 helsinkiläiseen yritykseen. Lehti toimii samalla kutsuna stadilaisen yrittäjyyden suurtapahtumaan: Yritysten Stadi -tapahtuma järjestetään 10.5. Helsingin kaupungintalolla yhdessä Elinkeinopäivän kanssa.

Helsingin Yrittäjät julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Yritystä Stadiin -jäsenlehteä ja sen liitteenä Suomen Yrittäjien YrittäjäInfo-tietopakettia. Lehti sisältyy Helsingin Yrittäjien jäsenmaksuun eli lehden voi tilata liittymällä jäseneksi (liity yrittäjäjärjestöön tästä). Näytenumero lähetetään vain kertaluontoisesti muille yrityksille vuonna 2016.

>> Tutustu lehden nettiversioon (ilman YrittäjäInfo-liitettä)

Lisätietoja Yritystä Stadiin -lehden tilaamisesta ja lehdessä mainostamisesta: tiedotus@helsinginyrittajat.fi

Microsoft Devices –yksikön viestintäpäällikkö Tomi Kuuppelomäen mukaan Microsoft tarjoaa Windows 10 -päivitystarjouksella helpon tavan päivittää maksutta uuteen Windows 10:een. Joillekin käyttäjille vahingossa läpi mennyt päivitys on aiheuttanut harmaita hiuksia.

Microsoftin mukaan Windows 10 on ns. ”suositeltu päivitys” Windows 7 - ja Windows 8.1 -käyttäjille. Päivitystä tarjotaan Windows Updaten kautta suositeltuna Windows-päivityksenä (Recommended update).

Jos laite on määritelty hyväksymään ja asentamaan suositellut päivitykset samaan tapaan kuin kaikki tärkeät päivitykset, niin päivitys tehdään laitteen Windows Updaten asetuksissa määriteltynä aikana. Käyttäjä voi valita hyväksyykö tai hylkääkö hän Windows 10 -päivityksen.

Jos vanha olikin parempi

Jos käyttöjärjestelmän uusi versio asentuu käyttäjän huomaamatta, voi päivityksen myötä joutua asentamaan koneeseen liitetyt laitteet, kuten tulostimen uudelleen. 

Microsoftin lokakuussa 2015 julkaistussa blogitekstissä kerrotaan, miten päivityksen voi perua ja palata vanhaan käyttöjärjestelmään.

31 päivän kuluessa päivityksestä, voit mennä “Settings->Update and Security->Recovery and Uninstall Windows 10” palataksesi aiempaan Windows-käyttöjärjestelmääsi.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi
 

– Lapset ovat meille tärkeä ja välillä myös erittäin vaativa kohderyhmä, jota haluamme tietenkin palvella mahdollisimman hyvin, kertoo Restelin toimitusjohtaja Mikael Backman.

Uuden lastenlistan suunnittelusta vastaa joukko 10–12-vuotiaita yrittäjänalkuja. Heidän toimeksiantonaan on suunnitella lasten näköinen ja makuinen ruokalista Restelin hotelleihin ja ravintoloihin.

”Ollaan kehitelty aika hullujakin ideoita”

Lapset ovat olleet projektista innoissaan.

– Omien annosten ideointi on ollut tosi kivaa ja välillä on kehitelty aika hullujakin ideoita! Mä vähän luulen, että näistä taitaa tulla aikamoisia hittejä kesällä lasten keskuudessa, Pikkuyrittäjien Jemina arvioi.

Listan suunnittelusta vastaavat lapset ovat olleet mukana Pikkuyrittäjät-ohjelmassa. Pikkuyrittäjät on osa Nuori Yrittäjyys ry:n yrittäjyyskasvatusta.

– Kyseessä on kouluille maksuton opinto-ohjelma, jonka avulla vahvistetaan lasten yritteliäisyyttä ja opitaan käytännön kautta, miten oma idea voidaan ottaa käyttöön, kertoo Pikkuyrittäjät-toiminnan vetäjä Mikko Nurminen. 

Pikku Yrittäjät järjestää yrittäjyyskasvatusohjelmaa alakouluihin. Lapset keksivät omat yritysideansa ja lähtevät kehittelemään niitä opettajan avustuksella.

– Toivottavasti tämän projektin kautta mahdollisimman moni suomalainen alakoulu löytäisi Pikkuyrittäjät-ohjelman ja ottaisi sen osaksi omaa opetussuunnitelmaansa. Ohjelma tukee hyvin lasten laaja-alaista osaamista, Nurminen sanoo.

Lasten laatiman ruokalistan valmistumista seurataan myös MTV3-kanavalla reality-sarjassa. Ohjelmassa lasten mentorina toimii startup-yrittäjä ja kahden lapsen isä Jussi Heikelä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Mitä tarvitaan hyvään tuotekehitykseen?

Osaava tiimi ja riittävä resursointi ajallisesti, rahallisesti ja henkilöstön osalta. Firmalla täytyy myös olla selkeä strategia, joka pohjaa siihen, mitä markkinat tarvitsevat. Muuten insinöörit keksivät hyviä ideoita, mutta niillä ei välttämättä ole mitään tekemistä myytävissä olevan tuotteen kanssa.

Mistä tuotekehitys lähtee liikkeelle?

Yksi aika spesiaali lähtökohta on, että on joku keksintö, joka voi muuttaa markkinoita täysin. Tyypillisin ideoinnin lähtökohta on kustannuspaine. Kun markkinat ovat tyytyväisiä tuotteeseen, kilpailu on kovaa ja kustannuksia pitää saada koko ajan alas. Se on normaalia tuotekehitystyötä.

Kolmantena kannustimena ovat erilaiset poliitikkojen asettamat avustukset tai pakotteet, jotka muuttavat koko kenttää. Neljäs lähtökohta on asiakkaiden tarpeet.

Miten tuotekehitysprosessi teillä etenee?

Siihen vaikuttaa moni asia. Markkinointi selvittää meidän asiakkaiden tarpeita ja ideoita. Markkina-analyysi katsoo kenttää yleisellä tasolla. Yrityksen strategiasta katsotaan, halutaanko muuttaa yrityksen suuntaa. Kustannustasoa seurataan myös tarkasti. Sitten on omia ideoita.

Kaikki tuodaan yhteen ja saadaan pussillinen tuotekehitystarpeita ja ideoita, jotka lajitellaan järjestykseen tiettyjen kriteerien mukaan. Katsomme, että mitkä on pakko tehdä esimerkiksi uusien säädösten takia ja missä ideoissa on suurin potentiaali kasvattaa firman tulosta. Se on hyvin pragmaattista työtä. Ei sitä tehdä millään fiiliksellä.

Miten täysin uusien tuotteiden kehittäminen ja nykyisten parantelu eroavat toisistaan?

Niissä on eri aikajänne ja eri kriteerit. Uuden tuotteen kehittämisen aikajänne on 2 – 4 vuotta ja vanhojen päivitysprojektit kestävät alle vuoden. Virheet pitää toki korjata nopeammin.

Missä vaiheessa tuote viedään asiakkaalle?

Me valitsemme aina tuotteelle avainasiakkaan, jolle se tehdään. Avainasiakas antaa palautetta ja saa hyvin aikaisessa vaiheessa testiin prototyyppejä. Näin meillä pysyy mielessä se, että emme tee tuotetta itsellemme, vaan jollekin asiakkaalle. Se on ollut aina tärkeää meille.

Mitkä ovat tässä toimintatavassa suurimmat edut?

Kun tuote on valmis, sille on heti asiakas. Toinen etu on se, että tuote varmasti täsmää sen asiakkaan tarpeeseen. Riskinä tietysti on, että valittu asiakas poikkeaa paljon muista asiakkaista. Tässä vaiheessa, kun ei olla maailman markkinajohtaja, on tärkeämpää, että meille tärkeät asiakkaat ovat tyytyväisiä asiakkaita. Sitä kautta varmistetaan liikevaihdon kasvu.

Miten paljon tuotekehitykseen pitää satsata rahaa?

Kyllä siihen pitää laittaa paljon. Meillä se on ihan ylivoimaisesti suurin kuluerä. Ainakin tällaisessa teknologiayhtiössä tuotekehityksellä luodaan yhtiön tulevaisuus.

Miten voidaan välttää virheitä?

Virheitä ei pidä yrittää välttää. Pitää tehdä paljon ja nopeasti. Jokaisessa virheessä on se hyvä puoli, että se kehittää osaamista. Yksikään virhe ei ole turha, kun se käydään läpi. Jos käy suunnittelemaan toimintaa niin, että ei tehdä virheitä, se tuote ei tule ikinä markkinoille.

Mikä on ollut sinulle yllättävä oppimisen paikka?

En ole ollut mukana alan kehityksessä alusta asti, joten olen huomannut, että ei kannata ylenkatsoa sitä historiaa, mikä jollain tuotteella on. Mekin teimme mielestämme hyvän keksinnön ja teimme siitä tuotteenkin. Sitten huomasimme, että siihen oli syynsä miksi muut tekevät sen maailmalla jollain tietyllä tavalla.

Kannattaa kunnioittaa historiaa. Aiemminkin on ollut fiksuja ihmisiä tekemässä niitä valintoja.

Pekka Leiviskä

toimitus@yrittajat.fi

Yritykset hyötyvät uusista digitaalisista rahoituspalveluista ja palveluntarjoajien määrän kasvusta. Joukkorahoituspalvelu pankista ja rahan pikasiirto ovat esimerkkejä tuoreista digitaalisista rahoituspalveluista.

Joukkorahoituslaki on eduskunnassa, ja hallituksen esitystä odotellaan ennen eduskunnan kesätaukoa. Nykyinen joukkorahoituksen palveluntarjoajaa koskeva toimilupaprosessi korvautuu kevyemmällä mallilla, jossa välittäjä rekisteröityy Finanssivalvontaan.

Pienten yritysten rahoittaminen on pankeille haasteellista

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen toivoo, että selkiytyvä juridinen tilanne tuo markkinoille lisää rahoituksen välittäjiä ja myös kansainvälisiä joukkorahoituspalveluita.

– Lisääntynyt palveluiden makkinoille tulo on vastaus siihen, että pankkisäätely heikensi perinteisten pankkilaitosten mahdollisuuksia toimia. Säätelyn myötä riskin ottaminen muuttui kalliimmaksi.

Pankista joukkorahoitusta

Danske Bank ja Invesdor ovat ryhtyneet yhteistyöhön pk-yritysten joukkorahoituksessa. Invesdor tarjoaa joukkorahoituspalveluita Euroopan laajuisesti. Yhteistyöllä toimijat haluavat palvella alku- ja kasvuvaiheen pk-yrityksiä tarjoamalla joukkorahoituksen mahdollisuuksia yhtenä vaihtoehtona oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankinnassa.

Myös muilla perinteisillä pankeilla on yhteistyökumppaneina muun muassa varjopankkeja ja joukkorahoituksen tarjoajia.

Yritysten joukkorahoitus on entistä käytetympää. Kysyntää on lisännyt erityisesti alkuvaiheessa olevien yritysten haasteet rahoituksen järjestämisessä sekä kasvanut joukkorahoituksen tarjonta.

– Pienten, aloittavien yritysten rahoittaminen on niin meille kuin muillekin pankeille haastavaa. Eräs kynnyskysymyksistä on yritysten oman pääoman riittävyys suhteessa suunniteltuihin hankkeisiin, kertoo Danske Bankin yritysasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja Leena Vainiomäki.

Vuonna 2015 joukkorahoituksen avulla kerättiin lähes 85 miljoonaa euroa erilaisiin hankkeisiin, noin 30 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Pikasiirrolla rahat siirtyvät sekunneissa

Pikasiirto.fi on reaaliaikainen, pankkienvälinen pikasiirtopalvelu. Se toimii yhteistyössä suomalaisten pankkien kanssa, ja sitä voi käyttää kaikkina viikonpäivinä. Pikasiirto on vuonna 2014 perustettu jyväskyläläinen rahanvälitystä tarjoava yritys. Palvelu tuotiin markkinoille heinäkuussa 2015.

Useimmat kotimaiset pankit tarjoavat maksullista pikamaksua.

Talouselämä-lehden mukaan pankit Euroopassa rakentavat yhteistä sepa-pikamaksupalvelua, jonka pitäisi olla käytössä ensi vuoden marraskuussa.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Peräti 40 prosenttia yrittäjien kenttäväestä arvioi hänen onnistuneen parhaiten yrittäjien kannalta nykyhallituksessa.

Yrittäjien mukaan toiseksi parhaiten on onnistunut liikenne-ja viestintäministeri Anne Berner (kesk), joka sai 18 prosentin kannatuksen. Kolmanneksi suosituin oli sisäministeri Petteri Orpo (kok) 12 prosentin kannatuksella.

Neljänneksi suosituin oli, ja samalla perussuomalaisten ykkönen , oikeus- ja työvoimaministeri Jari Lindström 7 prosentin kannatuksella. Hän jätti taakseen hallituksen vahvat talouspolitiikan päättäjät elinkeinoministeri Olli Rehnin ( 5% ) ja valtiovarainministeri Alexander Stubbin (4%).

Kaksi prosentin tuen saivat ulkomaankauppa –ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok), ulkoasiainministeri Timo Soini (ps), opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn –Laasonen (kok), kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) sekä maatalous –ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk).

Prosentin tuen saivat puolustusministeri Jussi Niinistö (ps), perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) sekä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä( ps).

Kaksikymmentä prosenttia vastaajista ei osannut nimetä onnistuneita ministeriä.

Kysely tehtiin Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen hallitusten 423 hallituksen jäsenelle, ja vastausprosentti oli 49. Kysely tehtiin 19.4. -4.5. välisenä aikana sähköpostikyselynä.

Lue kyselystä lisää torstaina ilmestyvästä Yrittäjäsanomista.

Esa Nieminen

esa.nieminen@yrittajat.fi

Pk-yritysten liikevaihto laski viime vuoden lokakuusta kuluvan vuoden maaliskuuhun 4,5 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen.

Liikevaihdon supistuminen kiihtyi aiempaan verrattuna. Esimerkiksi viime vuoden syyskuusta kuluvan vuoden helmikuuhun liikevaihto kutistui vain runsaat kolme prosenttia.

Tiedot selviävät Talenomin pk-yritysbarometrista. Barometrin otantana on joukko kotimaisia pk-yrityksiä, joiden vuotuinen liikevaihtoväli on 100 000 – 10 000 000 euroa.

Liikevaihdon laskun kiihtymistä selittää eniten rakentamisen kasvun hidastuminen. Rakentamisen toimialan liikevaihto kasvoi loka-maaliskuusta 12,6 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan.

Syys-helmikuussa rakentamisen kasvu oli 16,6 prosenttia ja elo-tammikuussa 21,3 prosenttia. Rakentamisen alan liikevaihto on ollut kasvussa jo yhdeksällä perättäisellä puolivuotisjaksolla.

Myös palveluiden ja teollisuuden liikevaihdot kohenivat hieman loka-maaliskuussa aiempaan verrattuna, vaikka pysyivätkin miinuksella.

Palvelualojen liikevaihto laski 1,9 prosenttia ja teollisuuden liikevaihto 4,3 prosenttia, kun edellisellä jaksolla syys-helmikuussa luvut olivat 2,3 prosenttia ja 4,8 prosenttia.

Kaupan alan luisu sen sijaan syveni aiempaan verrattuna. Alan liikevaihto kutistui loka-maaliskuussa seitsemän prosenttia, kun syys-helmikuussa lasku oli 6,5 prosenttia.

– Pidän barometrin tulosta negatiivisesta liikevaihtotrendistä huolimatta lievästi positiivisena. Palveluiden ja teollisuuden osalta on nähtävissä valoa ja rakentaminenkin edelleen jatkaa voimakasta kasvua, sanoo Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola tiedotteessa.

– Näihin kun yhdistetään monet muut positiiviset indikaattorit, muun muassa ekonomistien bkt:n uudet kasvuarviot tai vaikkapa autokaupan lisääntyminen, voidaan jo hyvällä syyllä sanoa nousun olevan hitaudestaan huolimatta liikkeellä, Tahkola jatkaa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi