Suomen Yrittäjät on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle, että yrittäjän omavastuuaika sairauspäivärahassa tulisi lyhentää nykyisestä neljästä päivästä yhteen eli sairastumispäivään. Yrittäjille tehdyssä kyselyssä peräti 87 prosenttia vastaajista kannatti ajatusta.

- Muutoksen tärkeydestä kertonee se, että jopa 56 prosenttia vastaajista oli valmis siihen, että yrittäjät itse rahoittaisivat uudistuksen, jos muuta rahoitusta siihen ei saada, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä sanoo.

Hellsténin mukaan muutos olisi erittäin tärkeää saada etenemään mahdollisimman pian.

- Sosiaaliturvakyselyyn vastanneista yksinyrittäjistä noin 68 prosenttia kertoi olleensa sairaana töissä viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana ja heistä joka kuudes jopa yli 10 päivää, Hellstén kertoo tuloksista.

Mitä nuoremmasta yrittäjästä on kyse, sitä useammin työskennellään sairaana: alle 35-vuotiaista sairaan töihin oli mennyt jopa 86 prosenttia. Paljon sairaana työskennelleet yrittäjät olivat myös muita useammin poissa yritystoiminnasta terveydellisistä syistä.

Saman kyselyn mukaan vain joka neljännellä yrittäjällä on lähipiirissään henkilö, joka kykenee sijaistamaan yrittäjää tämän poissaolojen aikana. Yksinyrittäjistä sijainen löytyi vain 15 prosentilla. Sijaisia oli muita harvemmin myös yrittäjillä, jotka olivat enemmän töissä sairaana.

Kysymys esitettiin osana Suomen Yrittäjien sosiaaliturvakyselyä. Siihen vastasi 1000 yrittäjää. Koko kysely julkistetaan alkuvuonna 2017.

FallUp on Euroopan suurin opiskelijoille suunnattu yrittäjyystapahtuma. Sen järjesti Aalto-yliopiston opiskelijoiden yrittäjäyhteisö Aalto Entrepreneurship Society eli Aaltoes yhdessä kymmenien yhteistyökumppaneiden ja startupien kanssa. Tapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa.

Nuoret Yrittäjät on yksi FallUpissa mukana olleista yhteistyökumppaneista ja heidän messuosaltollaan oli vilskettä koko päivän ajan.

– Todella hyvät fiilikset, jo viime vuonna oli hyviä kokemuksia. Paljon kävi nuoria, osa heistä vasta yritystoimintaa suunnittelevia ja myös heitä, jotka ovat jo ottaneet ensiaskeleensa yrittäjinä, kertoo järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä, joka vastaa Nuorten Yrittäjien toiminnasta ja opiskelijajäsenyyksistä Suomen Yrittäjissä.

 – Osa nuorista kyseli, että miten kannattais lähteä liikkeelle yrittäjänä, jollakin taas saattoi olla todella tiukkoja täsmäkysymyksiä esimerkiksi yrittäjän eläkevakuutuksista, Mikkilä kuvailee.

FallUpin ohjelmassa oli tiistaina iltapäivällä workshopeja yhteistyökumppanien kanssa ja tutustumista startup-yrittäjiin. Illalla lavalla nähtiin paneelikeskustelu ja kiinnostavia puhujia. Pääpuhujana oli pelimoottorifirma Unityn perustaja David Helgason, muita puhujia olivat muun muassa Napue Ginistä tunnetun Kyrö Distilleryn Mikko Koskinen ja startup-tapahtuma Slushin Miki Kuusi.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Katso täältä lisätietoa Nuorten Yrittäjien toiminnasta

Aaltoesin toiminnasta lisätietoa täältä    

Anssi Kujala, 44, on toiminut Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajana ja järjestön omistaman Sypoint Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2011 lähtien. Hänen vastuualueellaan on ollut mm. järjestön kunta- ja aluevaikuttaminen sekä viestintä. Vuosina 2006-2011 Kujala toimi Helsingin Yrittäjien toimitusjohtajana.

Suomen Yrittäjien näköalapaikalta lähteminen toiselle näköalapaikalle ei ollut Kujalalle ihan helppo päätös, mutta:

– Hallituksen ohjelma on perustaltaan yrittäjämyönteinen, parempaan työllisyyteen ja näin hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseen tähtäävä. On hienoa lähteä auttamaan hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisessa, Kujala toteaa.

– Olen tehnyt ministeri Orpon kanssa aiemminkin työtä yhdessä. Tavoitteellisen esimiehen saan.

Kokoomusyhteisössä Anssi Kujala työskenteli vuosien 1994–2006 välisenä aikana mm. jäsenliiton pääsihteerinä, piirijärjestön toiminnanjohtajana, puolueen suunnittelupäällikkönä ja vt. puoluesihteerinä.  Hän on opiskellut hallintotieteitä Tampereen yliopistossa.

Kujalasta tulee käytännössä valtiovarainministeri Petteri Orpon erityisavustaja ja Kokoomuksen ministeriryhmän sihteeri. Virallisesti Kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja on valtioneuvoston kanslian palkkalistoilla oleva virkamies, joka on määrätty valtiovarainministeriöön.

Kujala aloittaa tehtävässään maanantaina 17.10. Hän on toimivapaalla nykyisestä tehtävästään. Erityisavustajan pesti päättyy viimeistään 30.6.2019. Toimivapaan jälkeen Anssin on tarkoitus palata SY:n johtotehtäviin.

Jari Lammassaari

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 29.9.–5.10. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 90 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 2,8 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 252 600 euroa.

Maailmanvalloitusta tekevä pirkanmaalainen yritys Framery on saanut palkintoja aiemminkin. Nyt puhelinkoppien suunnittelun keskeinen hahmo, yrityksen varatoimitusjohtaja Samu Hällfors on saanut teknisen luovuuden palkinnon Tampereen kaupungilta. Palkinnon suuruus on 5000 euroa.

− Puhelinkoppien kysyntä lisääntyy sitä myöten, kun yritykset muuttavat avokonttoreihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tilavuokrat ovat todella kalliita ja avotiloihin mahtuu enemmän ihmisiä. Samalla melu lisääntyy, Hällfors kertoi taannoin Yrittäjäsanomille.

Noin 90 prosenttia firman tuotteista menee vientiin. Tamperelaisen puhelinkoppiyrityksen asiakkaina ovat olleet muun muassa Twitter, Facebook ja CNN.

Menestystä ovat lisäksi vauhdittaneet palkinnot alan isoilla messuilla Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Isossa-Britanniassa.

Vuoden 2010 lopussa tuotantonsa aloittanut Framery on moninkertaistanut liikevaihtonsa. Viime vuonna liikevaihto oli jo 5 miljoonaa euroa, tältä vuodelta odotetaan noin 15 miljoonan euron liikevaihtoa.

Yritys työllistää noin 60 henkilöä ja alihankintaverkosto mukaan lukien yli 100 henkilöä.

Puhelinkopit valmistetaan suomalaisesta vanerista ja ne ovat design-tyyliin muotoiltuja. 

Jari Lammassaari

Yrittäjäpäivät kokoaa Vaasaan viikonlopuksi 1 300 yrittäjää eri puolilta Suomea.

Tapahtuman järjestelyt ovat jo täydessä vauhdissa tapahtumapaikkana toimivalla Botniahallilla.

–  Nyt on tulossa todella mahtavat ja energiset Yrittäjäpäivät. Jännistyshän on käsinkosketeltavaa aina, kun on henkilövaaleja ja loistavia varapuheenjohtajaehdokkaita. Se lisää tunnelmaa ja odotusta, Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Hanna Hietala arvioi.

Vaasalaisuus näkyy Yrittäjäpäivillä muun muassa energiateemassa. Näytillä on Teslan sähköauto, ja Yrittäjäpäivien aikana järjestetään myös retki Vaasan energiateknologiakeskittymään.

– Ja kyllähän täällä on valtavan energinen porukka tekemässä näitä päiviä. Ja myös auringonpaiste. Vaasahan on Suomen aurinkoisin paikka, ja se näkyy näkyy täällä, Hietala kertoo tapahtumasta.

"Yrittäjyys tarkoittaa vapautta"

Maakuntalehti Pohjalainen kävi kysymässä tapahtuman alla paikallisilta yrittäjiltä, mikä yrittäjyydessä on parasta.

Moni lehden haastattelema yrittäjä painotti erityisesti vapautta. Yrittäjänä saa tehdä juuri sitä, mitä haluaa. – Kyllä se antaa paljon olla yrittäjä. Siinä on omanlaisensa vapaus, arvioi Martin Ravintolan yrittäjä Martti Niemelä.

– Parasta on, kun saa aika pitkälle määrittää itse, millaista työ on ja mitkä ovat työtunnit. Sisältö on omissa käsissä, Juustomaan Hannele Laitinen puolestaan arvioi lehdelle.

Myös paikalliset yrittäjät valmistautuvat Yrittäjäpäiviin

Muotiliike Karisman yrittäjä Carola Svahn-Salomäki kertoi Pohjalaiselle osallistuvansa Yrittäjäpäivien iltagaalaan lauantaina.

– Kiva olisi osallistua myös päivätapahtumiin ja perjantai-illan juhlaan, mutta olen ajatellut ottaa kaiken hyödyn irti potentiaalisista asiakkaista. Olen päivät sorvin ääressä tekemässä kauppaa.

Tapahtuma tuokin hänelle sekä muille paikallisille yrittäjille mahdollisuuden vilkkaampaan liiketoimintaan, kun kaupunki täyttyy yrittäjävieraista.

Koko videogallupin näet Pohjalaisen sivuilta.

Kuva ja teksti: Silja Eisto

Yrittäjämediat seuraa tulevien päivien aikana Yrittäjäpäivien etenemistä ja uutisoi tuoreimmat tapahtumat suoraan paikan päältä.

Työ- ja elinkeinotoimistojen, ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät siirtyvät vuodesta 2019 alkaen lähes kokonaisuudessaan tuleville maakunnille. Yrityspalvelut ja TE-palvelut kootaan uudeksi julkiseksi kasvupalveluksi, joka toteutetaan tilaaja-tuottajamallilla, kerrottiin työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa tänään.

Yrittäjien kannalta maakuntauudistus etenee oikeaan suuntaan: Uusia kasvupalveluita rakennettaessa tavoitteena on yrittäjyyden edellytysten parantaminen. Aluekehittäminen liitetään tiiviisti yhteen kasvupalveluiden kanssa. Työllisyyspalvelut uudistetaan korostaen yrityksille tarjottavien palveluiden merkitystä. 

Maakuntien vastuulle siirtyy myös yritysten kansainvälistymisen tukeminen. Jokaiseen maakuntaan on tulossa yritysasioita tunteva Team Finland -koordinaattori. 

- Jo hallitusohjelmassa korostetaan, kuinka kasvu nojaa yrittäjyyteen. On paikallaan, että yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen on maakuntien kasvupalveluiden rakentamisessa keskeinen tavoite, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala arvioi.

Neimala on mukana kasvupalveluiden uudistamisen ohjausryhmässä. 

- Tavoitteen kanssa on hyvin linjassa, että palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan. On tärkeää, että yrityksille ja työnhakijoille suunnattavat palvelut yhdistyvät entistä saumattomammaksi kokonaisuudeksi.  

Valmistelun etenemisestä kertoivat tänään järjestetyssä tiedotustilaisuudessa elinkeinoministeri Olli Rehn ja oikeus- ja työministeri Jari Lindström. 

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen nosti avajaispuheessa esiin Suomen päätöksentekojärjestelmää vaivaavan rohkeuden ja uudistamiskyvyn puutteen.

Tästä hän antoi esimerkiksi hallituksen budjettiriihessä asettaman työryhmän, jonka piti löytää keinot 8 000 uuden työpaikan syntymiseen. Työryhmä jätti kuitenkin tällä viikolla erimielisen raportin.

– Tämä työllisyystyöryhmä-case on valitettavasti jälleen hyvä osoitus työmarkkinajärjestövallan ja konsensuspolitiikan kyvystä ratkaista isoja asioita. Olemassa olevien omien intressiryhmien poteropuolustus ja yhteisen pienimmän nimittäjän päätöksentekologiikka ei vain kykene tekemään välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia.

Hänen mukaansa hallituksen vaalikauden keskeisin tavoite, työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja 100 000 uuden työpaikan luominen, häipyy tällaisella päätöksenteolla.

– Vai pitäisikö sanoa mieluummin päättämättömyydellä? Mäkynen kysyi puheessaan.

Kilpailukykysopimus toi ennennäkemättömän väännön

Myös keväinen kilpailukykysopimusvääntö sai Mäkyseltä kritiikkiä. Hän arvioi sopimuksen olevan sisällöltään oikeansuuntainen, mutta sitä ei voi pitää ratkaisuna maamme talouden todellisiin ongelmiin, jotka ovat luonteeltaan rakenteellisia.

– Vuosi vaihtui ja samalla haihtui hallituksen päättäväisyys. Palattiin taka-askelin menneen ajan työmarkkinakorporaatioiden valtaan. Kiky-sopimuksen myötä hallitus antoi sitoa omat kätensä työmarkkinajärjestöjen köydellä tiukasti yhteen. Näin keskeinen osa talous- ja työllisyyspolitiikkaa on jälleen annettu työmarkkinajärjestöjen käsiin täysin toisenlaisista tavoitteista huolimatta.

Hän nosti puheessaan esiin myös kevään aikana kiky-sopimuksen yhteydessä esitetyn luottamusmiespakon, joka olisi tuonut ammattiyhdistysliikkeen kaikkiin pieniinkin yrityksiin.

– Tuo päätös onnistuttiin torppaamaan kovasta painostuksesta huolimatta. Siitä olen edelleen ylpeä. Jos tässä asiassa linjamme ei olisi pitänyt, ay-liike olisi saanut vahvan otteen suomalaisesta pk-kentästä.

Uskaltaminen, päätöksenteko ja uudistuminen koskevat myös yrittäjiä

Mäkynen toi esiin, että Suomen Yrittäjien päätavoite hallituksen puoliväliriihessä ensi keväänä on lakiin perustuvan työpaikkasopimisen laajentaminen. Hän korostikin järjestön merkitystä hallituksen epäröidessä päätöstenteossa.

– Juuri tästä syystä me emme voi luopua asiastamme: lakiin perustuvasta oikeudesta sopia toisin. Tämän lauseen jokainen kohta on oleellinen: 1) lakiin perustuen, eli demokratian keinoin, 2) sopia, eli aidosti työpaikan osapuolten kesken, ja 3) toisin, eli laajasti eri työn tekemisen ehdoista työehtosopimuksesta poiketen.

Mäkynen muistutti yleisöä myös siitä, että samalla kun toisten toimia arvostellaan ja tuodaan esiin epäkohtia, on myös itse uskallettava esittää uudistavia ratkaisuja.

Uudistuminen nousikin hänen puheessaan tärkeäksi teemaksi. – Suomen on haettava uusi suunta. Se uusi suunta ei voi olla mikään muu kuin sellainen, jossa yrittäjyyden ja yrittäjien ratkaisut ovat aivan keskeisiä.

Hän kertoi myös Suomen Yrittäjien uudistavan organisaatiotaan ja painotti, että samaa virittäytymistä tarvitaan koko järjestökokonaisuudessa.

Työttömien määrän nousu puoleen miljoonaan sekä työttömyyden 7 miljardin euron kustannukset, talouden kymmenen vuoden paikallaan junnaaminen, vähäiset yksityiset investoinnit ja heikko kilpailukyky ovat hänen mukaansa merkkejä siitä, että nyt on toimittava.

Vaikuttaminen on tuonut myös tuloksia

Mykkänen muistutti myös siitä, että Suomen Yrittäjien ja yrittäjäkentän työ on tuottanut lukuisia tuloksia. Niistä yksi konkreettinen esimerkki on tällä viikolla auennut innovaatiosetelien haku. Aloite innovaatioseteleistä kuului järjestölle. 

SY on myös pääsemässä mukaan Suomen kansalliseen valmisteluun kansainvälistä työjärjestöä ILO:a koskevissa asioissa. Aiemmin järjestöä on pidetty yrittäjäjärjestönä, mutta nyt se on saanut tunnustuksen edustavana työnantajajärjestönä. Yli puolet kaikista Suomen 90 000 työnantajayrityksestä on SY:n jäseniä.

Silja Eisto

Pentikäinen viittasi useisiin arvioihin, joiden mukaan paikallisen sopimisen tuoma kilpailukyvyn parannus toisi 60000-70000 uutta työpaikkaa.

Suomen Yrittäjien liittokokous on valmis tukemaan mallia, jossa henkilöstön edustaja on mukana yrityksen hallinnossa, jos sen avulla voidaan edistää paikallista sopimista.

Osallistumisen malli on tehtävä kussakin firmassa heille sopivan mallin mukaan. Ei pienissä yrityksissä ole johtoryhmää tai säännöllisiä hallituksen kokouksia. Pienen yrityksen paikallista sopimista voidaan hoitaa vaikkapa viikkokokouksessa tai vastaavassa, Pentikäinen kuvaili kokousväelle.

Liittokokouksen hyväksymässä kannanotossa todetaan, että työllisyys voi vahvistua kestävällä tavalla vain kannattavan yritystoiminnan kautta. Tehokkain keino vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja on laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia olennaisesti. Laajennus jumittui kilpailukykysopimuksessa.

-Esitämme ratkaisuja, jotka on testattu maailmalla ja todettu toimiviksi, muistutti Mikael Pentikäinen esitellessään paikallisen sopimisen kannanottoa.

Suomen Yrittäjien ylimmän päättävän elimen liittokokouksen mukaan paikallisen sopimisen laajentamiseen on palattava mahdollisimman pian. Liittokokous on valmis tukemaan mallia, jossa henkilöstön edustaja on mukana yrityksen hallinnossa, jos sen avulla voidaan edistää paikallista sopimista.

- Osallistumisen malli sovittaisiin yrityksessä paikallisesti henkilöstön edustajan kanssa. Mallista sopiminen pitää olla mahdollista myös koko henkilöstön kanssa, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen avaa liittokokouksen kannanottoa.

Edustaja hallinnossa voisi olla esimerkiksi henkilöstön valitsema luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai muu edustaja.

Pienten yritysten päästävä mukaan tarjoamaan sote-palveluita

SY linjasi liittokokouksessaan, että sote-uudistuksen tärkeimmän elementin, valinnanvapauden, on tuettava ja vahvistettava kotimaista yrittäjyyttä.

Liittokokouksessa linjattiin myös, että sote-uudistus on toteutettava kattavasti ja laajana siten, että se lisää asiakkaan vaikutusvaltaa häntä itseään koskeviin palveluihin. Vapausmallin tavoitteeksi liittokokous määritteli sen, että samalla rahalla saadaan enemmän terveyttä.

– Hallituksen on pidettävä kiinni linjauksesta, jonka mukaan valinnanvapauden tulee olla pääsääntö perustason palveluissa ja sitä tulee soveltuvin osin hyödyntää erikoistason palveluissa, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen arvioi.

Suomen Yrittäjät vaatiikin hallitusta toteuttamaan valinnanvapausjärjestelmän siten, että se turvaa uusien toimijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluitaan.

Valinnanvapauden tulee järjestön mukaan vahvistaa kotimaista yrittäjyyttä ja antaa ammatinharjoittajille, yksinyrittäjille ja pk-yrittäjille tilaa toimia. SY:n mukaan on tärkeää, että valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut tulee määritellä ja päättää kansallisesti.

Järjestön liittokokouksessa painotettiin myös sitä, ettei markkinoille pääsylle tule asettaa kohtuuttomia vaatimuksia. Kannanotossaan liittokokous toi esiin, että luvan toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntuottajana on riitettävä myös valinnanvapausmarkkinoilla toimimiseen.

Jari Lammassaari

Mäkysen valinta jatkokaudelle oli selviö jo ennakkoon. Mäkynen on pohjalainen yrittäjä, jonka vuonna 1992 perustama Oy HM Profiili Ab tarjoaa julkisten tilojen sisustukseen liittyviä palveluita.

Mäkynen on naimisissa ja viiden lapsen isä ja myös isoisä.

Kiitosten lisäksi Jyrki Mäkynen otti puheessaan esille, että kentältä tulleiden viestien ja kritiikin pitää johtaa muutoksiin:

-Suomen Yrittäjien on järjestönä uudistuttava, toimittava entistä paremmin, entistä tehokkaammin, Mäkynen listasi.

Kiitospuheessaan Mäkynen oli liikuttunut saamastaan luottamuksesta.

-Parempaa luottamustehtävää en voisi kuvitella. Lähden tehtävään nöyrällä mielellä, lupaan tehdä kaikkeni, Mäkynen sanoi.

Hänen äänensä hieman sortui siinä vaiheessa, kun hän kiitti vaimoaan Tanjaa tuesta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Ehdokkaita varapuheenjohtajiksi oli peräti yhdeksän, heistä kolme istuvaa varapuheenjohtajaa. Istuvista varapuheenjohtajista jatkoon valittiin Mikko Akselin (1089).

– Meidän on opeteltava, miten Suomen Yrittäjät järjestönä puhuttelee parhaiten nuoria yrittäjiä, Jaakko Männistö sanoo yhdeksi tärkeäksi tehtäväkseen.

– Sinänsä yrittäjien haasteet ovat samat, olitpa vanha tai nuori, Männistö toteaa.

Hän kampanjoi sekä sosiaalisessa mediassa että kiersi niin paljon kuin vain ehti.

Varsinais-Suomen Yrittäjien Männistöllä on asiakastyytyväisyyttä eri laitteilla ja eri kanavissa mittaava yritys Feedbackly Oy. Hänen yrityksensä työllistää viisi henkeä.

Männistö on mukana myös mainostoimisto Statiivissa, joka on perheyritys.

Ääntenlaskennan selvittyä liittokokouksessa olleet monet naisyrittäjät hihkuivat, että ”mahtavaa, kaksi naista!” Puheenjohtajistoon toiseksi korkeimmalla äänimäärällä noussut Etelä-Savon Yrittäjien Nina Rasola ei halua kuitenkaan halua erotella yrittäjiä sukupuolen mukaan:

– On vain yrittäjiä ja samat asiat ja haasteet koskevat kaikkia yrittäjiä, Rasola sanoo.

Parikymmentä vuotta yrittäjänä toiminut Nina Rasola johtaa RL-Huolinta Oy:tä. Hän työllistää kahden yrityksensä kautta noin 30 henkeä.

Pääkaupunkiseudun Yrittäjien Carita Orlando puolestaan on ollut tilitoimistoyrittäjä vuodesta 2005 alkaen. Työntekijöitä on ollut parhaimmillaan 19. Hän on toiminut myös hotellialan yrittäjänä.

Taloushallintoliiton Mikko Akselin toimii yrittäjänä puolisonsa kanssa vuonna 1991 perustamassaan, nyt 76 henkeä työllistävässä TietoAkseli Yhtiöt Oy -konsernissa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät

Jaakko Männistö, Varsinais-Suomen Yrittäjät 1428

Nina Rasola, Etelä-Savon Yrittäjät 1302

Mikko Akselin, Suomen Taloushallintoliitto 1089

Carita Orlando, Pääkaupunkiseudun yrittäjät 1059

Tommi Matikainen, Etelä-Karjalan Yrittäjät 1013

Kimmo Hanhisalo, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät 754

Juhani Hyry, Uudenmaan Yrittäjät 441

Sarianne Reinikkala, Helsingin Yrittäjät 299

Yrittäjäpäivien yleisö saa perinteisesti nauttia hyvistä esiintyjistä. Lauantaina aamupäivällä esiintyivät Jounin Kaupan Sampo Kaulanen ja viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja Taru Tujunen.

Iltapäivän luennoitsijoita ovat USA:n ex-suurlähettiläs Bruce Oreck, media- ja ruoka-alan yrittäjä Vappu Pimiä sekä kenraali Gustav Hägglund.

Hulluksi kyläkauppiaaksi itseään tituleeraava K-kauppias Sampo Kaulanen Äkäslompolosta kertoi omien esimerkkien kautta, kuinka hän on rakentanut tietoisesti ja rohkeasti itsestään ja kaupastaan some-ilmiön. Sen tuloksena hän on Suomen kuuluisin K-kauppias, joka on saanut näkyvyyttä myös kansainvälisesti.

Jounin Kaupalla on pelkästään facebookissa jo yli puoli miljoonaa seuraajaa ja hän saa viikottain 1–3 miljoonaa ilmaista kontaktia.

– Porukat tulee etelästä ja sanoo, että tultiin Lappiin katsomaan joulupukkia ja sinua, Kaulanen nauratti yleisöään, jota oli todella paljon.

– Ihmiset kyselevät, että niin niin mutta näkyykö se lisääntynyt some-julkisuus liikevaihdossa. Kyllä näkyy. Esimerkiksi heinäkuussa liikevaihto oli noin 20 prosenttia aiempaa suurempi, Sampo Kaulanen kuvaili.

Viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja, ex-puoluesihteeri ja presidentintekijä Taru Tujunen kannusti myös yrittäjiä menemään rohkeasti sosiaaliseen mediaan. Meneminen on toki väärä termi, näkyvyyden saaminen ei ole helppoa, kun sadat miljoonat viestit singahtelevat bittiavaruudessa pelkästään yhden minuutin aikana.

– Yritykset pelkäävät turhaan, että joutuvat somekohun kohteeksi. Jos joutuvat ja pääsevät, kannattaa mennä kotimatkalla lottokioskin kautta, Tujunen suhteutti onnistumisia.

Tujunen kertoi, että yritysten pitää puhua suoraan kuluttajille.

– Kuluttajat haluavat aitoutta ja vuoropuhelua, ei propagandaa.

– Sampo Kaulasen esimerkki osoittaa, että somessa voi onnistua, Tujunen totesi.

Jari Lammassaari

Suurlähettiläänä tunnettu Bruce Oreck luonnehtii yrittäjiä pioneereiksi, tutkimusmatkailijoiksi. Kaikki heistä eivät onnistu, mutta Amerikassa heidän epäonnistumistaan ei häpeillä.

– Amerikassa on oivallettu, että yrittäjät ovat uuden kartoittajia. Kukaan ei oleta heidän tuntevan uusia seutuja ennen niiden tutkimista. Heidän lähtiessä merille selvää on, etteivät kaikki palaa takaisin. Sama koskee myös bisnestä ja yrittäjiä.

Myös epäonnistuvia kohdellaan uskaltajina.

Epäonnistumisten kohtaamista ja anteeksiantavuutta olisi Oreckin mukaan hyvä siirtää myös suomalaiseen yritysmaailmaan.

Kaikessa ei tarvitse olla paras.

Urheiluasennetta yrittäjyyteen

Oreckin arviolta suomalaiset ovat hyviä urheilussa. Samaa asenne toimisi hänen mukaansa myös yritysmaailmassa.

Eihän kukaan kieltäydy katsomasta jääkiekkoa sen takia, että joukkue häviää silloin tällöin, Oreck muistuttaa.

– Suomalaisten dna:ssa ei ole mitään itsekriittisyyttä selittävää geeniä. Kun vertaan amerikkalaista ja suomalaista dna:ta, niissä ei ole mitään eroa.

Myönteisyyttä ja kriittisyyttä ei voi selittää perimällä ja dna:lla.

Asennemuutos lähtee hänen mukaansa tavasta puhua perheelle, ystäville ja työkavereille. – Kohteletko yrittäjiä sankareina vai pahiksina?

Ja vaikka suomalaisessa ja amerikkalaisessa yrityskulttuurissa onkin eroja, niissä on myös samaa.

– Yrittäjiä yhdistää tekemisen palo. Yrittäjyys ei ole ainoastaan työ, vaan siinä on kyse enneminkin siitä, kuka tai mitä olet. Kaikki eivät ole yrittäjiä.

Vauhtia päätöksentekoon

Suomi on monessa asiassa maailman huippuja, mutta lakipuolen jäykkyys ja päätöksenteon hitaus jarruttavat yrittäjyyttä. Lainsäädäntö ja prosessien eteneminen ovat vuosikymmeniä jäljessä muuta maailmaa, Oreck arvioi.

– Hermostumme, jos puhelimen netin toiminta kestää puoli sekuntia pidempään kuin tavallista, mutta konkreettisia päätöksiä saatetaan odotella puoli vuotta, vaikka ne voitaisiin hoitaa 20 minuutissa.

Hänen mukaansa tarpeen olisikin heti uudistaa esimerkiksi yritysverotusta koskevaa lainsäädäntöä. Jähmeä lainsäädäntö pitää hänen mukaansa vieraan pääoman poissa maasta, vaikka juuri sitä tarvittaisiin.

Nopeassa maailmassa myös työlainsäädäntö on yhä jäykkää. Älypuhelinta käytetään kellon ympäri, eivätkä sisällöt hiljene yöksi.

– Elämme 24/7-yhteiskunnassa. Tämänhetkistä tilannetta voisikin kuvailla sellaiseksi, jossa työlainsäädäntö rajoittaa älypuhelimen käytön maanantaista perjantaihin kello 9–17. Ja sitten ihmetellään, miksi ei pärjätä.

Menestyminen on kuitenkin tästä huolimatta mahdollista. Yrittäjien on oltava aktiivisia ja vietävä viestiä poliitikoille ja luotava painetta heidän suuntaansa.

Oreck muistuttaakin, että kaiken kaikkiaan suomalaiset yrittäjät ovat taitavia. Suomessa on hyvä turvaverkosto, jollaista ei ole meren toisella puolen. Yrittäjillä on myös monipuolinen kielitaito, tarkkaa osaamista sekä hyvä maine ulkomailla.

Silja Eisto

Yrittäjäpäivien seminaariosuudessa esiintynyt suomenruotsalainen kenraali Gustav Hägglund painotti johtamisessa johdonmukaisuutta. Hän nimesi useita vinkkejä, joilla yrityksen toiminta tehostuu. Yrittäjämediat poimi hänen esityksestään kymmenen keinoa toimivampaan yrittämiseen.

1. Uudistamisen ajankohta

Ennen kuin laittaa uudessa työtehtävässä tuulemaan ja työkäytännöt uusiksi, on hyvä tutustua työpaikan toimintaan kuukauden ajan. Kuukaudessa ehtii mainiosti perehtyä keskeisiin asioihin. Uudistuksia ei kuitenkaan kannata lykätä yli puolen vuoden päähän, koska siinä ajassa talon käytäntöihin tottuu, eikä niiden muuttaminen tunnu enää välttämättä tarpeelliselta.

2. Päätöksenteko

On parempi tehdä päätös kuin jatkaa pohdiskelua. Huonokin päätös on parempi kuin pitkä epävarmuus. Esimerkiksi Hägglund kertoi tarinan libanonilaisesta kalastajasta, joka pyydysti kaloja dynamiitin avulla. Hänen tekniikkansa oli sukeltaa ja heittää dynamiittipötkö näkemiään kaloja kohti. Kerran kalastaja näki kalan yhtä aikaa sekä oikealla että vasemmalla puolellaan. Heittosuunnan valinta kesti niin kauan, että dynamiitti ehti räjähtää.

3. Henkilöstön vähentäminen

Jos henkilöstöä joudutaan vähentämään, kannattaa ensiksi aloittaa ylimmistä viroista. Näille paikoilla tapaa kertyä ylimääräistäkin väkeä.

4. Kansainväliset tehtävät

Pyri sijoittamaan työntekijät sellaisiin tehtäviin, joissa heidän heikkoutensa haittaavat vähiten ja joissa heidän vahvuutensa tulevat esiin.

5. Palautteen antaminen

Erityisesti kiitos on paikallaan. Myöskään moitteita ei ole syytä pelätä.

6. Työtehtävien jakaminen

Työtehtävien delegointi innostaa työntekijöitä ja vapauttaa sinut johtamaan kokonaisuutta.

7. Tavoitteet

Tavoitteet kannattaa aina asettaa hieman yläkanttiin. Se motivoi niin sinua itseäsi kuin työntekijöitäsi.

8. Muutosvastarinta

Muutosvastarintaan toimiva ratkaisu on kierrättää henkilöstöä tehtävästä toiseen, niin heidän mielenkiintonsa pysyy yllä. Aloitteellisuudesta kannattaa palkita, ja jarrumiehiä kannattaa siirtää.

9. Palkitseminen

Ylennyksiä ja palkintoja kannattaa miettiä tarkkaan, jotta ne menevät henkilöille, jotka ansaitsevat ne todella.

10. Esikuva

Esimerkin voima on mahtava. Sinua saatetaan helposti pitää esikuvana, joten toimi sen mukaisesti. Älä lipsu normeistasi.

Kuva: Kimmo Karinen, teksti: Silja Eisto

Tänä vuonna palkinnon saivat kasvuyritys Wapice Oy, urheiluteknologian taitaja Firstbeat Technologies, puunjalostuksen osaaja Koskisen Oy ja kalanjalostaja Hukkanen Oy.

Palkinnon saajiksi ehdotettiin yhteensä 32:a yritystä. Viime vuosina kilpailijoita on ollut keskimäärin 30–40, yhteyspäällikkö Kari Hiltunen Suomen Yrittäjistä kertoo.

Hänen mukaansa tänä vuonna mukana oli poikkeuksellisen monta hyvää ehdokasta. Yrittäjäpalkintolautakunta kävi kaikki ehdokkaat läpi, ja ensimmäisestä vaiheesta jatkoon pääsi 12 ehdokasta.

– Tänä vuonna erityisesti huomioitiin, että kaksi yritystä oli uudella toimialalla, ja teknologiaa ja tutkimustietoa oli hyvällä tavalla yhdistetty, Hiltunen kertoi Firstbeat Technologiesista ja Wapice Oy:stä.

Kaksi muuta palkittua yritystä ovat pitkän linjan perheyrityksiä.

Kilpailua on järjestetty aina vuodesta 1968. Palkinto on tunnustus esimerkillisestä yrittäjyydestä, ja sen saajia pohdittaessa tarkastellaan muun muassa yrityksen tuottavuutta, tuotekehitystä, kasvua, liikeideaa ja työllistävää vaikutusta.

Asiakkaina huippu-urheilijoita myös NHL:stä

Jyväskyläläisen Firstbeatin sykemittaukseen perustuva analyysi pyrkii parantamaan ihmisten hyvinvointia ja suorituskykyä. Sen kehittämä urheilujärjestelmä on huomioitu myös tunnetuissa urheilupiireissä, ja NHL:n jääkiekkojoukkueista 40 prosenttia käyttää sitä pelaajiensa syke- ja palautumistietojen keräämiseen.

– Olemme positiivisesti yllättyneitä palkinnosta, toisaalta nöyriä haasteiden edessä, mutta ylpeitä omasta osaamisestamme. Tämä on hieno kunnianosoitus meidän osaaville ihmisille, Firstbeat Technologiesin toimitusjohtaja Joni Kettunen kertoo.

Kettusen mukaan yrityksen tulevaisuus näyttää erittäin hyvältä. Kiinnostus hyvinvointiin on kasvanut, ja sen tuotteita käyttävät myös muut yritykset.

– Yrityksissä on valtavat mahdollisuudet parantaa tuottavuutta antamalla työntekijöille välineitä lisätä omaa hyvinvointiaan, mikä näkyy paitsi vähentyneenä sairastavuutena myös lisääntyneenä työvireytenä.

Yli 100-vuotias puualan taituri

Kärköläläisen Koskisen Oy:n toimitusjohtaja Markku Koskinen kertoo, että yrittäjäpalkinnolla on heille suuri merkitys.

– Yrittäjyys Suomessa on varsinkin vientialoilla haasteellista heikon kustannuskilpailukyvyn takia. Pääosa julkisen vallan huomionosoituksista johtaa yhä heikompaan kustannuskehitykseen. Meille yrittäjinä tämä antaa uutta voimaa kehittää liiketoimintaa yhteiskunnan hyväksi.

Yrityksellä on pitkä historia kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Koskisen Oy:n valmistamia vaneri-, koivuviilu- ja lastulevytuotteita on käytetty eri puolilla maailmaa esimerkiksi design-huonekaluissa ja konserttihalleissa.

– Puu ekologisena, uusiutuvana ja hiiltä sitovana materiaalina on yhä suositumpi monissa käyttökohteissa. Puutuotteiden kokonaiskulutus maailmassa kasvaa yleistä talouskasvua nopeammin, Koskinen kertoo.

Koskisen Oy kulkee kohti tulevaa hyvillä mielin.

Vammalan ja Tammelan torilta alan johtavaksi yritykseksi

Sastamalalainen Hukkanen Oy on jo kolmannessa polvessa toimiva kalaa jalostava perheyritys, joka hallitsee kalan koko käsittelyprosessin fileoinnista savustamiseen ja marinointiin. Yritys kasvattaa myös kirjolohia mädistä ja kalanpoikasista.

Toimitusjohtaja Veijo Hukkanen arvioi, että pitkä perheyrittäjyys, voimakas kasvu ja alan johtava asema Suomessa toivat yritykselle palkinnon.

– Olemme kasvuhakuisia ja parantamisen meiningillä kuljemme tuotannossa. Koko ajan katsomme yritysostoja. Olemme perheyritys, jossa on kymmenen henkeä: kahdeksan lasta ja vaimo, jotka kaikki ovat yrityksessä mukana.

Yrityksen suurimpia asiakkaita ovat keskus- ja tukkuliikkeet, elintarviketeollisuus, hotellit, ravintolat ja muut kala-alan toimijat. Hukkasen tuotteet myydään kaupoissa Kalaneuvos-brändillä. Firma tekee tuotteita myös kauppaketjujen omille merkeille.

Kova kasvu tavoitteena heti alusta lähtien

Teollisuuden ohjelmistotarpeisiin keskittynyt vaasalainen kasvuyritys Wapice kehittää yritysten liiketoimintaa tehostavia innovaatioita. 

Suurin osa sen tuotteista on tilaustöitä, mutta yritys kehittää myös ohjelmistotuotteita. Niiden avulla voi esimerkiksi tarkkailla tehtaan tuotantokoneiden toimintaa tai linja-auton liikkeitä. Yritys pyrkii tuottamaan yksinkertaisia käyttöliittymiä, joita kuka tahansa voi muutella.

– Parasta on, kun asiakkaan haasteisiin löytyy onnistunut ratkaisu, joka aidosti auttaa heitä menestymään. Tällaiset onnistumiset ovat monen osan summa, ja niihin tarvitaan monia eri tason osaajia. Kun kokonaisuus saadaan vihdoin toimimaan, ne ovat niitä hienoimpia hetkiä, toimitusjohtaja Pasi Tuominen arvioi.

Yritys tähtäsi kasvuun heti alusta pitäen, ja sen taustalla on niin kaupallista kuin elektroniikkaosaamista sekä ohjelmointiälykkyyttä.

Myös Suomen Yrittäjien entinen toimitusjohtaja Jussi Järventaus palkittiin yrittäjyyden edistämiseksi tekemästään työstä.

Kuvat: Esa Siltaloppi ja Kimmo Karinen, teksti: Silja Eisto

- Haluamme vastata globalisaatioon kehittämällä teknologiaamme. Älypuhelimien ja muun teknologian hinta alenee. Olennaista on, kuinka hyödynnämme tietoa ja digitalisaatiota, mahdollistamme uudenlaista yrittäjyyttä ja asiakkaiden uudenlaista palvelua, Berner muistutti.

- Meidän on tehtävä asiat toisin digitalisaation aikakaudella ja jaettava hyvinvointia toisella tavalla. Meiltä myös edellytetään toisenlaista avoimuutta.

Toisaalta sääntelyä on purettava. Olemme lähellä aikaa jolloin kaikilla aloilla robotisaatio ja keinoäly ovat merkittävässä roolissa ja tämä vaikuttaa vaikkapa kuljetuksiin.

-Tulevaisuus yhdistää digitaalista ja fyysistä maailmaa, työ ja työkalut muuttuvat.

Enemmän arkisen konkretian tasolla ministeri Berner harmitteli sitä, että Suomen Yrittäjien tavoitteet työmarkkinauudistuksiin ja paikallisiin uudistuksiin liittyen eivät ole edenneet toivotulla tavalla.

- Suomen Yrittäjät ovat tyytymättömiä ja me hallituksessa olemme tyytymättömiä.

Berner toi esiin, että lähtökohtia yritysten kasvuun on kuitenkin luotu, esimerkkeinä maksuperusteinen arvonlisävero ja yritysvähennys.

Berner muistutti, että yrittäjyydessä asenne ja näkemys ratkaisee, että yrittäjä tekee päätöksiä ja tekoja, jotka tuntuvat oikeilta. Berner siteerasi Winston Churchilliä: pitää olla rohkeutta jatkaa eteenpäin.

- Henry Ford totesi, että jos hän olisi kysynyt asiakkailta, että mitä he haluavat, niin vastaus olisi ollut, että nopeampia hevosia. Meidän tehtävämme on luoda visioita ja kulkea niitä kohti. Uskotko siihen, että pystyt tai et pysty…valinta on aina omamme, Berner kannusti yrittäjiä.

Jari Lammassaari

Intrum Justitian selvityksen mukaan pienyritysten maksukyky vaikuttaa nyt olevan aiempaa paremmalla tasolla ja niiden maksuviiveet ovat olleet edeltävää vuotta pienemmät.

– Pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla ajallaan maksaminen kertoo nimenomaan maksukyvystä. Suuryritysten kohdalla maksuaikoja venytetään myös tahallisesti ja maksut saattavat venyä hitaiden prosessienkin vuoksi, arvioi johtaja Juha Iskala Intrum Justitialta.

Kolme neljästä yrityksestä on Suomessa pienyritys, joten yhä harvempi yritys joutuu perinnän kohteeksi, selvityksessä arvioidaan.

Isojen yritysten maksuviiveet ovat kuitenkin nousseet selvityksen mukaan peräti 24 prosentilla.

– Yli sata henkeä työllistävillä yrityksillä maksuviiveet ovat yleistyneet melko tasaisesti koko tämän vuoden. Viime vuonna voimaan tullut maksuaikalain muutos ei näytä vaikuttaneen ainakaan perintään saakka päätyviin maksuihin, Iskala sanoo.

Heinä–syyskuussa 17 000 suomalaisella yrityksellä oli Intrum Justitian mukaan maksuviiveitä. Eniten maksuviiveitä oli majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla.

Kuva: Pixhill, teksti: Silja Eisto

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo, että liittokokous otti asiaan kantaa, jotta paikallista sopimista päästäisiin lisäämään.

– Uskomme, että tavoitetta on helpompi saavuttaa, jos yrityksen henkilökunta on hyvin perillä yrityksen asioista. Sen takia meillä on valmius siihen, että yrityksen henkilökunnan rooli yrityksen hallinnossa vahvistuisi, Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjien mukaan henkilöstön edustaja voi olla yrityksen hallituksessa, johtoryhmässä tai vaikka koko henkilöstö voi osallistua johdon kanssa viikko- tai kuukausipalaveriin. Olennaista on, että osallistumisen muoto valitaan yrityksessä yhdessä johdon ja henkilöstö kanssa sen mukaan, mikä malli yritykseen sopii.

– On tärkeää ymmärtää se, että jokaisessa yrityksessä on vähän erilainen johtamiskulttuuri. Varsinkin pk-kentällä on paljon yrityksiä, joissa ei ole käytännössä toimivaa operatiivista hallitusta tai edes operatiivista johtoryhmää, vaan asioita hoidetaan omistajan ja työntekijöiden kesken. Sen takia tässä pitää olla riittävä väljyys ja mahdollisuus siihen, että osallistumisen malli valitaan kussakin yrityksessä sen kulttuurin ja johtamisjärjestelmän mukaisesti, Pentikäinen sanoo.

Luottamusmies tai muu edustaja

Suomen Yrittäjien liittokokous esitti, että henkilöstön edustaja voi olla esimerkiksi henkilöstön valitsema luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai muu edustaja. Pentikäisen mukaan aivan pienissä yrityksissä mukana voisi olla koko henkilöstö. Yli 90 prosentissa Suomen yrityksistä on alle kymmenen työntekijää.

– Täytyy muistaa se, että luottamusmies on aivan ylivoimaisessa vähemmistössä suomalaisia yrityksiä. Suomessa on 90 000 työnantajayritystä ja arvio on, että ehkä 10 000:ssa korkeintaan on tällä hetkellä toimiva luottamusmies.

Pentikäiselle on tullut jonkun verran kysymyksiä siitä, millainen vastuu yrityksen hallintoon osallistuvalla työntekijällä olisi.

– Jos työntekijä on yrityksen hallituksen jäsen, hänellä on tietenkin aivan normaali hallituksen jäsenen vastuu. Jos hän on johtoryhmässä, niin siellä sovitaan johtoryhmän pelisäännöt. Ja jos on tämmöinen yhteinen viikkokokous, niin sielläkin tietysti sovitaan ne yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan, hän vastaa.

– Suomen työllisyyden ja Suomen kasvun ja yritysten menestymisen kannalta paikallisen sopimisen edistäminen on aivan avainasia. Se tuo kaikkein eniten uusia työpaikkoja. Se olisi erittäin tärkeä asia työttömyyden nujertamisessa, ja sen takia me haluamme tässä asiassa tulla vastaan.

Suomessa ja länsimaissa tutkimusyksikön perustamiseen tai siirtämiseen ulkomaille suhtaudutaan yhä epäilevästi, arvioi Vaasan yliopistossa taloustieteestä väittelevä Jaana Rahko.

Hänen mukaansa pelko on kuitenkin liioiteltu ja tutkimustoiminnan kansainvälistäminen ennemminkin lisää yritysten patentointia ja tuottavuutta.

– Kansainvälistämisen hyödyt näkyivät yrityksissä niin patenttien määrässä, niiden teknisessä monialaisuudessa kuin tutkimus- ja kehitysinvestointien tuotoissakin, Rahko arvioi.

Väitöskirjassaan hän tutki eurooppalaisia teollisuusyrityksiä. Ne hyötyivät erityisesti siitä, kun ne sijoittivat tutkimustoimintaansa maihin, joissa oli yrityksen oman toimialan kannalta edistynein tekninen osaaminen.

Yritykset eivät saaneet vastaavaa hyötyä tutkimus- ja kehitystoiminnasta sellaisissa maissa, joissa osaaminen oli heikompaa kuin yrityksen omassa kotimaassa.

Toisaalta Rahkon väitöskirjassa tuotiin esiin, että heikomman osaamisen maihin investoimisen tavoitteena voi olla myös uusien markkinoiden avaaminen. Kansainvälisen tutkimus- ja kehitystoiminnan hyödyt eivät siis välttämättä rajoitu ainoastaan yrityksen innovatiivisuuteen.

Väitöskirjassa esiin nousi myös se, että innovatiivisten työntekijöiden liikkumisella on myönteisiä vaikutuksia yritysten tuottavuuteen.

Rahkon mukaan esimerkiksi Piilaakson menestystä selittää työvoiman vapaa liikkuminen. Kalifornian lainsäädäntö kieltää sopimukset, jotka rajoittavat työntekijöiden siirtymistä kilpailevaan yritykseen. Siksi osaaminen ja työntekijät siirtyvät ketterästi yrityksestä toiseen.

Kuva: Vaasan yliopisto

Teksti: Silja Eisto

Emeritusprofessori Heikki Niskakangas Aalto-yliopistosta arvioi Kauppalehdelle, että siirtymä palkkatyöstä pois vauhdittuu entisestään.

Hänen mukaansa palkkasuhteita on jo viime vuosina muutettu kiihtyvällä vauhdilla yrittäjäsuhteiksi. Tämä on näkynyt erityisesti kampaamoalalla, mutta nyt kehitys näyttäisi leviävän myös muille aloille, kuten rakentamiseen.

– Urakoitsijan on entistä edullisempaa ottaa muurari tai maalari yrittäjäsuhteeseen eli laskuttaa yritystä kuin maksaa palkkaa. Joissain määrin myös julkinen sektori, esimerkiksi kunnat, alkaa räätälöidä väliaikaisia tutkimus- tai rakennusprojekteja yrittäjäasemassa oleville, Niskakangas kertoo.

Työnantajayritysten määrä on pysytellyt melko samana, mutta yksinyrittäjien määrä on Kauppalehden mukaan kasvanut tällä vuosikymmenellä 23 000:lla.

Kauppalehden uutisessa kerrotaan, että kuluvan vuosikymmenen aikana yksinyrittäjiksi siirtyneiden määrää selittää myös se, että arvonlisäverosta vapaan yritystoiminnan raja nousi vuoden alussa 10 000 euroon ja täydeltä verolta välttyy 30 000 euroon asti.

Ensi vuoden alussa voimaan astuva yrittäjävähennys todennäköisesti kiihdyttää jälleen Niskakankaan mukaan tätä kasvua. 

Hänen mukaansa yrittäjäsuhteesta on ainakin lyhyellä tähtäimellä hyötyä sekä tekijälle että toimeksiantajalle.

– Mahdollisuudet saada duunia ovat paremmat, kun hinta on halvempi. Jos kaikki menee hyvin, eikä ole työttömyyttä tai sairautta, yrittäjinä toimivat ovat työmarkkinoilla vahvoilla.

Kauppalehden uutinen

Kuva: Pixhill, teksti: Silja Eisto