Vakuutusmeklarialalla toimivan TK Riskianalyysi Oy:n omistajayrittäjä Riku Rantanen kärsi tammikuun alussa noidannuolesta ja lähti yksityislääkärin vastaanotolle.

– Kävi niin hyvä tuuri, että pääsin heti kokeilemaan miten omavastuu-uudistus toimii, Rantanen kertoo sarkastisesti nyt, kuukausi lääkärikäynnin jälkeen.

Kokemus oli odotettua positiivisempi.

– Sain sairauslomatodistuksen ja tein välittömästi päivärahahakemuksen Kelaan. Rahat tulivat tilille 10 päivässä eli yllättävän nopeasti.

Rantanen oli viime vuoden puolella nostanut YEL-työtulonsa 12000 eurosta 24000 euroon. Tämä toi Rantaselle sairauspäivärahaa 56 euroa. Hän kannustaa yrittäjiä pohtimaan, mikä on YEL-maksun oikea taso.

– Nykyinen summa vastaa paremmin työpanostani. Monella yrittäjällä unohtuu se, että työtulo määrittää kaikki muutkin sosiaalietuudet, mitä yrittäjälle on tarjolla.

Lääkärimaksu harmitti

Rantanen jäi harmittelemaan kokemuksessaan yksityisen lääkärin 65 euron laskua. Se merkitsee noin yhden päivän sairauspäivärahaa.

– Hieman harmitti myös se, että nuori lääkäri antoi vain 3 päivää sairauslomaa. Selvittelin jälkikäteen, että noidannuolesta sitä myönnetään yleensä viikon verran. Sairausloma merkittiin päättyväksi torstaina, joten jos olisin ollut vielä perjantaina työkyvytön, olisi pitänyt lähteä uudestaan lääkäriin. Siinä mielessä olisi kaivattu lääkäriltä hieman pelisilmää.

Jatkossa Rantanen odottaa mielenkiinnolla virtuaalilääkäripalveluita, jollaisia muun muassa Lähi-Tapiola kehittää.

– On ehdottoman hyvä asia, että yrittäjillä on jonkinlainen turva sairastumisen varalta. Työntekijä menee lääkäriin heti sairastuttuaan, mutta yrittäjä ei. Nyt tilanne toivottavasti muuttuu. 

"Palaute positiivista"

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asiantuntija Atte Rytkösen mukaan uudistuksella on iso merkitys yrittäjille.

– Kyseessä on sekä käytännössä että periaatteellisesti iso muutos, joka parantaa yrittäjien turvaa ja asemaa. Suomen Yrittäjät ajoi muutosta pitkään, muun muassa tehden asiasta aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle vuoden 2015 lopussa.

Rytkönen muistuttaa, että omavastuun lyhentäminen auttaa erityisesti yksinyrittäjiä, joiden kaikki toimeentulo tulee omasta työstä.

– Muutoksen voimaantulon jälkeen yhä useampi yrittäjä voi jäädä sairastamaan ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, mutta samalla kuitenkin saada siltä ajalta päivärahaa.

Uudistus pähkinänkuoressa

Yrittäjien sairauspäivärahan omavastuu lyheni vuoden alusta neljästä päivästä yhteen päivään.

Yrittäjien syksyllä 2016 jäsenistölleen tekemästä kyselystä ilmeni, että lähes 70 prosenttia sairaslomaa pitäneistä Suomen Yrittäjien jäsenistä ei ole hakenut sairauden ajalta sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä tähän oli sairausloman alle neljän päivän kesto, eli oikeutta etuuteen ei ehtinyt syntyä.

Yrittäjät osallistuvat itse sairauspäivärahan omavastuun lyhentämisestä syntyviin kustannuksiin, sillä uudistus rahoitetaan yrittäjien sairasvakuutusmaksua nostamalla. Suomen Yrittäjien laskelman mukaan korotus näkyy keskimääräisellä 23 000 euron YEL-työtulolla noin kolmen euron lisämenona kuukaudessa.

Päivärahaa sairauden ajalta saa 23 000 euron työtulolla noin 54 euroa päivässä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

"Suomalaiseksi sosiaalisen viestinnän innovaattoriksi" itseään kutsuva Jongla on hakeutunut yrityssaneeraukseen. Vuonna 2009 perustettu yritys oli aikanaan erityisen lupaava startup, koska tuolloin moni sosiaalisen median palvelu teki tuloaan ja noste oli kova.

Jongla pyrki erottumaan joukosta keskittymällä kehittyville markkinoille. Sovelluksen kehittämisessä panostettiin sen toimivuuteen myös hitaammilla mobiililaitteilla. Palvelu julkaistiin vuonna 2012.

Jonglan saamista pääomasijoituksista uutisoitiin muun muassa vuoden 2014 lopulla, jolloin yritys keräsi 3,4 miljoonan rahoituksen. Tuolloin rahoitusta kerättiin uusien markkinoiden avaamiseen. Kyseisellä kierroksella olivat mukana muun muassa Mikko Laakkonen, SH Capital Oy ja Ingman Finance.

Jongla on ollut yksi eniten pääomasijoituksia keränneistä suomalaisista startupeista. Yhteensä yritys on kerännyt 12 miljoonaa euroa sijoituksina ja pääomalainoina. Tulos on kuitenkin ollut raskaasti tappiollinen. Vuonna 2017 tappiota kertyi 2 miljoonaa euroa.

Kuva: Jongla

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 294 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kuva: Maarit Kattilakoski

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjille parhaat suomalaiset kunnat ovat taas haussa.  Suomen Yrittäjien kyselyllä kartoitetaan joka toinen vuosi yrittäjien näkemyksiä kuntien elinkeinopolitiikasta. 
Keitele, Lieto, Seinäjoki ja Sipoo palkittiin parhaimpina kuntina tässä Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyssä vuonna 2016.
Kokonaisarvosana kuntien elinkeinopolitiikasta koko maassa oli 6,7 vuonna 2016. Arvosanat olivat varsin kriittisiä eli yrittäjät eivät nähneet kuntien elinkeinopolitiikkaa kovin myönteisessä valossa.
Kunnittain tarkasteltuna niissä harjoitetaan sekä hyvää että huonoa elinkeinopolitiikkaa. Kokonaisarvosanat vaihtelivat suuresti (8,56 – 6,0). Alueista Savo sai parhaan arvosanan.
Yrittäjien tärkeänä pitämä kunnan hankintapolitiikka on aiempina vuosina saanut osa-alueista heikoimman arvosanan. Vuonna 2016 tärkeimpänä osa-alueena yrittäjät pitivät kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyttä.
Suomen Yrittäjien jäsenet saavat sähköpostilla kutsun vastaamaan kyselyyn vastauslinkin kera. Vastausaika on 16.2.–22.3.

Tulokset julki Kunnallisjohdon seminaarissa

Tämän vuoden kyselyn tulokset julkistetaan Kunnallisjohdon seminaarissa 23. toukokuuta Tampere-talossa. Suomen Yrittäjät palkitsee parhaat kunnat kolmessa kategoriassa: alle 10 000 asukasta, 10 000–50 000 asukasta ja yli 50 000 asukasta. Myös arvosanoiltaan paras nousija palkitaan (2016 vs. 2018).

Kunnallisjohdon seminaariin 23. - 24.5. Tampereelle kokoontuu noin tuhat kuntavaikuttajaa, yrittäjää ja elinkeinopolitiikan toimijaa. Puhujina seminaarissa ovat muun muassa Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju, Helsingin yliopiston professori Mari Vaattovaara, futuristi Elina Hiltunen ja tv-tuottajana tunnetuksi tullut yrittäjä Saku Tuominen.   

toimitus(at)yrittajat.fi

Tulorekisterin tietoja käyttävät Verohallinnon ja Kelan lisäksi työeläkevakuuttajat, työttömyysvakuutusrahasto, työttömyyskassat, Koulutusrahasto, ELY-keskukset, kunnat ja vahinkovakuutusyhtiöt.

Tulorekisteri yksinkertaistaa palkan maksamiseen liittyviä ilmoitusmenettelyjä. Hanke koskee kaikkia työnantajayrittäjiä.

Yksi tulorekisterin keskeisistä periaatteista on ilmoittamisen reaaliaikaisuus. Tiedot tulorekisteriin tultaisiin ilmoittamaan pääsääntöisesti viiden päivän kuluessa suorituksen maksupäivästä.

Palkkatiedot ilmoitetaan 1. tammikuuta 2019 lähtien tulorekisteriin heti maksutapahtuman yhteydessä. Tulorekisteri korvaa nykyisin muun muassa Verohallinnolle, työeläkelaitoksille ja työttömyysvakuutusrahastolle toimitettavia vuosi-ilmoituksia.

Tulorekisteri otetaan käyttöön vaiheittain: 1. tammikuuta 2019 alkaen palkkatiedot ja 1. tammikuuta 2020 alkaen etuus- ja eläketiedot.

Kela-asiointikin helpottuu

Tulorekisteri helpottaa sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaan asiointia Kelan kanssa. Samalla Kelan toiminta tehostuu ja hakemusten käsittely nopeutuu, kun sekä tulotiedot että vuodesta 2020 myös etuustiedot saadaan suoraan tulorekisteristä.

Kelassa tulorekisteriin valmistautuminen tuo muutoksia työnantajan asiointipalveluun. Esimerkiksi vuoden 2018 kuluessa työnantajan asiointipalvelu alkaa hyväksyä päiväraha-asioissa vain yhden tilinumeron Y-tunnusta kohti. Muutosta helpottaa se, että useimmat organisaatiot ovat jo nyt ilmoittaneet vain yhden tilinumeron. Ajankohtaisista muutoksista kerrotaan työnantajien kela.fi-sivuilla ja Työnantajainfo-uutiskirjeessä.

Kun tulorekisterissä on riittävästi tietoja palvelusuhteista, palkoista ja etuuksista, Kela voi monissa tapauksissa ratkaista esimerkiksi päiväraha-asiat ilman työnantajalta erikseen pyydettäviä liitteitä tai lisäselvityksiä.

Verohallinto järjestää verkkoseminaarin tulorekisteristä 8. helmikuuta. Verkkoseminaari on pääasiassa tilitoimistoille ja työnantajille. Lähetystä voi seurata osoitteessa mediaserver.fi/live/vero. Lisätietoja tulorekisteri.fi. Tilaisuuden voi katsoa tallenteena 9. helmikuuta alkaen.

toimitus(at)yrittajat.fi

 Polar Bear Pitching keräsi jo viidettä kertaa yrittäjiä, sijoittajia ja mediaa ympäri maailmaa Ouluun 6. - 7.2. Tapahtuma tunnetaan finaalista, jossa yrittäjät pitävät myyntipuheitaan avannosta .

Finaalissa nähtiin myyntipuheita kahdeltatoista eri startup-yritykseltä niin Suomesta kuin maailmaltakin. Kilpailun pääpalkinnon ja 10 000 euron palkinnon voitti ArtiSun, joka valmistaa kasvien kasvun optimoivia LED-valaisimia. Voittaja valittiin kasvupotentiaalin ja pitchaussuorituksen yhteispisteiden perusteella.

 Kolme parasta yritystä pääsee lisäksi matkalle NanJingiin, joka tunnetaan myös Kiinan Piilaaksona. Kolmanneksi ja toiseksi kilpailussa sijoittuivat Cotio ja CastPrint.

 Voittajan lisäksi muita mielenkiintoisia yrityksiä olivat muun muassa Kipuvex, joka valmistaa kipua objektiivisesti mittaavia laitteita sekä Edible, joka valmistaa syötäviä ruokailuväineitä korvaamaan muoviset kertakäyttöiset ruokailuvälineet.

Päivän pisimmän ajan avannossa vietti Cotion Kimmo Collander, joka selvisi hyisessä vedessä hieman yli neljä minuuttia eikä kylmän veden vaikutus näkynyt hänestä tämänkään puheen jälkeen.

Finaalin kanssa samaan aikaan Oulun Torilla oli kaikille avoin talvikylpylä, jossa kaikki paikallaolijat saattoivat nauttia Torille pystytetyistä saunoista ja paljuista.

toimitus(at)yrittajat.fi

Näin haet pääomasijoitusta – opas yrittäjälle julkaistiin keskiviikkona Pääomasijoittajat-yhdistyksen uusilla kotisivuilla, jossa se on kaikkien kiinnostuneiden saatavilla.

Kotimainen pääomasijoitustoimialan edunvalvontaorganisaatio Suomen pääomasijoitusyhdistys ry edustaa jatkossa jäsenistöään nimellä Pääomasijoittajat.

Rahoituskanavien monimuotoistuminen tarkoittaa yrittäjän näkökulmasta paitsi uusia mahdollisuuksia myös kokonaiskuvan entistä vaikeampaa hallintaa. Erityisesti kasvuhaluisille pk-yrityksille tietoa saatavilla olevista rahoitusratkaisuista ei aina ole helposti saatavilla. Samanaikaisesti yrittäjän tulisi voida keskittyä itse liiketoiminnan kehittämiseen.

– Startupeille uuden rahoituskierroksen nostaminen on usein korostuneemmin elinehto kuin jo tulorahoituksella toimiville vakiintuneemmille pk-yrityksille, joilla kuitenkin voi olla valtavaa kasvupotentiaalia, kertoo Pääomasijoittajien toimitusjohtaja Pia Santavirta.

– Molempien tapauksessa tietoutta eri vaihtoehdoista voidaan kuitenkin parantaa, ja haluammekin tarjota eri kasvuvaiheen yrittäjille helpon ja nopealukuisen oppaan, josta voi tarkistaa pääomasijoittamisen peruslähtökohdat ja arvioida, voisiko pääomasijoittaminen olla omalle yritykselle sopiva vaihtoehto kasvun tukemiseksi, Santavirta sanoo.

– Pääomasijoittamista mystifioidaan turhaan. Yksi tapa alentaa kynnystä yhteistyölle on tiedon lisääminen, mikä on nyt julkaistavan oppaan keskeinen tarkoitus, kommentoi Juha Tukiainen.

Hän on Pääomasijoittajien hallituksen puheenjohtaja sekä MB Rahastojen toimitusjohtaja.

– Rohkeasti vain puhelin käteen. Sijoittajien kanssa keskusteluista saa vähintään sparrausta yrityksen kehittämiseen – myös niissä tapauksissa, joissa sijoituksesta ei päästä yhteisymmärrykseen, kannustaa Tukiainen.

Pääomasijoittajien jäsenistö on tällä hetkellä yhteensä 117 yritystä. Pääomasijoittajien omistamien yritysten liikevaihto kasvoi vuonna 2016 11,7 % ja henkilöstömäärä 13,0 %. Pääomasijoittajien omistamissa yrityksissä työskentelee 91 000 henkeä Suomessa. Rahoituksen lisäksi pääomasijoittajat tuovat kohdeyritystensä avuksi osaamisensa ja verkostonsa. 

– Kukin pääomasijoitusyhtiö näkee satoja yrityksiä vuosittain ja on ollut rakentamassa kymmeniä menestystarinoita yhdessä yrittäjien kanssa. Näin kattavaa kokemusta kasvun rakentamisesta tulisi yritysten hyödyntää entistä paremmin, sanoo Pääomasijoittajien toimitusjohtaja Pia Santavirta. 

toimitus(at)yrittajat.fi

Kouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo julkaisi netin yhteisöpalvelu Instagramissa kuvan, jonka kuvatekstissä hän kertoi perheensä sisältävän nyt neljä yrittäjää.

Vanhempi tytär perusti oman yrityksensä jo 11-vuotiaana.

– Hän aloitti myymällä salaatteja koulunsa opettajille. Käytännössä hän teki opettajanhuoneeseen listan salaateista, joita opettajat saivat tilata. Kouluruuassahan on harvoin tarjolla mitään kevyttä syötävää eikä aina ehdi tehdä itse eväitäkään, Kortesuo kertoo Yrittäjät.fi:lle.

– Opetin häntä laskemaan kateprosentteja excel-kaavojen kautta. Hän tajusi nopeasti myyvänsä lohisalaatteja liian halvalla, 6 eurolla. Kateprosentti jäi 13:een. Hän määritteli katteen 30:een prosenttiin ja nosti lohisalaatin hinnan 7 euroon.

Noin vuoden kestänyt salaattibisnes päättyi yläkoulun aloittamiseen ja koulupäivien pitenemiseen.

– Nyt 12-vuotiaana hän tekee assistenttihommia, puhekeikkaa ja pieniä taloushallinnon aputöitä, esimerkiksi järjestelee kuitteja.

Yrittäjä toiveammattina

Kiinnostus ruuanlaittoon on yhä säilynyt.

– Esikoinen kokkaa neljän ruokalajin illallisia kahdeksalle hengelle. Hän pohtii samalla catering-palvelun perustamista. Hän ymmärsi, että siinä on hävikkiriski pienempi verrattuna esimerkiksi ravintolan, kaupan tai ruokakaupan pitämiseen, Kortesuo kuvailee.

10-vuotias pikkusisko on ilmoittanut haluavansa perustaa verkkokaupan.

– Hyvänä piirtäjänä hän haluaisi myydä kuvitusta lehdille, kirjoihin ja nettisivuille. Lupasin auttaa kuvamyyntiin sopivan verkkokaupan etsimisessä. Se on kuitenkin vähän eri asia kuin fyysisen tavaran nettimyynti.

– Tarkoitus on opettaa lapselle verkkokaupan periaatteet. Minä en sitä kauppaa pyöritä, Kortesuo korostaa.

Kortesuo kertoo antaneensa lapsilleen yrittäjyyskasvatusta pienestä pitäen.

– Kun vanhempi tyttö oli pieni, silloin tällöin joku kysyi häneltä, mikä on hänen toiveammattinsa. Tytär vastasi aina haluavansa yrittäjäksi.

– Kysyttäessä toimialaa hän sanoi jo ekalla luokalla, että sitä hän ei vielä tiedä, mutta hänestä tulee silti yrittäjä.

"Tuotteen lisäarvo tulee tekemisestä"

Kortesuon mukaan lapsen yrityksessä ei voi olla isoja investointeja.

– Kaikki perustuu osaamiseen. Tuotteen lisäarvo tulee tekemisestä.

Kortesuo totesi vuonna 2015 virheellisesti lapsilleen, että he joutuisivat vielä odottamaan oman yrityksen perustamista.

– Onneksi sain selville, että Y-tunnuksen saa kuka tahansa. Esikoinen perusti yrityksen heti, elokuussa 2016.

Kortesuo vinkkaa kokeilemaan lapsiyrittäjyyden alkutaipaleella erilaisia siivous- ja kirpputoripäiviä.

– Niissä voi myydä esimerkiksi omia leluja. Kunhan katsoo, ettei myynnistä saatua rahaa tuhlata karkkiin.

– Lapselle on syytä opettaa rahan arvo. Meillä ylimääräinen raha pitää ansaita, esimerkiksi koemenestyksen tai jonkun työtehtävän kautta. Opetamme myös, ettei harmaa talous ole hyvä juttu. Vanhempien maksama palkkio lapselle menee tämän yritykselle, Kortesuo sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Jarno Lindholm

Tuusulalainen Hanna Lampén löysi hänelle kohdennetun sisältöpäivityksen Facebookin naisyrittäjien ryhmässä.

– Siellä vinkattiin, että painopeittoja kaivataan, hyvinvointistudio Sinun Kehon yrittäjä Hanna Lampén muistelee.

Lampén kyseli perheyrityksensä ompelimosta, onnistuisiko peittotuotanto. Ompelimo tuottaa myös bolsterityynyjä.

– Dollarin kuvat eivät kiiluneet silmissä, mutta tuntui siltä, että tämä idea voisi kantaa. Luonnollinen, ei lääkinnällinen tapa rauhoittaa kehoa kaiken kiireen keskellä.

– En välttämättä olisi ottanut koppia, jos olisin ollut jonkin toisen alan yrittäjä. Itse olen erittäin kiinnostunut hyvinvoinnista, palautumisesta ja rauhoittumisesta.

3–15 kiloiset painopeitot ovat keränneet asiakkailta "todella hyvää palautetta".

– En uskaltanut odottaa mitään tällaista. Uniongelmaisten lisäksi monet kaipaavat vanhan ajan painavia peittoja. Äidit ovat viestittäneet lasten nukahtavan levollisemmin ja nukkuvan paremmin painopeittojen alla.

Myynti alkoi viime syksynä.

– Minulta on pyydetty tuotteita jälleenmyyntiin, mutta tähän vaikuttavat muidenkin mielipiteet. Onhan takana perheyritys. Toki se on mahdollista, jos ompelimo kykenee tuottamaan suurempia määriä, Lampén pohtii.

– Pyrimme pitämään valmistuksen omassa ompelimossamme. Ei ole suunnitelmia lähteä siirtämään tuotantoa muualle, Lampén vakuuttaa.

Painopeiton suosiosta uutisoivat keskiviikkona Vantaan Sanomat ja Länsiväylä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Hanna Lampén

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjät.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 1.-7.2. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 52 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,2 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 145 000 euroa.

Helsingin Korjaamolle on torstaina kokoontunut yli 200 henkeä eri oppilaitosten koulutusjohtoa, koulutusalan vaikuttajaa ja yrittäjiä.

– Maailma muuttuu niin nopeasti, että seuraavan kymmenen vuoden aikana koulutetaan uudelleen miljoona suomalaista, totesi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen avatessaan koulutusjohdon foorumin.

Digitalisaation, automaation, robotiikan ja globalisaation edetessä nopeasti koulutukselle asetetaan suuria haasteita ja odotuksia. Mikael Pentikäinen havainnollistaa, että kohta Kainuun korvessa huristavat kuskittomat autot ja monia ammatteja katoaa ja uusia tulee tilalle.

–Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö on erittäin tärkeää niin yritysten kuin koko Suomen menestymisen kannalta, Pentikäinen painottaa.

Hän siteeraa tutkimustuloksia, joiden mukaan nuorten yrittäjyysinto on kova. Tähän imuun myös oppilaitosten kannattaa tarttua.

– Noin viidesosa 18–24-vuotiaista arvioi perustavansa yrityksen kolmen vuoden kuluessa, Pentikäinen toteaa.

Yrittäjyyskasvatusta jo ala-asteella

Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saaneen Firstbeatin perustaja ja toimitusjohtaja Joni Kettunen toivoo, että yrittäjyyskasvatusta aletaan antaa mahdollisimman aikaisin koulussa:

– USA:ssa Piilaaksossa aletaan jo ala-asteella opettaa yrittäjähenkisyyttä ja kasvun asennetta, tohtorismies Kettunen huomauttaa.

– Kun me valitsemme työntekijöitä yritykseemme, haemme koulutuksen ja osaamisen lisäksi yritteliäisyyttä, sellaista yrittäjämäistä asennetta, Kettunen kertoo.

Firstbeat on erikoistunut sydämen sykkeen tutkimiseen. Asiakkaina on huippu-urheilijoita ja -joukkueita muun muassa NHL:stä.

Joustavuutta yliopistoihin

Firstbeatin Joni Kettunen toivoo, että oppilaitosten palveluksessa olisi enemmän henkilöitä, joilla on käytännön kokemusta yrityksistä.

– Jos yliopistomaailmasta on tullut tutkimushankepyyntöjä, joita lukiessa on kyllä tullut mieleen, että eivät he ymmärrä miten yritykset toimivat, Kettunen toteaa.

– Toivon enemmän joustavuutta yliopistoihin ja harjoittelutyyppistä yhteistyötä,  Joni Kettunen sanoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kilpailussa haettiin käsityöalan nuorehkoa yrittäjää, joka erottuu joukosta omalaatuisuudella, kasvuhakuisuudella ja pyrkimyksellä kansainvälistyä. Innovaatiopalkinto jaettiin Suomen Yrittäjien Koulutusjohdon foorumissa Helsingissä torstaina.

Kraa Kraa Eyewear sai palkinnoksi 10 000 euroa ja Pihka Collection 5000 euroa. Voittajat valittiin 61 ehdokkaan joukosta.

Saranattomat silmälasit

Tamperelainen Kraa Kraa Eyewear valmistaa silmälasi- ja aurinkolasikehyksiä suomalaisesta puusta. Yritystä vetää yrittäjä Matti Hänninen. Työntekijäitä on kaksi. Tuotteista viisi prosenttia menee vientiin, ja tavoitteena on kansainvälistyä voimakkaammin.

– En löytänyt mieleisiä silmälasinkehyksiä, niin päätin tehdä ne itse. Niistä tuli kevyet ja hyvin istuvat, joten ajattelin, että joku muukin diggaisi niitä, kertoo yrittäjä, puuseppä Matti Hänninen.

Suosituin malli on saranaton kehys. Hänen yrityksensä valmistaa myös aurinkolasien kehyksiä.

– Semmoista robottia ei ole tehty, joka pystyisi samanlaiseen laatuun, Hänninen sanoo käsityönä tehdystä design-tuotteesta.

Kehyksiä menee mukavasti kaupaksi myös Japaniin tällä hetkellä.

Nahkaisia design-tuotteita

Pihka Collection valmistaa design-tuotteita nahasta. Myös se toimii Tampereella. Yrittäjänä toimii kolme taustaltaan ja osaamiseltaan erilaista omistajaa: suutarikisälli ja artesaani Maisa Salonen, ekonomi ja artesaani Sofia Salmi ja jalkinemuotoilun artesaani ja jalkinemuotoilun opiskelija Roosa Mattsson. Yrityksessä erityistä on nimenomaan kolmen osaamisalueen yhdistäminen yhdeksi yritykseksi.

– Meidän tuotteemme ovat selkeälinjaista muotoilua ja jalkinerakenne on sellainen, jota ei Suomessa ole käytössä, kuvailee Salonen.

– Haluamme jakaa käsillä tekemisen riemun myös asiakkaille, siksi järjestämme kursseja.

Käsityöläisten isä von Wright

Palkinnolla haluttiin korostaa käsityöalla toimivien oma-aloitteisten, kasvuhalukuutta omaavien yrittäjien merkitystä talouselämässämme ja samalla parantaa käsityöyrittäjyyden arvostusta yhteiskunnassamme.

Viktor Julius von Wright tunnetaan käsityöläisten isänä ja sekä yrittäjäliikkeen Suomen varhaisen työväenliikkeen – niin kutsutun wrightiläisen työväenliikkeen – johtajana. Hänen panoksensa oli hyvin merkittävä ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kehittymisessä.

Ammatillista osaamista edistävän Mestarikiltaneuvosto ry:n yhteydessä toimii vuonna 1958 perustettu von Wrightin nimeä kantava ritaristo. Ritariston jäsenyys on korkein mahdollinen tunnustus merkittävästä toiminnasta korkean osaamisen, kädentaitoalan ja käsi- ja pienteollisuuden hyväksi.

toimitus(at)yrittajat.fi

Rajakaupassa Inarissa työskentelevä Jaana Kekäle hämmästeli tammikussa Postin päätöstä muuttaa kuitattavien postilähetysten kotiinkuljetus maksulliseksi. Vaihtoehtona olisi ollut hakea lähetykset lähipostista, 150 kilometrin päästä.

Yrittäjät.fi:n jutussa Kekäle toivoi, että Nord1-Market saisi tiloihinsa pakettiautomaatin.

– Olemme tiedustelleet sitä jo pitkään. Ensin saimme vastauksen, että käyttäjiä on liian vähän, sen jälkeen tuli vastaus, että niitä on liian paljon, Kekäle totesi haastattelussa.

– Tyytyisimme myös siihen, että Posti palauttaisi ilmaiset kuljetukset.

Kekäleen toive pakettiautomaatista toteutuu. Posti kertoo avaavansa maaliskuussa automaatin Nord1-Marketiin.

Postin mukaan alueelta on etsitty yhteistyökumppania siitä lähtien, kun Sevettijärvellä sijainnut palvelupiste jouduttiin lopettamaan vuonna 2015 yrittäjän lopetettua toimintansa. Posti kertoi tilanteesta Yrittäjät.fi:lle 16. tammikuuta.

– On tosi hieno asia, että Sevettijärvi-Näätämön postipalvelujen järjestämiseen löytyi vihdoin positiivinen ratkaisu. Saimme Nord1-Marketista erinomaisen yhteistyökumppanin. Kauppa tarjoaa muiden päivittäispalveluiden yhteydessä hyvän paikan automaatille. Alueella on toivottu pakettiautomaattia, joka parantaa nyt asukkaiden pakettipalveluja, sanoo johtaja Anna Lehtonen Postin palvelupisteverkostosta yhtiön tiedotteessa.

– Olemme hyvin tyytyväisiä, että saamme tänne Smartpost-automaatin ja näin ollen pystymme palvelemaan asiakkaitamme vieläkin paremmin. Toivotamme kaikki kyläläiset rohkeasti tutustumaan uuteen pakettiautomaattiin, sanoo Nord1-Marketin kauppias Juha Kekäle.

Postilla on tällä hetkellä lähes 1 500 palvelupistettä, joista pakettiautomaatteja on lähes 600.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Jaana Kekäle ja iStockphoto

Vilppulassa asuva Reijo Weckman vaihtoi pumpputehtaan työntekijästä yrittäjäksi saatuaan idean 2000-luvun alussa.

–Tuli sellainen olo, että jotakin pitää keksiä ja tehdä itse, viikonloppuna 60 vuotta täyttävä Weckman kertoo Aamulehdessä.

Sivutoimisen yrittäjän kalenteri täyttyi myös illoista ja viikonlopuista.

– Emäntä sanoi, että eikö saisi nyt jo riittää. Valitse palkkatyö tai yritys, ettei tarvitse yökaudet pyöriä työmailla.

Weckman perusti RW-kunnossapitopalvelun vuonna 2010. Yhtiön toimialoja ovat kiinteistöjen kunnossapito, pienrakentaminen ja suunnittelu.

Aamulehden haastattelema Weckman kertoo käyttävänsä vapaa-ajan asunnon rakentamiseen vuoden verran. Hän rakentaa mökit alusta loppuun asti. Tilauskirjat ovat täynnä ensi vuoden kevääseen asti.

– Ainoastaan sähkö- ja putkityöt teetän ulkopuolisilla. Niihin minulla ei ole lupia, Weckman kertoo lehdelle.

Omakotitaloja Weckman ei mielellään pystytä.

– Niissä on tiukka aikataulu ja kiire, koska asiakkaan pitää yleensä päästä asumaan valmiiseen taloon. Mökkien rakennuttajat tietävät, että rakentaminen vie oman aikansa, Weckman sanoo AL:lle.

Lähde: Aamulehti

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Askel Healthcare perustettiin viime vuoden maaliskuussa ja se keskittyy painoa kantavien nivelten rustovauroiden hoitoon ja nivelrikon ehkäisyyn.

Tapasimme yrityksen toimitusjohtaja Virpi Muhosen eilen Helsingissä järjestetyssä Koulutusjohdon Foorumi -tapahtumassa.

Muhonen on perustanut yhtiön yhdessä Anne-Marie Haaparannan kanssa. Myynti- ja markkinointipäällikkönä toimii Constance Trouvé.

– Ajattelimme, ettei meillä ollut muuta vaihtoehtoa. Saimme hyviä tutkimustuloksia, jotka ratkaisivat meidän mielestämme ison lääketieteellisen ongelman, Muhonen kertoo.

Muhosen kohdalla siirtyminen yliopistomaailmasta on sujunut hyvin. Yritys toimii edelleen läheisessä yhteistyössä yliopistojen kanssa.

Katso videolta lisää Muhosen ajatuksia!

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Urheilua rakastavalla yrittäjällä voi olla mahdollisuus seurata kisoja ruuvaamaalla hieman päivärytmiään. Helpoiten kisojen katsominen työpäivän aikana onnistuu mobiililaitteelta.

Mobiili.fi on listannut erilaisia tapoja kisojen seuraamiseen. Kisat käynnistyvät toden teolla tänään.

Eurosport Player lupaa esittää jokaisen sekunnin olympialaisten kisatapahtumista. Sovelluksesta voi valita haluamansa lajin ja lajien välillä voi siirtyä helposti ja reaaliajassa. Kaikissa lajeissa ei ole selostusta.

Sovellus on tarjolla Android- ja iOS-puhelimille ja myös Windows-mobiililaitteille. Playeria voi käyttää puhelimella, tietokoneella ja tabletilla sekä pelikonsolilla.

Player maksaa olympialaisten aikana 9,99 euroa, jos haluaa käyttöönsä katseluoikeuden olympialaisten ajaksi.

Kisat myös virtuaalilaseille

Yle lähettää Areenassa yli 650 tuntia olympialaisten kisatapahtumia. Mukana ovat kaikki lajit paitsi miesten jääkiekko-ottelut. Arerena-sovellus on ladattavissa kaikille alustoille.

Tarjolla on lisäksi olympiakisojen virallinen mobiilisovellus Olympics, josta voi tarkistaa kisojen aikatauluja ja lukea urheilu-uutisia. Tämä sovellus on tarjolla Android- ja iOS-laitteille.

Winter Olympics Eurosport VR mahdollistaa kisojen seuraamisen VR-laseilla. Eurosport lähettää VR-sisältöä yhteensä 50 tuntia muun muassa alppihiihdosta, jääkiekosta ja taitoluistelusta. Sovellus on ladattavissa Android- ja iOS-laitteille 0,99 euron hinnalla.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tänään alkavissa talviolympialaisissa tarkkasilmäiset katsojat voivat ihastella kuopilaista korusuunnittelua.

Carina Blomqvist on suunnitellut Suomen olympiajoukkueen Loisto-riipuksen, joka näkyy urheilijoiden kaulassa kisojen aikana. Blomqvist on valittu Vuoden kultasepäksi vuonna 2013.

Riipus on samanlainen naisilla ja miehillä. Sen suunnittelussa on haluttu ilmaista yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä. Koru ei ole ainoastaan urheilijoiden etuoikeus, sillä sitä myydään myös kuluttajille. Loisto-korujen ja heijastimien myynnistä tilitetään osa Olympiakomitean hallitsemalle Urheiluakatemialle.

Saurumin perinteikäs tehdas toimii Kuopiossa. Kauppalehden haastattelema yrityksen toimitusjohtaja Mikko Pessi kertoo vastanneensa Olympiakomitean pyyntöön heti myöntävästi.

– Tiesimme heti, että tähän lähdemme. Tällaiseen teemaan teemme varmasti sopivan ja upean korun. Olympialaisiin yltäminen on hieno saavutus.

Blomqvistin lisäksi Saurum on onnistunut houkuttelemaan "talliinsa" nimekkäitä suunnittelijoita. Listalla ovat muun muassa Eero Aarnio, Heikki Hartikainen, Eelis Aleksi ja Kristian Saarikorpi.

"Ilman teknologiaa meitä ei olisi olemassa"

– Kaikki meillä on uudenaikaista tai modernisoitua. Teknologia on arkea. Tuotekehityksessä käytettään kolmiulotteista suunnittelua ja myös 3D-tulostimia. Noissa asioissa tehtaamme on ainutlaatuinen. Ilman teknologiaa meitä ei varmaan edes olisi olemassa, Pessi kertoo Kauppalehden haastattelussa.

Hän listaa tehtaan suurimmaksi onnistumiseksi Heikki Hartikaisen suunnitteleman Hali-korusarjan, jonka myynnistä lahjoitettiin Uusi Lastensairaala -hankkeeseen yli 108 000 euroa.

Yritys on onnistunut kasvamaan alaa nopeammin. Pessi uskoo, että tämä kehitys jatkuu.

– Uusi alku on rakennettu, ja se on vahvana taustallamme. Ajatuksemme kehittyvät edelleen. Vientitiekin on vielä kulkematta. Olemme keskittyneet kotimaahan. Vientiä on jonkin verran Ruotsiin, Viroon ja Japaniin. Seuraava strateginen askel voi olla panostaminen kansainväliseen kauppaan. Sen teemme digitaalisesti.

Kuva: Saurum

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Muutos koskettaa niitä verkkosivuja, joita ei ole suojattu SSL-sertifikaatilla. Kyseisen suojauksen tunnistaa https-alkuisesta verkko-osoitteesta. Sertifikaatin käyttö kertoo sivun käyttäjälle, että esimerkiksi verkko-ostokset on suojattu ja tietoliikenne salattu.

Google kertoi muutoksesta blogissaan. Chrome-selaimen versiosta 68 alkaen se varoittaa käyttäjiä suojaamattomista verkkosivuista osoiterivillä olevalla merkinnällä.

Merkinnän saanut sivusto on siis vaarassa joutua monen käyttäjän mustalle listalle.

Jos sivusto on turvattu, Chrome-selain merkitsee sen vihreällä ikonilla ja merkinnällä "turvallinen".

Parantaa hakukonesijoitusta

Jos sivusto käyttää ssl-salausta (eli verkko-osoite on https-alkuinen), sivuston liikenne on suojattu. Nykyisin kaikki pankit ja isot verkkokaupat suojaavat yhteytensä. SSL-sertifikaatin avulla vähennetään esimerkiksi haittaohjelmien leviämistä. Googlen mukaan internetin sadasta suosituimmasta sivusta 81 on SSL-suojattuja.

SSL-serfikaatin etuja ovat arkaluontoisten tietojen pitäminen ulkopuolisten ulottumattomissa. Se myös parantaa hakukonesijoitusta Googlessa.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tietoturvaohjelmiston valinta on yksi aloittavan yrittäjän ensimmäisiä toimenpiteitä. Tai ainakin sen pitäisi olla.

– Valinnassa on tärkeä ottaa huomioon, että ohjelmiston suojauskyky olisi mahdollisimman hyvä. Mikään ei ole 100-prosenttinen mutta tarkoitus olisi, että ohjelmisto olisi mahdollisimman lähellä sitä, F-Securen myyntipäällikkö Mikko Suhonen kertoo.

Kaikki merkittävimmät antivirusohjelmistot päivittyvät automaattisesti, jolloin käyttäjä voi olla melko varma siitä, että niiden suojaustaso on kohdallaan.

– Pitää muistaa, että käyttäjä on aina yksi isoimmista tietoturvariskeistä, ellei isoin. Ohjelmiston keskitetty hallinta mahdollistaa sen, ettei yksittäinen käyttäjä pääse esimerkiksi kytkemään virussuojausta pois päältä.

Suhonen muistuttaa yrityksen mobiililaitteiden suojaamisen tärkeydestä.

– Yksi yleisimmistä ongelmista on heikot salasanat. Hyvä tietoturvapalvelu on sellainen, että se mahdollistaa hyvinkin vaikeiden salasanojen käyttämisen.

Avast Business Antivirus Pro

Hinta: Yhdelle laitteelle vuodeksi 41,99 euroa, 2 vuodeksi 62,99 euroa (Alv 0 %)

Alustat: Windows, Mac

Kokeilujakso: 30 päivää

+ Monipuoliset ominaisuudet.
+ Windowsille ja Macille.
+ Edullinen, lähtien yhdestä työasemasta.

Avast on yksityiskäyttäjien suosima virustorjuntaohjelmisto, joka tarjoaa myös yritysversion. Muun muassa haitta- ja vakoiluohjelmat tunnistavan virustorjunnan ohella ohjelmisto tarjoaa tiedostosuojan, joka tarkistaa avatut tiedostot automaattisesti. Verkkosuoja varmistaa verkkosivujen luotettavuuden ja sähköpostisuoja tarkistaa saapuvat ja lähetetyt viestit. Ominaisuuksiin lukeutuvat lisäksi SharePoint-suojaus, tunnistamattomien tiedostojen arvioiva CyberCapture, Exchange-suojaus, poistettunen tiedostonen palauttaminen, palomuuri sekä langattoman verkon haavoittuvuudet paljastava wlan-apuri.

Avira Antivirus for Endpoint

Hinta: Kolmelle työasemalle vuodeksi 109 euroa, 2 vuodeksi 164,25 euroa (Alv 0 %)

Alustat: Windows

Kokeilujakso: 30 päivää

+ Helppokäyttöinen.
- Vain Windowsille.

Aviran yritysohjelmiston saa vähintään kolmelle tietokoneelle. Ohjelmisto skannaa jatkuvasti yrityksen verkkoa ja tarkkailee tiedostoja mahdollisilta haitta- ja vakoiluohjelmilta sekä kalasteluyrityksiltä.

Kaspersky Small Office Security

Hinta: Kolmelle työasemalle vuodeksi 144 euroa (Alv 0 %)

Alustat: Windows, Mac, iOS, Android

Kokeilujakso: 30 päivää

+ Vertailuissa hyvin menestynyt ohjelmisto.
+ Tukee Android- ja iOS-alustoja.
- Verrattain kallis vuosimaksu.

Kasperskyn tietoturvaohjelmisto tarjoaa myös mobiililaitteiden suojauksen, vähintään viidelle laitteelle. Tämä näkyy ohjelmiston hinnassa. Ohjelmiston käyttö on helppoa pilvipohjaisen käyttöliittymäratkaisun ansiosta. Kaikkien laitteiden tilanne on tarkistettavissa yhdeltä verkkosivulta. Ominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa tiedostojen skannaus sekä vakoilu- ja haittaohjelmien tunnistus. Ohjelmisto skannaa myös potentiaalisesti vaaralliset nettilinkit sekä suojaa luottokorttinumerot.

Webroot SecureAnywhere Small Business Antivirus

Hinta: Viidelle työasemalle 105 euroa / vuosi (Alv 0 %)

Alustat: Windows, Mac, Android, iOS

Kokeilujakso: 30 päivää

+ Kilpailukykyinen hinnoittelu ominaisuuksiin nähden.
+ Vie vähän laitteiston resursseja.

Webrootin ohjelmisto tarkkailee muun muassa sähköpostiviestejä, nettiselaimia, yksittäisiä tiedostoja reaaliajassa. Ohjelmiston asennus on helppoa ja onnistuu nopeasti ja tiedostojen tarkistaminen on niin ikään vikkelää. Jos työasema on saastunut, ohjelmisto pyrkii palauttamaan haavoittuneet tiedostot entiselleen. Webroot ”blokkaa” väärennetyt internet-sivustot, jotka pyrkivät varastamaan käyttäjän henkilökohtaisia tietoja.

F-Secure Protection Service for Business

Hinta: 46,20 / vuosi / työasema (hintaan vaikuttavat ominaisuudet), Alv 0 %

Alustat: Windows, Linux, Mac, Android, iOS

Kokeilujakso: 30 päivää

+ Keskitetty hallinta.
+ Kuluttaa vähän prosessoritehoa.
+ Haavoittuvien ohjelmistojen korjauspäivitykset.

Keskitetty hallinta mahdollistaa tietoturvan valvonnan keskitetysti. Lisäksi mahdollisuus päivittää kolmansien osapuolten laitteet kuten selaimet ja käyttöjärjestelmät. Saman hallintatyökalun kautta voidaan suojata salasanat ja hallinnoida myös mobiililaitteita. Ohjelmisto käyttää pilviteknologiaa ja pyrkii minimoimaan tietokoneen prosessoritehon käytön.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Hallituksen perhevapaajärjestelmän uudistus ei etene. Asiasta kertoo perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) Facebook-päivityksessään.

– Minun kokonaisarvioni oli, ettei pöydässä olleilla reunaehdoilla olisi saatu tasapainoista uudistusta, joka olisi vastannut niin perheiden, työelämän kuin tasa-arvon tarpeisiin. Siinä onnistuminen vaatii uuden yrityksen seuraavalta hallitukselta. Työllisyysvaikutukset olisivat jääneet myös verrattain pieneksi, Saarikko kirjoittaa.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén pitää uudistuksen kaatumista harmillisena.

– Yrittäjäperheiden kipeästi kaipaamat joustot jäävät nyt toteutumatta. Samoin rahoituksen reilumpi jakautuminen, työllisyyden lisääntyminen ja tasa-arvoinen vanhemmuus. Vaikka pöydällä oli myös työnantajan kustannuksiakin lisääviä ehdotuksia, oli ehdotettu malli työelämän joustavuuden ja tasa-arvon osalta isoilta osin hyvä. Siitä olisi varmasti saatu työstettyä myös reunaehdot täyttävä kokonaisuus, Hellstén sanoo.

– On selvää, että perhevapaauudistus tarvitaan. Tätäkään uudistusta ei voi jättää tekemättä kuten ei muitakaan työmarkkinoiden rakenteiden uudistuksia. Ne ovat välttämättömiä ja ne on tehtävä tavalla, joka parantaa työllisyyttä olennaisesti. Suomen työllisyysaste on kroonisesti alempi kuin keskeisten kilpailijamaiden, jatkaa SY:n työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

"Pitää madaltaa työllistämisen kynnystä"

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen muistuttaa, että suunnitteilla olevasta perhevapaauudistuksesta pitäisi tulla kerralla hyvä.

– Nyt esillä oli malleja, joissa oli ansioita mutta myös puutteita, Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan hyvä perhevapaamalli jakaa oikeudenmukaisesti vanhemmuuden vastuuta mutta myös kuluja, auttaa perheitä, huomioi niiden erilaisuuden sekä vahvistaa työllisyyttä.

– Jos halutaan lisää työllisyyttä, pitää madaltaa työllistämisen kynnystä eikä nostaa. Nyt oli huomattava riski sille, että työnantajayrittäjien kulut olisivat kasvaneet - monesta syystä, Pentikäinen toteaa

"Yrittäjäperheet tarvitsevat joustoja"

Yrittäjät olisivat muun muassa toivoneet, että perhevapaauudistuksessa olisi parannettu yrittäjän mahdollisuuksia omiin perhevapaisiin.

Yrittäjien jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan vain 54 prosenttia yrittäjistä pystyi pitämään perhevapaata vauvan synnyttyä – heistä vain 12 prosenttia pidemmän pätkän.

– Yrittäjäperheille tärkeätä on joustavuus ja vapaus. Jos joustavuus puuttuu, yrittäjä ei pysty hyödyntämään perhevapaita. Tämä on liian monelle realismia tänään. Siksi iso osa yrittäjistä voi pitää vain osan vapaista, Pentikäinen sanoo.

– Moni yritys on riippuvainen äidin tai isän työpanoksesta. Yrittäjäperheet tarvitsevat siksi joustoja. Jos perheen valinnanvapaus vähenee, monen yrittäjäperheen on yhä vaikeampi käyttää perhevapaita, Pentikäinen arvioi.

Laskelman mukaan yksi lapsi maksaa suorina kustannuksina nettona noin 8 000 euroa äidin työnantajalle. Laskelmassa on otettu huomioon 2 500 euron kertakorvaus, mutta ei epäsuoria, esimerkiksi sijaisen rekrytoinnista aiheutuvia kustannuksia.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto