Valitsemalla vain sähköisen vaihtoehdon yrittäjä voi varmistaa, että yrityksen ilmoituksia kaupparekisteriin ja Verohallinnolle voi tehdä jatkossa vain henkilö, jolla on siihen oikeus. 

Ennen sähköisen ilmoituksen allekirjoittamista YTJ-palvelu pyytää valitsemaan jommankumman seuraavista:

- Vain sähköiset ilmoitukset ovat sallittuja

- Ilmoituksia saa vastaanottaa myös paperilomakkeina.

Kun yrittäjä valitsee vain sähköiset ilmoitukset, kaupparekisteri ja Verohallinto eivät ota enää vastaan yritykseltä paperilomakkeita (Y-lomake). Valinta koskee vain sellaisia ilmoituksia, jotka voi tehdä sähköisesti YTJ-palvelussa.

Näin voit seurata yrityksen tietojen muutoksia

Vaikka yrittäjä ei olisikaan vaihtanut pelkästään sähköisiin ilmoituksiin, hän saa automaattisesti sähköpostiin tiedon tekeillä olevista muutoksista – joita esimerkiksi huijarit tekevät yrittäessään kaapata yrityksen nimiinsä.

Jotta tämä automaattinen ilmoitusjärjestelmä toimii, pitää yrityksen toimiva sähköpostiosoite olla kaupparekisterissä. Toinen vaihtoehto on tehdä sopimus PRH:n kanssa, jos yrittäjä ei halua ilmoittaa sähköpostiaan julkiseen kaupparekisteriin ”kaupustelijoiden” pelossa. Sopimus on ilmainen.

Sopimuksen voi tehdä yrityksen kaupparekisteriin merkitty edustaja, kuten hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, yhtiömies tai muu edustamiseen oikeutettu.

Kun yrityksen seurattavissa rekisteritiedoissa tapahtuu muutoksia, kaupparekisteri lähettää muuttuneet tiedot tekstitiedostona sähköpostilla noin tunnin kuluessa siitä, kun muutos on rekisteröity tai vireille tullut ilmoitus on kirjattu kaupparekisteriin.

”Huijarit yrittivät kaapata firmani”

Kaappausyrityksiä tapahtuu aina silloin tällöin. Viime vuonna yrittajat.fi:ssä kerrottiin Pirkanmaalla toimivan yrittäjän tapauksesta.

Yrittäjä säikähti, kun sai Patentti- ja rekisterihallituksesta (PRH) sähköpostiin ilmoituksen, että hänen yrityksestään on vireillä kaupparekisteri-ilmoitus. Yrittäjä soitti Patentti- ja rekisterihallitukseen.

– Soittaessani sinne sain tietää, että joku on ilmoittanut paperisella ilmoituksella uudet jäsenet yritykseni hallitukseen ja muuttanut yrityksen osoitetta, yrittäjä kertoi.

Hän ei halua esiintyä nimellään julkisuudessa.

Yrittäjä oli onneksi merkinnyt yhteystietoihinsa myös sähköpostiosoitteen, johon PRH lähetti automaattisesti ilmoituksen vireillä olevasta muutoksesta.

Tällaisissa huijaustapauksissa onnistuessaan rikolliset voivat esimerkiksi tehdä tilauspetoksia tai marssia pankkiin tyhjentämään yrityksen tilit.

Muutosilmoituksessa uusiksi hallituksen jäseniksi oli merkitty yrittäjälle tuntemattomia ihmisiä.

– Ihan outoja kaikki minulle, vierasperäisiä nimiä, pirkanmaalainen yrittäjä kertoi.

Hän selvitti, että osoite oli Espoossa ja siihen oli merkitty useita muita yrityksiä.

Lisää tietoa ja ohjeita PRH:n sivuilla

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Yritykset etenevät valtakunnalliseen finaaliin sadan parhaan kasvuyrityksen joukkoon. Finalistijoukosta valitaan Startup ja Start Again -sarjojen parhaat yritykset valtakunnallisessa Kasvu Open Karnevaalissa. Tapahtuma järjestetään lokakuussa Jyväskylässä.

Lunawood Oy valittiin voittajaksi 30 kasvuhaluisen yrityksen joukosta. Lunawood Oy jalostaa skandinaavista sahatavaraa lämpökäsitellyksi puutuotteeksi ja myy sitä globaalille markkinalle kannattavasti. Yrityksen missio on tuoda Pohjoismainen luonto lähemmäs urbaania kaupunki-ihmistä.

Lunawood Oy on tavoitteellinen kasvuyritys, joka työllistää 90 henkilöä Iisalmen, Kaskisten ja Joensuun tuotantolaitoksilla sekä Lahden pääkonttorilla ja tärkeimmissä vientimaissa. Tuomariston perustelut voittajan valinnalle olivat kilpailukykyiseksi todistettu tuote, realistiset kasvutavoitteet ja selkeä kasvusuunnitelma.

Kunniamaininnat saivat Agrometsä Oy Mustiolta, Suomen Konesiirrot Oy Oulusta sekä Kiteen Mato ja Multa Oy Kiteeltä.

Agrometsä Oy:ssä tuomariston vakuuttivat innovatiivinen ja osaava tiimi, käsi kädessä kulkevat tutkimus ja käytäntö sekä yrityksen erinomainen osaaminen arvoketjusta. Biotekniikkayhtiö kehittää sienipohjaisia ratkaisuja teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden haasteisiin.

Suomen Konesiirrot Oy:n kohdalla tuomariston vakuutti potentiaalinen liikeidea, mahdollisuus muuttaa toimialan liiketoimintamalleja sekä skaalautuvuus. Yritys tekee metsäkoneiden siirtopalvelua metsäkoneyrityksille. 

Kiteen Mato ja Multa Oy:ssä tuomaristo näki valtavan läpimurron mahdollisuuden. Liiketoiminnan todettiin olevan kiertotaloutta parhaimmillaan. Mato ja Mullan liikeidea on ravinteiden kierrätys.

Maksuttomaan Kasvu Open -sparraukseen osallistuivat myös ASV Arctic Smart Village Oy Rovaniemeltä, EcoTelligent Oy Liperistä, Penttilän tila Aitoosta, J. Valkila Oy Kyröskoskelta, Janakkalan Piensiemen Oy Turengista, Kiteen Eläinpuisto Oy Puhokselta, Narskuttelu Oy, Klapila Espoosta, Korpihilla Ritva Kokko Ky Tolvasta, Koskelan Taimitarha Oulaisilta, Luonnon Magiaa Oy Ikaalisista, Mattilan Marjatila Huittisilta, Metsälinkki Oy Porista, Nordic Herbs Oy Eurasta, Nordic Vitality Oy Lappeenrannasta, Porlammin Osuusmeijeri Porlammilta, Porttivuori Oy Helsingistä, Puuartisti Oy Kontiorannasta, Puusepänliike Tuulipuu Humppilasta, Ravintorengas Oy Siikaisilta, Söderby-Boden Oy Ab Storpellingestä, Taivalkosken 4H-yhdistys Taivalkoskelta, Tomas Bruce T:mi Liljendalista, Vallius Forestry Oy Ltd Joensuusta, VersoGrow Siilinjärveltä ja Nystad Sauna Company Uudestakaupungista.

Tuomaristoon kuuluivat Mikko Heickell Kiteen kaupungilta, Sanna Kasurinen Metsäkeskuksesta, Juha Nuutila ProAgriasta, Antti Sahi MTK:sta ja Taina Vesanto maa- ja metsätalousministeriöstä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Kasvu Open Facebook-sivu

Elia Kinnunen oli tuskin valmistunut oppisopimuksen kautta rakennusmieheksi, kun idea omaan yritykseen heräsi viime kesänä.

– Kaverit kysyivät aika paljon meiltä oppisopimuksesta ja hakivat samaan työpaikkaan, josta olimme valmistuneet. Huomasimme, että tälle hommalle voisi olla kysyntää ja idea alkoi kuulostamaan järkevältä.

Kinnunen kehitti Scotun yhdessä Leevi Unkurin kanssa ja sitten mukaan lähti pari muutakin kaveria. Yritys on keskittynyt järjestämään oppisopimus- ja työpaikkoja rakennusalasta kiinnostuneille nuorille.

– Yli puolet hakeutuu oppisopimukseen ja loput etsivät suoraan työpaikkaa. Suosittelemme koulutusta kuitenkin kaikille, sillä se edistää työnsaantia, Kinnunen kertoo.

Yrityksen vetäjät ovat 18–19-vuotiaita. Kinnunen on kehityspäällikkö ja hallituksen puheenjohtaja, Unkuri henkilöstöpäällikkö. Aaro Tervo toimii myyntipäällikkönä ja Armas Holma asiakkuuspäällikkönä. Nelikko toimii myös osakkaina, ja viidentenä on mukaan saatu enkelisijoittaja.

Scotun vahvuutena on Kinnusen mukaan se, että yrittäjät puhuvat samaa kieltä kuin töitä etsivät nuoret.

– Löydämme potentiaaliset työntekijät helposti ja tiedämme, mitä heidän päässään liikkuu.

Tarvittaessa he pystyvät antamaan nuorille ohjausta ja vertaistukea.

– Meille on helppo puhua avoimesti, ja pystymme auttamaan, jos on ongelmia.

Nurmijärveltä toimiva yritys perustettiin viime kesänä, ja puolen vuoden aikana palkkalistoille saatiin jo 30 tekijää. Tämän vuoden tavoitteeksi on asetettu vähintään 50 työntekijää lisää. Yritys toimii henkilöstövuokrausperiaatteella, työntekijät ovat Scotun palkkalistoilla.

– Oppisopimuksessahan saa normaalisti palkkaa. Monelle jantterille maksamme euron pari korkeampaa palkkaa kuin TES vaatii. Kun olemme reiluja, ovat työntekijätkin vastuuntuntoisia.

Scotun toimialue ulottuu Tampereelta Helsinkiin. Tämän vuoden aikana on tarkoitus avata toinen toimipiste Tampereelle.

Teksti ja kuva: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Yrittäjänaisten mukaan verotuksen keinoin on mahdollista lisätä työllisyyttä. Kun yritysten verotus viritetään oikeudenmukaiseksi, se kannustaa palkkaamaan. Yrittäjänaiset julkaisi oman eduskuntavaaliohjelmansa maanantaina.

– Arvonlisäverotuksen alarajalla on merkitystä naisyritysten kasvuhalukkuuteen, siksi arvonlisäveron alarajaa tulee nostaa nykyisestä 10 000 eurosta 30 000 euroon. Mikäli liikevaihto jää 30 000 ja 50 000 euron välille, huojennus tulisi myöntää osittaisena, sanoo Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Johanna Ratia.

Yrittäjänaisten tavoitteena on alarajahuojennuksen nosto nykyisestä 30 000 eurosta 50 000 euroon. Järjestön mukaan arvonlisäveroon liittyvää hallinnollista taakkaa ja raportointivaivaa tulee edelleen keventää ja yksinkertaista, ja alarajahuojennus tulisi myöntää automaattisesti.

Järjestö vaatii myös viiden prosentin yrittäjävähennyksen säilyttämistä.

– Yrittäjävähennys kannustaa yrittäjyyteen yritysmuodosta riippumatta. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja saa viiden prosentin yrittäjävähennyksen, mikä on merkityksellinen erityisesti toiminimellä toimiville naisyrittäjille, Ratia lisää.

Tuloverolain yrittäjävähennys pienentää verotettavaa tuloa ja siten yrittäjän maksamaa veroa. Vuonna 2017 verotukseen tullut yrittäjävähennys tasoittaa yksityisen elinkeinoharjoittajan verokohtelua suhteessa yrityksiin, kun yhteisöveroa laskettiin 20 prosenttiin. Viiden prosentin yrittäjävähennys on mahdollinen henkilöyhtiöissä eli tyypillisimmin toiminimien, mutta myös avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tuloksesta.

Yrittäjävähennyksen saajia oli 344 000 ja sitä jaettiin 297 miljoonaa euroa vuonna 2017. Vähennystä saivat hyvin monella eri tulotasolla olevat henkilöt. Euromääräisesti suurimman osan saivat henkilöt, jotka ansaitsivat alle 55 000 euroa.

– Yrittäjävähennys tulee säilyttää, se on toimiva työkalu tuomaan eri yritysmuodot verotuksellisesti lähemmäs toisiaan. Säilyttämistä tukee myös se, että veropolitiikan tulisi olla johdonmukaista ja ennustettavaa, puheenjohtaja Tiina Koski perustelee.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Tutkimuksen mukaan pienissä työpaikoissa on paras luottamus työntekijöiden ja työnantajan kesken. Peräti 87,6 prosenttia vastaajista alle 10 hengen yrityksissä kokee, että työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset.

­– Luottamus syntyy, kun asioista voidaan puhua suoraan. Pienessä yrityksessä tekeminen on selkeämpää ja avoimempaa, vakuuttaa Palkkataito Oy:n yrittäjä Jukka Tiihonen, joka on jakamassa leipiä Narinkkatorilla muiden yrittäjien kanssa.

Tuhat Haagan Leipä Oy:n eväsleipää jaettiin ennätysnopeasti aamukiireisille kulkijoille. Myös Profitcount Oy:n toimitusjohtaja Markus Seppänen on aurinkoisella torilla piristämässä helsinkiläisiä.

– Monta hymyä on saatu aikaiseksi.

Seppänen ei ylläty barometrin tuloksista, jonka mukaan tietojen välittäminen on sitä avoimempaa mitä pienempi yritys on kyseessä. Näin vastasi 78 prosenttia mikroyritysten työntekijäistä.

Myös tasapuolisen kohtelun kokemus on paras pienimmissä yrityksissä. 85,4 prosenttia mikroyritysten työntekijöistä kertoi kokevansa näin.

– Mikään näistä ei yllätä. Pienillä työpaikoilla voidaan hyvin, niissä on vähemmän sairauspoissaoloja ja kommunikointi on avoimempaa.

Molemmat yrittäjät liputtavat vapaamuotoisten keskustelujen puolesta. Kahvitunneilla ja muissa tilanteissa tulee puhuttua avoimesti yrityksen asioista.

– Kun tieto liikkuu, on vähemmän tietämättömyyttä ja siitä aiheutuvaa stressiä, Seppänen korostaa.

Barometrin mukaan pienillä alle 50 henkilön työpaikoilla työntekijät ovat varmimpia työpaikkansa säilymisestä, ja niissä työvoiman tarpeen vaihtelussa käytetään vähiten vuokratyöntekijöitä. Vähiten vuokratyöntekijöitä on mikroyrityksissä. Pienissä yrityksissä on myös parhaat mahdollisuudet osallistua työpaikan kehittämiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain Työolobarometrilla suomalaisen työelämän laatua ja kehittymistä. Suomen Yrittäjät tarkasteli Työolobarometriin vastanneiden yksityisen sektorin palkansaajien vastaukset yrityskokoluokittain: alle 10 työntekijän mikroyritykset, 10–49 työntekijän pienyritykset, 50–249 työntekijän keskisuuret yritykset ja vähintään 250 työntekijän suuryritykset.

Barometri perustuu palkansaajien vastauksiin. Vuonna 2017 kyselyyn vastasi 1055 henkilöä yksityiseltä sektorilta. Tulokset voidaan yleistää koskemaan kaikkia palkansaajia.

Puhutaan massoista – valtaosa Suomen yrityksistä pieniä

Pieniä, alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä on 98,8 prosenttia suomalaisyrityksistä. Niissä on töissä 45 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä.

– Pienten yritysten hyvät työolot koskevat siis suurta joukkoa. Pienissä työpaikoissa on luottamusta ja tietoa yrityksen asioista, jota tarvitaan työpaikkasopimisessa, selvityksen tehnyt Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä huomauttaa.

– Valtiovallan tehtävänä on johdonmukaisesti parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, sillä ilman kasvavia ja työllistäviä yrityksiä Suomi ei pärjää. Erityisesti työmarkkinoiden rakenneuudistukset ovat jääneet lähtötelineisiin. Eduskuntavaaleissa valittavien päättäjien kannattaa edistää niitä, jos halutaan nostaa Suomen työllisyysastetta, työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kasva Suomi -sivusto

Muotikauppias lopettaa yllättäen, takana huipputulos. Näin otsikoi Taloussanomat uutisen tammikuussa, kun Pauliina Louhiluoto oli päättänyt lopettaa Helsingin keskustassa sijaitsevan My 0 My -muotiliikkeensä.

Syy ei ollut pelkästään raha. Hän oli väsynyt. Kivijalkakaupan korkeat vuokraneliöt ja pienet markkinat eivät houkutelleet. Näkymä alaan ei vakuuttanut. Verkkokauppa kansainvälisen Farfetch -kaupan kautta veti, mutta Louhiluoto halusi olla kivijalkakauppias eikä varastotyöntekijä pakkaamassa verkkokaupan ostoksia.

– Halusin pelata isosti tai en ollenkaan. Minua ei kiinnostanut ”Pauliinan pieni putiikki” -tyyppinen kauppa. Meille tuli nopea lähtö entisistä tiloista, joissa alkoi remontti. Uusia tiloja ei tahtonut löytyä ja syksy oli ollut hyvästä tuloksesta huolimatta pettymys, Louhiluoto kertoo lopettamispäätöksensä syitä.

My O My:n liiketoiminta muodostuu kivijalan muotikaupan lisäksi joulunajan kausimyymälästä ja verkkokaupasta. Muodin kivijalkakauppa on aina ollut Louhiluodon mukaan tappiollista.

Nyt kaksi kuukautta myöhemmin ääni kellossa on muuttunut. Louhiluoto pyörittää 50-neliöistä kauppaa Kämp Galleriassa. Aiempi myymälä oli 260 neliötä.

– Olin ostanut kevään mallistot sisään ja ajattelin myydä ne pois, mutta kanta-asiakkaidemme vuolas tuki sai pääni kääntymään, Louhiluoto kertoo.

Hän ei pidä itseään kauppakeskusihmisenä, mutta kokemus Kämp Galleriasta on ollut kaikin puolin positiivinen. Töissä ei tarvitse olla yksin, vaan kauppiaiden kesken vallitsee yhteisöllisyys.

–Täällä on naisasiakkaita ja turisteja kivasti. Aasialaiset ovat tottuneet tekemään ostoksia ostoskeskuksissa. Ympärillä on hyviä liikkeitä, jotka tuovat asiakasvirtaa. Kanta-asiakkaatkin ovat löytäneet tänne, Louhiluoto kertoo.

Hän on joutunut irtisanomaan myyjiään ja työskentelee nyt itse kaupassa päivittäin. Samalla hän pakkaa verkkokaupan tilauksia.

Tilanne ei ole ideaali, mutta kiinteät kustannukset oli pakko karsia minimiin. Jatkossa valikoima supistuu hieman myymäläneliöiden vuoksi, mutta jatkossa yhtä vaatetta on useampaa kokoa.

– Henkilökunnan järkevä mitoittaminen on lähes mahdotonta, sillä kuukaudet ovat hyvin erilaisia keskenään. Moni asia jää tekemättä, mutta aion maksaa itselleni kunnon palkkaa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien Kasva Suomi -kiertue päättyi tiistaina Helsingin Musiikkitalolle vaalipaneeliin.

Puheenjohtaja Jyrki Mäkynen avasi päätöstilaisuuden ja kertoi, että kiertueen aikana järjestön edustajat ovat tavanneet yli 350 kansanedustajaehdokasta ja yrittäjiä.

– Näissä vaaleissa päätetään, miltä Suomi näyttää ja menee eteenpäin seuraavat neljä vuotta ja 2020 luvulla. Haluamme säilyttää hyvinvointiyhteiskunta, mutta miten se tehdään kovassa kv-kisassa? Nykyisen tasoinen hyvinvoinnin säilyttäminen ei ole itsestään selvää, Mäkynen sanoo.

Paneeliin osallistuivat Paavo Ahrinmäki (vas.), Riikka Taivassalo (Sin.), Marcus Rantala (rkp), Kimmo Tiilikainen (Kesk.), Juhana Vartiainen (Kokoomus), Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr.), Erkki Tuomioja (Sdp), Mirita Saxberg (Liike NYT), Toni Paussu (PS) ja Sari Savela (Kd).

Paneelin juonsi yrittäjä ja sijoittaja Kim Väisänen.

Sosiaaliturva kaipaa remonttia

­­Paneelissa puhuttivat monet yrittäjiä koskevat asiat liikenteen ruuhkamaksuista verotukseen ja kasvun edellytyksiin.

Kasvun edellytyksiin löytyi monta lääkettä alv-rajan liukuman nostamisesta ja ensimmäisen työntekijän työllistämisen helpottamista.

– Olen toiminut yrittäjänä 12 vuotta. Olen työllistänyt osa-aikaisia työntekijöitä lähes sata, mutta en yhtäkään täyspäiväistä, kommentoi Saxberg.

– Meillä on maailman tiukin TES-sääntely. Yrittäjä joutuu vastuuseen asioista, jotka eivät ole täysin omissa käsissä. Paikallinen sopiminen, työvoiman saatavuuden parantaminen ja oppisopimustoiminnan väljentäminen ovat keskeisiä toimia, Vartiainen sanoo.

Yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen puhutti kaikkia ehdokkaita. Kaikki toivat eri yhteyksissä esiin sen, että freelancer-työ ja itsensätyöllistäjien määrä kasvaa tulevaisuudessa, ja jo nyt 60 prosenttia yrittäjistä on yksinyrittäjiä.

Kukin panelisti sai nimetä yhden keinon asioiden parantamiseksi. Rantala ehdotti kokonaisuuden parantamista muuttuvilla työmarkkinoilla keskustelussa yrittäjien kanssa. Taivassalokin ehdotti kokonaisuuden uudistamista niin, että työn tekeminen on kannattavaa.

Vartiainen toi esiin konkurssilainsäädännön uudistamisen ja henkilökohtaisen konkurssin tekemisen.

– Meillä on edelleen 90-luvun lamassa vaikeuksiin joutuneita, hän muistutti.

Perussuomalaisten Paussu ehdotti YEL-alarajan nostoa ja Savela soviteltua työttömyysturvaa. Arhinmäen mukaan perustulon päälle pystytään rakentamaan tasapuolista järjestelmää. Tuomioja halusi kaikille tasapuolisen aseman sosiaalitukien suhteen.

– YEL-turvaan on saatava joustavuutta, sillä yrittäjien tulot vaihtelevat. YEL-maksua ei pidä välttämättä pienentää, sillä täytyy miettiä myös eläkkeen kerryttämistä, Vihreiden Alanko-Kahiluoto sanoo.

Samoilla linjoilla on Saxberg:

– Pitää ymmärtää, mikä aiheuttaa pienituloisten elämää. Moni yrittäjä ei pysty maksamaan muuta YEL-turvaa kuin minimin. Täytyy pitää huoli, että uudistus on sellainen, että tulee eläkekertymää, hän sanoo.

Savela, joka on itse sairastanut työuupumusta huomautti omasta kokemuksestaan, että yrittäjän täytyy myös sairaana löytää rahat YEL-maksuun.

Tiilikainen ei halunnut toistaa samoja asioita, joten hän nosti esiin toiminimiyrittäjänä mahdollisuuden palkata hoitaja sairaalle lapselle.

Paikallinen sopiminen vai yhteinen sopiminen?

Paikallinen sopiminen nousi esiin useampaan otteeseen keskusteluissa.

Tuomioja piti tärkeänä, että työnantaja- ja työntekijäpuoli näkisivät toisensa yhteistyökumppaneina vastakkainasettelun sijaan. Hän ajoi myös sitä, että työnantajat olisivat järjestäytyneitä. Hän kannatti paikallista sopimista, mutta ei avoimella valtakirjalla, vaan yhteisen sopimisen kautta.

Arhinmäki tuki Tuomiojaa näkemyksessä.

– Lainsäädännön pitää suojata aina huonommassa asemassa olevia. Sopiminen perustuu siihen, että toimitaan järjestäytyneinä, isompina kokonaisuuksina. Pidän tärkeänä, että kun sovitaan paikallisesti, yritys on järjestäytynyt. Liitto tuo luottamusta, hän sanoo.

Taivassalo ja Alanko-Kahiluoto muistuttivat, että paremmista työehdoista työntekijälle voi sopia pitkälle ilman lainsäädäntöäkin.

Muun muassa Paussu piti tärkeänä, että järjestäytyneet ja järjestäytymättömät työnantajat ovat samalla viivalla.

Yleisesti työelämä ja yrittäjien arki kaipaisi joustoja seuraavalla vaalikaudella.

Elina Hakola

elina.hakola ( at) yrittajat.fi

Huawei yrittää houkutella uusimmalla älypuhelimellaan etenkin nuoria aikuisia. P30-mallissa on keskitytty uudistamaan kuvausominaisuuksia.

Viime aikoina kaikki suurimmat puhelinvalmistajat ovat esitelleet rinta rinnan uusimpia innovaatioitaan mobiilikuvaukseen. Suomalainen HMD Global hätkähdytti helmikuussa julkistamalla viidellä takakameralla varustetun Nokia 9 PureView -puhelimen.

Huawei P30 Prossa kameroita on neljä. 

– Kyse ei ole megapikselikisasta eikä kameroiden lukumäärästä. Älypuhelimet kehittyvät tällä hetkellä nimenomaan hämäräkuvauksessa. Me lähestymme asiaa uudella kulmalla, emme megapikselien määrällä. Niitä ei ole tullut uutuuteen yhtään lisää, Huawei Suomen kuluttajaliiketoimintayksikön myyntipäällikkö Jesse Kajes sanoo.

Kajeksen mukaan kuvien laadun kannalta oleellisinta on kuvanparannuspiiri, jolla kuvista pyritään tekemään laadukkaita kaikissa tilanteissa ilman, että kuvaajan täytyy tuntea kameratekniikkaa tai manuaalisäätöjä.

– Pyrimme tekemään kuvaamisen mahdollisimman helpoksi. Melko moni järjestelmäkameroillakin kuvaava käyttää nykyisin automaattiasetusta. Yleensä ohjeistan kaikkia kuvaamaan perusmoodilla, mobiilikameran valmistajan tehtävä on valmistaa kamera niin, että se ymmärtää, milloin ollaan ottamassa laajakulmakuvaa ja milloin henkilöpotrettia.

Zoom lähestyy järjestelmäkameroita

P30 Prossa on uudenlainen 5-kertainen periskooppizoom, joka yhdessä digitaalisen zoomin kanssa pystyy valmistajan lupauksen mukaan tuottamaan 10-kertaisen häviöttömän zoomin. Digitaalinen zoom yltää jopa 50-kertaiseksi.

– Zoom tulee olemaan sellainen mitä kilpailijat tuovat omiin puhelimiinsa jatkossa. Uskon vakaasti, että olemme tällä hetkellä noin vuoden kilpailijoita edellä, Kajes sanoo.

Hänen mukaansa P30 Pron zoomia voi hyvällä syyllä verrata jo järjestelmäkameroihin.

– Vastaava zoom järjestelmäkamerassa tarkoittaa jo kohtuullisen kokoista putkea.

Uusi 5-kertainen optinen zoom löytyy pääkameran kennosta. Periskooppizoom on rakennettu vaakatasoon. Pro-version pääkamerassa on optinen kuvanvakaaja. Uusi kenno on Huawein mukaan selvästi aikaisempia valovoimaisempi. Valmistajan mukaan kenno tallentaa noin 40 prosenttia enemmän valoa verrattuna edellisiin versioihin.

Kokeilimme, miten lähelle P30 Pron digitaalisella zoomilla pääsee valittua kohdetta. Alla kolme kuvaa, joista ensimmäinen kuvattu ilman zoomia, toinen 5-kertaisella ja kolmas 50-kertaisella zoomilla.

Kuvista käy ilmi, että puhelin pääsee kiitettävän lähelle kohdetta, ilman että kuvanlaatu heikkenee liikaa 50-kertaisellakaan digitaalisella zoomilla.

Suomessa kehitetty uutuusominaisuus

Huawei kertoo parantuneen kameran vaikuttavan positiivisesti myös videokuvaukseen. Optisen kuvanvakaajan ja tekoälyn avustaman vakautuksen ansiosta videokuvan pitäisi olla vähemmän tärisevää myös tilanteissa, joissa kuva useimmiten heiluu.

Ahkera kuvaaja hyötyy P30:sta myös halutessaan kuvata lähietäisyydeltä. Uutuuden supermakro-ominaisuudella voi kuvata 2,5 senttimetrin etäisyydeltä. Ominaisuus hyödyntää ultralaajakulmakameraa.

Huawei on tehnyt melko selvän eron edullisemman P30:n ja kalliimman Pro-mallin välillä. Prossa on yksi kamerakenno enemmän (syvyyskamera). Perus-P30:ssa ei ole kasvontunnistusta eli näyttölukko avataan joko sormenjäljellä tai koodilla. P30 Pro on varustettu vesitiiviillä rakenteella, P30 ei sen sijaan ole vesitiivis. Prosta puuttuu perinteinen kuulokeliitäntä, joka P30:sta löytyy. Yksi ero on myös se, että Prossa on nopeampi 40 watin pikalataus. P30:sta se puuttuu, samoin langaton lataus.

Osa P30 Pron uusista ominaisuuksista on kehitetty Suomessa. Sellainen on esimerkiksi puhelinkuulokkeen korvaaminen äänen siirtämisenä värähtelyinä puhelimen runkoa pitkin.

Huawei P30 tulee myyntiin tänään 699 euron hintaan. Pro-mallin alkaen-hinta on 849 euroa. Kalliimpi 949 euron hintainen P30 Pro pitää sisällään 256 gigatavun tallennusmuistin.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrityksen toimialaa on voinut tarkentaa patentti- ja rekisterihallitukseen maksutta vuoden vaihteesta lähtien.

Toiminimilaki muuttuu tavaramerkkilain uudistuksen yhteydessä. Eduskunta on hyväksynyt lait ja ne tulevat voimaan myöhemmin keväällä. Tarkka voimaantulopäivä on vielä avoinna, mutta siitä alkaa kulua kahden vuoden siirtymäaika, jonka aikana yritysten toimialaa voi tarkentaa maksutta. PRH otti käyttöön maksuttoman muutosilmoituksen jo vuodenvaihteessa.

Suomen Yrittäjien lainopillinen asiantuntija Albert Mäkelä selventää tilannetta seuraavissa vastauksissa.

Mistä on kyse?

Lakimuutoksen taustalla on se, että Suomessa on noin 600 000 rekisteröityä toiminimeä ja lisäksi tuhansia aputoiminimiä. Suomessa toiminimillä on vahva suoja. Yritys on voinut määritellä toimialakseen jotain sekä kaiken laillisen liiketoiminnan. Silloin nimeä suojataan kaikessa laillisessa liiketoiminnassa, eli kaikilla mahdollisilla toimialoilla. Laajat toimialakuvaukset estävät tavaramerkkien ja toiminimien rekisteröinnin. Esimerkiksi autokorjaamo Etelä-Suomessa ja kahvila Pohjois-Suomessa eivät voi nykytilanteessa toimia samalla nimellä eri toimialoilla. Jatkossa nimen suoja muuttuu niin, että jos nimeä ei ole käyttänyt tietyllä toimialalla, samalla tai samankaltaisella nimellä voi perustaa yrityksen toiselle toimialalle.

Muutoksella pyritään saamaan toiminimiä uusien yrittäjien käyttöön. Toiminimilain lähtökohta kuitenkin on, että vain käytössä olevia nimiä suojataan sillä toimialalla, jolla yritys tosiasiassa toimii. Nyt seuraavan kahden vuoden aikana voi maksuttomasti muuttaa toiminimen kuvaamaan niitä toimialoja, joita oikeasti käyttää.

Lakiuudistuksen yhteydessä toiminimen vapautta haluttiin jopa rajoittaa, mutta tämä saatiin torjuttua. Niin ei tule käymään. Oleellista on, että uudistuksen myötä hyvin vähän muuttuu. Jatkossa käyttämättömiä toiminimiä voidaan poistaa rekisteristä entistä kevyemmällä hallinnollisella menettelyllä.

Milloin toimialaa kannattaa täsmentää?

Jos yrityksellä on kaupparekisteriin rekisteröitynä niin sanottu yleistoimiala tai ilmaus ”kaikki laillinen liiketoiminta”, toimialaa kannattaa täsmentää vastaamaan toiminnan todellista luonnetta. Tällöin riski joutua toiminimien kumoamishakemuksen kohteeksi pienenee. Yrityksen todellinen toimiala on yleensä helppo määrittää, eikä yksikään yritys toimi todellisuudessa kaikilla mahdollisilla toimialoilla.

Kannattaako lakimuutoksen vuoksi nimenomaan täsmentää?

Jos toimialan täsmentämiseen ei ole tarvetta, sitä ei tietenkään tarvitse ehdoin tahdoin tehdä. Jos yritys toimii niillä toimialoilla, jotka kaupparekisteriin on merkitty, ei täsmentämistä tarvitse tehdä. Toiminimeä suojataan juuri niillä toimialoilla, joilla yritys todellisuudessa toimii.

Mitä toiminimen rekisteröinnin kumoaminen tarkoittaa? Voiko joku toinen hakea minun rekisteröintini kumoamista ja millä perusteella?

Toiminimen kumoamista voi hakea PRH:lta hallinnollisessa menettelyssä jokainen, jolle aiheutuu toiminimen rekisteröinnistä haittaa. Haitta voi aiheutua esimerkiksi tilanteesta, jossa toiminimi estää sekoitettavissa olevan tavaramerkin rekisteröinnin. PRH:lta toiminimen kumoamista voi hakea kuitenkin vain sillä perusteella, että toiminimeä ei ole viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana käytetty, eikä käyttämättömyydelle ole hyväksyttävää syytä. Jos toiminimien kumoamista haetaan jollakin muulla perusteella, kumoamista voidaan hakea ainoastaan tuomioistuimelta.

Jos toiminimeä ei ole käytetty, toiminimen haltija voi pyrkiä osoittamaan, että käyttämättömyydelle on ollut hyväksyttävä syy. Tällöin yrityksen olisi selvitettävä, miksi toiminimeä ei ole käytetty, ja perustella, että syy on ollut hyväksyttävä.

Osittainen toiminimen kumoaminen on uusi mahdollisuus erityisesti niihin tilanteisiin, joissa toiminimi muodostuu esteeksi tavaramerkin rekisteröinnille. Osittainen kumoaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että toiminimeä ei voi käyttää enää yrityksen nimenä tietyllä toimialalla. Muilla toimialoilla toiminimen käyttöä voidaan jatkaa.

Miten saan täsmennettyä toimialani?

Täsmennys tehdään PRH:lle paperisella lomakkeella. Lomakkeessa pitää itse vedota maksuttomuuteen, sillä se ei tule automaattisesti. Lomakkeeseen voi kirjoittaa esimerkiksi toiminimilain muutokseen liittyvä maksuton toimialan täsmentäminen.

Täsmennys on maksullinen, jos samalla tehdään muutoksia yhtiöjärjestykseen.

Mistä löydän tämän paperi-ilmoituksen?

PRH:n sivuilla on ohjeet ja linkki Y4-lomakkeeseen ja 13 -liitelomakkeeseen, jotka pitää täyttää ja tulostaa.

Miksi en saa tehtyä täsmennystä digitaalisesti?

PRH:n mukaan sähköistä asiointijärjestelmää ei pystytä määrittelemään niin, että se pystyisi täsmentämään toimialan muutokseen liittyvän maksuttoman toimialan täsmentämisen.

Paljonko toimialan täsmentäminen on maksanut?

Normaalisti toimialan tarkentamisen hinta on määräytynyt yritysmuodon mukaan, mutta esimerkiksi osakeyhtiölle se on ollut yhtiöjärjestyksen muutoksen maksu, eli 380 euroa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain, tiistain ja keskiviikon aamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 409 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kaksinkertainen maailman vahvin mies Jouko Ahola on lähtenyt kuntosaliyrittäjäksi. Hän pyörittää kahta salia kotikaupungissaan Hämeenlinnassa.

– Aloitin jo vuonna 2016 rakentamaan salia 600 neliön tiloihin Hämeenlinnan Hallituskadulla. Sisäilmatutkimuksissa rakenteista löytyi kuitenkin sädesieni, ja suunnitelmat menivät uusiksi, hän kertoo.

Ahola joutui keskeyttämään projektin ja aloittamaan uuden tilan etsimisen. Sellainen löytyi Hämeenlinnan Tiiriöstä vuonna 2018.

– Kyseessä on Etra Megacenterin vanhan vesileikkaamon tila. Siellä tilaa oli reilummin, noin 900 neliötä.

Tiloihin alkoi rakentua liikuntakeskus Like, jonka Ahola omistaa yksin. Samoihin aikoihin Tiiriön tilan kanssa Ahola huomasi, että Hämeenlinnan keskustassa on myynnissä 300-neliöinen kuntosali.

– Päätin hankkia sen täydentämään ideaani kokonaisvaltaisesta liikuntakeskuksesta. Nyt meillä on kaksi sijaintia.

Kuntosalit vaativat Aholan mukaan reilun 300 000 euron pankkilainan. 

– Lähden siitä, että tarjoan asiakkaalle samalla hinnalla kaiken mahdollisen, mitä kuntokeskukseen voidaan rakentaa.

Paljon itse rakennettua

Aholan vahvan voimamiestaustan takia Tiiriön sali tarjoaa paljon sellaista, jota ei löydy tavalliselta kuntosalilta. Likessä voi kokeilla voimamieskisoista tuttuja lajeja kuten voimaportaita, conanpyörää, atlaskiviä ja farmikävelyä.

– Olen kehittänyt hommaa siihen suuntaan, että voimamieslajit ovat kaikille mahdollisia. Painot ja laitteet ovat sillä tavalla säädettäviä, että konttorityöntekijäkin voi kokeilla niitä. Pienryhmissä olen havainnut, että voimamieslajeja kokeillaan mielellään.

Ahola on itse rakentanut monet tarvittavat välineet, kuten säädettävät atlaskivet. Kivet voi avata, mikä mahdollistaa vastuksen muuttamisen.

– Luulin, että olen itse keksinyt idean, mutta Amerikassa joku muu olikin jo keksinyt saman aikaisemmin.

Yksi erikoisimmista laitteista on vinssaus, jossa liikutellaan kelkkaa alumiinikiskoa pitkin. Kiskoja on kaksi vierekkäin, jotta voimia voi mitellä yhdessä kaverin kanssa.

– Kelkka liikkuu 40 senttiä yhdellä pyöräytyksellä. Se on todella raskasta, Ahola sanoo.

Voimamies ohjaa itse useita ryhmiä ja pyrkii olemaan paikan päällä mahdollisimman paljon. Kesäksi avautuu ulkorata, jonka Ahola rakentaa itse.

– Paljon on omin käsin tehtyä. Metallisia laitteita ei ole ollut järkeä tehdä itse, koska ne vaativat pätevän hitsarin. 

Ennen saliprojektia Ahola teki elantonsa lähinnä talonrakennuksessa. Näistä projekteista hän on nyt enimmäkseen luopunut.

"En lähde pakottamaan jäsenyyteen"

Ahola on huomannut, että pitkä sitoutuminen ei houkuttele ihmisiä kuntosalien asiakkaiksi.

– En missään nimessä lähde pakottamaan ihmisiä jäsenyyteen. Olen sanonut asiakkaille, että otan heiltä sähköpostitiedot, mutta ne menevät vain asiakasrekisteriin. Takaan, että en lähetä kenellekään sähköpostilla tarjouskirjeitä, jos lopettavat jäsenyyden. En ikinä lähde siihen, vaikka se olisi jonkun mielestä huonoa bisnestä.

Ahola ei ole ottanut käyttöön myöskään verkkolaskutusta. Asiakkaat käyvät maksamassa jäsenyytensä paikan päällä.

– Meillä on joka päivä henkilökuntaa paikalla. Asiakkaat tykkäävät tästä systeemistä. Pidämme myös juomakaapin aina auki. Kaikki perustuu rehellisyyteen.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yyterissä sijaitseva ravintola Laguuni sai äskettäin uuden yrittäjän, 19-vuotiaan Teija Lehdon.

– Asun itse Meri-Porissa ja tiedän paikan hyvin. Itseäni häiritsi, että paikka on ollut suljettuna. Huhtikuussa olisi tullut kaksi vuotta siitä, kun ravintolan toiminta päättyi.

Edelliset yrittäjät päättivät lopettaa Laguunin toiminnan ja keskittyä Porin keskustassa sijaitsevaan ravintolaansa.

– Lapsena Laguuni oli minulle tärkeä paikka. Olin ensimmäisinä omistajilla lapsenvahtina ja seuraavilla kesätöissä, hän kertoo.

– Ajattelin, että paikka pitää avata ja että sen toiminnasta olisi paljon iloa lähiseudulla asuville. Se paikka vaan kuuluu Yyteriin.

Lehto alkoi toimia nähtyään viime keväänä Laguunin vuokrailmoituksen.

– Sanoin vitsillä äidille, että aloitetaanko yrittäjinä.

Nyt äiti on vain töissä, mutta mikä tärkeintä, Laguuni on jälleen avoinna asiakkaille.

Ikä oli ongelma pankille

Ennen avajaisia Lehto joutui taistelemaan tosissaan rahoituksen saamiseksi.

– Paljon vaikeuksia on ollut matkan varrella. Erityisen hankalaa oli lainan saaminen pankista. Siinä meni neljä kuukautta, hän harmittelee.

Lehdon tavoitteena oli saada Laguuni auki maaliskuussa, mutta aikataulu oli viivästyä pankkineuvottelujen takia.

– Joka paikassa jankattiin, että kun olen niin nuori yrittäjä, sen takia lainaa on vaikea saada.

Lehdon laskelmat olivat kuitenkin kunnossa eikä niitä vastaan ollut sanomista. Lopulta Lehto päätti ottaa yhteyttä suoraan pankinjohtajaan, joka oli edellisten omistajien tuttava.

– Starttirahan saaminen oli helpompaa, mutta sielläkin ikäni tuli esille useaan otteeseen. Tuntui, että ikäni oli kaikille isoin kysymysmerkki. Minulla oli kuitenkin kertoa kaikki tieto, mitä kysyttiin.

Avajaisissa 130 ihmistä

Päättäväisellä yrittäjällä ei käynyt missään vaiheessa mielessä, että projekti kaatuu.

– Uskallus ei ole ollut koetuksella. Olin alusta asti varma, että tämä onnistuu, vaikka sitten vaikeuksien kautta.

Nyt Laguuni on ollut avoinna kolmisen viikkoa. Asiakkaita on riittänyt.

– Avajaisissa oli 130 ihmistä, kaikki eivät mahtuneet edes sisälle. Viikonloppuisin karaoke on vetänyt hyvin väkeä, Lehto sanoo.

Lehdon tavoitteena on tehdä Laguunista ympärivuotinen ravintola. Aikaisemmin se on ollut avoinna ainoastaan kesäkaudella.

– Pientä remonttia tämä kaipaisi. Jossain vaiheessa suunnitelmissa on myös laajennus. Ravintolan toisella puolella olisi isot takatilat, jonne voisi toteuttaa vaikkapa tilaa biljardipöydille.

Nyt Lehto toivoo yhtä lämmintä kesää kuin viime vuonna.

Kuva: Satakunnan Kansa /

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Vuokko Varila-Kiverän ja Keijo Kiverän uralle ravintola-alan yrittäjinä mahtuu huippuja ja alhoja. Espoon Leppävaarassa toimivat yrittäjät pyörittävät Suomen toiseksi vanhinta teatteriravintolaa ja kahta ravintolaa.

Pariskunta aloitti ravintolayrittäjinä vuonna 1982 Lounasmestari-ravintolalla Helsingin Haagassa. Espoon kaupunki etsi kuitenkin ravintoloitsijaa Galleria-kauppakeskuksen viereen. Keijo Kiverä oli Leppävaarasta kotoisin ja Varila-Kiverälla oli unelma kohtuullisen kokoisesta ja tasokkaasta ruokaravintolasta. Niinpä ravintola siirtyi Haagasta Espooseen vuonna 1985.

– Suur-Leppävaaran alueen oli tarkoitus kasvaa 60 000 asukkaan keskittymäksi. Pääsimme vaikuttamaan ravintolan piirustuksiin alusta asti. Piti olla lottovoitto rakentaa uusi ravintola sinne, Varila-Kiverä kertoo.

Espoon kaupunki suunnitteli Albergan kartanon purkamista, joten pariskunta nappasi Alberga-nimen uudelle ravintolalleen, joka avautui vuonna 1988.

Pian yrittäjiä kuritti kuitenkin lama. Yritysten edustusillalliset vähenivät minimiin. Oli pakko keksiä jotakin uutta.

– Meiltä kysyttiin vuonna 1991, alkaisimmeko esittämään teatteria ravintolassamme. Espoon kaupunki tuki toimintaa vuoden. Tuottaja Matti Saartamo ja Eeva Litmanen loivat suhteita ja teatteritoiminta lähti käyntiin. Se pelasti meidät, Varila-Kiverä kertoo.

Alberga kasvoi ja pariskunta myi Lounasmestari-ravintolan ja perusti Albergan yhteyteen Harakanpesä-baarin vielä vuoden 1991 aikana. Pari vuotta myöhemmin syntyi vielä Peräharakka, jossa oli biljardia, darts-taulu ja muuta aktiviteettia.

Lamavuosista selvittiin lopulta kuivin jaloin.

Uudistukset ovat pakollisia mutta niissä piilee riskejä

Suur-Leppävaaran asukasmäärä on kasvanut vuosien mittaan lähes 70 000 asukkaaseen. Varila-Kiverä ja Kiverä ovat ottaneet Leppävaaran omakseen ja keskittäneet toimintansa kehittämisen sinne. Yrittäjäpariskunta on osallistunut kaikenlaisiin katutapahtumiin ja tempauksiin. Osallistuminen on tehnyt tunnetuksi sekä ravintoloita että yrittäjiä.

Parhaina vuosinaan 1993-2005 pariskunta on pystynyt pitämään kahden viikon lomia. Heikompina vuosina on täytynyt olla työteliäs ja kekseliäs. Teatteri on kuitenkin pysynyt ohjelmistossa aina.

– 1990-luvun lopussa teatteri hävitti á la carte -asiakkaita, joten siirryimme teatteri- ja tilausravintolaksi, mikä on kannattavampaa. Teatteri vetää yllättävän hyvin edelleen, vaikka sitä onkin vähennetty, Varila-Kiverä kertoo.

Teatteritoiminta on pysynyt hyvin samanlaisena 27 vuotta. Viime vuosina ohjelmistossa on ollut paljon musiikkinäytelmiä. Varila-Kiverä yrittää miettiä uudistuksia, mutta ne vaativat aina markkinointisatsauksia ja eivätkä takuuvarmasti toimi. Esimerkiksi stand- up karkotti vanhoja asiakkaita, mutta ei vetänyt uusia toivotulla tavalla.

Alku kauppakeskuksessa oli rankka

Vuonna 2005 yritys laajeni jälleen. Kauppakeskus Sellon yhteyteen avattiin ravintola Base pääsisäänkäynnin viereen. Alku kauppakeskuksessa oli yllättävän rankkaa.

– Viisi vuotta meni, että päästiin asiakkaiden tietoisuuteen. Satsasimme kaikki rahat Albergasta Basen markkinointiin. Uskoimme aina, että Base lähtee lentoon, ja tilanne parani, kun puskaradio lähti toimimaan, Varila-Kiverä kertoo.

Basen menestystä viivytti osaltaan myös talouskriisin vaikutukset, sillä vuonna 2008 yrittäjäpariskunta kohtasi jälleen talouden taantuman. Yrityksen taloudellinen tilanne oli hyvä ja yritys velaton, mutta asiakaskato tuntui silti.

–Iältään vanhemmat asiakkaat säikähtivät selvästi lamaa. Puolitoista vuotta kesti, ennen kuin uskallettiin taas järjestää syntymäpäiviä ja muita juhlia. Yritykset alkoivat taas tarjota illallisia asiakakkailleen ja henkilökunnalleen, eikä aina vain halvinta menua ja viiniä, Varila-Kiverä kertoo.

Vielä yksi idea

Onneksi vastoinkäymisten vastapainoksi on ollut yhtä paljon onnistumisia ja ilon aiheita. Varila-Kiverä iloitsee siitä, että koko alan ammattitaito on kansainvälistynyt ja parantunut. Myös viinivalikoima ja laatu ovat parantuneet. Nuorempi sukupolvi käyttää ravintolapalveluita paljon.

Nyt yrittäjäpariskunta miettii yrityksen jatkoa. Molemmat ovat eläkeiässä, Vuokko 66-vuotiaana ja Keijo 67-vuotiaana, ja eläkepäivistä olisi mukava nauttia vielä, kun terveys sallii.

Tytär on mukana Albergan toiminnassa ja poika opiskelee kokiksi, mutta he eivät toistaiseksi ole halukkaita ottamaan toimintaa hoitaakseen ainakaan koko laajuudessaan.

Varila-Kiverälläkin on vielä ainakin yksi yritysidea toteuttamatta.

– Minulla on haaveena kahvila, josta saisi monen sortin sijaan viittä tai kuutta omaa tuotetta sekä lasin portviiniä kahvin ja teen kylkeen. Kunnon mummon kahvila! Olen nähnyt ravintola-alan linjan aika lailla kokonaan, mutta kahvila puuttuu. Voisin vielä käynnistää sellaisen Leppävaaraan ja sitten lopettaa, hän sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yritysten verotus yksinkertaistuu, sillä eduskunta hyväksyi tammikuun lopussa elinkeinoverolain muutoksen tulolähdejaon poistamiseksi osakeyhtiöiltä. Laki muuttuu 1.7.2019 siten, että muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa, eli jo 2019 puolella alkavia kalenterivuodesta poikkeavia tilikausia.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että uusia säännöksiä sovelletaan jo sellaisten vireillä olevien tilikausien verotuksessa, jotka päättyvät vuoden 2020 puolella.

Aikaisemmin yrityksen liiketoiminnan verotus on noudattanut elinkeinoverolakia, mutta jos yrityksellä on ollut muita tuloja, kuten vuokratuloja, niitä on verotettu tuloverolain mukaan. Osakeyhtiö ei ole voinut kuitata keskenään elinkeinotoiminnan ja muun toiminnan tuloa ja tappiota.

Suomen Yrittäjien veroasioista vastaava päällikkö Sanna Linna-Aro antaa esimerkin siitä, miksi aikaisemin tapa on voinut olla yrittäjille ongelma:

– Jos esimerkiksi konepajaliiketoimintaa harjoittavalla yhtiöllä on kaksi kiinteistöä, joista vain toinen on ollut liiketoiminnan käytössä, se voi laittaa toisen kiinteistön vuokralle ja saada siitä tuloa. Yhtiön konepajaliiketoimintaa verotetaan elinkeinoverolain mukaan ja vuokraustoimintaa tuloverolain mukaan. Molemmista maksetaan 20 prosenttia veroa, mutta ongelma syntyy, jos liiketoiminta olisi ollut tappiollista ja vuokraustulo voitollista. Yhtiö ei ole voinut kuitata vuokraustoiminnasta saamillaan tuloilla liiketoiminnan tappiota. Se ei ole tarkoituksenmukaista, koska kyseessä on yksi ja sama yritys, Linna-Aro sanoo.

Edellä kuvatussa tilanteessa yhtiö on joutunut maksamaan vuokraustoiminnan tuloista veroa, mutta lainsäädäntömuutoksen myötä yhtiö voi vähentää liiketoiminnan tappiota vuokraustoiminnasta saamistaan tuloista. Jos esimerkiksi liiketoiminta olisi 100 000 euroa tappiolla ja vuokraustoiminnan tulot 100 000 euroa plussalla, yhtiö maksaa veroja jatkossa nolla euroa, kun aikaisemmin se olisi joutunut maksamaan 20 000 euroa.

Osakeyhtiö ja muut yhteisöt erikseen

Muutoksen myötä yhteisöt jakautuvat kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä, johon kuuluvat kaikki tavalliset osakeyhtiöt, yhteisöjen verotuksessa sovellettaisiin aina elinkeinoverolakia. Näiltä yhteisöiltä muun toiminnan tulolähde siis poistuu.

Jatkossa siis yhteisön kaikki tulonhankkimismenot ja vähennyskelpoiset korkomenot voidaan vähentää elinkeinotulolähteen tuloista. Erilaisista toiminnoista aiheutuneet tappiot voitaisiin niin ikään vähentää joustavasti tulolähteen sisällä eräitä vähäisiä rajoituksia lukuun ottamatta.

Toiseen ryhmään kuuluisivat yhteisöt, joiden toiminta olisi elinkeinobverolain alaista vain silloin, jos toiminta täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkit. Tällaisia ovat muun muassa yleishyödylliset yhteisöt, julkisyhteisöt ja asunto-osakeyhtiöt sekä keskinäiset kiinteistöyhtiö. Näillä tulolähde määräytyy toiminnan luonteen mukaan, kuten ennen muutosta.

Maatalouden tulolähteeseen uudistuksella ei ole vaikutusta, vaan se säilyy jatkossakin.

Uutuutena muu omaisuus

Elinkeinoverolakiin lisätään uusi omaisuuslaji nimeltään muu omaisuus. Muuhun omaisuuslajiin kuuluu sellainen omaisuus, jolla on löyhempi liityntä yhteisön elinkeinotoimintaan ja jota ei voida lukea mihinkään muuhun omaisuuslajiin kuuluvaksi. Näitä ovat esimerkiksi rahoitus-, vaihto-, käyttö- tai sijoitusomaisuus. Taloustaito-lehden esimerkin mukaan sijoitusasunto on muuta omaisuutta, mutta työntekijän työsuhdeasunto on käyttöomaisuutta. 

Omaisuuslajilla on merkitystä esimerkiksi hankintamenon jaksottamisen ja arvonalennusten vähennyskelpoisuuden kannalta.

Uudessa omaisuuslajissa luovutusvoitot ovat veronalaista tuloa mutta luovutustappiot vain rajallisesti vähennyskelpoista menoa. Rajoitus koskee vain henkilöyhtiöiden yhtiöosuuksien sekä muiden kuin kiinteistöyhtiöiden osakkeiden luovutustappioita. Tällainen tappio on vähennyskelpoinen vain muun omaisuuden luovutuksesta syntyneistä veronalaisista voitoista verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna.

– Tätä rajoitusta on kritisoitu lainsäädäntöprosessin aikana, mutta sen tarkoitus on rajoittaa esimerkiksi mahdollisuutta kattaa osakeluovutuksista syntyneitä tappioita konserniavustuksella, Linna-Aro kertoo.

Konserniavustusten käyttöala laajenee

Konserniavustuksen antajien ja saajien piiri laajenee huomattavasti nykyisestä. Kun osakeyhtiön verotuksessa sovelletaan elinkeinoverolakia, yhteisö kuuluu konserniavustuksen piiriin siitä riippumatta, onko sen toimintaa pidettävä liiketoimintana.

– Konserniavustus laajenee esimerkiksi niin sanottuihin  holding-yhtiöihin, kun aikaisemmin sekä konserniavustuksen saajan että antajan tuli harjoittaa liiketoimintaa. Jatkossa myös tällaiset muuta toimintaa harjoittavat yhtiöt voivat siten tasata tulostaan, kun konserniavustuksen edellytykset täyttyvät, Linna-Aro sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yrittajat.fi julkaisee viikoittain AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot. Listattujen joukossa on nyt muun muassa Elinan Elementit.

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 41 yritystä.

Listalla olevan yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 6,1 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo 9,2 miljoonaa euroa. Listalla on mukana Microsoft Oy, jonka 181 miljoonan euron liikevaihto ja yli 20 miljoonan euron tulos näkyvät keskiarvoissa.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kouvolassa ja Kuusankoskella on murtauduttu useampaan parturi-kampaamoon.

Yksi yrittäjistä, jonka liikkeeseen on murtauduttu, on Pia Tommiska.

– Liikkeistä on viety aineita ja välineitä. Niistä kertyy useampien tuhansien eurojen tappiot. Varkaat ovat osanneet katsoa kalliimpia saksia ja koteloita niihin, Tommiska kertoo.

Hän ajaa parturi-kampaajan työnsä lisäksi taksia ja on pyytänyt öisin taksia ajavia tuttujaan pitämään pääkadun varrella sijaitsevaa liikettään silmällä.

Yrittäjät ovat asentaneet hälytysjärjestelmiä ja harkitsevat muitakin varotoimenpiteitä. Tommiskalla on kolme yrittäjää vuokratuolilla sekä kauneusalan yrittäjä vuokralla. Myös kauneusyrittäjän tarvikkeita on viety.

– Kyllä sitä vähän vauhkoontuu ja nuoremmat vilkuilevat olkansa yli, kun yksityisyyttä loukataan tällä tavalla. Olemme miettineet, pitäisikö alkaa päivisinkin pitää ulko-ovea lukossa. Eteenpäin on kuitenkin mentävä, eikä voi antaa pelolle valtaa, Tommiska sanoo.

Kouvolan poliisi on pistänyt tapahtumat merkille ja vahvistaa, että murtoja on ollut useampi kuin kaksi. Yhtäläisyysmerkkejä murtojen tekijöiden kesken tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen ei voi kuitenkaan tutkinnan tässä vaiheessa vetää.

– Yhteen murtoon on tiedossa tekijä, mutta siihen, mikä on murtojen tarkoitus tai onko niillä yhtymäkohtia, on liian aikaista sanoa, tutkinnanjohtaja Mikko Kiuru sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yrittäjäristeily tulee kolmannen kerran! – Risteily on hyvä paikka verkostoitumiseen, kun ympäristö on suljettu, eikä porukka leviä kaupungille. Itse yhdistän bisnestä ja huvia. Se on palkintoni yrittäjyydestä, johtamis- ja kehittämiskouluttaja Sanna Meronen-Vilenius kertoo.

Meronen-Vilenius lähtee 8.–9.6.2019  jo kolmatta kertaa järjestettävälle Yrittäjäristeilylle.

Tapahtumaa kehitetään aikaisempien vuosien palautteen perusteella. Viime vuoden palautteista kävi ilmi, että yrittäjäristeily osallistujilleen tärkeä verkostoitumiskanava. Monille se on pääasiallinen syy lähteä matkaan ylipäätään.

”Parasta on tapaamiset toisten yrittäjien kanssa ja samalla voi ottaa itsekin vähän rennommin.”

”Hyvä hengähdyshetki samanhenkisessä porukassa.”

”Kontaktit kollegojen kanssa ja hyvät luennot.”

Teemana raha

Risteilyn tavoite on tarjota osallistujille hyötytietoa ja irrottautumista arjesta. Tänä vuonna teemana on raha ja rahanarvoinen tieto yrittäjille. Lavalle nousee myös yrittäjiä kertomaan omia tarinoitaan.

– Raha on hyvä aihe, koska se puhuttaa aina. Siitä pitäisi uskaltaa puhua vielä enemmän. Toivon, että luentojen näkemys on laaja pienyrittäjistä suurempiin ja eri toimialoihin. Yksinyrittäjän näkökulmasta hinta ja arvonluominen ovat tärkeitä. Jos taso on yhtä hyvä kuin viime vuonna, ei tule pettymyksiä, Meronen-Vilenius sanoo.

Juttua voi aina jatkaa uusien yrittäjätuttujen kanssa, sillä raha kiinnostaa kaikkia.

Myös viestintäyrittäjä Pia Hirvonen pitää aihetta tärkeänä. Talousasiat ja luvut ovat yrittäjillä usein hyvin hanskassa, mutta avointa keskustelua rahasta tarvitaan.

– Nykypäivänä suunta on kohti kumppanuutta, avoimuutta ja win-win-tilanteen hakemista. Asiat puhutaan auki ja haetaan yhteistä voittamista, Hirvonen sanoo.

“Tyhjin käsin ei ole tarvinnut koskaan tulla pois”

Hirvonen pitää tärkeänä myös itsensäkehittämistä ja kaupankäyntiä. Vaikka sopimusta ei laivalla syntyisi, suhteita, jotka johtavat kauppaan, voi solmia yrittäjäristeilyllä.

– Olen aktiivinen järjestöihminen, joten on kiva saada vastapainoksi itsensäkehittämistä ja verkostoitumista. Odotan samaa tänä vuonna. On tietysti itsestäkin kiinni, mitä verkostoitumisesta saa irti, mutta tyhjin käsin ei ole tarvinnut koskaan tulla pois. Jokin nytkähtää aina eteenpäin ja jotain jää mieleen, hän sanoo.

Asiantuntijat äänessä

Risteilyillä on mukana julkisuudesta tuttuja kasvoja sekä asiantuntijaluentoja.

Risteilyllä pääsee tanssimaan Paula Koivuniemen ja bilebändi Gebardin tahdissa. Lue Paula Koivuniemen haastattelu täältä. 

Myös ohjelman viihdeosuudet saivat aiemman risteilyjen palautteessa kiitosta.

Tänä vuonna lavalle nousevat juontaja André Noël Chaker, Varustelekan perustaja Valtteri Lindholm, kuvaaja ja leikkaaja sekä yrittäjä Tuukka Temonen, juristi, sijoittaja ja yrittäjä Elina Koivumäki, Talousvalmentaja, sijoittaja ja yrittäjä Nina Nordlund sekä taikuri Robert Jägerhorn.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Jyväskyläläinen ammattikeittiöiden ohjelmistoa kehittävä Jamix on allekirjoittanut sopimuksen arvostetun yhdysvaltalaisen Yale-yliopiston kanssa.

Yliopisto hyödyntää ohjelmistoa opiskelija-asuntoloiden 11 keittiössä sekä suuressa keskuskeittiössä reseptien, raaka-aineiden, ruokalistojen ja varastojen hallinnassa. Ohjelmistossa on sisällä työnohjaus, tuotantolistat ja ravintoarvotiedot sekä sisäisen tiedottamisen kanava opiskelijoille. Yalen ravintolat valmistavat 14 000 annosta päivittäin.

Sopimusta on edeltänyt kahden vuoden pitkä projekti Suomessa ja Yhdysvalloissa.

– Viime syksynä alkoi maratonin loppustadion häämöttää, mutta sopimus ei silloinkaan ollut vielä varmaa, toimitusjohtaja ja perustaja Mikko Jaatinen kertoo.

Jaatinen osallistui marraskuussa 2016 Hotel Experience Expert -mesuuille New Yorkissa. Siellä sattui kiertämään myös Yalen yliopiston ravintolatoiminnasta vastaavat johtajat, jotka etsivät järjestelmää käyttöönsä.

– Hänellä oli kysymyksiä ja minulla niihin kaikkiin vastaukset. Sain kutsun tulla esittelemään ohjelmistoani Yalen kampukselle ja kohta uuden kutsun. Paljon oli kyse siitä, että tapasin oikeat ihmiset oikeaan aikaan, Jaatinen kertoo.

Hän alkoi käymään Yhdysvalloissa noin kolmen kuukauden välein ja järjesti tapaamisen Yaleen joka reissulle. Vuoden jälkeen oli ilmeistä, että Jaatisen täytyi muuttaa paikan päälle. Palaveri kolmen kuukauden välein oli liian harvoin.

Nykyään Jamixilla on toimisto Bostonissa ja Jaatinen asuu pääosin Yhdysvalloissa.

Hankaluuksia ja hidasteita on riittänyt

Etenemistahtiin vaikutti myös muut asiat. Yksi suuri erottava tekijä on mittayksiköiden ero. Muu maailma käyttää kilogrammoja ja litroja, Yhdysvalloissa puhutaan unsseista, kupeista ja gallonista, jotka ovat suurpiirteisempiä kuin Euroopan grammat. Niiden muuttaminen koko ohjelmistoon hukkaamatta kuitenkaan eurooppalaisia mittayksiköitä oli suuri projekti. Jaatinen vertaa sitä talon sähköjärjestelmän vaihtamiseen.

– Muunnostyöt kuulostavat pikkujutulta, mutta pistorasian vaihtaminen ei riitä. Täytyy vaihtaa myös sulaketaulut ja repiä lattiat auki, koska sielläkin on sähköliitäntöjä, Jaatinen kertoo.

Jamix on hyödyntänyt aikaa luomalla yhteyksiä sähköisiä järjestelmiä kahteen maan suurimpaan tukkuun ja hankkinut niihin liittyviä vastuuvakuutuksia ja muita muodollisuuksia.

Siltä varalta, että Yalen sopimus ei olisi toteutunutkaan, Jaatinen on valmistellut muita mahdollisia asiakkuuksia. Hän on käynyt puhumassa Stanfordin yliopistossa ja käynyt keskusteluita Harvardin yliopiston kanssa sekä luonut suhteita ruoka-alan toimijoihin.

–Projekti on ollut ajoittain turhauttava sen epävarmuuden takia. Yale on halunnut olla Jamixin ensimmäinen asiakas Yhdysvalloissa ja saada siitä huomion, Jaatinen kertoo.

–Yksittäisenä asiakkaana Yale on tietysti upea ja merkittävä, mutta se myös avaa meille USA:n markkinan. Referenssi ei voisi hienompi enää olla, Jaatinen kertoo.

Taustalla 30 vuoden kehittelytyö

Jamix ja Jaatisen yrittäjäura on lähtenyt käyntiin 30 vuotta sitten puolivahingossa. Jaatinen opiskeli Jyväskylän yliopistossa ja oppi ohjelmointitaitoja.

Ammattikeittiöohjelmisto alkoi kehittyä, kun Jaatinen seurusteli 21-vuotiaana suurtalousesimieheksi opiskelevan tytön kanssa ja kehitti tälle ruokien kustannuksia ja ravintoarvoja laskevan ohjelmiston. Siitä kiinnostuivat ammattikoulun opettajatkin.

–Satsasin siihen täysillä. He kysyivät, voisiko ohjelmistoon lisästä rasvaprosentin ja näyttivät sille laskukaavan. Seuraavana päivänä vein heille uuden levykkeen, johon olin lisännyt rasvaprosentin. Vein harva se päivä uuden version ja sain virheilmoituksia sekä palautetta oppilaitoksesta. Vuonna 1990 ammattikoulu osti ohjelmiston opetuskäyttöön, Jaatinen kertoo.

Hän muistelee, että ohjelmiston kauppahinta olisi ollut noin 2 000 markkaa. Se oli suuri summa opiskelijalle, jonka opintolaina oli 7 000 markkaa vuodessa ja kesätyöstä pankissa jäi käteen noin 3 400 markkaa. Omalle työlleen hän ei osannut laskea hintaa.

Vuoden 1990 keväällä Jaatinen oli myynyt noin viisi ohjelmistoa, mutta syksyllä puhelin soi jo taukoamatta käyttötuesta ostotarjouksiin. Jaatinen huomasi olevansa yrittäjyyden tiellä.

– Tein kaiken itse monta vuotta. 1990-luvun puolivälissä palkkasin yhden työntekijän ja sitten seuraavan. Vuonna 2010 palkkasin äitiysloman sijaiseksi puhelinvaihteen, joka kysyi, saako hän alkaa myydä samalla. Annoin luvan ja myyntimme nousi 38 prosenttia kuukaudessa, Jaatinen kertoo.

Kasvuloikkia maailmalle

Yrittäjä huomauttaa, että Jamix oli pitkään pieni yritys, joka teki paljon, mutta ei juurikaan kasvanut. Viimeisen reilun viiden vuoden aikana liikevaihto on kasvanut vajaasta miljoonasta eurosta viime vuoden 2,7 miljoonaan euroon. Työntekijöitä on nykyään 27.

Jamixin asiakkaita ovat suuret toimijat, kuten Mikkelin kaupunki, kunnat ja oppilaitokset, Stockmann Herkku ja ravintolaketjut sekä pienemmät toimijat.

– Liikevaihtomme kasvaa tänä vuonna reilusti yli 3 miljoonan euron ja se on kotimaan kasvua. Yhdysvalloissa kestää vielä kuukausia ennen kuin voimme lähettää laskua kenellekään. Mutta kun pääsemme vauhtiin, kuka tietää, mitä kasvumahdollisuuksia siellä on, Jaatinen kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Suomalainen muotoilutuotteiden valmistaja Magisso on tehnyt sopimuksen lentokonetavaroita valmistavan Spiriantin kanssa business-luokan Airwaves-kattaussarjastaan. Se esitellään tänään tiistaina alkavilla World Travel Catering & Onboard Services -messuilla Hampurissa, Saksassa.

Spiriant on saksalaisen Lufthansa-konsernin tytäryhtiön LSG Groupin omistuksessa. LSG Groupilla on 75 vuoden kokemus in-flight-palveluiden tuottamisesta ja sen vuoden 2017 liikevaihto oli 3,2 miljardia euroa.

Airwaves on Magisson historian suurin yksittäinen kokoelma ja se sisältää 13 lentokonekäyttöön tarkoitettua air catering -tuotetta.

Toimitusjohtaja Juhani Sirénin mukaan Magissoa pyydettiin tekemään mallisto.

–Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, mitä sopimus tarkoittaa Magissolle kasvumielessä, mutta toivon, että se on hyvä alku johonkin ja suomalainen muotoilu pääsee maailmanlaajuisesti esiin, Sirén sanoo.

Kattauksen kappalemäärät ovat ainakin suuria. Sirénin mukaan pienen lentoyhtiön kattaus voisi olla 20 000- 50 000 kappaletta yhtä tuotetta riippuen lentokonelaivueen koosta. Esimerkiksi Lufthansa ei kuitenkaan ole pieni lentoyhtiö. Spiriantin kautta mallisto on vapaasti ostettavissa muillekin lentoyhtiöille.

– Kun yhtiö lentää pitkiä matkoja laajarunkokoneilla, bisnesluokan kattauksen kappalemäärät voivat olla 5-10-kertaisia pienen yhtiön kattaukseen verrattuna. Alessi-brändi on toimittanut yhdysvaltalaiselle Delta-yhtiölle pitkälti toistakymmentä miljoonaa tuotetta, Sirén kertoo.

Magisso on perustettu helsingissä vuonna 2008. Sen pääkohderyhmä on kansainväliset retail-, b-to-b- ja asiakaslojaliteettikohderyhmät. Sen suurimmat markkina-alueet ovat Saksa ja Pohjois-Amerikka. Yli 90 prosenttia noin kolmen miljoonan euron liikevaihdosta tulee ulkomailta. Yritys työllistää 15 työntekijää, joista viisi on yhdysvaltalaisen tytäryhtiön palveluksessa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Tänään tiistaina avattu handata.fi-nettipalvelu sisältää perustiedot kaikkien manner-Suomen 295 kunnan ostoista. Lisäksi palvelusta löytyvät kaikki kuntien, kuntayhtymien, kunta- ja valtionyhtiöiden, valtion viranomaisten, säätiöiden, yhdistysten ja muiden hankintalain alaisten toimijoiden tekemät kilpailutetut hankinnat vuosilta 2015-2017. Data-aineistoa on kerätty mittava määrä, yhteensä runsaat 14 miljoonaa tietokantariviä.

Kyseessä on Varsinais-Suomen Yrittäjien johdolla toteutetun Handata-hankkeen seurauksena syntynyt verkkosivusto.

– Toivomme, että avoin tieto kuntien ostolaskudatasta lisää kuntien taloudenpidon läpinäkyvyyttä ja kasvattaa ymmärrystä siitä, mihin ja miten kansalaisten veromiljardit kuluvat. Sekä päättäjät, virkamiehet että kuntalaiset löytävät nyt tiedot kuntien ostolaskuista ja hankinnoista nopeasti, yhdestä ja samasta paikasta, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter sanoo.

Jokaisella kunnalla on verkkopalvelussa oma sivu, eli käyttäjä voi selata ja vertailla eri kuntien ostolasku- ja hankintatietoja. Sivustolla voi myös tutkia, kuinka paljon ja keneltä yksittäinen kunta on ostanut palveluja, aineita, tarvikkeita ja tavaroita, teettänyt urakoita tai paljonko se on maksanut erilaisia avustuksia.

Kuntien julkaisemista taloustiedoista on paljastunut paljon puutteita.

– Materiaaleissa on virheellisiä Y-tunnuksia, tai tunnusta ei ole merkitty tietoihin ollenkaan. Tiedot ostettujen tavaroiden ja palvelujen toimittajasta saattavat lisäksi olla virheellisiä tai ne puuttuvat kokonaan. Myös summissa on paljon puutteita, joita on tekemiemme lisäkyselyjen yhteydessä kuitattu pilkku- tai nollavirheiksi. Lisäksi materiaalista paljastuu, kuinka paljon julkisella puolella siirretään veronmaksajien rahaa sisäisesti paikasta toiseen: esimerkiksi kunta laskuttaa itse itseään, Handata-hankkeen projektipäällikkö Jorma Saariketo kertoo.

Harva kunta noudattaa suositusta

Verkkopalvelu on perusmuodossaan ilmainen kaikille käyttäjille, mutta käyttäjän pitää rekisteröityä, jos haluaa hakea yksityiskohtaisia tietoja palveluun kerätystä tietokannasta.

Tällä hetkellä kuntien ostolaskudatan julkaisua ohjaa Kuntaliiton suositus, jota on noudattanut ainoastaan 28 kuntaa. Handata-hankkeen kuntajohtajille tekemän kyselyn mukaan Kuntaliiton suositus ostolaskudatan julkaisemisesta tunnetaan, mutta sen noudattaminen on varsin vähäistä etenkin keskikokoisissa ja pienissä kunnissa.

– Ostolaskudatan julkaiseminen tulisi tehdä lainsäädännöllä pakolliseksi avoimuuden lisäämiseksi. Varsinais-Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että osto- ja hankintadatan aiempaa laajempi julkisuus terävöittää julkisten ostajien toimintatapoja ja lisää painetta kehittää virkakunnan talousosaamista, Hanna Munter toteaa.

Kahdestatoista suurimmasta kunnasta kaikki muut paitsi Turku julkaisevat vuosittain ostolaskudatan avoimena datana. Kahdestakymmenestä suurimmasta kunnasta 15 on mukana julkaisijoiden joukossa.

Kuntien ostolaskudata on kerätty Handata.fi-palveluun pääosin kesän ja syksyn 2018 aikana eri avoimen datan lähteistä. Suurin osa kuntien ostolaskutiedoista on julkaistu kuntien omissa verkkopalveluissa ja pienempi osa eri tyyppisissä avointa dataa keräävistä palveluportaaleista. Tiedot julkisista hankinnoista vuosilta 2015–2017 on selvitetty Työ- ja Elinkeinoministeriön ylläpitämästä HILMA-palvelun tietokannasta. Handata-tietokannassa on noin 300 miljoonaa yksittäistä tietoa ostolaskuista. Julkisten hankintojen osalta on käyty läpi noin 30 000 ilmoitusta.

Verkkopalveluun lisätään loppukesällä 2019 myös vuoden 2018 ostolaskudata. Jatkossa palveluun lisätään muun muassa tietoja kuntien henkilöstökuluista ja velkaantuneisuudesta.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi