Beautyhair Sirpa Mansner Oy on yksi tunnetuimmista yrityksistä alallaan Suomessa. Ketjun ensimmäinen liike avattiin Helsingin Kalliossa vuonna 1967.

Yhtiön perustaja Sirpa Mansner ei ole enää itse mukana yrityksen päivittäisessä työssä, mutta vaikuttaa toimintaan hallituksen puheenjohtajana.

Mansner on seurannut kaksijakoisin ajatuksin nykyistä ammattikoulutusta. Hänen mielestään ammattiosaamisen merkitystä painotetaan liian vähän.

– Monella on liian kiire yrittäjäksi. Meidän alalla yrittäminen on riskaabelia, ainakin siinä vaiheessa kun valmistuu koulusta. Silloin on tyhjän päällä. En kehoita ketään avaamaan siinä vaiheessa omaa kampaamoa. Pitäisi välttämättä olla muutama vuosi toisen palveluksessa ja oppia ammatti kunnolla.  

– Kun itse olin koulussa, silloin oltiin samaan aikaan oppisopimussuhteessa. Kun valmistuin ammattiin, minulla oli jo asiakkaita valmiina, Mansner jatkaa.

Hän pitää liian aikaista yrittämistä "hukkainvestointina".

– Toisen asteen koulutuksessa pitäisi keskittyä ammatilliseen puoleen ja vasta sen jälkeen tulisi liittää mukaan yrittäjyysopintoja.

Mansner ei koskaan uskonut, miten isoksi hänen yrityksensä kasvaa.

– Tavoittelin 5-10 työntekijää, joka itse asiassa on edelleen iso määrä tällä alalla Suomessa. Minulla oli sellainen ajatus, että halusin oikean liikeyrityksen. En ajatellut, että tämä on pelkkä käsityöammatti, jossa nyperretään jotain jossain nurkassa.

Katso oheiselta videolta, mitä Mansner ajattelee naistenpäivästä ja sen merkityksestä.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Moni on törmännyt viime päivinä verkkosivuille Google-mainonnan mukana tunkeutuneeseen huijausmainokseen, josasa kaupataan Bitcoin-Code -sijoituksia.

Yrittäjämediat on uutisoinut ilmiöstä aikaisemmin, jolloin se koski Facebookia. Tuolloin samaa mainosta levitettiin Iltalehden uutisen näköisversiona. Siitä on tehty myös MTV:n verkkouutisen näköisversio.

– Nyt tämän mainoksen levittämiseen käytettiin ensimmäisen kerran Google Adsia. Kyse ei siis ole enää ainoastaan Facebookin ongelmasta, turvallisuusasiantuntija Hannu Huttunen kertoo. Hän kehottaa jättämään mainos omaan arvoonsa.

Tällä kertaa mainostaja on tehnyt huijauksen Ylen verkkouutisen muotoon. Yle kirjoittaa asiasta täällä. Tällä hetkellä linkki ei ole enää voimassa.

Artikkelin muotoon tehty mainops väittää, että Leijonan luola -tv-ohjelmassa olisi kehuttu huijareiden kehittämää bitcoin-kaupankäyntialustaa. Huijarit kinuavat ihmisiltä sijoitusta, jolle luvataan tasainen tuotto. On myös mahdollista, että kyseinen huijaus levittää myös haittaohjelmaa.

– Tämä tuli vielä eilen joka paikassa vastaan, Suomessa törmäsin siihen ainakin Savon Sanomien verkkosivuilla. Käytännössä huijausmainos tulee vastaan kaikkialla, missä muitakin Google Ads -mainoksia.

Koska mainostaja maksaa Googlelle jokaisesta mainosklikkauksesta, Googlen pitäisi ainakin teoriassa pystyä tunnistamaan huijausmainoksen tekijä.

– Tein hieman omaa selvitystyötä, minkä perustewella mainoksen takana olisi brittiläinen yritys nimeltä Travel Row Ltd. Se oli tosin jo poistunut Britannian kaupparekisteristä. En usko, että kyseessä on oikea yritys.

Samainen huijaus on ollut Huttusen mukaan aktiivinen viimeisen puolen vuoden ajan. Google Ads mahdollistaa sille Facebookia selvästi laajemman näkyvyyden.

Kuvat: Getty Images / kuvakaappaus

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Pääministeri Juha Sipilä pudotti tänään uutispommin kertoessaan, että hän pyytää hallituksen eroa.

Suomen Yrittäjät on pettynyt sote-uudistuksen kaatumiseen, sillä se heikentää luottamusta poliittiseen järjestelmään.

– Hallituksen ja soten kaatuminen ei poista tarvetta uudistuksiin. Suomi tarvitsee kilpailullisuuden ja yrittäjyyden tuomaa dynamiikkaa, jotta kustannusten nousu voidaan taittaa, Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin sanoo. 

Grekin muistuttaa, että seuraavan hallituksen muodostamista ei tarvitse odotella asioiden edistämiseksi. Kunnilla on ratkaisun avaimia jo käytössään.

– On asioita, joista vallitsee laaja yhteisymmärrys, kuten se, että tarvitaan leveitä hartioita järjestämään sotea. Toinen on se, että palvelusetelin kautta edistetään yrittäjyyttä. Palveluseteli on tapa ruokkia pienyrittäjyyttä, Grekin sanoo.

Vastuu siitä, että pienetkin toimijat voivat pysyä mukana, on Grekinin mukaan nyt kunnilla.

– Laajentamalla palvelusetelin käyttöä estetään alan keskittymistä ylikansallisille yrityksille tai julkisille monopoleille.

Kansalaiset ja pienet sote-yrittäjät häviäjinä

Hallituksen ero ja sote-uudistuksen kaatuminen lisäävät epävarmuutta. 

– Pienten sote-yritysten kauan kestänyt epävarmuus vain jatkuu. Ei ole ihme, että moni laittaa pillit pussiin. Pienyrittäjyys vähenee, ja ala keskittyy ylikansallisille sekä julkisomisteisille toimijoille. Erityisen ikävää tämä on kansalaisten ja pienten sote-yrittäjien näkökulmasta, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen arvioi.  

– Tilanne on vaikea myös kunnille, joiden kantokyky ei riitä, kun tarve sote-palveluille väestön ikääntyessä vain kasvaa. Soten uudistamista ei voi jättää tekemättä.

Mäkysen mielestä on ymmärrettävää, että hallitus pyysi eroa, kun sen ajama sote-uudistus kariutui. 

Jokaiselta puolueelta tultava uskottava sote-suunnitelma

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan aamun tapahtumat sinetöivät se, että kevään vaaleista tuli juuri sote-vaalit.

– Jokaisen puolueen pitää esittää uskottava suunnitelma siitä, miten sote-palvelut järjestetään jatkossa, toteaa Pentikäinen. 

– Ensimmäisenä askeleena tulee nyt lisätä voimakkaasti palveluseteleiden käyttöä, ja siten turvata sote-palveluiden monimuotoisuus ja laatu, Pentikäinen jatkaa.

Suomen Yrittäjien mukaan seuraavan hallituksen tulee uudistaa rakenteita heti ensi töinään, jotta ihmisarvoa kunnioittava hoiva sekä julkinen talous eivät vaarantuisi. Yrittäjien linjauksen mukaan sote-uudistuksessa sote-järjestäjän on oltava vahva, järjestäjän ja tuottajan roolit on eriytettävä, valinnanvapautta on lisättävä ja markkinoiden monipuolisuudesta on huolehdittava.

Rakenteelliset uudistukset välttämättömiä 

– Suomessa täytyy seuraavan neljän vuoden aikana toteuttaa useita rakenteellisia uudistuksia. 2020-luvun on oltava kasvun vuosikymmen, sillä ilman kasvua on mahdoton nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin. Korkea työllisyysaste on välttämätön, jotta Suomi selviää 2020-luvulla muun muassa ikääntymisen kasvattamista hoitokuluista, sanoo Yrittäjien toimitusjohtaja Pentikäinen. 

Suomen Yrittäjät haastaa kaikki puolueet tarttumaan tähän kasvutavoitteeseen. Tuleva hallitus ei voi laskea politiikkaansa nykyisen kasvu- ja työllisyysuran varaan. 

– Työmarkkinauudistuksia on tehtävä määrätietoisesti. Haluamme lisää sopimisen valtaa työpaikoille ja vahvempaa parlamentarismia. Työllistämisen helpottaminen, joustavuuden lisääminen, työllisyysasteen nostaminen ja työpaikkojen kehittäminen ovat tärkeimpiä tavoitteitamme työllisyysasteen nostamiseksi. 

toimitus(at)yrittajat.fi

Riihimäellä parturi-kampaamo Sinistä Helmeä pyörittävä yksinyrittäjä Tanja Mannelin ei pitänyt perhevapaata lapsensa syntymän jälkeen.

– Olin äitiyslomalla 7-8 kuukautta, siinä se. En pystynyt jäämään kotiin vanhempainvapaalle. Mies jäi hoitamaan lasta, koska hänen tulonsa ovat suuremmat.

Mannelinin mukaan pidempi aika kotona olisi merkinnyt hyvin todennäköisesti yrityksen kaatumista.

– Minulla ei ole varaa pitää työntekijää, vaikka tarvetta olisi. Tällä hetkellä olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että minulla on yksi osa-aikainen työntekijä, jonka voin kutsua töihin silloin, kun olen itse lomalla.

600 euroa käteen Kelasta

Mannelinin mukaan nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei ole yrittäjien kohdalla onnistunut.

– Harva yksinyrittäjä pystyy pitämään vapaita. Jos olen pois 2-3 vuotta, menetän kaikki asiakkaani. Sen jälkeen ei ole enää yritystä, johon palata. Tilanne on täysin erilainen palkansaajan kohdalla. Yrittäjän asiakkaat eivät tule tuosta vain takaisin. 

Mannelin maksaa YELiä 28 prosenttia bruttotuloistaan. Se on euroiksi muutettuna yli 500 euroa kuukaudessa.

– Kun olin äskettäin kuukauden sairauslomalla, sain käteen Kelasta 600 euroa ja risat. Mielestäni sosiaaliturvamaksuja pitäisi ehdottomasti pienentää, etenkin pienyrittäjiltä.

Jotta Mannelin olisi pystynyt jäämään vanhempainvapaalle, hänen olisi saatava käteen selvästi nykyistä enemmän tuloa.

– Sama määrä kuin mitä saisin palkollisena eli hieman alle 2000 euroa. Se riittäisi asuntolainojen maksuun ja elämiseen.

Yrittäjät vaatii perhevapaiden jaksottamista

Suomen Yrittäjien syksyllä 2016 tekemään Yrittäjän sosiaaliturvakyselyyn vastanneista yrittäjävanhemmista vain noin puolet ilmoitti pitäneensä perhevapaata lapsensa syntymän tai adoption yhteydessä. Yrittäjä-äideistä vapaata oli kyennyt pitämään kuusi kymmenestä ja isistä vajaa puolet.

– Vaikka yrittäjillä on oikeus vanhempainpäivärahoihin, he eivät pysty pitämään perhevapaita. Tämä ei ole tasa-arvoista, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Päivärahapäivät pitää voida jakaa useampaan jaksoon ja nykyistä pidemmälle ajanjaksolle, hän jatkaa.

Tällä hetkellä kolmannes suomalaisista yrittäjistä on naisia. Yksi syy naisten aliedustukseen voi olla se, että yrittäjä-äitien on vaikea pitää perhevapaita.

Pentikäinen uskoo että eduskuntavaalien jälkeen valittava uusi hallitus joutuu tarttumaan uudestaan perhevapaauudistukseen, joka törmäsi seinään tällä vaalikaudella. 

– Siinä on poliitikoilla erinomainen mahdollisuus edistää tasa-arvoa: perhevapaauudistus on tehtävä niin, että myös yrittäjät pystyvät oikeasti pitämään perhevapaansa. 

Kolmannes suomalaisnaisista harkinnut yrittäjyyttä

Tuore EU-tasoinen tutkimustulos kertoo, että taloudellinen epävarmuus (66 %) ja rahoituksen puute (44 %) ovat suurimmat esteet suomalaisnaisten yrittäjyydelle. Kyselyyn vastasi 1 000 suomalaisnaista ja 150 suomalaista yrittäjänaista.

Yrittäjyys on kuitenkin monen suomalaisnaisen haaveissa. Tutkimukseen vastanneista noin joka kolmas harkitsee tai on harkinnut yrittäjyyttä.

– Moni tutkimukseen vastanneista ei ollut kuullut yrittäjyyttä tukevasta EU-rahoituksesta tai ainakaan siitä ei tiedetty juuri mitään. Etenkin nuorille yrittäjille tämä rahoituksen muoto oli melko tuntematon, Euroopan komission Suomen-edustuston vt. päällikkö Maria Blässar sanoo.

Yrittäjänaiset kertoivat tulosten mukaan, että he käyttäisivät EU-rahoitusta yrityksen markkinointiin, viestintään ja mainontaan, koulutukseen sekä erilaisiin palveluihin, kuten tilitoimisto- tai lakipalveluihin.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Mukaan valitut yritykset ovat Air0 Oy, Convion Oy, Cozify Oy ja Dimensium Oy Espoosta, CHAOS Architects Oy, Lumine Lighting Solutions Oy, Mapita Oy ja Neuroflux Oy Helsingistä, Citynomadi Oy Tampereelta, eRENT Solutions Oy ja Pilaster Oy Turusta, Flexbright Oy Haukiputaalta, Lehtovuori Oy Ylöjärveltä, Loiste Energia Oy Kajaanista sekä Masinotek Oy Vantaalta.

Valittujen yritysten liikeideat liittyvät sisäilmanpuhdistimiseen, energiatehokkuuteen, mallintamiseen, virtuaalipalveluihin, erilaisiin IoT-ratkaisuihin, valaistukseen, konevuokraukseen, kaupunkikalusteisiin, energiantuotantoon, liikeantureihin, karttapohjaiseen suunnitteluun sekä talotekniikkaan.

Yritysvalinnoissa tuomaristo painotti liikeideaa ja sen skaalautuvuutta, kasvupotentiaalia sekä tiimin kykyä toteuttaa kasvu. Tuomaristossa mukana ollut YIT:n asumisen palveluiden johtaja Pekka Helin oli positiivisesti yllättynyt hakijamäärästä.

– Laaja hakijajoukko kuvastaa hyvin Smart City -aihealueen ajankohtaisuutta ja siihen kohdistuvaa mielenkiintoa. Tulevilta sparrauspäiviltä odotan, että pääsemme yhä syvällisemmin perehtymään nyt valittuihin kasvuyrityksiin ja pohtimaan asiakkaillemme lisäarvoa tuottavia Smart City -sovelluksia, Helin tiivistää.

Rambollin suunnittelupäällikkö Mika Kovasen mukaan valitut yritykset antavat hyvän läpileikkauksen Smart City -teemaan.

– Hakemuksista tuli hyvin esiin, kuinka laaja kokonaisuus Smart City -teema todella on, Kovanen korostaa.

Helinin ja Kovasen lisäksi tuomaristossa olivat mukana Tuomas Qvick Schneider-Electricisiltä, Juha Valtari Rambollista, Hanna Niemi-Hugaerts ja Timo Ruohomäki Forum Virium Helsingistä sekä Antti Ruuska VTT:ltä.

Mukaan valittuja yrityksiä sparrataan 27.3. sekä 25.4. Helsingissä. Tällöin eri alojen asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Asiantuntijat ovat kansainvälistymisen, myynnin, rahoituksen, markkinoinnin, johtamisen ja juridiikan alalta. Kukin yritys kohtaa Kasvupolun aikana yhteensä 10 asiantuntijaa 45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa.

Tuomaristo valitsee Kasvupolun päätteeksi kaksi parasta yritystä, jotka etenevät jatkosparrauksiin ja lokakuussa 2019 järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Kontioniemellä sijaitseva Hoivakoti Vilina erottuu viimeaikaisesta hoivakotikeskustelusta edukseen. Vilinan toiminnasta ei ole tehty yhtäkään kantelua aluehallintovirastoon.

Yrittäjä ja hoivakodin johtaja Eija Weeman pitää salaisuutena hyvää yhteistyötä omaisten ja työntekijöiden kanssa.

– Jokaiselle on tärkeää se, että asukkaita hoidetaan hyvin. En tee tätä vain rahan takia, Weeman tiivistää.

Raha on silti tärkeässä roolissa, sillä kuten muissakin yrityksissä, myös hoivakodissa on hoidettava palkkakustannukset ja jotain pitäisi vielä jäädä yrittäjän omaankin taskuun.

Tunneyrittäjävideolla seurataan 89-vuotiaan Vienon tunnelmia yhden päivän aikana. Vienon omaiset päättivät valita Vilinan tiukan kilpailutuksen jälkeen.

– Esperin vuorokausihinta oli 50 senttiä edullisempi, Weeman kertoo ja myöntää, että kilpailu asiakkaista on hoivakotialalla kovaa.

Weemanin mukaan joidenkin asiakkaiden kilpailutuksissa on huomattu, että hintaerot voivat kasvaa suuriksikin. 

– Usein kilpailutuksissa hoivakodit peilaavat niihin hintoihin, joilla edelliset asiakkaat on saatu.

Palveluseteli kattaa hoidon ja ruuan

Nykyisin suurin osa asiakkaista tulee hoivakotiin palvelusetelillä. Pohjois-Karjalan alueella toimivan Siun soten palvelusetelin arvo on 108 euroa vuorokaudessa.

Kilpailutuksen kautta vuorokausihinta voi laskea selvästi alle 100 euroon.

– Olen kuullut, että edullisin hinta on ollut 76 euroa vuorokaudessa. Minä en ole ottanut asiakkaita sisään niin halvalla. Käytännössä tuolla 76 eurolla pitää antaa yhtä hyvää hoitoa kuin 108 eurolla, Weeman sanoo.

Palvelusetelillä katetaan hoivakodin asukkaan hoito ja ruoka. Asukas maksaa itse vuokran, lääkkeet ja muut henkilökohtaiset menonsa.

– Käytännössä asukas maksaa meillä vuokrastaan noin 480 euroa. Asumistuki tiputtaa hieman vuokran osuutta, Weeman jatkaa.

Muistisairaiden asukkaiden kohdalla omaiset hoitavat vuokran maksun. Asukkailla mukaan edunvalvoja, joka voi olla omainen tai sen voi maistraatin kautta.

– Itse hoidan joidenkin asiakkaiden hankintoja. Omaisten kanssa on sovittu, että voin vaikka käydä ostamassa asukkaalle vaatteita tämän rahoilla.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Varsinais-Suomen Kasva Suomi -kiertue starttasi maanantaina aamusta Naantalista, missä alueen kansanedustajaehdokkailla oli mahdollisuus esittäytyä.

Usealla kansanedustajaehdokkaalla on yrittäjätausta ja yrittäjien aseman edistäminen on lähellä sydäntä.

Kokoomuksen ehdokas Lauri Kattelus toi esiin monia ehdokkaita puhuttavan aiheen.

– On aivan päätöntä, että yrittäjän suurin riski on uuden työntekijän palkkaaminen. Tämän asian muutosta täytyy edistää, hän sanoo.

Kattelus on koulutukseltaan lakimies ja hänen lähipiirissään on paljon omia lakitoimistoja pyörittäviä yrittäjiä. Hän on nähnyt läheltä, miten moni vetää itsensä aivan piippuun ennen kuin uskaltaa palkata lisää työvoimaa.

– Sosiaaliturvan yhdistäminen yrittämiseen on myös tärkeää. Mielestäni pitäisi olla sellainen tilanne, että aina on kannattavaa ottaa keikka vastaa ja käyttää omaa osaamistaan vaikka vain lyhyesti, Kattelus sanoo.

Vasemmistoliiton ehdokas sekä luomu- ja lähiruoka-alan yrittäjä Lotta Laaksonen näkee työntekijän palkkaamisessa suurimpana ongelmana sen, että kun työntekijä sairastuu, yrittäjä joutuu tekemään kahden ihmisen työt ja maksamaan sairastuneen työntekijän palkan.

– Valtion pitäisi ottaa koppia tästä ja maksaa sairausajan palkkaa. Työntekijän pitäisi todistaa sairautensa valtiolle eikä yrittäjälle. Jos yrittäjä itse sairastuu, hänellä ei ole mitään turvaa. Valtio voisi myös puuttua esimerkiksi päihdeongelmiin, ettei se olisi työnantajayrittäjän tehtävä, Laaksonen sanoo.

Liike Nytin ehdokas ja ravintola-alan yrittäjä Eija Riihilahti toivoisi joustoa siihen, että työnantaja ja -tekijä voisivat yhdessä sopia työsuhteen päättymisestä, jos työ ei enää sovellu työntekijälle esimerkiksi elämäntilanteen muuttuessa. Hän poistaisi karenssit ja edistäisi joustavuutta työelämässä.

Joustoja ja työelämän vaihteluita ajaa myös Vihreiden Mari Kousa-Kuusisto.

– Peruselintaso täytyy turvata. Pienyrittäjyyden täytyy olla kannattavaa ja kasvun mahdollisuuksia täytyy luoda. Yrittäjyyden riskiä täytyy madaltaa, hän sanoo.

Kansanedustajat ja yleisö kokoontui Naantalin Nesteellä, ja huoltoaseman yrittäjä Matti Tikkanen toivoi, että yrittäjäksi lähtemisen kynnystä madallettaisiin. Nykyinen byrokratia lannistaa heti alkumetreillä.

– Esimerkiksi kahvilayrittäjäksi lähtemiseen vaaditaan jo lupia, lisenssejä ja kouluttautumista. Byrokratiaa on todella paljon, hän sanoo.

Myös Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen oli paikalla ja kertoi linjauksista, joita yrittäjäjärjestö ajaa.

– Suomalaisesta työikäisestä väestöstä 470 000 on työvoiman ulkopuolella tällä hetkellä. Tälle täytyy tehdä jotain. Sääntelynormistoa täytyy purkaa. Myöskään sosiaaliturvajärjestelmä ei ota huomioon työuran eri tilanteita. Se ei ole edes taloudellinen vaan sosiaalipoliittinen kysymys, Kuismanen sanoo.

Kokoomuksen ehdokas ja politiikan tutkija Sini Ruohonen nosti esiin verotuksen haasteet.

– Verotuksen täytyy siirtyä työstä kulutukseen. Verotusta ei pidä kiristää, ja erityisesti ansiotuloverotusta pitää laskea. Esimerkiksi lisätyön vastaanottaminen täytyy olla kannattavaa. Haittaverojakaan ei pidä nostaa, mutta niitä pitää tarkastella, ovatko ne suuntautuneet oikein, Ruohonen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Tiedot käyvät ilmi tutkija Lasse Ahtiaisen tutkimuksesta, jonka hän teki työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.

Edunvalvonnan piirissä olevia jäseniä oli vuoden 2017 lopussa 1 414 000 ja sen perusteella laskettu järjestäytymisaste on 59,4 prosenttia. Vuonna 2013 vastaava luku oli 64,5 prosenttia ja siten järjestäytymisaste on laskenut 5,1 prosenttiyksikköä.

Naiset ovat järjestäytyneet useammin kuin miehet. Naisten järjestäytymisaste vuonna 2017 oli 66,4 ja miesten 52,3 prosenttia. Miehillä järjestäytyminen on alentunut 6,1 ja naisilla 4,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2013.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mielestä järjestäytymisasteen vähenemiseen on useita syitä.

– Luulen, että moni kokee ay-liikkeen toiminnan ja menetelmät vanhahtavina. Lisäksi on pettymystä siitä, ettei ay-liike uskalla antaa päätösvaltaa työpaikoille, mikä vähentää intoa järjestäytyä.

Yksi syy on tietoisuus siitä, että ansiosidonnainen työttömyysturva tulee kassan eikä liiton jäsenyyden kautta.

– Moni kokee myös jäsenmaksun suurena, eikä ole varma, että raha käytetään oikein, Pentikäinen arvioi.

Pentikäisen mielestä järjestäytymisasteen lasku tulisi ottaa huomioon työmarkkinoilla.

– Ei voi olla järjestelmää, joka sulkee paikallisen sopimisen ja sosiaalivakuutuslaitosten vaikuttamisen ulkopuolelle kasvavan määrän järjestäytymättömiä työntekijöitä.

Pentikäinen sanoo, että myös Suomen Yrittäjillä on haasteita lisätä jäsenmäärää.

­– Yrittäjien kokonaisjäsenmäärä on noussut, kun muutamat toimialajärjestöt ovat kasvaneet. Paikallisyhdistysten kautta tulevien jäsenmäärä on kuitenkin laskenut. Tässä mielessä meillä on samanlaisia haasteita kuin ay-liikkeellä.

Yksityisillä palvelualoilla vähäisempää

Yksityisillä palvelualoilla järjestäytyminen on muita aloja vähäisempää, järjestäytymisaste on 47,9 prosenttia. Julkisissa palveluissa järjestäytymisaste on 72,8 ja teollisuudessa 71,8 prosenttia. Järjestäytyminen on laskenut teollisuudessa 9, julkisilla palvelualoilla 3,5 ja yksityisissä palveluissa 3,7 prosenttiyksikköä vuodesta 2013.

Vuoden 2017 lopussa ammattiliitoissa oli kaikkiaan 2 043 000 jäsentä. Näistä 630 000 eli 30,8 prosenttia voidaan luokitella varsinaisen edunvalvonnan ulkopuolella oleviksi. Tähän sisältyvät eläkeläiset, opiskelijat, vapaajäsenet ja yrittäjät. Eläkeläisten osuus on noussut 1,1 prosenttia vuodesta 2013.

Järjestäytymistä selvitettiin maaliskuussa 2017 keskusjärjestöihin kuuluville ammattiliitoille suunnatulla kyselyllä. Kyselylomake oli sama kuin aiemmissa tutkimuksissa ja siinä kysytään järjestäytymisen lisäksi myös liittojen jäsenrakennetta. Keskeistä järjestäytymisasteen selvittämisessä on edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten määrä, jonka osuus palkansaajien ja työttömien yhteismäärästä muodostaa järjestäytymisasteen.

Tutkimus on jatkoa vuonna 1989 aloitetuille järjestäytymistutkimuksille. Ahtiainen on laatinut vastaavat tutkimukset vuosilta 2001, 2004, 2009 ja 2013.

toimitus (at) yrittajat.fi

Personal trainer, treeniryhmä, verkkovalmennus … Parempaan kuntoon pyrkivällä on nyt varaa valita, missä muodossa hakee potkua treenaamiseen.

Valmennuksen lisäksi avuksi on tullut erilaisia sovelluksia ja mittareita, joiden tehtävä on mitata esimerkiksi unta tai kehonkoostumusta ja sitä kautta parantaa treenaamisen tehoa.

Seuraava askel treenaamisen kehityksessä on tekoälyn tuomat mahdollisuudet.

Tekoäly mullistaa myös kuntoharjoittelun, ennustavat Syke Tribe -ohjelmistoyrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Terhi Immonen sekä Crossfit Herttoniemi -salin ja ohjelmistoyritys Kisko Labsin perustaja Antti Akonniemi. He ovat myös valmentajia.

Molempien näkemyksen mukaan harjoittelu muuttuu jatkossa inhimillisempään suuntaan.

– Tekoäly voi auttaa ymmärtämään, että ei tarvitse tehdä niin paljon. Esimerkiksi Oura-sormuksen data voi kertoa, että emme palaudu edes normi työpäivästä, joten miten sen jälkeen jaksaisi enää vetää täysillä treeniä. Tekoäly voi auttaa ymmärtämään elämän realiteetteja, Akonniemi sanoo.

Hänen mukaansa tekoäly voi opettaa käyttäjäänsä lisäämään liikuntaa ja hyvinvointia edistäviä tekoja pitkin päivää.

– Kehitys mahdollistaa tekoälyvalmentajan, joka muistuttaa esimerkiksi syömään lounasta tai liikkumaan vähän työpäivän lomassa. Se tietää, mitä jääkaapissa on ja muistuttaa, mitä pitää hankkia. Ne ovat pieniä juttuja ja perusasioita, jotka tarjoavat oivalluksia arkeen, Akonniemi sanoo.

Muutos jakautuu kolmeen

Terhi Immonen jakaa muutoksen kolmeen kategoriaan: valmennukselliseen tekemiseen ja mikro-oppimiseen, psykologiseen ja inhimilliseen lähestymistapaan sekä ohjelmistokehitykseen ja ohjelmistoihin.

Valmentamisesta tulee enemmän vuorovaikutteista ja kunto-ohjelmien laatimisesta siirrytään mikro-oppimiseen. Valmentaminen muuttuu henkilökohtaisemmaksi ja psykologisemmaksi. Ihmistä katsotaan enemmän kokonaisuutena.

– Uskon, että edessä on eräänlainen ”hippikausi”, joka painottaa psykologista aspektia ja siirrytään pois suoritekeskeisestä tekemisestä. Jatkossa pohditaan enemmän arvoperusteista maailmaa ja miksi asioita tehdään. Nykyään hypätään usein suoraan toimintavaiheeseen. Jos halutaan tiputtaa 10 kiloa painoa, lisätään uusia rutiineja arkeen ja usein liian monta kerrallaan, Immonen sanoo.

Immosen mukaan esimerkiksi painonpudotuksessa liikunnalle annetaan edelleen liikaa sijaa, vaikka pitäisi miettiä enemmän nykyisiä toimintamalleja ja tapoja ravitsemuksessa.

– Valmennuksen lähtökohta on muutenkin liian liikuntapainotteinen, Immonen sanoo.

Enemmän tietoa ja analyysia, vähemmän sovelluksia

Pienet puettavat laitteet arkipäiväistyvät, mutta myös ihonalaisia antureita on jo kehitteillä. Kehitys etenee harppauksin.

Tähän asti puettavat laitteet, kuten aktiivisuusrannekkeet ovat pääasiassa mitanneet toimintaa ja keskittyneet mittaustietoon. Immonen muistuttaa, että sillä ei kuitenkaan tehdä mitään, jos tietoa ei osata hyödyntää ja katsoa, mikä tieto on oleellista kunkin treenaajan kohdalla. Analyysin tarve kasvaa.

Yksi markkinoita muokkaava muutos on se, että tieto liikkuu avoimesti laitteesta riippumatta. Se, että tietyn merkkisen sykemittarin keräämiä tietoja voi lukea vain merkin omasta sovelluksesta, on väistyvää maailmaa. Tulevaisuudessa käytössä on enemmän kerättyä tietoa, mutta tarkempaa analyysia ja vähemmän sovelluksia, jotka integroivat tietoa useista lähteistä.

– Yritykset, jotka toimivat laitteen ja valmentajien välissä, kasvavat. Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen tulee myös korostumaan liikunta- ja hyvinvointialan koulutuksissa, Immonen kertoo.

Fyysisen mittaamisen lisäksi tekoälyn avulla voidaan tunnistaa persoonallisuuksia ja sitä kautta muokata tavoitteita yksilöllisesti.

– Psykologiset testit, mittaukset ja ammattilaisten analyysit ovat vielä liian kalliita, mutta tekoälyn kautta analyysi tulee saavutettavuuden rajoihin tavallisille liikkujillekin, Immonen sanoo.

Akonniemi uskoo, että alustan kuntoilusovelluksille yleisesti tulee ottamaan haltuun jätit, kuten Apple tai muu suuri toimija. Pienemmistä markkinan tulee voittamaan se, joka pääsee aidosti osaksi käyttäjänsä arkea ja saa tuloksia aikaan.

– Yksi esimerkki on pyöräilysovellus Peloton Bikesilta. Siinä on spinning-tunteja, oikeita valmentajia, pelillistämiselementtejä ja se on päässyt aidosti osaksi käyttäjien arkea. Kaikki kuulemani palaute on ollut hyvää, Akonniemi kertoo.

Valmentajan työ ei katoa, mutta muuttuu

Miten käy siis henkilökohtaista valmennusta tarjoavien yrittäjien palveluille? Sen ratkaisee valmennustaito.

Valmentaja osaa katsoa tavoitteita kokonaisuutena sen sijaan, että tuijottaisi yhteen päivään, viikkoon tai kuukauteen.

– Valmentajan rooli on muutosjohtajuutta. Hän pilkkoo ja palastelee tavoitteen pieniin askeliin. Pienet askeleet voivat olla valmennettavalle turhauttavia, mutta tekoäly kannustaa matkan varrella, Akonniemi sanoo.

Valmentajalla on tärkeä rooli myös viestin viejänä. Eri ihmisille toimii erilainen motivointi. Kokonaan oma lukunsa on empatia ja luottamuksen rakentaminen valmentajan ja valmennettavan välille. Sitä ei vielä tekoäly korvaa.

Immonen ja Akonniemi eivät usko, että valmennus katoaa minnekään, mutta sen luonne muuttuu tekoälyn myötä. Jatkossa tietoa on enemmän käytettävissä ja sitä täytyy osata hyödyntää. Ainakin muutoksen alkutaipaleella se tulee tuottamaan hämmennystä sekä valmentajille että kuluttajille. Toisaalta tekoälyn ja integraatioiden avulla voidaan parhaimmillaan yksinkertaistaa samaa dataa.

Jatkossa valmennus tarjoaa erilaisia tulokulmia ja menetelmiä.

– Valmennus tulee olemaan sekä monimutkaisempaa että yksinkertaisempaa. Monimutkiasempaa siksi, että ’tässä nippu ohjeita, joilla saat tuloksia’ -malli väistyy. Se asettaa ohjelmistoille ja valmentajille uudenlaisia vaatimuksia, jotta vaatimus muuttuisi yksilöllisemmäksi. Mikro-oppiminen ja yksilöllinen lähestymistapa selkeyttää valmennuksia ja tekee valmennuskokemuksesta selkeämpää ja yksinkertaisempaa, Immonen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Verohallinto hakee uusia jäseniä tilitoimistoraatien uudelle kaksivuotiselle toimintakaudelle 2019-2020. Verohallinto käyttää raateja kehittääkseen Verohallinnon palveluja ja antamaan palautetta Verohallinnon toiminnasta. Asiakasraatien avulla kehitetään Verohallinnon ohjausta ja lisätään henkilöstön asiakastuntemusta tilitoimistoihin liittyen.

Raatien toiminnassa korostuvat Verohallinnon palveluja käyttävien kirjanpitäjien aidot näkemykset, aktiivinen kehittämisote ja halu vaikuttaa.

Verohallinto hakee asiakasraateihin erikokoisia tilitoimistoja, sillä tavoitteena on saada kattava edustus tilitoimistokentästä. Hakuaikaa on 29.3.2019 saakka.

Raatien jäsenyys on tilitoimistokohtainen. Raateihin valitaan sekä auktorisoituja ja ei-auktorisoituja tilitoimistoja. Verohallinto edellyttää raateihin mukaan lähteviltä toimistoilta halua sitoutua raatien toimintaan aktiivisesti koko toimintakaudeksi. Toimintakausi kestää kaksi vuotta. Tilitoimistot vastaavat itse osallistumiskustannuksista, kuten matkakuluista.

Raadit toimivat suomen kielellä, mutta ruotsinkieliset tilitoimistot ovat tervetulleita hakemaan asiakasraateihin mukaan.

Raadit kokoontuvat muutaman kerran vuodessa joko raadin omalle paikkakunnalle tai Skype-tapaamisiin. Raadit kokoontuvat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Vaasassa. Raatilaisille voidaan myös järjestää erilaisia verkkokyselyjä.

Yrittäjämediat on kirjoittanut Verohallinnon asiakasraadeista muun muassa tulorekisteriä käsittelevässä jutussa.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 274 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Nordea on julkistanut aluebarometrin, jonka mukaan yleisnäkymä pk-yritysten rahoituksen kysynnästä seuraavan puolen vuoden aikana on positiivinen. Odotukset kasvusta ovat tasoittuneet viime vuodesta mutta vain harva uskoo rahoituskysynnän vähenevän.

Nordea kysyi nyt ensimmäistä kertaa julkaistavassa aluebarometrissa yli sadalta pk-yritysten kanssa työskentelevältä asiakasvastuulliseltaan ympäri Suomen odotuksia yritysten näkymistä ja yritysrahoituksen kysynnästä.

– Odotukset yritysten kasvusta ja rahoituksen kysynnästä ovat viime vuoteen verrattuna nyt hieman maltillisemmat, mutta yhteyshenkilömme näkevät pk-yritysten yleisvireen edelleen hyvänä. Alueellisessa vertailussa Lapin yritysten näkymät ovat maan parhaat, kertoo Nordean yrityspankeista Suomessa vastaava johtaja Aleksi Lehtonen.

Viime syksyyn verrattaessa 60 prosenttia kyselyn vastaajista näki alueensa yritysten liikevaihdon parantuneen ja noin puolet koki kannattavuuden ja henkilökunnan määrän kasvaneen. Kuluneen puolen vuoden aikana suhdanne on barometrin mukaan parantunut eniten Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Vaikka yritysten yleinen tilanne nähdään nyt parempana kuin vielä kuusi kuukautta sitten, ovat odotukset puolen vuoden päähän katsottuna maltillistuneet. Pk-yritysten kannattavuuden paranemista odottaa enää alle kolmannes, kun puoli vuotta sitten kannattavuuden kasvua odotti lähes puolet vastaajista. Tulevaisuuteen peilatessa alueellisen kehityksen osalta Lapin ja Varsinais-Suomen tilanne nähdään edelleen valoisimpana.

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäisen mukaan aluebarometrin tulokset olivat linjassa muiden indikaattoreiden kanssa.

Suomen Yrittäjät julkaisi helmikuussa yhdessä Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Pk-yritysbarometrin, jonka tulokset ovat Nordean tulosten kanssa samansuuntaisia.

– Kasvu on hidastumassa, mutta taantumaan ei vielä ole näköpiirissä, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo. 

Kärkkäinen muistuttaa, että on tärkeä muistaa erot alueiden, toimialojen ja yritysten välillä. Vaikka koko Suomen tasolla suhdanne heikkeneekin, kasvualojen investointinäkymät ovat vielä positiiviset.

Kolmasosa vastaajista kokee rahoituskysynnän kasvaneen viimeisen puolen vuoden aikana ja joka viides odottaa kysynnän edelleen kasvavan tulevan puolen vuoden aikana. Vain harva uskoo rahoituskysynnän vähenevän seuraavan puolen vuoden aikana.

– Positiivisimpina vastaajat pitivät odotuksia yritysten liikevaihdon kasvun suhteen. Sen sijaan joka kolmas uskoo rakentamisen vähenevän seuraavan puolen vuoden aikana. Yhtenä selkeänä haasteena yritysten kasvulle kyselyssä nousi esille osaavan työvoiman saatavuus, Aleksi Lehtonen toteaa.

Malisen mukaan pk-yritysbarometrissa odotukset investoinneista ja niiden rahoitustarpeesta ovat maltillisemmat kuin Nordealla, mutta muuten barometrien tulokset ovat samansuuntaiset. Molemmissa barometreissä keskeisenä yrityksen kasvun esteenä tunnistetaan osaavan työvoiman saatavuus.

Toimitus

toimitus ( at ) yrittajat.fi

– Eduskunnan pitää korjata ensi vaalikaudella tämä epäreiluus. Sitä ei voi jättää työmarkkinaosapuolille. Korjauksella on vahva kansalaisten tuki, Pentikäinen korostaa. 

Tiedot käyvät ilmi Kantar TNS:n Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemästä mielipidetiedustelusta, johon vastasi alkuvuodesta 1078 suomalaista. Aineisto edustaa maamme 18–79 -vuotiasta väestöä pois lukien ahvenanmaalaiset.   

Jopa kaksi kolmesta ammattiliittojen jäsenistä kertoo (Kantar TNS, 2018) kuuluvansa liittoon siksi, että he luulevat saavansa sitä kautta ansiosidonnaisen työttömyysturvan, jos joutuvat työttömiksi.   

– Liiton jäsenyys ja ansiosidonnainen työttömyysturva eivät enää liity toisiinsa. Tämä on suuri väärinkäsitys, jota jostain syystä ei edes haluta oikoa. Ansiosidonnaisen tuo kassan jäsenyys, ei liiton, Mikael Pentikäinen muistuttaa.   

 Väärä käsitys vääristää työelämän säätelyä  

 Mitä väliä tällä on? Paljon, sanoo Pentikäinen.  

– Väärinkäsityksellä ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja ammattiliittojäsenyyden yhteydestä on vakavia vaikutuksia. Se on johtanut työmarkkinajärjestöjen ylivaltaan, ja siksi moni työmarkkinauudistus on jäänyt tekemättä ja työllisyysasteemme on heikko.   

 – Ay-toiminta kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan, mutta sitä kannattaa harjoittaa kestävin perustein, Pentikäinen sanoo.  

20 maakunnan ja yli sadan tapahtuman kiertue puolivälissä  

Pentikäinen nosti ansiosidonnaisen työttömyysturvan esiin Hämeessä, jossa hän osallistui yrittäjäjärjestön Kasva Suomi -vaalikiertueeseen. Takana on jo 10 maakuntaa ja kymmeniä tapahtumia. Kiertuetapahtumien järjestämisestä vastaavat Suomen Yrittäjien aluejärjestöt.   

–  Eduskuntavaalit ovat yrittäjäjärjestölle yhtä tärkeät kuin olympialaiset huippu-urheilijoille. Kiertueella jututetaan yrittäjiä, eduskuntavaaliehdokkaita ja äänestäjiä yrittäjille tärkeistä asioista. Kerromme, miksi yrittäjien toimintaedellytyksiä kannattaa parantaa, Pentikäinen sanoo.   

– Kaikki eduskuntavaaliehdokkaat ovat tervetulleita mukaan kiertuebussin kyytiin!   

Lisätietoja:   

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, p. 040 504 1944  

Katso Kasva Suomi -vaalikiertueen aikataulu täältä.

Lue Suomen Yrittäjien tavoitteet tulevalle hallituskaudelle täältä.  

– Yrittäjyydessä on pari sääntöä, ja yksi on se, että koskaan ei saa lopettaa, sanoo Tony Selenius, 29.

Selenius on laskentatoimen kauppatieteen maisteri ja neljässä yrityksessä perustajana tai osakkaana. Yrityksiä ovat hampaiden valkaisuun käytettävia kotituotteita myyvä Zental, verkkosivuja ja asikasliikennettä hallinnoiva Boom Solutions sekä kotien ja kiinteistöjen tarjouspyyntöpalvelu Kodinplaza. Lisäksi hän on mukana Smart Financial Investment – sijoitusyhtiössä. Hänellä on suuret kasvusuunnitelmat yrityksilleen sekä henkilökohtaiselle uralleen.

Seleniuksella on myös keskivaikea aivovamma, jonka hän sai puolitoista vuotta sitten jalkapallopelissä.

Selenius oli syyskuussa 2017 pelaamassa jalkapalloa oman asuinkaupunginosansa Jätkäsaaren Facebook-ryhmästä kootulla porukalla. Pelin oli tarkoitus olla tavallinen pihapeli, jossa ei ole tuomareita tai muitakaan virallisia järjestelyitä.

– Yksi vastapuolen joukkueen pelaajista käyttäytyi aggressiivisesti ja loukkasi minua myös sanallisesti. Kuittasin takaisin ja jatkoin pelamista, Selenius kertoo.

Seuraavaksi pelikaveri löi Seleniusta päähän niin, että tämä menetti tajuntansa ja kaatui maahan. Kaatuessaan Selenius sai päähänsä toisen iskun. Samalla kieli tukki hengitystiet. Siitä alkoi vaikean hengityksen aika, joka kesti 10-15 sekuntia.

– Meni hetki ennen kuin pelikaverit tajusivat, että nyt on hätä. He avasivat hengitystiet ja käänsivät minut kylkiasentoon, jonka jälkeen alkoi koko vartalon epileptinen kouristus. Sykemittarin ja silminnäkijöiden mukaan se kesti kolme ja puoli minuuttia, Selenius kertaa tapahtumia.

Selenius vietiin sairaalaan ja hän vietti siellä pari päivää. Hän toipui kotonaan muutaman viikon ja yritti sitten palata töihin. Parin päivän jälkeen työkaveri Jesse Nieminen joutui kuitenkin ajamaan Seleniuksen sairaalaan.

– Sain ensimmäisen presynkopaalisen kohtauksen. Synkopaalinen kohtaus tarkoittaa sitä, että taju lähtee ja presynkopaalinen on sitä edeltävä tila. Tein normaalisti töitä ja sitten vain alkoi sumentua. Aivoni  ilmoittivat, että nyt tulee liikaa kuormitusta, joten kaikki menee kiinni, Selenius kertoo.

Aivovammadiagnoosin Selenius sai neljä kuukautta tapahtuneen jälkeen. Hänet on myös määritelty täysin työkyvyttömäksi koulutustaan vastaavaan työhön. Selenius ei kuitenkaan halua alistua siihen kohtaloon.

–Ensimmäinen puoli vuotta oli mustaa aikaa. Mietin luovuttamista melkein joka päivä. Se olisi tarkoittanut osuuksistani ja unelmistani luopumista. Olisin vain halunnut olla tekemättä mitään. Päätinkin pari kertaa, että lopetan, mutta en kertonut sitä kenellekään. Vapaapäivän jälkeen pystyin taas avaamaan läppärin kannen ja tekemään pari tuntia töitä, Selenius kertoo.

Päällepäin Seleniuksesta ei voi päätellä, että hänessä olisi mitään poikkeavaa. Toimistossa on kuitenkin tehty muutoksia, jotka edistävät Seleniuksen työkykyä. Hän on toimistolla vain yhtenä tai kahtena päivänä viikossa ja työskentelee kotoaan. Asiakaspuhelut on siirretty Jesse Niemiselle.

Lääkärien mukaan aivovammasta jää jälki, mutta Selenius aikoo tehdä kaiken, minkä voi oman kuntoutumisensa eteen.

Työ, liiketoiminnan kasvattaminen, unelmat, tavoitteet ja visiot ovat hänelle luovuttamista vahvempi voima.

– Olisin voinut lähteä taistelemaan vakuutusyhtiön kanssa rahoista, mutta se olisi vienyt vuosia, ja siinä ajassa me voimme kehittää monta uutta liiketoimintaa. Olisi ollut myös tosi itsekästä lopettaa, kun yrityksessä on muitakin mukana.

Seleniuksen päätyö on Kodinplaza-palvelun kasvattaminen. Hän näkee palvelussa paljon potentiaalia ja kasvumahdollisuuksia. Joskus tulevaisuudessa Selenius haluaa olla Suomen johtava henkilökohtaisen kasvun valmentaja.

Lue lisää Yrittäjäsanomista, joka ilmestyy 23.05.2019

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Tutkimusyhtiö Kantar TNS selvitti suomalaisten pk-yritysten johtamisrakenteita Suomen Yrittäjien pyynnöstä.  Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen selvitys, jossa tutkitaan pk-yritysten hallinto- ja johtamisrakenteita.

Yrittäjägallupin mukaan vain 14 prosentissa vastanneiden yritysten hallituksista on riippumattomia jäseniä eli muita kuin työntekijöitä tai omistajia.

Muun muassa työyhteisöjen valmennuspalveluita tarjoavan Novetoksen hallituksessa on tällä hetkellä viisi jäsentä, joista kolme on ulkopuolisia.

– Kaikki ulkopuoliset jäsenet on haettu osaamisprofiilin pohjalta. Olemme hakeneet ihmisiä, joilla on sen tyyppistä osaamista, jota yrityksemme tarvitsee kussakin kasvun vaiheessa, Novetos Oy:n toimitusjohtaja ja omistajiin lukeutuva Jan Holst (kuvassa) kertoo.

Henkilöstöedustus hallituksessa on kahden omistajan harteilla. Molemmat saavat palkkaa yhtiöstä ja toinen heiluttaa hallituksen puheenjohtajan nuijaa.

"Pätevien naisten löytäminen ei ole ongelma"

Yrittäjägallupin mukaan molempien sukupuolien edustajia on 44 prosentissa hallituksista. Ainoastaan miehiä on 46 prosentissa ja vain naisia kymmenessä prosentissa hallituksista. Henkilöstön edustaja on mukana 11 prosentissa.

Novetos on Holstin mukaan aina pitänyt tärkeänä, että hallituksessa istuu myös naisia. Tällä hetkellä viidestä hallituksen jäsenestä kaksi on naisia. Toinen heistä on hallitustyöskentelyn ammattilainen, Boardman Oy:n toimitusjohtaja Taru Lindeman.

– En ole koskaan kokenut, että pätevien naisten löytäminen olisi ongelma. Tässä maassa on paljon osaavia ja kyvykkäitä naisia, joita pitäisi hyödyntää yritysten hallituksissa paljon nykyistä enemmän.

Yrittäjägallupin tulosten perusteella naisia on suhteessa eniten pienemmissä yrityksissä. Holstin mukaan tämä voi olla seurausta rekrytoijien konservatiivisuudesta.

– Saatetaan kuvitella, että miehillä olisi enemmän kilometrejä ja kokemusta. Toisaalta suuremmissa yrityksissä arvostetaan yleensä pitkää kokemusta alan johtotehtävistä. Jos ei uskalleta palkata naisia johtotehtäviin, heillä ei myöskään voi olla pitkää kokemusta.

Holstin mukaan hallituksen toimintakyky heikkenee selvästi, jos mukana on vain samanlaisella kokemuksella varustettuja samanikäisiä miehiä.

"Kukaan ei pärjää yksin"

Novetoksessa on huomattu, että ulkopuolisten hallituksen jäsenten rekrytointi on ollut ainoastaan hyväksi yrityksen kehittämisessä.

– Aika monesti yrittäjällä on vahva usko omiin kykyihin. Se voi kuitenkin olla hirvittävän harhainen ajatustapa, jos kuvitellaan että pärjätään yksin. Kukaan ei pärjää yksin. Ulkopuoliset hallituksen jäsenet ovat hyvä tapa valjastaa asiantuntemusta yrittäjän avuksi.

Holstin mukaan etuna on myös uudenlainen, tuore ajattelu.

– Jos yrittäjä osaa erottaa operatiivisen ja strategisen toiminnan, ulkopuolinen hallitus pystyy nimenomaan tuomaan mukaan lisää strategista ajattelua. Vallan menettämistä ei kannata pelätä, silloin yrittäjällä voi olla väärä käsitys hallituksen roolista.

Novetoksessa suurimmat hyödyt hallitustyöskentelyyn panostamisesta ovat olleet digitaalisten työkalujen lisääntynyt käyttö ja muun muassa inbound-markkinoinnin hyödyntäminen.

– Olemme tunnistaneet uudenlaisia mahdollisuuksia, joita ei ole aikaisemmin pystytty näkemään. Ulkopuoliset asiantuntijat ovat tuoneet kykyä tarkastella omia toimintatapojamme ja uskomuksiamme. He ovat auttaneet tarkastelemaan omaa toimintaamme objektiivisemmin. Toimitusjohtajan ja johtoryhmätyöskentelyn työskentelyn laatu on parantunut, mikä on ollut seurausta ”tilivelvollisuudesta” hallitukselle.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kannustaa pk-yrittäjiä hallitustyön kehittämiseen.

– Hyvä hallitus haastaa, vaatii ja tuo uusia näkökulmia. Se pystyy myös esittämään kysymyksiä, joita ei ehkä muuten haluta tai uskalleta nostaa pöytään. Se myös edellyttää, että tietyt johtamiseen liittyvät asiat on vain laitettava kuntoon.

Silloin kun homma ei hallituksen ja toimitusjohtajan välillä toimi, kyse on Pentikäisen mukaan hallituksen väärästä kokoonpanosta tai sen huonosta johtamisesta.

Kymmenen vinkkiä yrittäjälle

Yrittäjät laati Yrittäjägallupin perusteella kymmenen vinkkiä johtamisrakenteiden kehittämiseen.

1. Kannustamme kirkastamaan ja dokumentoimaan yrityksen strategian. Jokainen yritys tarvitsee hyvin kirjatun tiekartan tulevaan. Se puuttuu liian monelta.

2. Suosittelemme perustamaan aktiivisen hallituksen, sillä on tehokas tapa saada tukea yrityksen kehittämiseen.

3. Hallitukseen kannattaa ottaa myös jäseniä omistaja- ja työntekijäkunnan ulkopuolelta, koska se avaa uusia näköaloja.

4. Jos hallitus on jostain syystä hankala perustaa, kannattaa kokeilla neuvonantajaryhmää (advisory board). Se ajaa usein hallituksen asian, vaikka jäseniltä puuttuu hallituksen jäsenten vastuu.

5. Isommissa yrityksissä kannattaa perustaa johtoryhmä ja kehittää sitä aktiivisesti.

6. Henkilöstö kannattaa kytkeä johtamisrakenteisiin tavalla, joka istuu luontevasti yrityksen johtamismalliin.

7. Jokaisessa yrityksessä on tärkeä säännöllisesti käydä henkilöstön kanssa läpi yrityksen taloustilannetta.

8. Hyvän tulospalkkiojärjestelmän avulla voi vahvistaa henkilöstön sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja yrityksen asiaan.

9. Kasvua kannattaa hakea rohkeasti, myös pienen yrityksen, sillä moderni tekniikka avaa kaikenkokoisille markkinoita myös maailmalta.

10. Lopuksi suosittelemme jokaista yrittäjää miettimään itselleen seuraajasuunnitelmaa ja pohtimaan, kuka voisi olla tämän yrityksen jatkaja. Tämä pohdinta on tärkeää jokaiselle yrittäjälle, vaikka ei olisi aikeita luopua, sillä mitä tahansa voi aina tapahtua.

Kuva: Kuvakaappaus / Novetos Oy:n esittelyvideo

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tänään, keskiviikkona, on julkistettu yrittäjien eläkevakuutuksen muutosta pohtineen työryhmän raportti. Se on tarkoitettu pohjaksi tuleville muutospohdinnoille.

Suomen Yrittäjien tavoite on, että yrittäjien työuran aikainen sosiaaliturva paranee ja yrittäjät saavat kunnon vastineen maksamilleen eläkemaksuille. Nyt näin ei ole. Lue lisää Yrittäjien YEL-linjauksista raporttiin liittyen täältä. 

– Yrittäjän eläkejärjestelmää on joustavoitettava lisäämällä yrittäjän vapautta ja vastuuta oman turvansa järjestämisestä. Sitä tulee kehittää myös yksinkertaisemmaksi. Osa YEL-työryhmän ehdotuksista ei tue tätä tavoitetta eikä lisää yrittäjien luottamusta järjestelmään, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kommentoi tänään julkistettua raporttia. 

YEL määrittää yrittäjän koko sosiaaliturvan, mutta yrittäjien luottamus YEL-järjestelmään on heikko.

Yrittäjien työskentelyn alivakuuttaminen ja siitä johtuva yrittäjän sosiaaliturvan alhainen taso tunnistettiin keskeisimmäksi ongelmaksi yrittäjien työeläkevakuuttamisessa. 

– On hyvä, että yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistä pohditaan. Yrittäjän luottamuksen parantamisen pitää olla muutosten tavoite. Tämä ei raportissa näy, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo. 

Raportissa valittu linja kaventaisi yrittäjien vapautta oman turvansa järjestämiseen.

Suomen Yrittäjät edustaa lähes 60 prosenttia noin 204 000 YEL-vakuutetusta henkilöstä. 

Yrittäjä miettii mikä kannattaa

Graafinen suunnittelija Nuppu Vehmasaho, 40, on työskennellyt osakeyhtiönsä kautta yrittäjänä 15 vuotta. Hän työllistää itsensä lisäksi ajoittain alihankkijoita.  

YEL-kysymykset ovat pohdituttaneet Vehmasahoa. Hän on miettinyt ja laskenut muun muassa sitä, kannattaako maksaa korkeaa YEL-maksua vai laittaa sama summa säästöön 30 000 euron vuositulojen mukaan. Hän miettii myös, miltä sosiaaliturvajärjestelmä näyttää, kun hän on eläkeiässä.

Vehmasaho kysyi Suomen Yrittäjien asiantuntijoilta kaksitoista kysymystä YEL:iin liittyen. Kysymyksiin vastaa Harri Hellstén.

1. Muuttuuko YEL jotenkin suoraan YEL-työryhmän raportin myötä?

– YEL-työryhmän raportissa esitetään jatkovalmisteltavia muutoksia YEL-järjestelmään. Välissä on kuitenkin vaalit ja mahdollisen uudistuksen tekeminen jää seuraavalle hallituksella.

2. Miten YEL vaikuttaa sosiaaliturvaan? Ja mihin sosiaalivakuutusetuuksiin?

– YEL-työtulo on kaiken yrittäjän lakisääteisen sosiaaliturvan pohjalla määrittäen sekä vakuutusmaksut ja etuudet. Se vaikuttaa vanhuuseläkkeen lisäksi sairausajan ja vanhempain etuuksiin sekä työttömyysturvaan.

3. Jos maksan minimiä, ja joudun kolmen kuukauden sairauslomalle, mitä silloin konkreettisesti saan käteen? Mitä saan käteen, jos maksan 20 000 euron vuositulon mukaan. Mitä saan, jos maksan 40 000 euron vuositulon mukaan?

– Minimillä nettona enintään 1567 euroa. 20 000 euron vuositulolla nettona enintään 2674 euroa ja 40 000 euron vuositulolla kolmen kuukauden nettona enintään 4430 euroa.

4. Moni yrittäjä maksaa minimiä, ja sijoittaa rahaa muilla tavoin eläkepäiviä varten. Miksi yrittäjä ei saa ihan itse päättää, miten eläkettänsä kerää?

– Hyvä kysymys. Ehkä pitäisikin saada. Silloin tosin olisi vaikea perustella, että miksi yrittäjällä pitäisi olla oikeus perusturvaan, jota vakuutusmaksuin katettavat etuudet pienentävät.

5. Usein kuulee, että YELiä kertyy vähemmän kuin työeläkettä tai esimerkiksi Myeliä eli maatalousyrittäjien eläkettä. Kertyvätkö ne eri tavalla eli onko tämä vain legendaa?

– Samasta vuosityötulosta kertyy aivan saman verran eläkettä.

6. Saanko ihan itse päättää, minkä vuositulon mukaan itselleni YELiä maksan eli miten se määräytyy rautalangasta väännettynä?

– Työtulon tulee vastata yrittäjän työpanoksen arvoa. Yrittäjä on itse ainoa, joka työpanoksensa tietää, joten tältä osin yrittäjällä on merkittävästi vaikutusvaltaa siihen, mille tasolle työtulo määräytyy.

7. Miksi Suomen Yrittäjät on ehdottanut YEL-alarajan nostamista?

– SY on ehdottanut alarajan nostamista, jotta yrittäjä saisi vakuutusmaksuilleen vastinetta. Alarajan nostaminen lisäisi edelleen vakuuttamisvelvollisuuden piirissä olevien yrittäjien kustannuksia, mutta myös parantaisi heidän sosiaalivakuutusetuuksiaan. Nyt matalilla tasoilla vakuuttaneet lähinnä rahoittavat kaikkien muiden yrittäjien sosiaaliturvaa.

8. Jos sinä olisit yrittäjä, miten maksaisit YELiä ja miksi siten?

– Siten kuin laki edellyttää, jotta saisin riittävän turvan.

9. Uskotko, että nämä meidän nykyiset eläkejärjestelmät ovat 30 vuoden päästä pystyssä?

– Uskon.

10. Miksi eläkkeet ylipäätään pitää olla erilaiset, kun iso osa ihmisiä vuorottelee palkkatyön ja yrittäjyyden välillä jo nyt ja tulevaisuudessa todennäköisetsi vieläkin enemmän?

– Yrittäjätyö poikkeaa monella tapaa työsuhteisesta työstä, eikä vähiten tulonmuodostuksen osalta. Niiden osuus, jotka tekevät kombityötä, on edelleen suhteellisen pieni.

11. Vältynkö tältä, jos siirryn tekemään töitä kevytyrittäjäpalvelun kautta?

– YEL-vakuutus koskee kaikkea yrittäjätyötä, joten laskutuspalvelun kautta työllistyttäessä merkitystä on sillä, onko kyseessä työsopimuslaissa tarkoitettu työsuhde. Jos ei ole, ja toimintaan liittyy ansiotarkoitus, on kyse yrittäjätoiminnasta, joka tulee vakuuttaa yrittäjän eläkelain säännösten mukaan.

12. Onko YEL-työryhmä raportti sinun mielestäsi hyvä? Mikä on hyvää ja mikä huonoa?

– Työryhmän raportti ei huomioi yrittäjien näkemyksiä. Jos uudistustyötä ensi hallituskaudella tehdään, tulisi siinä nämä ottaa paremmin huomioon.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Teollisuusliitto tiedotti keskiviikkona, että se on asettanut Pyhännällä toimivan elementtivalmistaja LapWall Oy:n hakusaartoon ja kehottaa jäseniään olemaan hakeutumatta yrityksen palvelukseen. Teollisuusliitto väittää, että LapWall on jättänyt noudattamatta työehtosopimuksen määräystä ay-jäsenmaksujen perinnästä. Yritys ei peri ja tilitä ammattiliiton jäsenmaksuja, vaan työntekijän on hoidettava maksut itse.

– Saarto on vailla perusteita. Ammattiliittojen jäsenmaksujen perintä on asia, joka ei kuulu yleissitovuuden piiriin. Järjestäytymättömien yritysten ei tarvitse periä ammattiliittojen jäsenmaksuja, painottaa Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

Teollisuusliitto väittää myös, että LapWall on syyllistynyt työntekijöidensä syrjintään ammattiyhdistystoiminnan perusteella, koska se on tarjoutunut maksamaan Yleisen työttömyyskassan jäsenmaksun työntekijöiden puolesta.

Työttömyyskassa ja ammattiliitto kaksi eri asiaa

– Ei ole syrjintää, jos yritys maksaa työsuhde-etuna työntekijöidensä jäsenmaksun Yleiseen työttömyyskassaan (YTK) ja tarjoaa siten heille muutosturvan. Työttömyyskassa ja ammattiliitto ovat kaksi eri asiaa, Janne Makkula muistuttaa.

Hän toteaa, että ammattiliittoon voi kuulua tai olla kuulumatta riippumatta siitä, kuuluuko työttömyyskassaan vai ei. Estettä ei ole myöskään sille, että ammattiliittoon järjestäytynyt työntekijä kuuluu Yleiseen työttömyyskassaan.

Teollisuusliitto väittää myös, että LapWall Oy käyttää syrjiviä bonuspalkkiojärjestelmiä. Osalle yrityksen työntekijöitä olisi Teollisuusliiton mukaan maksettu 500 euron bonuksia, jos työntekijä eroaa Teollisuusliitosta.

– Teollisuusliitto esittää vääriä tietoja LapWallin toiminnasta. Ei pidä tietääksemme paikkaansa, että liitosta eronneille olisi maksettu bonusta siitä, että eroaa liitosta, työmarkkinajohtaja Janne Makkula kertoo.

Hänen mukaansa yritys eivätkä sen edustajat ole myöskään olleet mukana kirjelmässä, jossa osa henkilöstöstä on vaatinut pääluottamusmiehen eroa tehtävästään.

– Teollisuusliiton toiminta selittää osaltaan sitä, miksi moni yritys ei halua periä ammattiliittojen jäsenmaksuja. Moni kokee harmia siitä, että ensin kerää jäsenmaksurahat ammattiliiton puolesta ja sitten kärsii liiton aiheuttamasta harmista, kuten poliittisista lakoista, Janne Makkula toteaa.

Liedon kunta on palkittu parhaana keskisuurena kuntana Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyssä vuosina 2016 ja 2018.

Esko Poikelan mukaan kunnassa tapahtui nopea käänne positiiviseen suuntaan keväällä 2016, johon vaikuttivat telakan tilauskannan vahvistuminen ja tulevat investoinnit sekä rakennusalan elpyminen.

– Ilmapiiri muuttui nopeasti ja olimme hereillä tarttumassa muutokseen, Poikela kertoo.

Yksi konkreettinen muutos oli näkökulman vaihtaminen työllistymiskeskustelussa. Sen sijaan, että kunnassa puhuttaisiin työttömien työllistämisestä, Liedossa alettiin puhua yrittäjälähtöisesti ja tarjota tukea rekrytoinnin ongelmiin.  

Kunta palkkasi jo vuoden 2016 alussa yritys- ja työllisyyskoordinaattorin, Mika Stepanoffin, jonka yhtenä tehtävänä oli auttaa yrityksiä löytämään työvoimaa. Stepanoffin käyttöön hankittiin myös toimistoauto, eli tämä kiertää työpaikoissa sen sijaan, että hän istuisi toimistossa.

Lieto on myös satsannut strategiansa mukaisesti rakenteellisiin olosuhteisiin, erityisesti keskustan kehittämiseen. Kuntakeskukseen nousee muutamassa vuodessa kaikkiaan 12 kerrostaloa, mikä on 20 000 asukkaan kunnassa paljon. Lisäksi kunta on satsannut joukkoliikenteeseen työpaikkoja silmällä pitäen. Yhteydet työpaikoille toimivat hyvin.

Yksi erityinen ylpeys Poikelan mukaan on kunnan aktiivinen kaavoitus- ja maapolitiikka, johon päättäjät ovat vahvasti sitoutuneet. Lupaprosessit ovat joustavia ja nopeita.

– Kukaan ei hakkaa meitä siinä. Jos kaikki on kunnossa, emme näe mitään syytä lupaprosessin pitkittämiseen. Usein käymme yrittäjien kanssa etukäteen läpi neuvotellen hankkeiden raamit, joissa toteuttaminen on mahdollista. Joissakin tapauksissa olemme tarjonneen myös tukea suunnitteluun sekä räätälöineet tontteja tulijan tarpeisiin. Näin yrittäjä ei joudu kokeilemaan turhaan, Poikela kertoo.

Kaiken toiminnan ytimessä on hyvä selkeä ja ennakoitava päätöksenteko sekä toimivat palveluprosessit, ei niinkään kunnan satsaamat euromäärät.

Liedossa elinkeinopalveluista vastaavat omassa roolissaan kunnanjohtajan ja Stepanoffin lisäksi tekninen johtaja, kaavoittaja, johtava rakennustarkastaja, mittausinsinööri sekä tukku muita kunnan viranhaltijoita. Kunta markkinoi itseään sloganilla ”Hyvällä palvelulla on kasvot”.

– Meillä ei yrittäjää ohjata toimistoon tai kasvottomiin palveluihin vaan Mikalle, Arille tai vaikka Janille. Toki nykyaikaiseen palveluprosessiin kuuluu myös mahdollisuus sähköiseen palveluun, jota valtaosa esimerkiksi rakennuslupaa hakevista jo käyttääkin, Poikela sanoo.

Yrittäjät arvostavat myös hyviä peruspalveluja. Jos esimerkiksi kunnan päivähoidon tarjonta ei ole kunnossa, yrittäjä ei ole tyytyväinen.

Kaikki ei ole Liedossakaan täydellistä. Kehitettävää löytyy ja esimerkiksi kuntatalouden haasteet vahvasti investoivassa kunnassa vaativat jatkuvaa huomiota.  

–Lähtökohta on kuitenkin se, että ongelmiin tartutaan ja ratkaisuja tehdään, Poikela summaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Helsingin Kalasatamassa sijaitsevan Redin näyttävä aloitus syyskuussa ja sen jälkeiset uutisoinnit asiakaskadosta nostivat keskustelun kauppakeskuksista esille. Riittääkö jokaiseen asiakkaita, rakennetaanko kauppakeskuksia jo liikaa?

Suomessa on tällä hetkellä 101 kauppakeskusta 36 paikkakunnalla. Alan konkarin Tuomas Henttulan mielestä kauppakeskuksilla menee Suomessa hyvin.

– Yleisesti ottaen kauppakeskukset toimivat Suomessa hyvin. Ne ovat yhteiskunnan ja ympäristönkin kannalta parempi vaihtoehto kuin yksittäiset kaupat ja palvelut erillisissä hajanaisissa sijainneissa.

Henttula on Sukari Konsernin toimitusjohtaja, ja toimii sekä Lempäälän että Seinäjoen Ideaparkien hallituksen puheenjohtajana. Hän on ollut mukana Ideaparkeissa alusta lähtien, Lempäälän kauppakeskuksen suunnittelu alkoi jo vuonna 2003.

Seinäjoen Ideaparkin rakentaminen on vauhdissa, ja ovet avautuvat asiakkaille marraskuussa. Seitsemän hehtaarin alalle tulee yli sata liikettä, joista isoimpana K-Citymarket. Mukana on kauppoja, joita ei alueella aikaisemmin ole ollut, kuten urheilu- ja muotiketjujen liikkeitä.

Kuten yleensä kauppakeskuksissa, myös Seinäjoelle tulee paljon muutakin kuin kauppoja. Ravintoloiden lisäksi Ideaparkiin tulee päiväkoti, apteekki, optikkoja ja terveyspalveluita. Keskukseen rakennetaan sport-areena, viihdekeskus, ja sinne muuttaa sisähuvipuisto Duudsonit Activity Park.

Henttulan mielestä kauppakeskuksen menestymisessä sijainti on yksi oleellisimpia tekijöitä.

– Sijainnilla, pohjaratkaisulla ja sisällöllä on suuri merkitys. Parhaiten menestyvät keskukset, joihin on helppo tulla, joilla on selkeä pohjaratkaisu ja joissa panostetaan kauppojen lisäksi vahvasti myös viihtymiseen, elämyksiin, ravintoloihin ja palveluihin.

Sijainnin merkitystä korostaa myös kaupallinen johtaja Pirjo Aalto, joka vastaa kauppakeskus Triplasta YIT:ssä.

– Mall of Triplan konsepti perustuu muun muassa sijaintiin ja ympäristön väestömäärään. On kuitenkin analysoitava sijainti ja volyymi tarkoin, jotta voidaan tehdä kannattavaa ja kaikkia kiinnostavaa liiketoimintaa. Pääkaupunkiseudulle muuttaa vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä lisää, Aalto korostaa.

Kauppakeskus Tripla rakentuu syksyksi Pasilan aseman ympäristöön, joka on Suomen toiseksi vilkkain liikennekeskittymä päärautatieaseman jälkeen. Pasilassa yhdistyy juna-, bussi- ja raitiotieliikenne sekä autoilun, jalankulun ja pyöräilyn reitit.

Eniten kävijöitä Kampissa – Jumbossa myydään eniten

Tällä hetkellä Suomen suurin kauppakeskus pinta-alaltaan on Espoon Sello, toisena on Lempäälän Ideapark ja kolmantena Vantaan Jumbo.

Kävijämäärältään isoimmaksi nousee puolestaan Helsingin Kamppi, jossa vieraili liki 43 miljoonaa kävijää vuonna 2017. Jos katsotaan myyntilukuja, saadaan voittajaksi Jumbo Vantaalla.

Henttula liputtaa kauppakeskuksen ison koon puolesta.

– Iso koko mahdollistaa, että saman katon alle saadaan kaikki, mitä asiakkaat tarvitsevat. Monipuolinen sisältö luo lisää vetovoimaa ja mahdollistaa menestymisen.

Tripla on avautuessaan Pohjoismaiden isoin kauppakeskus liiketilojen määrällä mitattuna. Tarjolla on 10 000 neliötä päivittäistavarakauppoja, muoti- ja vapaa-aikaliikkeitä, ravintoloita, museo, kirkko ja elokuvateattereita. Valmiiksi louhittuun metrotunneliin rakennetaan Surf Beach ja liikuntaseikkailupuisto. Kokonaisuuteen tulee paljon myös verkkokaupan noutopisteitä.

– Tuomme Suomeen yli kymmenen uutta ennen täältä puuttunutta brändiä. Osa näistä on ensimmäistä kertaa myös Skandinaviassa. Tämä on iso juttu, Aalto hehkuttaa.

Kivijalkakaupat puristuksissa, vastuu kaupungilla

Kauppakeskuksen tulo muuttaa koko kaupungin kuluttajakäyttäytymistä. Pelkona on, että keskus vie asiakkaat kivijalkakaupoilta. Palvelu- ja ostoympäristöjen suunnitteluun erikoistuneen Red Compassin johtaja Toni Kivilahti tunnistaa huolen.

– Tässä kaupunkisuunnittelulla on suuri vastuu. Perinteisille myymälöille pitää luoda mahdollisuuksia selviytyä isojen toimijoiden puristuksessa. Keskeistä on asuinkortteleiden monimuotoisuuden hyödyntäminen.

Seinäjoki on vahvasti kehittämässä myös keskusta-aluetta. Torin ympäristö on viime vuodet ollut myllerryksessä ja uuden torin avajaisiin päästään viimein vappuna. Myös asemanseudulle on olemassa isot kehittämissuunnitelmat. Osa yrittäjistä ja asukkaista pitää ristiriitaisena, että kaupunkiin rakentuu iso ostoskeskus samalla kun keskustaa halutaan elävöittää.

Henttula myöntää, että Ideapark muuttaa voimakkaasti kaupan tilannetta Seinäjoella. Hänen mukaansa muuallakin kaupungissa toimivat liikkeet hyötyvät kauppakeskuksen tulosta pitkällä tähtäimellä.

– Kaupallinen keskittymä tulee toki siirtymään Ideaparkiin, mutta isossa kuvassa koko Seinäjoen alue hyötyy kasvavista asiakasvirroista.

Redissä neuvoteltu sopimuksista

Syyskuussa avattu kauppakeskus Redi lupaili yrittäjille peräti 12 miljoonan vuotuista kävijämäärää. Keskuksessa toimivan yrittäjän mukaan kävijöitä on ollut todellisuudessa korkeintaan puolet tuosta. Redin oman ilmoituksen mukaan päivittäinen kävijämäärä oli viime vuoden lopussa 20 000. Tämä tarkoittaa noin seitsemää miljoonaa kävijää vuodessa.

– Kalasataman alue ei ole vielä lähellekään valmis. Kun alue kehittyy, niin uskon, että Redikin saavuttaa riittävän asiakasvirran, Red Compassin Toni Kivilahti huomauttaa.

Kivilahden mukaan uuden kauppakeskuksen läpilyönti vie yleensä kahdesta kolmeen vuotta.

Redin yrittäjät maksavat mediatietojen mukaan tiloista huimia vuokria. Yrittäjät ovatkin käyneet jo kuukausia neuvotteluja vuokranalennuksista.

Redin suurimman omistajan, SRV:n kauppakeskuksista vastaavan johtajan Veli-Matti Kullaksen mukaan neuvotteluja oli helmikuuhun mennessä käyty yli 60 yrittäjän kanssa. Useimpien kanssa oli päästy yhteisymmärrykseen sopimusasioista.

Redistä on kuitenkin yrittäjien kertomusten mukaan lopettanut lukuisia liikkeitä, koska asiakkaita ei ole ollut tarpeeksi vuokran suuruuteen nähden. Yrittäjät kritisoivat, että pienyrittäjille vuokran hinta määräytyy neliöhinnan mukaan, kun isot ketjuyritykset maksavat tietyn prosentin liikevaihdosta.

– Yrittäjät ovat allekirjoittaneet jopa 5–10 vuoden vuokrasopimuksia ja investoineet kymmeniä tai satojatuhansia euroja liiketilaan. Osalla on oma omaisuus lainan panttina. Tilanne on aiheuttanut sairastumisia ja jopa avioeroja, nimettömänä kommentoiva Redin yrittäjä sanoo.

Kullaksen mukaan keskimääräinen vuokrasopimuksen pituus Redissä on 5–7 vuotta. Redi sai helmikuussa uuden kauppakeskusjohtajan ja markkinointipäällikön, jotka alkoivat kehittää toimintaa yhteistyössä yrittäjien kanssa.

Vuokrahintoja kauppakeskukset eivät kerro liikesalaisuuksiin vedoten.

– Vuokrataso on luonnollisesti molempia osapuolia tyydyttävä. Vuokrasopimuksissa on yleensä sovittu kiinteä kuukausivuokra ja mahdollisesti liikevaihtoon sidottu osuus, Ideaparkin Henttula avaa.

Pirjo Aalto kertoo, että kauppakeskus Triplassa liikkeet toimivat samankaltaisilla vuokrausperiaatteilla, mutta periaatteet ovat liikesalaisuus. Tilat omistaa Tripla Mall Ky, jonka omistajia puolestaan ovat Ilmarinen, Fennia, Conficap ja YIT.

Kivilahden mukaan kauppakeskuksista on pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä ylitarjontaa.

– Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla rakennetaan niin paljon, että se väistämättä vaikuttaa hetkellisesti kokonaismarkkinaan. Tämä osaltaan pakottaa myös olemassa olevien kauppakeskusten terävöittämään konseptejaan.

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n mukaan Suomessa on 101 kauppakeskusta, joiden kokonaismyynti vuonna 2017 oli 6,3 miljardia euroa. Kauppakeskusten markkinaosuus koko vähittäiskaupasta on 16,4 prosenttia. Kauppakeskuksissa oli yli 400 miljoonaa kävijää vuonna 2017.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Teppo Haapoja, Meeri Utti

Juttu on kokonaisuudessaan Yrittäjä-lehdessä 1/2019.

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona esityksen uudeksi työaikalaiksi. Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Lain tavoitteena on saattaa työaikalaki ajan tasalle, jotta se vastaa yritysmaailmassa ja työn tekemisen tavoissa tapahtuneita muutoksia.

Laissa säädetään muun muassa uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista, lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sekä muutoksista liukuvaan työaikajärjestelyyn. Muutoksilla pyritään varmistamaan joustavat työaikajärjestelyt erilaisten työnantajayritysten tarpeisiin sekä toisaalta helpottamaan työntekijöiden työn ja yksityiselämän yhteensovittamista.

Pääperiaatteiden osalta uudistuksessa on kuitenkin pidättäydytty voimassa olevan työaikalain sääntelytavassa.

Ei riittäviä muutoksia

– Uudessa laissa on monia askeleita oikeaan suuntaan. Kokonaisuutena uudistus ei kuitenkaan tuo työaikasääntelyyn sellaisia muutoksia, jotka riittävällä tavalla huomioisivat yritystoiminnan ja työntekotapojen muutokset sekä tulevaisuuden työhön liittyvät tarpeet, toteaa Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan nyt hyväksytyt muutokset eivät myöskään riittävällä tavalla vastaa uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin yksinkertaistaa sääntelyä sekä vähentää sen noudattamisesta ja valvonnasta aiheutuvia yritysten ja hallinnon kustannuksia.

Liukuva työaika ja työaikapankki

Uuden lain säännöllistä työaikaa koskevat säännökset mahdollistavat nykyistä joustavammista työajoista sopimisen työnantajan ja työntekijän välillä. Myös liukuvasta työajasta saa jatkossa sopia nykyistä väljemmissä puitteissa.

Jatkossa kaikilla työpaikoilla on mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankki riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä. Työaikapankilla tarkoitetaan järjestelmää joka sovittaa yhteen työ- ja vapaa-aikaa. Työaikapankissa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahallisia etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa.

– Hyvää uudistuksessa on erityisesti liukuvien työaikajärjestelyiden käyttömahdollisuuksien lisääminen, Rytkönen sanoo.

Hyvä asia on hänen mukaansa myös uuden joustotyöaikamallin mahdollistaminen sekä se, että sellaiset yritykset, jotka eivät sovella mitään työehtosopimusta, voivat käyttää laajemmin keskimääräisen työajan järjestelyitä.

– Nykylainsäädännössä on ollut epäselvyyksiä sen osalta, voivatko järjestäytymättömät yritykset ottaa käyttöön yleissitovan työehtosopimuksen mukaista työaikapankkia. Siksi työaikapankin käyttöönotosta säätäminen lain tasolla lisää selkeyttä ja on ehdottomasti tarkoituksenmukainen muutos.

Järjestäytymättömät työnantajat ja työntekijät epätasa-arvoisessa asemassa

Uusi työaikalaki ei sisällä muutoksia paikallisen sopimisen yleisiin periaatteisiin. Jatkossakaan yleissitovaa työehtosopimusta noudattava työnantaja ei saa tehdä paikallisia sopimuksia muutoin kuin säännöllisen työajan järjestelyiden osalta. Niin kutsutut järjestäytymättömien yritysten paikallisen sopimisen kiellot säilyvät laissa edelleen.

– Hallitusohjelmaan oli selkeästi kirjattu yleissitovaa työehtosopimusta noudattavien työnantajien saattaminen yhdenvertaiseen asemaan järjestäytyneiden työnantajien kanssa myös muun kuin säännöllisen työajan järjestelyä koskevan paikallisen sopimisen osalta, asiantuntija Atte Rytkönen huomauttaa.

– Tältä osin on suuri pettymys, että uudistukseen ei sisälly näitä muutoksia, vaan myös jatkossa niin järjestäytymättömät työnantajat kuin järjestäytymättömät työntekijät jäävät epätasa-arvoiseen asemaan paikallisen sopimisen osalta, Rytkönen sanoo.

Lain hyväksymisen yhteydessä eduskunta hyväksyi myös lausuman, jossa eduskunta edellyttää, että työntekijöiden edustusjärjestelmiä ja heidän edustajiensa valtuuksia selkiytetään tavalla, joka varmistaa työntekijöiden oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet omalla työpaikalla.

– On äärimmäisen tärkeää, että tuleva hallitus käynnistää nopeasti työn eduskunnan edellyttämällä tavalla, Atte Rytkönen painottaa.

Tällä hetkellä työntekijöiden edustusjärjestelmä on sekava ja sääntelyä tulee selkeyttää niin, että kaikki työntekijät järjestäytymisestä riippumatta voivat olla mukana vaikuttamassa työpaikalla sovittaviin asioihin.

toimitus(at)yrittajat.fi