Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjät.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 8.-14.2. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 47 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,2 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 128 000 euroa.

Develooppi Oy:n yrittäjä Tytti Laine haluaa nostaa yksinyrittäjien arvostusta Suomessa. Laine ihmettelee Ylen verkkosivuilla viime viikolla julkaistua, Nanson tehtaan sulkemisesta kertovaa uutista, jossa vähäteltiin mikroyrittäjien asemaa. Artikkelin mukaan mikroyritykset eivät ratkaise isojen joukkojen työllistymistä.

– On ihan päivänselvä asia, että mikroyritysten rooli on iso. Suomen koko yritysmassasta suurin osa on alle 10 hengen yrityksiä. Yksinyrittäjiä on Suomessa 183 000, se on huima määrä. Jokainen heistä työllistää itse itsensä.

Yrittäjävalmennuksia tekevä Laine muistuttaa, että yksinyrittäjiä on Suomessa määrällisesti enemmän kuin maa- ja metsätaloustyrittäjiä.

– Se on merkittävä työnteon muoto. Toki yksittäiselle alueelle on iso merkitys sillä, että yli 100 ihmistä sanotaan irti, kuten Nanson tapauksessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että yksinyrittäjien status ei näy useinkaan julkisuudessa. Jos mikroyrittäjä lopettaa toimintansa, siitä ei kerrota. Ei seurata sitä, kuinka moni yksinyrittäjä on lopettanut toimintansa kuukauden tai vuoden aikana, hän jatkaa.

Merkittävä osa mikroyrittäjistä toimii erilaisissa verkostoissa ja työllistää osa-aikaisesti.

– Harva toimii totaalisen yksin. On alihankkijoita, kirjanpitäjiä ja yhteistyökumppaneita, joille yksinyrittäjä maksaa palveluista. Sitä kautta moni mikroyrittäjä vaikuttaa toisten työllistymiseen.

Tytti Laine on Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjyyden verkoston johtoryhmän jäsen sekä Suomen Yrittäjänaiset ry:n hallituksen jäsen.

Yksinyrittäminen kasvussa

– Yksinyrittäjien määrä on kasvanut valtavasti viimeisen 10 vuoden aikana Suomessa. Jos tästä joukosta joka neljäs työlliostäisi ensimmäisen työntekijän, puhutaan melkein 50 000 työntekijästä, Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi kertoo.

Hän muistuttaa, että yksinyrittäjien asemaa voitaisi parantaa esimerkiksi laajentamalla liikunta- ja kulttuurisetelien verovähennysoikeus myös heille.

– Se on selkeä epäkohta. Arvio on, että verovähennyksen salliminen ei aiheuttaisi kovin merkittäviä kustannuksia. 

Hämeenniemen mukaan yksinyrittäjät kokevat sääntelyn ja byrokratian erityisen raskaaksi, koska yksi ihminen joutuu vastaamaan yksin kaikesta.

Vuosi sitten tehdyn Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyn mukaan yksinyrittäjien koulutustaso on noussut. Aiempaa useammalla on nykyisin yliopisto- tai amk-tutkinto. Vastaajista 35 prosenttia kertoi palkanneensa työntekijän jossakin yritystoimintansa vaiheessa. Painavin peruste sille, ettei työntekijää ole palkattu, on työn riittämättömyys useammalle henkilölle.

Lähes puolet yksinyrittäjistä toimii säännöllisessä yhteistyössä 2–3 muun yrittäjän tai yrityksen kanssa.

Kuvat: Tytti Laineen albumi, iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

–  Tässä on huikea potentiaali. Kiinnostuin Yrityspörssin liiketoiminnasta, koska uskon yrityskauppojen lukumäärän kasvavan merkittävästi lähivuosina, kertoo yrityspörssi.fi:n uusi omistaja ja toimitusjohtaja Meri Varkoi-Anhava.

Yrityskauppoja oli vuoden 2017 lopussa tehty 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Yrityspörssi on jo nyt Suomen kiinnostavin kauppapaikka yrityksen ostamiseen ja myymiseen,

– Yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa pystymme kehittämään palvelusta entistä vetovoimaisemman ja auttamaan pk-yrityksiä toteuttamaan yrityskauppoja tehokkaammin, Meri Varkoi-Anhava sanoo.

– Yrityspörssin kehitys on ollut myönteistä, mutta nyt on hyvä saada sen kehittämiseen selvästi eri ote ja selkeä vastuutaho. Palvelua on hyvä kehittää eteenpäin yhdessä sitoutuneen yrittäjän kanssa, Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:n toimitusjohtaja Taru Jussila toteaa.

Suurin osa ostetuista yrityksistä menestyy

Suomessa on arviolta 30 000 yritystä, joille yrityksen myyminen on ajankohtaista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä yrittäjistä vain puolet toteuttaa toiveensa omistajan vaihtumisesta joko myymällä yrityksensä tai toteuttamalla sukupolvenvaihdoksen.

Olemassa olevan yrityksen ostaminen ja sen kehittäminen on yleensä ”varma sijoitus”:

–  Ostettavista yrityksistä 92 prosenttia jatkaa toimintaansa kolmen toimintavuoden jälkeen, Meri Varkoi-Anhava painottaa.

–Yrityksensä myymistä miettineiden kannattaa lähteä hyvissä ajoin liikkeelle, jo useita vuosia ennen H-hetkeä, esimerkiksi eläköitymistä. Sopivan ostajan löytäminen omalle elämäntyölle voi kestää jonkin aikaa, Varkoi-Anhava sanoo.

Finnveran mukaan 28% ostettavista yrityksistä muuttuu kasvuyrityksiksi. Yleisesti kovaa kasvua tavoittelee joka kymmenes yritys. 

–  Mediassa huomiota saavat usein suuret yrityskaupat. Suurin osa yrityskaupoista on kuitenkin pienten ja keskisuurten yritysten kauppoja. Onnistuneet omistajanvaihdokset vaikuttavat merkittävästi suomalaisten yrittäjien menestykseen ja työpaikkojen lukumäärään lähivuosina, Suomen Yrittäjien Taru Jussila kertoo.

Liiketoiminnan ostamisella uusi suunta uralle

Uuden Yrityspörssin taustalla on monipuolinen kokemus markkinoinnista, media-alasta, luokitellusta ilmoittelusta ja yrityskaupoista. Meri Varkoi-Anhava on kauppatieteen maisteri ja tehnyt kymmenen vuoden uran johtotehtävissä myynnin ja markkinoinnin parissa, muun muassa Procter & Gamblella ja viimeksi markkinointijohtajana Hiltillä.

Muina osakkaina yrityspörssi.fi:n ostavassa yhtiössä on Meri Varkoi-Anhavan ja Sypoint Oy:n lisäksi Eero Anhava, Pekka Ketonen, Juha Jaskara ja Janne Leino.

–  Olin haaveillut yrittäjyydestä jo vuosia ja toimivan palvelun ostaminen tuntui itselle sopivimmalta tavalta ryhtyä yrittämään. Haluan luoda Yrityspörssistä Suomen parhaan palvelun yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville, Varkoi-Anhava kertoo.

Lisätietoja:

www.yritysporssi.fi

Viime vuoteen verrattuna yritysten liikevaihto kasvoi kolme prosenttiyksikköä. Listalle nousi tänä vuonna 13 ensikertalaista.

Great Place to Work®:n tutkimukseen osallistuneet yritykset jaettiin kolmeen kokoluokkaan yritysten työntekijämäärän mukaan. Suurten yritysten sarjassa Suomen parhaaksi työpaikaksi nousi toistamiseen 27 hotellin Scandic. Keskisuurten yritysten luokassa voittoon nousi Euroopan parhaiden työpaikkojenkin listalla nähty 160 henkilöä työllistävä digitaalinen insinööritoimisto Nitor. Pienten sarjan parhaaksi työpaikaksi kipusi tamperelainen konsultointiyritys Integrata, joka henkilöstömäärän kasvusta huolimatta on onnistunut ainutlaatuisen kulttuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

Tutkimuksen pisteytyksestä kaksi kolmasosaa koostuu työntekijöiden kokemuksesta ja kolmasosa johtamiskäytäntöjen asiantuntija-arviosta. Tutkimukseen osallistui 156 organisaatiota, jotka työllistävät yhteensä noin 50 000 työntekijää. Suomen parhaat työpaikat -tutkimus mittaa yrityskulttuurin luottamuksen tasoa. 

Parhaiden työpaikkojen Trust Index pysyi erinomaisella 87 prosentin tasolla, eli lähes 9/10 työntekijästä pitää työpaikkaansa hyvänä. Kokonaisuudessaan suomalainen työelämä saa Trust Index -arvokseen 56 prosenttia.

Paras keskisuuri: Oma Kamu-konsepti työn ja perheen tasapainottamiseen

Nitor nousee neljäntenä listavuotenaan keskisuurten ykköseksi. Organisaatio on myös sijoittunut Euroopan parhaiden työpaikkojen listalle kolmesti. 

– Olemme mukana tutkimuksessa neljättä kertaa ja neljättä kertaa myös kärkisijoilla. Kuluneen vuoden aikana olemme erityisesti keskittyneet kehittämisessä uuden monikäyttöisen toimitilamme rakentamiseen sekä työn, perheen ja muiden elämänalueiden tasapainottamista työntekijöiden mentoroinnilla tukevan Kamu-konseptin kehittämisellä, kommentoi Tiina Vanala Nitorilta.
 

Paras pieni työpaikka: Integrata, jossa ei ole esimiehiä

Integrata osallistui Suomen parhaat työpaikat -prosessiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017 ja ylsi silloin suoraan pienten sarjan sijalle 6. Integratalla uskotaan asiakastyytyväisyyden syntyvän henkilöstön kautta. Integratan asiakkaista 100 prosenttia suosittelisi yritystä kumppanikseen.

Integrata on esimiehetön organisaatio ja sen toiminnan tueksi tarvitaan yhteinen ymmärrys tavoitteista sekä keinoista tavoitteisiin pääsemiseksi. Tiimin yhteistuotoksena syntyi Integrata Manifesto, joka avaa taustalla olevat periaatteet ja tekee läpinäkyväksi luodut arvoasetelmat. 

Integratan toimitusjohtaja Riku Heinonen kuvailee integratalaisuutta mielentilaksi.

– Olemme tietoisesti ohjanneet keskipisteen pois sisäisen tehokkuuden kehittämisestä ihmisten vaalimiseen, jotta integratalaiset voivat johtaa itse itseään ja keskittyä arvoa tuottavaan työhön.
 

Hyvä työntekijäkokemus parantaa asiakastyytyväisyyttä

Great Place to Work mittaa organisaatioiden henkilöstön kokemuksen Trust Index -kyselyn avulla ja tämän vuoden listamenestyjät ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka positiivinen työntekijäkokemus korreloi suoraan asiakastyytyväisyyden kanssa.

– Useiden uusien tutkimusten mukaan työntekijäkokemuksella on merkittävin vaikutus asiakkaiden kokemukseen yrityksestä, sen tuotteista, palveluista, brändistä, imagosta sekä laadusta. Trust Index -kysely tarjoaa liiketoiminnan johdolle keinon kuulla henkilöstön kokemus, sanoo Great Place to Workin toimitusjohtaja Katriina Grönqvist.

Viime vuonna Kesäsetelin avulla Helsingin koulujen 9.-luokkalaisista 29 prosenttia sai kesätyöpaikan. Lisäksi Kesäseteli mahdollisti yli 1000 uutta työpaikkaa nuorille. Viime vuonna nuoret päätyivät useimmiten toimisto- ja mediatyöhön (16 prosenttia), liikunta- ja vapaa-ajan tehtäviin (14) ja kaupan alalle (12).

Mikä Kesäseteli on? Kesäseteli on nuorten, Helsingin Yrittäjien, Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke, jolla tuetaan nuorten kesätyöllistymistä. Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa 9.-luokkalaisen nuoren kesäksi töihin Kesäsetelillä 3.6.–13.8.2018 välisenä aikana.

Nuori antaa kesäsetelin työnantajalle

Kesäseteli jaetaan 71:ssa helsinkiläisessä koulussa kaikille koulun yhdeksäsluokkalaisille, ja sen jakavat opinto-ohjaajat. Seteli on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa toiselle. Miten Kesäseteli toimii? Nuoret saavat koulusta Kesäsetelin ja ottavat yhteyttä työnantajiin. Nuori kertoo Kesäsetelistä työnantajalle hakiessaan työpaikkaa, mutta jos asia ei tule puheeksi, niin siitä kannattaa myös kysäistä.

Saatuaan työpaikan nuori antaa Kesäsetelin työnantajalle, joka palauttaa Kesäsetelin kaupungille työsuhteen päätyttyä, jolloin kaupunki korvaa työnantajalle 300 euroa. Nuoren nettopalkka on vähintään 350 euroa 60 työtunnilta. Viikkotyöajan on oltava vähintään 18 tuntia. Työnantaja voi palkata nuoren myös pidemmäksi ajaksi, jolloin palkan tulee olla enemmän kuin 350 euroa. 

Työpaikan ei tarvitse olla Helsingissä

Kesäsetelillä nuoret voivat hakea töihin yrityksiin, yhdistyksiin, säätiöihin ja seurakuntiin
Työpaikan ei tarvitse sijaita Helsingissä.

Ilmoita kesätyöpaikka Kesäsetelin sivustolla:

http://kesaseteli2018.munstadi.fi/tyopaikkoja/ 

Kuva: Helsingin kaupunki

toimitus (at) yrittajat.fi

– Ole aina utelias ja avoimin mielin, sillä elämä on juuri niin upea, kuin sille antaa mahdollisuuden. Pieni itsekkyys elää omanlaistaan elämää ei voi olla huono, koska onnelliset ihmiset saavat elämässä hyvää aikaan, myös ympärilleen, Suvi Widgren pohtii.

Vuodenvaihteessa 2016-17 Widgren kirjoitti Facebook-sivuilleen.

– VILAn avaimet oli jätetty pöydälle ja matkalaukku pakattu maailmanympärysmatkaa varten. Vuoden seikkailu maailmalla odotti meidän perhettä. Tulevaisuudesta ei ollut tietoa, mutta uteliaina ja innosta puhkuen valloitimme maailmaa kuukausi ja manner kerrallaan.

”Olen aina ollut sellainen suuri eläjä”

Yrittäjäperheessä kasvaneen Widgrenin pikkutytön unelma toteutui, kun hän ryhtyi vaateliike Vilan franchising-yrittäjäksi vuonna 2006.

– Olen päässyt olemaan monen nuoren naisen työnantaja: kymmenessä vuodessa minulla oli yhteensä 130 työntekijää. Liikevaihto oli kolme miljoonaa ja tulos tiukassa, hän summaa kymmenen vuoden kokemuksen.

Vuonna 2012 hän perusti viidennen Vila-myymälän. Muotiyrittäjyys lähti Jyväskylästä, mutta sittemmin liikkeitä oli Keski-Suomen ulkopuolellakin, muun muassa Tampereella.

Jyväskyläläinen Suvi Widgren päätti 33-vuotiaana myydä franchise-myymälät. Kyllästyikö hän muotibisnekseen?

– Tykkäsin älyttömästi työstäni, ei ollut mitään sellaisia ongelmia. Olen kuitenkin aina yrittäjänä sykkinyt kasvun perään. Kysyin Vila-ketjulta mahdollisuutta laajentua ulkomaille, mutta he kertoivat, ettei se kuulu strategiaan.  Minulle tuli vahvasti olo, että jos jään paikoilleni, rupean kyllästymään. Se näkyisi työssäni.  

– Tein ison päätöksen. Monet ovat kauhistelleet päätöstäni, että miten uskalsin hypätä tyhjän päälle. Olen aina ollut sellainen suuri eläjä, ja uskon että elämä kantaa, ja näin se on tehnyt.

Hän myi liikkeensä toiselle Vilan franchising-yrittäjälle ja oli vakuuttunut, ettei henkilökunnalle koituisi suuria muutoksia.

Työ ja vapaa-aika aina balanssissa

Widgren teki yrittäjänä ”vain” 40 tunnin työviikkoa ja antoi ennen kaikkea vastuuta työntekijöilleen.

– Yritys voikin parhaiten silloin, kun osasin jakaa vastuuta. Ei tarvitse olla itse suuna päänä siinä. Minun tehtäväni oli viestintä, kommunikointi ja tukeminen.

Hän sai yritystoiminnassaan apua ja neuvoja niitä tarvitessaan.

– Olen pystynyt kysymään tyhmiäkin kysymyksiä, ja sitä kautta saanut apuja. En koe, että olisin ikinä ollut yksin.

Widgren elätti reissussa myös perheensä

Yrityskaupasta tuli tilille mukava summa rahaa. Widgrenistä tuli puolimiljonääri. Yrityksen myyminen mahdollisti vuoden reissaamisen. Maailmanympärimatkan tavoitteena oli vuosi, mutta ajatuksena oli mennä fiiliksen mukaan.

– Laitoimme omakotitalon ja kesämökin vuokralle vuodeksi sekä myimme auton. Siivosin kotoa kaapit, ja myin tavaroita, oli kirpputoripöytää. Lähdimme helmikuun ensimmäisenä päivänä, ehdimme hoitaa tammikuussa tilinpäätökset.

Reissuun lähtivät mukaan aviomies Petri Widgren ja 6-vuotias tyttö Vieno. Aviomies irtisanoutui työpaikastaan, kun matka kutsui.

Neljä ikimuistoisinta elämystä 

Reissun reitti oli: Indonesia, Uusi-Seelanti, Australia, Chile, Bolivia, Ecuador, Galapagos-saaret, Havaiji, Yhdysvallat ja Karibian risteily. Australiassa perhe viipyi useamman kuukauden ja muuten matka eteni lähes viikottain. Etelä-Amerikassa meni kaksi kuukautta.

Neljä reissun ikimuistoisinta paikkaa nousevat helposti Widgrenin mieleen.

– Etelä-Chilessä Patagonian aluetta voin suositella sitä kaikille: menkää kokemaan jotain uskomatonta. Toisena Kauai:n saari Havaijilla. Australiaan voisimme koko perhe muuttaa milloin vain. Esimerkiksi Melbourne ja Sydney ovat kauniita ja moniulotteisia. Neljäntenä tulee Bolivian maailman suurimmat suola-aavikot, jotka ovat neljän kilometrin korkeudessa. En tiennyt, että maailmasta löytyy tämmöisiä paikkoja, joissa näet livenä vaikkapa flamingoja.

– Sitten, kun tulin Suomeen, ymmärsin, kuinka ihanan hiljainen maa Suomi on. Suomessa arki vie nopeasti ja imee rumbaan mukaan.

Suvi Widgren miettii nyt, että ihminen tarvitsee kontrasteja: pitää olla töitä, jotta loma tuntuu lomalta. Vuosi oli yllättävän rankka, mutta uskomaton. Maailmanympärimatkalla tuli kaipuu Suomeen, josta tammikuussa 2017 Suvilla oli ollut kova hinku pois.

Mitä neuvoisit yrittäjälle, ketä kuumottelee pitkälle reissulle lähtö?

– Esimerkiksi minut rekrytoitiin ravintola EGG Internationaliin toiselta puolelta maapalloa Skypen kautta. Tänä päivänä internetillä, näköpuhelimella voi hoitaa kaiken ihan mistä vain. Olen monen vanhemman yrittäjän kanssa väitellyt siitä, kun he eivät luovu mistään, vaan haluavat olla kaikessa mukana. Se on henkisistä päätöksistä kiinni, ainoa haaste olivat aikaerot.

Widgren kertoo yrittäneensä keksiä reissussa hyvää liikeideaa, ”mutta sitä ei löytynyt”.

– Bongasin EGG Internationalin toimitusjohtajan rekrytointi-ilmoituksen LinkedInistä. Tiesin, että toimitusjohtajan paikalla pääsee tekemään laajasti asioita.

Widgren lähti mukaan osakkaaksi, osakkaita on 14.

– Semmoista olen pohtinut, kun olen vasta 34-vuotias, että mitä tulevaisuudessa vielä ehtii tapahtua. Nyt keskityn tähän hetkeen ja nautin tästä.

Kuvat: Suvi Widgrenin arkisto

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Suomen ensimmäisen yrittäjyyden edistämisen strategisen toimenpideohjelman selvityshenkilöiksi on valittu Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen.

Asiasta kertoi perjantaina elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Odotan, että saamme aikaan jäntevän ja jämäkän sekä täytäntöönpantaessa tehokkaan yrittäjyyden ohjelman, joka ulottuu vaalikausien yli. Emme tee selvitystyötä missään kammiossa vaan kuulemme relevantteja tahoja, Järventaus kertoo.

Jussi Järventaus on muun muassa pitkäaikainen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja ja oikeusministeri.

– Laajojen kaarien ohella on tarkoitus saada aikaan konkreettisia ehdotuksia. Tavoitteena on antaa käytännön hyötyä päätöksentekijöille ja sitä kautta yrittäjille ja yrittäjyyteen, Järventaus luonnehtii.

Startup-yrittäjä Henrietta Kekäläinen on tällä hetkellä biohiililtä kaupallisiin tarkoituksiin jalostavan suomalaisen, Yhdysvalloissa toimivan Carbo Culture -yhtiön toimitusjohtaja ja yksi kolmesta perustajasta.

– Yritystoimintaan liittyy nyt sääntelyä, joka ei ole suunniteltu kansainvälisiä kasvuyrityksiä varten. Roolini selvityksessä tulee liittymään startupien ja kasvuyritysten kipukohtiin, joista toistuvia esimerkkejä löytyy kollegoilta ja sijoittajilta, Kekäläinen kertoo.

Lintilä toivoo selvityshenkilöiden ottavan kantaa laajasti muun muassa yrittäjien sosiaaliturvaan ja työssä jaksamiseen liittyviin asioihin.

– Tavoitteena on oltava kotimaisen työn, tuottavuuden ja omistajuuden vahvistaminen. Kun näissä onnistutaan, siitä hyötyy koko Suomi, Lintilä sanoo.

"Autamme parhaan kykymme mukaan"

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää yrittäjyysstrategiaa erinomaisena hankkeena.

– On tärkeää, että yrittäjyyskysymyksiä mietitään hallintorajojen ja vaalikausien yli. Uskon, että hanke tuottaa hyvää aineistoa tulevia päätöksiä ja hallitusohjelmatyötä ajatellen, Pentikäinen toteaa.

– Ministeri on löytänyt mainiot selvityshenkilöt. Heillä on vahva osaaminen yrittäjyydestä ja kykyä katsoa myös eteenpäin. He lähestyvät asiaa eri näkökulmista, mikä on hyvä asia, Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan yrittäjäjärjestö antaa hankkeelle täyden tuen.

– Autamme parhaan kykymme mukaan, jotta syntyvä yrittäjästrategia tarjoaisi ainespuut, joilla Suomesta voidaan tehdä yrittäjyyden ihanneyhteiskunta. Se on tärkeää paitsi yrittäjille myös koko kansakunnan hyvinvoinnille, Pentikäinen korostaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Lea Hult

Taloussanomat uutisoi tänään yrittäjästä, joka on joutunut vaikeuksiin viisi vuotta sitten tehdyn ulosoton takia. Tuolloin ulosoton määrä oli 18 000 euroa.

Nimettömänä esiintyvä nainen ei ole pystynyt hoitamaan maksueriä vaan summa on kasvanut viidessä vuodessa 60 000 euroon ilman, että velka on lyhentynyt.

– Ulosotosta on lähes mahdoton selvitä työtä tekemällä, nainen kertoo haastattelussa.

Toiminimellä yrittänyt vastaa veloista henkilökohtaisella omaisuudellaan, toisin kuin osakeyhtiössä. Tässä tapauksessa nainen menetti omistusoikeusasuntonsa velan takia.

– Ulosottomies on velalliseen nähden jumalan asemassa. Velallisella ei ole oikeutta valittaa. Päätökset ovat mielivaltaisia, eikä niissä tarvitse ottaa huomioon velallisen tilannetta. Jos yritystoimintani kassavirrasta ulosmitataan puolet, minun on mahdoton selviytyä mistään maksuista, nainen jatkaa.

Ulosottomies on perinyt helmikuuhun asti naisen toiminimen liikevaihdosta yhden kuudesosan. Tässä kuussa nainen nosti maksamansa erän määrää saatuaan enemmän tuloa liiketoiminnastaan.

Naisen mielestä harmittavaa on se, että vain osa velasta maksetaan velkojalle. Hänen mukaansa 300 euron velasta maksetaan velkojalle vain kymmenen euroa kuukaudessa. Velkaerästä peritään kuukausittain 27 euron ulosottomaksu sekä oikeudenkäynti- ja korkokuluja.

– En saa minkäänlaista sosiaalitukea, nainen kertoo.

"Laissa iso valuvika"

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivosen mukaan naisen tarina kuulostaa valitettavan tutulta. Toivosen mielestä laissa on "valuvika".

– Se jättää ulosottomiehelle ison harkintavallan.

Ulosottokaari määrittää, paljonko palkasta ja tuloista saa ulosmitata. Lain mukaan elinkeinotulosta tulee jättää ulosmittaamatta viisi kuudesosaa ja palkkatuloista kaksi kolmasosaa. 

Velkajärjestelylakia muutettiin vuodesta 2014 alkaen niin, että myös toiminimiyrittäjillä on mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn ilman, että yritystoimintaa tarvitsee lopettaa. Suomen Yrittäjät ajoi uudistusta.

– Kyseinen laki on tehty nimenomaan sitä varten, että velkavankeuteen joutuvat henkilöt voivat kohtuullisessa ajassa vapautua veloistaan, Toivonen selvittää.

Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että aihepiiriä koskevaa lainsäädäntöä tarkastaltaisiin lähivuosina uudelleen ja siihen tehtäisiin tarvittavat uudistukset.

Keskustele ulosottomiehen kanssa

Toivonen kannustaa ulosotossa olevia yrittäjiä hakemaan helpotusta neuvottelemalla ulosottomiehen kanssa.

– Ensin kannattaa selvittää, onko tilanteessa mahdollisuus velkajärjestelyyn. Keskustelemalla voi olla mahdollista saada vapaamaksukuukausia.

Lisäksi kannattaa olla yhteydessä Talousapu-neuvontapalveluun, joka on pienyrityksille maksuton. Palveluun voi soittaa nimettömänä. 

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Ranualainen K-kauppias pettyi poliisin toimintaan pyytäessään apua murtoaallon keskellä.

Yrittäjät.fi uutisoi ranualaisen koneliikkeestä, johon varkaat ovat iskeneet useita kertoja.

– Poliisin tutkinta ei etene. Olemme ihmetelleet, miksei kukaan ota yhteyttä meihin. Netissä tehdyt rikosilmoitukset sähköposteineen eivät päädy Rovaniemeltä Ranualla olevalle tutkijalle, Ranuan Tarvikekeskuksen yrittäjä Jari Heikkilä totesi haastattelussa.

Ranualaisen K-market Hillamarketin kauppias Anu Hietakangas yhtyy Heikkilän kritiikkiin.

– Olemme painineet vähän samantyyppisen ongelman kanssa. Kahtena edelisenä talvella kauppaamme tehtiin kuusi murtoa. Talvella 2016 kolme kappaletta ja seuraavana talvena kolme murtoa, Hietakangas kertoo.

Hietakangas kertoo ensimmäisen tapauksen kohdalla soittaneensa kolmesti hätäkeskukseen, jotta sai paikalle poliisipartion.

– Epäilivät, ettei kyse ole isosta ongelmasta. Ajattelivat, että kutsun heidät turhaan paikalle. Lopulta he pyysivät, että menisin itse paikalle, jonka jälkeen tarvittaessa soittaisin uudestaan, että tarvitsen oikeasti apua. Itse tiesin, että tilanne oli selvä. En mene yritykseeni murron sattuessa yksin sisälle, Hietakangas muistelee.

Hietakankaan mukaan poliisit eivät aluksi löytäneet epäiltyä tämän henkilöllisyyden varmistuttua.

– Minä jouduin selvittämään epäillyn kotiosoitetta ja olemaan passissa tämän asunnolla kun poliisit saapuivat Rovaniemeltä.

– Kerran oli tilanne, että poliisi ei voinut mennä yksin kohteeseen, koska hänellä ei ollut työparia. Minua hämmästytti se kovin, koska minun olisi kuitenkin pitänyt olla valmis menemään kauppaan yksin.

"Vahingot kymppitonneja"

Rikosaallon viimeisin murto tapahtui viime vuoden maaliskuussa.

– Minusta poliisi suhtautui vähän välinpitämättömästi tilanteeseen. Tämä tulee minulle kalliiksi, mutta myös valtiolle ja veronmaksajille. Jos näihin puututtaisiin vähän nopeammin, olisi resursseja ja aikaa muihinkin töihin. Välillä tunsin, että tein muiden hommia yrittäessäni edistää asioita.

Hietakangas kertoo ymmärtävänsä, etteivät nykyresurssit mahdollista poliisipartioita joka paikkakunnalle. Rovaniemeltä on Ranualle noin 80 kilometriä.

– Enemmän koen ongelmaksi sen, että en saanut kaipaamaani apua ja tukea, jotta asiat hoidettaisiin loppuun asti, Hietakangas sanoo.

– Yrittäjän silmin vahingot olivat kymppitonneja ja jokaiseen tapaukseen käytetty työaika oli poissa muista, oikeista töistä.

Lapin poliisilaitokselta ei perjantaina iltapäivällä osattu kommentoida Hietakankaan väitteitä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

– Suurimmalla osalla vastaajista on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin, sanoo Pentti Komssi, Pääkaupunkiseudun ja Helsingin Yrittäjien hankintaneuvoja.

– Kilpailutettuja kokonaisuuksia pidetään liian suurina ja kelpoisuusehtojen vähimmäisvaatimuksia liian korkeina. Isojen hankintayksiköiden vanhentunut käsitys on, että isot hankinnat vaativat isoja toimittajia. Sen muuttamiseksi vaaditaan kuntapäättäjiltä sitoutumista. Suomalaisista yrityksistä kuitenkin 99 prosenttia on mikro- ja pienyrityksiä, eli alle 50 hengen yrityksiä.

Hankintalaki uudistui vuoden 2017 alusta. Lakiuudistuksella haluttiin parantaa pk-yritysten asemaa.

Tavara- ja palveluhankintojen kansallinen kynnysarvo tosin nousi 60 000 euron, mikä ei edesauta pk-yrittäjien mahdollisuuksia hankinnoissa.

Uudenmaan Yrittäjät kysyi yrittäjiltä ja kunnilta uuden hankintalain ensiaskeleista vuoden 2017 lopussa. Kyselyyn vastasi 100 yrittäjää ja vastaukset saatiin kolmestatoista kunnasta.  Myös muun muassa Vantaan Yrittäjät on selvittänyt asiaa jäsenistöltään. Vastaajia oli noin 460.

Yritysten kokemukset uudesta hankintalaista ovat ristiriitaiset.

– Hankintalain tarkoituksena oli edistää pk-yritysten markkinoillepääsyä tasavertaisesti suurempien toimijoiden kanssa. Vastausten mukaan tekemistä riittää niin tiedottamisen aktiivisuudessa ja yleisessä hankintalain hengen noudattamisessa, Uudenmaan Yrittäjien hankintaneuvoja Sanna Meronen-Vilenius kertoo.

Hankintayksiköiden pitää panostaa yhteistyöhön ja markkinatuntemukseen

Yrittäjät toivovat Uudenmaan Yrittäjien hankintakyselyssä hankintayksiköiltä avoimuutta, yhteistyötä, markkinatuntemusta ja paikallisuutta. Yrittäjistä 82 prosenttia uskoo, että tällä hetkellä kunnat hankkivat kynnysarvot alittavat hankinnat tilaamalla suoraan samoilta toimittajilta tai tarjoamalla hankintoja vain valitulle joukolle yrityksiä kilpailuttaen näitä.

Yrittäjät pitävät tärkeänä, että pienhankintakilpailutuksista ilmoitetaan avoimesti, esim. kunnan kotisivuilla, tilaisuuksissa, sähköisessä hankintajärjestelmässä tai lehdessä.

Vastaajakunnat sen sijaan kertoivat, että hankintalain voimaanastumisen jälkeen niissä on aktiivisesti päivitetty tai uusittu pienhankintaohjeita, lisätty tiedottamista ja otettu sähköinen järjestelmä käyttöön.  

Kyselyssä kysyttiin yrittäjiltä myös sopivaa rajaa pienhankintoihin. Vastausten mediaani asettui 10 000 euroon, mutta vaihteluväli oli huima.

Asiantuntija ehdottaa toimivaa mittaria hankintojen onnistumista seuraamaan

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikön Satu Grekinin mukaan nykyiset hankintatavat eivät siis saa vielä aikaan riittävästi kilpailua, vaikka juuri se on hankintalain tarkoitus.

– Kilpailu parantaisi laatua ja toisi säästöjä. Mittari, jolla kunta itse voisi seurata onnistumistaan hankinnoissa olisi alkaa seurata, montako tarjousta saadaan tarjouspyyntöä kohti, ehdottaa Grekin.

– Jos luku on kasvava, tietää kunta tekevänsä jotakin oikein, sillä yritys ei tarjoa, ellei se usko voivansa menestyä. Näin on tehty Pohjois-Karjalassa. Siellä luku on noussut: 2012 noin neljä prosenttia vs. 2016 yli 19 prosenttia.

Grekin muistuttaa, että keinoja elinvoiman parantamiseen on: jakaa hankinnat pienempiin osiin ja valita useita toimittajia. Näin markkinat pysyvät toimivina.

62 prosenttia yrityksistä on osallistunut julkisiin hankintoihin, mutta 77,5 prosenttia haluaisi osallistua.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Tästä työstä puuttuu jotain tärkeää. Näin tuumi parturi-kampaaja Jenni Pirinen leikatessaan asiakkaidensa hiuksia perinteisessä parturi-kampaamossa.
Päätös ryhtyä yrittäjäksi oli virinnyt jo aiemmin Pirisen valmistuttua Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudasta.
– Yrittäjyyskurssilla Joensuussa kouluttajat näyttivät vihreää valoa vähän erilaiselle idealleni. Sain myös starttirahan, Pirinen muistelee.
Syntyi liikkuva parturi-kampaamo, joka menee sinne missä asiakkaatkin ovat.
– Koin perinteisen parturi-kampaajan työn itselleni ehkä vähän liian liukuhihnamaiseksi. Halusin siitä huomattavasti asiakaslähtöisempää.
– Kun asiakas vaihtuu nopeasti lennosta toiseen, niin eihän siinä ennätä edes kuulumisia kysellä, Pirinen tietää.

Kampauksia ja meikkauksia

Arktikas Hair perustettiin viime vuoden maaliskuussa. Ensimmäinen asiakaskäynti on jäänyt Pirisen mieleen.
– Pahasti allerginen ihminen ei pystynyt käymään kampaajalla vaan tarvitsi sellaisen omaan kotiinsa.
– On asiakkaita, jotka eivät ole syystä tai toisesta päässeet kampaajalle vuosikausiin. He ovat olleet tyytyväisiä, että saavat kampaajakäynnin omaan kotiinsa, Pirinen sanoo.
Joukkoon mahtuu myös yritysasiakkaita.
– Olen ollut mukana mainoskuvauksissa ja kalenteriprojekteissa, joihin olen tehnyt hiusten lisäksi myös meikkauksia, Pirinen kertoo.
Työvälineet kulkevat mukana salkussa.
– Siellä ovat kaikki tärkeimmät työtehtävästä riippuen. Meikit meikkauksiin, sakset ja muut hiustenleikkauksiin.
Yrittäjyys on tullut Piriselle tutuksi käytännön kokemusten kautta.
– Kaikki on ollut uutta, oppimista joka päivä. Eniten ovat yllättäneet yrittäjälle koituvat lakisääteiset kustannukset.
– Markkinoinnissa olen lähtenyt liikkeelle minimibudjetilla, vastoinkäymisistä oppien, Pirinen luonnehtii.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen(at)yrittajat.fi

Lisää yrittäjien tarinoita torstaina 22.2.  ilmestyvässä Yrittäjä-lehdessä

Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä 37 200, vuotta aiemmin määrä oli 26 400. Koko vuonna 2017 avoimia työpaikkoja oli keskimäärin 41 600, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna eniten Etelä-Suomen suuralueella. Kasvu oli suurinta toimialaryhmissä teollisuus, kaivostoiminta ja muu teollinen toiminta (+ 3 100) sekä julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (+ 2 800).

Avoimista työpaikoista 54 prosenttia oli työnantajan oman arvion mukaan vaikeasti täytettäviä, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 50 prosenttia. Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli paljon esimerkiksi teollisuuden ja kaupan alojen toimipaikoissa.

"Osaavan väen puute on kasvun este"

– Työvoiman saatavuus on kasvava ja merkittävä ongelma monelle pk-yritykselle. Yli puolet pk-yrityksistä sanoo, että osaavan henkilökunnan saatavuus joko estää tai rajoittaa yrityksen kasvua, totesi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen viime torstaina Pk-yritysbarometrin julkistamistilaisuudessa.

Pahin työvoimapula on Varsinais-Suomessa, pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla.

– Rakentamisessa joka viides yritys kokee, että osaavan väen puute on merkittävä kasvun este. Palveluissa niin kokee noin joka seitsemäs ja teollisuudessa joka kahdeksas. Rakentamisessa vain alle 30 prosenttia kokee saavansa riittävästi osaavaa työvoimaa. Teollisuudessakin selvästi alle puolet yrityksistä kokee saavansa riittävästi osaavaa väkeä, sanoo Mikael Pentikäinen.

Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Ulkomaalaistaustaiset yritykset muodostavat jo merkittävän osan monista toimialoista. Lisäksi niiden merkitys näyttää yrityskentässä vain kasvavan, todetaan Tilastokeskuksen talous- ja hyvinvointikatsauksessa.

Suomessa toimi vuonna 2016 yhteensä 9 736 ulkomaalaistaustaista yrittäjävetoista yritystä. Yritykset työllistivät liki 29 000 henkilöä ja tuottivat liikevaihtoa 3,5 miljardia euroa.

Vuodesta 2013 ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä on kasvanut miltei 700 yrityksellä. Liikevaihtoon on tullut lisäystä reilu miljardi euroa, ja henkilöstömäärä on kasvanut 9 000 hengellä.

Ulkomaalaistaustainen yrittäjä saattaa olla kilpailussa eriarvoisessa asemassa, sillä yritystoimintaan liittyvien haasteiden lisäksi vastaan voi tulla myös kieleen tai kulttuuriin liittyviä ongelmia ratkaistavaksi. Tilastokeskuksen aineistosta kuitenkin paljastui, että ulkomaalaistaustaisten yritysten joukosta löytyi yhtä todennäköisesti kasvuyrityksiä kuin muistakin yrityksistä.

Kaikista ulkomaalaistaustaisista yrityksistä kasvuyrityksiä oli 2,6 prosenttia, joka on täsmälleen sama osuus kuin koko yrityskentässä.

Tässä yhteydessä kasvuyritykseksi määritellään yritys, jossa työskentelee kasvukauden alussa vähintään kolme henkilöä ja henkilöstömäärä kasvaa seuraavana kolmena vuotena vähintään 10 prosenttia vuosittain.

Eniten rakennus- ja ravintola-alalla

Eniten ulkomaalais­taustaisia kasvu­yrityksiä oli rakentamisen toimi­alalla. Kaikista rakentamisen kasvu­yrityksistä ne kattavat 5 prosenttia, kerrotaan Tilastokeskuksen Tieto&trendit-katsauksessa

Ravitsemistoiminnasta, eli käytännössä ravintoloista, kasvu­yrityksiä löytyi toiseksi eniten. Ulkomaalais­taustaiset muodostavat jo huomattavan osan, noin 15 prosenttia, kaikista alan kasvu­yrityksistä. Tämä ei yllätä, sillä ylipäätään ulkomaalais­taustaisten osuus kaikista ravintoloista on merkittävä.

Kolmas toimiala, joka nousee esiin aineistosta, on kiinteistö- ja maiseman­hoito. Tällä toimi­alalla ulkomaalais­taustaisten osuus on noin 8 prosenttia kaikista kasvu­yrityksistä.

Työnantajille kesätyö on hyvä tilaisuus tehdä hyvä ensivaikutelma tulevaisuuden työntekijöihin. Hoitamalla kesätyöasiat vastuullisesti työnantaja voi varmistaa vetovoimansa, kun kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Selvitysten mukaan yli 90 prosenttia vastuullisissa kesätyöpaikoissa työskennelleistä nuorista haluaisi jatkaa samalla työnantajalla myös tulevaisuudessa.

Suomen Yrittäjät on jälleen mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa.

Kampanjassa mukanaoleva yrittäjä saa ilmoittaa kesätyöpaikat Oikotiellä

Kampanjassa mukanaoleva yrittäjä saa muassa oikeuden ilmoittaa organisaation kesätyöpaikat veloituksetta Oikotiellä ja kampanjasivustolla.

Nuorille Vastuullinen kesäduuni -logo on lupaus onnistuneesta kesätyökokemuksesta, joka luo myönteistä kuvaa työelämästä. Kampanjasivusto tarjoaa kesätyönhakijoille myös vinkkejä ja tukea kesätyön löytämiseen ja hakemiseen.

Suomen Yrittäjät kannustaa osallistumaan kampanjaan

Vastuullinen kesäduuni -kampanjasta hyötyvät myös pienet yritykset. Siksi Suomen Yrittäjät ry on yksi kampanjan asiantuntijakumppaneista ja on neuvotellut alle kymmenen henkilön mikroyrityksille edullisen 20 euron kampanjamaksun.

Tämän vuoden kampanjassa on tällä hetkellä mukana jo 422 työnantajaa. Kampanjan tavoitteena on tarjota yli 60 000 vastuullista kesätyöpaikkaa 14–29-vuotiaille ensi kesänä.

Viime vuonna kampanjaan osallistui 371 työnantajaa. Yhdessä he tarjosivat nuorille yli 55 000 vastuullista kesätyöpaikkaa. Vuoden 2018 tavoitteena on 500 yritystä ja yli 60 000 vastuullista kesätyöpaikkaa.

Yrittäjä hyötyy osallistumisesta

Mukaan lähtevä yrittäjä pääsee kehittämään kesätyöprosesseja ja esimiestyötä tutkimustiedon ja nuorten omien kesätyökokemusten pohjalta sekä työnantajien yhteisissä, maksuttomissa seminaareissa. Yrittäjä saa Vastuullinen kesäduuni -logon sekä kampanjamateriaalit käyttöön.

Samalla työnantajat pääsevät osallistumaan Vastuullinen kesäduuni 2018 -kilpailuun, jossa palkitaan parhaat kesätyönantajat.

Ilmoittaudu kampanjaan osoitteessa www.kesaduuni.org/ilmoittaudu.

Lisätietoa: www.kesaduuni.org

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 246 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Tämän vuoden hiihtolomakausi käynnistyi maanantaina Etelä-Suomesta. Urheluvälinekauppa sai kaipaamansa piristysruiskeen talvisään saavuttua myös rannikkoseuduille.

– Keski- ja Pohjois-Suomessa kauppa on käynyt mukavasti koko talven. Esimerkiksi maastohiihtosuksien kauppa koko sesongin osalta on yli 15 prosentin kasvussa, vuoden alusta noin neljänneksen ja helmikuun alussa kasvua on yli 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna, kertoo Urheilu- ja Vapaa-aikatukkuliikkeet ry:n toimitusjohtaja Hanna Heikkilä. 

Hittituotteeksi ovat nousseet uudet pitokarvasukset, ns. skin-sukset.

– Yli puolet nyt myydyistä suksista on voiteluvapaita perinteisen hiihtotyylin suksia. Näitä helppohoitoisia suksia löytyy aloittelijoista aina kilpahiihtäjille sopiviin malleihin saakka. Hiihtolomalla moni suksimerkki järjestää erilaisia testitilaisuuksia, joissa voi kokeilla pitokarvasuksien toimivuutta. Testaamisen jälkeen moni on huomannut laatutuotteiden paremmuuden ja panostanut hiihtovälineisiin vähän suunniteltua enemmän. Myytyjen suksien keskihinta on tämän myötä pienessä kasvussa, Heikkilä sanoo.

Myös käynnissä olevat talviolympialaiset näkyvät suksitesteissä. 

– Osa testaajista haluaa kokeilla "Heikkisen suksia", josko niillä hiihto sujuisi vielä paremmin, Heikkilä myhäilee. 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Urheilu- ja Vapaaaikatukkuliikkeet ry

Yrityksillä on rekistereissään asiakkaidensa, työntekijöidensä tai yhteistyökumppaneidensa henkilötietoja. 25. toukokuuta 2018 alkaen henkilötietojen käsittelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista.

– Uudistus voi tuntua erityisesti pienyrittäjästä vaikealta, minkä vuoksi Suomen Yrittäjän on laatinut helppolukuisen oppaan ja toimintaohjeet. Oppaan tarkoituksena on auttaa yrittäjää itseään selviytymään vaadituista toimenpiteistä. Lisäksi jäsentä tuetaan maksuttoman neuvontapalvelun kautta, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo.

Yrittäjäjärjestö palvelee jatkossa jäseniä myös laatimalla erilaisia malliasiakirjoja ja rekisteriselosteita, joita yrittäjä voi hyödyntää omassa yritystoiminnassaan. Yrittäjien lakineuvojat on koulutettu vastaamaan aiheeseen liittyviin kysymyksiin.

Yrityksissä täytyy olla seloste henkilötietojen käsittelytoimista

SY:n asiantuntija Petri Holopaisen mukaan EU:n tietosuojaperiaatteiden tietäminen on yrittäjille tärkeää.

– Eli lähtökohtaisesti yrityksessä käsitellään vain sellaisia tietoja, jotka on lainmukaisesti hankittu. Tietoja säilytetään vain sen tietyn ajan, joka on tarpeen. Lisäksi suojellaan tietoa lainvastaiselta käytöltä; ne henkilöt, keiden tehtäviin kuuluu käsitellä tiettyä tietoa, tekevät näin, eivätkä muut henkilöt.

Tietosuoja-asetus velvoittaa muun muassa yrityksen tekemään selosteen henkilötietojen käsittelytoimista. Tätä tulee pitää yleisesti saatavilla esimerkiksi yrityksen nettisivuilla tai yrityksen toimipaikassa.

Asetus koskee toisaalta myös asiakaspalvelua, sillä asiakaspalveluun liittyy tietosuojanäkökulmia.

Tästä oppaaseen

Katso videolta, mitä neuvoja Suomen Yrittäjien asiantuntija Petri Holopainen antaa asetukseen valmistautumisesta.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Palvelun myynti alkoi vasta viime vuoden lopulla. Startup keräsi juuri 700 000 euron rahoituksen. Yhteensä Hostaway on kerännyt 1,16 miljoonan euron rahoituksen enkelisijoittajilta ja Business Finlandilta. Muun muassa sijoitusyhtiö Sontek on rahoittanut Hostawayta.

– Pääansaintakanavamme ovat property managerit, jotka yleensä hallinnoivat 5-1000 asuntoja. He maksavat kuukausimaksua meille, yleensä kyseessä on kiinteä kuukausimaksu jokaisesta kämpästä, yksi perustajista Mikko Nurminen kertoo.

– Yritys auttaa ammattimaisia asunnonvuokraajia säästämään aikaa ja kasvattamaan liiketoimintaansa tarjoamalla mahdollisuuden mainostaa ja hallinnoida kohteitaan samanaikaisesti suurimmissa matkailusivustoissa yhden käyttöliittymän kautta, toimitusjohtaja ja perustaja Marcus Räder kertoo.

Yhdistää isoimmat matkailusivustot vuokraajalle yhteen palveluun

Hostawayn Räderin ja Mikko Nurmisen mukaan ammattimaisten vuokraajien on nyt tärkeää olla mukana kaikissa merkittävimmissä matkailusivustoissa kasvattaakseen liiketoimintaansa. Kolmas perustaja Saber Kordestanchi.

Sivusto on yrittäjien mukaan ensimmäinen palvelu, joka yhdistää kaikki merkittävimmät matkailusivustot asunnonvuokraajalle reaaliaikaisesti.

– Asunnonvuokraajat voivat hallinnoida hintoja ja varauskalenteria sekä lähettää viestejä vieraille suoraan Hostawayn kautta huolimatta siitä, mitä myyntikanavaa vieraat käyttävät, sanoo Räder sanoo.

Alkuvaiheessa vielä, markkina kasvaa kohisten

Nurmisen mukaan viime tilikauden myynti oli 60 000 euroa, kun myynti starttasi vasta loppuvuodesta.

– Tälle vuodelle odotamme vajaata miljoonaa. Tavoitteenamme ei ole heti saada break eveniä rahoituksen myötä, mahdollisesti loppuvuodesta tilanne sellainen, että pystymme tekemän tulosta. Olemme päässeet hyvin kasvuun kiinni.

Yrityksellä on toimistot Helsingin lisäksi Torontossa ja Barcelonassa. Muutama työntekijä on myös Venäällä ja Ukrainassa. Yritys työllistää noin 20 henkilöä.

– Isojen myyntikanavien kanssa olemme tehneet yhteistyötä. Booking.comilla on content api, jolla voimme asiakkaidemme asuntoja puskea heidän rajanpintaansa. Homeaway on iso kanava Jenkeissä, saamme komissiota Homeawayn kautta tehdyistä myynneistä, Nurminen avaa liiketoimintaa.

Majoituspalveluissa hinnan optimointi tärkeässä roolissa

Hostaway tekee yhteistyötä Beyond Pricingin kanssa, jonka avulla asunnonvuokraajat pystyvät optimoimaan hinnoitteluaan.  

Hinnanoptimointipalvelut tunnistavat eri kaupunkien ja alueiden hintatasoja, esimerkiksi isojen tapahtumien alla ja tarvittaessa optimoivat hintatasoa ylöspäin.

– Olemme integroituneet Beyon Pricingin kanssa, joten pystymme jakamaan nämä samat optimoidut hinnat muihin myyntikanaviin, Mikko Nurminen selvittää.

Mikko Nurminen tunnetaan myös Kotisivukoneesta, AddSearchista ja PakuOvelle.comista. Uusina sijoittajina yrityksen omistajiin liittyivät muun muassa Tulos Helsingin perustaja Lasse Larvanko ja Bonuswayn perustaja Lasse Järvinen.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Suomalaisen City Familyn jäsen EatAndTheCity on laajentanut toimintansa Iranin pääkaupunkiin Teheraniin. EatAndTheCity tunnetaan City-lehteen integroiduista Eat.fi -palvelusta sekä TableOnline -pöytävarauspalvelusta.

Iranissa palvelu toimii yhteistyössä Balvin Co:n kanssa. Iranilaisille asiakkaille perustetaan pinok.ir -ravintolahakupalvelu.

EatAndTheCityn perustaja Ilkka Lavas tuntee yhteistyökumppaninsa Pouya Mohammadin vuosien takaa.

– Vaikka Iran on iso maa ja Teheranissakin yhtä paljon ihmisiä kuin New Yorkissa, emme olisi ilman Pouyaa keksineet mennä sinne ainakaan vielä. Pouyalla on paljon paikallistietoa, ja hän on saanut yhteistyökumppaneikseen Iranin isoimpia alan toimijoita. Kun tällainen tilaisuus tarjoutuu, siihen kannattaa tarttua, vaikkei se osuisikaan alkuperäiseen suunnitelmaan.

Iranissa korkealaatuinen ruokakulttuuri

Pouya on jo pidemmän aikaa etsinyt sopivaa suomalaiasta tuotetta tai palvelua, jonka hän voisi tuoda kotimaahansa.

– Halusin viedä jotain muuta kuin Nokian tai puuta. Iranissa on viime aikoina kehitetty monia ruoan tilauspalveluita, ja ne ovat olleet suosittuja sekä sijoittajien että asiakkaiden keskuudessa. Eat.fi:n kaltainen palvelu on kuitenkin puuttunut, ja ravintolat ovat ottaneet sen ilomielin vastaan.

Pouyan mukaan Iranin ruokakulttuuri on korkeatasoista. Ihmiset kokeilevat uusia ruokia käyvät paljon ravintoloissa.

– Sanotaan, että kun uusi ravintola aukeaa, niin sitä ei tarvitse paljoa mainostaa, sillä puskaradio toimii niin hyvin. Tieto kulkee hyvin myös sosiaalisessa mediassa, monilla ravintola-alan somevaikuttajista on 40 000-400 000 seuraajaa.

Pinok.ir:issä on tällä hetkellä 2400 ravintolaa. Seuraavaksi palveluun aiotaan lisätä myös kahvilat ja catering-palvelut.

Pouyan mukaan Pinok.ir erottuu paitsi tuomalla esille suomalaisuutta, myös tarjoamalla EatAndTheCity:n mukaista monipuolista palvelua, johon on integroitu ruoka-alan yritykset, pöytävarauspalvelut, online-tilaukset ja tulevaisuudessa myös taksipalvelut.

Ilkka Lavas on mukana Suomen Yrittäjien huhtikuussa (14.-15.4.2018) järjestämällä Yrittäjäristeilyllä. Yrittäjäristeily on kaksipäiväinen tapahtumakokonaisuus, missä osallistujille on tarjolla lukuisia koulutuksellisia ja inspiroivia puheenvuoroja. Lavas on yksi tapahtuman pääpuhujista ja hänen aiheenaan on Brändin kirkastaminen. Lisätiedot: www.yrittajaristeily.fi.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Nimettömänä esiintyvän sosiaalipalvelualan yrityksen edustaja on huolissaan sosiaali- ja terveysalan työtaistelun vaikutuksista yrityksen ilmapiiriin.

Ammattijärjestöjen kautta on tullut viime viikkoina työntekijöille viestejä, joissa on kielletty tekemästä ylitöitä ja vaihtamasta vuoroja.

– Ongelmia on aiheuttanut tilanne, jossa osa työntekijöistä on halunnut vaihtaa vuoroja henkilökohtaisten syiden, esimerkiksi lomajärjestelyjen tai lastenhoidon järjestelyn takia, yrityksen edustaja kertoo Yrittäjäsanomille.

Ongelmia on lisännyt se, että luottamusmies on kannellut vuoroja vaihtavista ja vastoin ohjeistusta toimineista työntekijöistä ammattijärjestöön.

– Tilanne on nyt johtanut siihen, että liiton väki lähettää ukaaseja työntekijöille ja uhkaa erottaa heidät liitosta, jos he vielä vaihtavat vuoroja, yrityksen edustaja kertoo.

Seurauksena on ollut eripuraa työpaikalla ja ilmapiirin heikkenemistä.

– Toisin sanoen työntekijät eivät enää puhu samaa kieltä keskenään. Siinä vaiheessa työnantajakin alkaa kiinnostua asiasta.

Yrityksen edustaja ymmärtää työtaistelutoimenpiteet, mutta harmittelee liittojen toimintaa.

– Ei tässä työnantaja voi oikein tehdä mitään. Jos ammattiliiton toiminnan tarkoituksena on edesauttaa toimintaa työpaikalla, tämä ei ole sitä.

Järjestöt antoivat viime perjantaina lakkovaroituksen. Sitä ennen varoituksia työntekijöille on tullut muutaman viikon ajan.

"Työntekijää ei voida pakottaa"

Suomen yrittäjien työmarkkina-asiantuntija Atte Rytkönen painottaa, että työntekijällä on laillinen oikeus osallistua ammattiyhdistyksen toimeenpanemaan työtaisteluun.

– Mitään työoikeudellista tai työlainsäädännöstä johtuvaa pakkoa tällaiseen ei kuitenkaan ole, eikä työntekijää voida pakottaa osallistumaan tällaisiin toimiin. Jos työntekijä haluaa esimerkiksi omasta aloitteestaan sopia työvuoron vaihtamisesta toisen työntekijän kanssa, hänellä on siihen oikeus ja mahdollisuus työpaikan yhteisten pelisääntöjen ja käytäntöjen rajoissa, Rytkönen ohjeistaa.

Hän kuitenkin myöntää, että vastaavat tilanteet työpaikoilla, joilla on useampaan ammattiliittoon järjestäytyneitä sekä järjestäytymättömiä työntekijöitä, voivat olla haastavia.

– Tärkeintä on, että asiat saataisiin työpaikoilla hoidettua tarkoituksenmukaisella ja toimivalla tavalla, ilman ristiriitoja ja avoimesti keskustellen. On myös täysin ymmärrettävää, että työntekijät voivat olla huolissaan esimerkiksi siitä, miten työvuorot saadaan työpaikalla hoidettua eri osapuolten, niin työntekijöiden, työnantajan kuin asiakkaiden tarpeet huomioivalla tavalla.

Tästä on kyse

Yksityisen sosiaalipalvelualan, terveyspalvelualan ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n työehtosopimusten voimassaolo päättyi 31. tammikuuta. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon ovat julistaneet Toimihenkilöliitto ERTO ry, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry sekä Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ry.

Järjestöt tavoittelevat neuvotteluissa "merkittäviä" palkankorotuksia. Lisäksi järjestöt haluavat rajata nollasopimusten käyttöä sekä parantaa työaika- ja palkkausmääräyksiä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi