Yrittäjien mielestä verotusta kehittämällä saisi tuettua kasvua. Yrittäjät julkisti lokakuussa hallitusohjelman uudistusta kirittämään Elvy Suomi -ohjelman, joka korostaa yrittäjyyden merkitystä ja rakenneuudistusten tärkeyttä.

– Kokonaisveroaste on aivan liian korkea, eikä verotus edistä talouskasvua ja toimeliaisuutta. Työllä ja yrittämisellä hankittua vaurastumista ei verotuksen näkökulmasta kannusteta tarpeeksi, Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen nostaa esiin.

Suomi tarvitsee uudistuksia ja yrittäjyyttä enemmän kuin koskaan.

Yrittäjien veroasiantuntija Tuula Gregory jatkaa:

– Kun korona koettelee, on tärkeää, että kokonaisveroaste ei ainakaan nouse, vaan mieluummin alenee, ja siirtyy tuloverotuksesta kulutusverotuksen suuntaan.

Yrittäjäriskin kantajat luovat työpaikkoja ja verotuloja, ja kannustava verotus palkitsee riskin ottajia.

– On äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että yrittäjäriski ei ole sama asia kuin sijoittajariski, ja yrittäjäriskistä pitää verotuksellisesti palkita. Jos näin ei ole, ei synny uutta yrittäjyyttä eikä työpaikkoja tai innovaatioita, Kuismanen sanoo.

Yrittäjä ottaa yrittäjäriskin ja tekee pidempää päivää kuin palkansaaja – Miten yrittäjäriskistä pitäisi palkita?

Verotuksella kannustetaan ottamaan yrittäjäriski. 21 vuotta työnantajana leipomoalalla toiminut Sanna Lötjönen on nykyisin yksinyrittäjä. Vakuutuspalvelu Sanna Lötjönen Ky myy yrittäjänä vakuutuksia.

Yrittäjien Yksinyrittäjäverkoston johtoryhmässä toimiva Lötjönen kannattaa käsityövaltaisille palvelualoille, kuten hieronta, parturi-kampaamo ja kosmetologia, alhaisempaa arvonlisäveroa.

– Näissä ammateissa yksi ihminen ei pysty tekemään määrällisesti kauheasti töitä, ja jos haluaisi saada hyvän toimeentulon, jotta voi viettää myös lomia ja huolehtia omasta jaksamisesta, tulisi työstä saada kohtuullinen korvaus. Palvelualat ovat hyvin kilpailtuja.

Käsityövaltaisilla palvelualoilla oli vuosina 2007-2012 alemman alv-rajan kokeilu.

– Yrittäjävähennys on hyvä ja tasapuolinen vähennys toiminimiyrittäjille. Toki viiden prosentin vähennys on aika pieni, joten sen voisi vaikka tuplata. Kaikki sellaiset vähennykset, jotka verottaja tekee automaattisesti, ovat selkeitä ja tasapuolisia. Esimerkiksi yrittäjävähennys ja työhuonevähennys.

– Mielestäni kaikkia yhtiömuotoja pitäisi kohdella tasa-arvoisesti esimerkiksi toiminimiyrittäjänkin pitäisi saada vähentää verotuksessa työkyvyn ylläpitoon liittyvät kulut, kuten liikunta-, kulttuuri-, ja hierontakulut.

Yrittäjien mukaan yrittäjävähennys on osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi, ja se on kohdentunut erityisesti alle 55 000 euroa ansainneille elinkeinonharjoittajille. Yrittäjävähennys kohdistuu muun muassa henkilöyhtiöiden osakkaisiin ja yksityisiin elinkeinonharjoittajiin.

– Yrittäjävähennys tuli alun perin korvaamaan yhteisöveroasteen madaltamista. Vähennyksen säilyttäminen on perusteltua, Tuula Gregory jatkaa.

Gregory toteaa, että toiminimiyrittäjille tuli vuonna 2001 mahdolliseksi tehdä lisävähennys päivärahoihin ja kilometrikorvauksiin liittyen. Tämä oli selkeä parannus.

”Logistiikkaketjujen kilpailukyystä pitää huolta” – Työn ja yrittämisen verotusta alas, valmisteverotuksen puolella liikkumavaraa

Työn ja yrittämisen verotus vaikuttaa yrittäjien ja ihmisten toimeliaisuuteen, siksi Yrittäjät kannattaa niiden alentamista.

– Sitten välillisessä verotuksessa, kuten valmisteverotuksessa, voidaan korvata verokertymän puutteita. Negatiivisia ulkoisvaikutuksia tuottavan toiminnan verottamisessa, voisi olla liikkumatilaa, Kuismanen toteaa.

– Olemme ehdottomasti sitä mieltä, että on verotuksellisin keinoin perusteltua ohjata toimeliaisuutta ilmastoystävällisempään suuntaan. Useasti ei kuitenkaan ole vaihtoehtoista tekniikkaa käytössä. Esimerkiksi tavaraliikenne nojaa dieselin hyödyntämiseen ja vaihtoehtoa ei ole. Ei ole kenenkään etu, että dieselpolttoaineen verotus nousisi ja siten johtaisi kuljetusyritysten ahdinkoon.

Kuismanen huomauttaa, että Suomen kaltaisessa maassa ei ole raiteita joka nurkassa, mitä pitkin tavarat voisivat kulkea. Siirtyminen ilmastoystävällisempään toimintaan on kannatettavaa.

– Verotuksella voidaan ohjata yrityksiä siirtymään ilmastoystävällisempään toimintaan, mutta hallituksen täytyy rakentaa ennustettava ja järkevä polku.

Pääekonomisti toteaa, että ansiotuloverotuksen progressiota pitäisi lieventää valtion budjettitalouden sen salliessa. Tämä auttaisi työntekijöitä.

Yrittäjien Elvy Suomi -ohjelmassa esitellään keinoja työllistämisen ja yrittämisen helpottamiseksi

Katso kaikki esitykset Elvy Suomi -ohjelmasta.

Lue lisää: Yrittäjien 100 esitystä Suomen elvyttämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi – ”Nykyinen tes-malli ei mahdollista ketteryyttä, uudistuksilta ei voida välttyä”

Esitys 1: Yhteisöveron taso tulee säilyttää kilpailukykyisenä. Listattujen ja listaamattomien yhtiöiden voitonjaon verotuksen tasoa ei saa kiristää.

Esitys 2: Yrittäjävähennys tulee säilyttää.

Esitys 5: Listaamattomien osakeyhtiöiden työntekijöilleen suuntaamien osakeantien, eli henkilöstöantien, verotusta on helpotettava pikaisesti. Henkilöstöannin tarkoituksena on kannustaa henkilökuntaa omistamaan yhtiön osakkeita ja sitouttaa työntekijöitä yritykseen ja kasvattamaan yrityksen arvoa.

Esitys 6: Toiminimiyrittäjän asema poikkeaa yhtiömuotoisten yritysten omistajayrittäjistä siinä, että yksityinen elinkeinonharjoittaja ei voi vähentää sairaan lapsen hoitajan palkkaa yrityksen verotuksessa. Tämä pitää sallia myös toiminimiyrittäjälle.

Esitys 8: Liikunta- ja kulttuuriedun verovähennysoikeus pitää sallia myös toiminimiyrittäjille. Elinkeinoverolakia on muutettava niin, että yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja saisi tehdä verovähennyksen omaehtoisesta liikunta- tai kulttuuritoiminnasta.

Listaamattomissa osakeyhtiöissä yrityksen ja osakkaan veroa tulee tarkastella kokonaisuutena.

Lue lisää: Yrittäjiltä 100 ehdotusta kasvun vauhdittamiseksi – Lisää kilpailua, pk-yritystesti sääntelyä helpottamaan ja vähähiilisen talouden vauhdittamista

Kuvassa: Sanna Lötjönen

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Suomen ensimmäinen vammaisten yrittäjien ryhmä on valmistunut yrittäjän ammattitutkintoon. Koulutuksen järjestäjänä toimi Careeria, joka suunnitteli koulutuksen yhteistyössä Näkövammaisten liiton ja Invalidiliiton asiantuntijoiden kanssa. Seuraavan ryhmän on tarkoitus aloittaa tammikuussa.

– Suomessa kukaan ei ole tähän mennessä järjestänyt nimenomaan vammaisille yrittäjille tarkoitettua yrittäjän ammattitutkinnon ryhmää, kouluttaja Tarja Pursiainen sanoo.

Vammaisten ryhmästä tekee erikoislaatuisen etenkin se, että koulutus on suunniteltu täysin esteettömäksi. Opiskelijat kokoontuivat Näkövammaisten liiton tiloissa Iiris-keskuksessa, jossa sekä näkövammaiset että invalidit pystyvät liikkumaan ilman ongelmia.

– Lisäksi kaikki materiaalit ja järjestelmät tehtiin saavutettaviksi myös näkövammaisille. Täysin sokea opiskelija pystyi tekemään kaikki tehtävät samalla tavoin kuin normaalisti näkevä opiskelija, Pursiainen jatkaa.

Aikaisemmin vammaiset ovat opiskelleet normaaleissa yrittäjän ammattitutkinnon ryhmissä. Tällä kertaa mukana oli näkövammaisia, invalideja ja cp-vammaisia. Heistä 17 toimii tällä hetkellä yrittäjinä. Koulutus oli suunnattu myös niille, jotka suunnittelevat yritystoimintaa.

Koulutuksen aikana kaksi opiskelijaa perusti yrityksen. Toinen lähti kauppiaaksi R-Kioskiin Helsingissä ja toinen perusti käsityöalan verkkokaupan muun muassa nahkatuotteille.

Parempi vaihtoehto palkkatöille

Pursiaisen mukaan vammaiset selviävät pääsääntöisesti hyvin yrittäjinä.

– Periaatteessa vammaisilla on paremmat mahdollisuudet onnistua yrittäjinä kuin palkkatyössä. Monen vammaisen on ylipäätään vaikea löytää palkkatöitä. Yrittäjänä sellaista rajoitetta ei ole.

Vammaisyrittäjä ei pääse yrittäjänä kuitenkaan helpolla. Toimintakyvyn rajoitteet aiheuttavat haasteita arkipäiväisessä työssä.

– Moni vammaisyrittäjä selviää erinomaisesti, mutta toki yrittäjyys vaatii heiltä vielä enemmän kuin ei-vammaiselta. Työmäärä voi olla paljon suurempi esimerkiksi asiakastyössä. Vammaisuus voi hidastaa tekemistä.

Juha Hentula on yksi tuoreen yrittäjän ammattitutkinnon suorittaneista. Hän toimi yrittäjänä jo ennen koulutuksen aloittamista. Hentulan yritys on JH-Tukku, joka on antennien ja elektroniikan erikoisliike.

– Suurin hyöty koulutuksesta itselleni oli osaamisen päivittäminen tähän päivään. Olen valmistunut vuonna 1992 kauppaopistosta ja reilussa 30 vuodessa paljon on muuttunut myynnin ja markkinoinnin aloilla.

Hentula on erittäin tyytyväinen siihen, että koulutus päätettiin järjestää vammaisten erityisvaatimukset huomioiden.

– Vammaisten yrittäjien ammattitutkinto vain kohderyhmän henkilöille oli ja on mielestäni erittäin tärkeä jo vertaisuudellisuudenkin vuoksi.

Koulutusta tarvitaan, sillä Hentulan mielestä vammaisyrittäjien mahdollisuudet eivät ole samalla tasolla vammattomien yrittäjien kanssa.

– Tätä takamatkaa lähdetään kirimään nyt tämän kaltaisella koulutuksella. Suomeen myös perustettu Suomen Vammaisyrittäjät-VamY ajamaan tämän ryhmän edunvalvontaa. Vammaisyrittäjyydessä yhdistyvät yrittäjyys, vammaisuus ja substanssiosaaminen.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kuinka moni valtuutettu miettii valtuuston kokouksessa päätöksiä tehdessään, miten päätös vaikuttaa vaikkapa oman lähiruokakaupan, kunnassa toimivan teollisuusyrityksen tai yksinyrittäjien toimintaan?

– Vain harvassa kunnassa arvioidaan systemaattisesti, miten päätökset vaikuttavat yrityksiin ja esimerkiksi niiden tarjoamiin työpaikkoihin. Yritysvaikutukset pitää ottaa huomioon paremmin, Anssi Kujala vaatii.

Yrittäjien kymppilista kuntavaaleihin

Suomen Yrittäjät nostaa yrittäjille tärkeät asiat esiin kuntavaaliohjelmassaan Ei kuntaa ilman yrityksiä:

1. Julkista sektoria on kavennettava, jos halutaan joitain jakaakin.
2. Elinkeinopolitiikka on kunnan ja yritysten vuoropuhelua. Sitä tarvitaan.
3. Valtuuston kannattaa tarkistaa, miten päätökset vaikuttavat yrityksiin.
4. Nopea kaavoitus ja lupapalvelut auttavat yrityksiä pärjäämään.
5. Kunnan yrityksiltä kaipaamat tiedot voitava antaa sähköisesti yhdessä paikassa.
6. Etätöiden yleistyminen on monelle kunnalle mahdollisuus.
7. Kilpailutuksissa muistettava pienet yritykset.
8. Vähemmän kuntayhtiöitä, enemmän paikallista yrittäjyyttä!
9. Yritykset mukaan tuottamaan palveluita.
10. Koulutus nykyaikaan, nuorille oppia yrittäjyydestä.

Vuosi 2020 muutti elämää Suomessa nopeasti ja rajusti – vaatii toimia tulevalla valtuustokaudella

Vuosi 2020 toi koronakriisin myötä vauhtia muutoksiin, joita Suomessa koetaan. Näihinkin Yrittäjät tarjoaa ohjelmassaan ratkaisuja.

Väki on vanhentunut jo pitkään, mutta koronaviruksen takia hoitojonot pitenevät ja uudesta valtuustokaudesta tulee todella haasteellinen.

– Nyt mahdollisesti lopulta toteutuvassa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa on pakko ottaa myös yritykset mukaan tuottamaan palveluita, jos halutaan, että ihmiset saadaan hoidetuksi, Kujala kertoo esimerkin.

Monelle kunnalle myönteinen muutos on etätyö: kunta saa lisää kuluttajia, kun ihmiset tekevät töitä monipaikkaisesti esimerkiksi mökeiltään. Tämä vaikuttaa pitkällä aikavälillä myös yrityksien sijoittumiseen ja aluetalouteen.

–  Myös moni yrittäjä tekee töitä useammalta paikkakunnalta. Heille kannattaakin tarjota yrityspalveluita myös muualla kuin yrityksen virallisessa kotikunnassa, Kujala huomauttaa.

Pitääkö kunnan pestä pyykit tai myydä kukkia?

Monella kunnalla on oma pesula ja esimerkiksi ruokapalveluita, vaikka kunnassa on alan yrityksiä. Yhden kaupungin tiedetään pyörittävän kukkakauppaa verovaroilla.

–  Siinä ei ole mitään järkeä, Kujala sanoo.

– Suomessa julkinen sektori on levittäytynyt niin laajalle, että se vie pohjaa pois kansantalouden vaurastumiselta. Kunnan on keskityttävä ydintehtäviinsä ja tunnustaa pienten ja keskisuurten yritysten merkitys. Kuntien on luotava edellytykset kehittyvälle ja käytännönläheiselle yritystoiminnalle. Vain siten kilpailukyky paranee kestävästi kunnan omista lähtökohdista.

Yrittäjien kuntavaalisivut julki

Suomen Yrittäjät julkisti kuntavaaliohjelman lisäksi myös kuntavaalisivut osoitteessa https://www.yrittajat.fi/yrittajat/kuntavaalit-2021.

Nyt julkistetun ohjelman lisäksi sinne kootaan tietoa muun muassa Yrittäjien jäsenistä, jotka ovat ehdokkaina. Sivut on tarkoitettu sekä kaikkein kuntavaaliehdokkaiden että äänestäjien avuksi.

Verkkoseminaari yhtä aikaa eri puolilla Suomea

Kunnallisjohdon verkkoseminaari järjestettiin yhden valtakunnallisen ja 19 alueellisen tilaisuuden yhdistelmänä. Tilaisuuksissa on yli 100 puhujaa ja 800 osallistujaa.

Seminaarissa on kuntavaaliohjelman julkistuksen lisäksi muun muassa puolueiden varapuheenjohtajien tentti kuntataloudesta.

Lisätietoja

• Tutustu Yrittäjien kuntavaaliohjelmaan Ei kuntaa ilman yrityksiä
• Tutustu tiivistelmään Yrittäjien kuntavaaliohjelmasta

Yrittäjät peräänkuuluttavat yritysvaikutusten parempaa arviointia kuntiin.

– Vain harvassa kunnassa arvioidaan systemaattisesti, miten päätökset vaikuttavat yrityksiin ja esimerkiksi niiden tarjoamiin työpaikkoihin. Yritysvaikutukset pitää ottaa huomioon paremmin, vaatii Suomen yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yrittäjien Kunnallisjohdon verkkoseminaarin puheenvuorossaan. 

– Suomessa julkinen sektori on levittäytynyt niin laajalle, että se vie pohjaa pois kansantalouden vaurastumiselta. Kunnan on keskityttävä ydintehtäviinsä ja tunnustaa pienten ja keskisuurten yritysten merkitys.  

Verkkoseminaari järjestettiin yhden valtakunnallisen ja 19 alueellisen tilaisuuden yhdistelmänä.

Kunnan ja yrittäjien kohtalonyhteys – Petri Salminen: ”Tuki lähtee siitä, että halutaan olla varmistamassa oman alueen yritysten menestyminen”

Suomen Yrittäjillä on paikallisyhdistys lähes jokaisessa Suomen kunnassa.

– Tämä yhteys on koronakriisissäkin osoittanut vahvaksi voimavaraksi, jonka avulla on konkreettisesti autettu tuhansia suomalaisia yrittäjiä. Esimerkiksi yrittäjien ja kuntien rahoittamien neuvontaorganisaatioiden toimesta on yhdessä annettu neuvoja jo lähes 40 000 yritykselle, Kujala kertoi verkkoseminaarin puheenvuorossaan.

Yrittäjien tuoreen puheenjohtaja Petri Salmisen mukaan kunnat ja yritykset ovat käyneet hyvää vuoropuhelua kriisin aikana, mutta tukikeinoja on monia:

– Kunta voi olla joillekin yrityksille se tärkein yhteistyökumppani. Kuntien menestys nojaa täysin siihen, miten suomalaiset yritykset työllistävät ja maksavat verotuloja. Kunnan tuki lähtee siitä, että halutaan olla varmistamassa oman alueen yritysten menestyminen, ja että yritykset pysyvät pystyssä akuutin kriisivaiheen yli. Jos kunnan on mahdollista helpottaa yritysten kustannuspaineita, kannattaa se tehdä. Jos hankintoja on mahdollista paloitella niin, että oman alueen yritykset pystyvät osallistumaan, kannattaa tämä tehdä.

– Kunta voi parhaimmillaan olla fasilitoimassa yhteistyötä alueen pienten ja suurempien yritysten välillä.

Case Simo kaavoittaa pienteollisuusalueita ja elinkeinokoordinaattori on yritysten käytettävissä – Myös rahatuki mahdollinen

Meri-Lapin alueella sijaitsevassa Simon kunnassa asuu noin 3000 ihmistä ja yrityksiä on 158 kappaletta.

– Kunta on suurin työllistäjä Simossa. Elinkeinorakenne on pien- ja mikroyritysvaltainen. Meillä on muun muassa maa- ja metsätaloutta sekä maansiirto- ja kuljetusyrityksiä. Yrityksemme ovat tiitteriä, eli kovia tekemään töitä, kunnanjohtaja Vivi Marttila kertoo.

Marttila puhuu iltapäivällä seminaarissa kunnan elinvoimaisuudesta. Sote-palvelut ovat Oulunkaaren kuntayhtymässä.

– Pidämme erittäin tärkeänä aloittavien yritysten neuvontaa ja elinkeinokoordinaattorimme on juuri tätä varten. Haluamme kuntana myös tukea jo toimivia yrityksiä sellaisissa kysymyksissä, joihin tarvitaan erityisasiantuntemusta esimerkiksi sukupolvenvaihdoskysymyksissä. Tuki on rajattu 500 euroon ja siitä sovitaan etukäteen kunnan kanssa.

Simo on osakkaana Tornion Team Botnia elinkeinoyhtiössä. Kunta kuuluu Kemi-Tornion seutukuntaan.

Ajankohtaisista asioista Marttila nostaa koronakriisin lisäksi esiin valtatie 4:n ison remontin, joka on työllistänyt kuljetusalaa.

– Yksinyrittäjätuki tuli meilläkin tarpeeseen. Reilu parikymmentä pienyritystämme sai tukea. Suhtaudun tulevaan positiivisesti, simolaiset ovat sisukkaita.

Marttila mainitsee kunnan elinkeinopolitiikan kärkinä uusiutuviin energioihin, kuten tuulivoimaan, panostamisen, paikallisen teollisuuden ja yrittäjyyden tukemisen sekä kaavoittamisen yritysten tarpeisiin. Kunnassa onkin kolme pienteollisuusaluetta.

– Lisäksi Karsikkoniemessä Perämeren alueella on kaavoitettu suurteollisuudelle paikka.  

Marttila nostaa esiin hankinnoissa paikallisuuden hyödyntämisen.

– Tekninen puoli hankkii eniten, it-asiat ja sote-ostot ovat Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa yhteistyössä.

Suomen Yrittäjien kuntabarometrin tuloksista pääsee katsomaan kuntakohtaisia tuloksia siitä, miten yrittäjät ovat arvioineet kunnan elinkeinopolitiikkaa. Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala rohkaisee kuntia käsittelemään kuntabarometrin kuntakohtaisiin tuloksiin, sekä ottamalla käyttöön yritysvaikutusten arvioinnin kunnan päätöksenteossa.

Yrittäjät koosti kymppilistan kuntavaaleihin

Suomen Yrittäjät nostaa yrittäjille tärkeät asiat esiin kuntavaaliohjelmassaan Ei kuntaa ilman yrityksiä. Listalla nostetaan esiin muun muassa:

1. Julkista sektoria on kavennettava, jos halutaan jotain jakaakin. 

2. Elinkeinopolitiikka on kunnan ja yritysten vuoropuhelua. Sitä tarvitaan.

3. Valtuuston kannattaa tarkistaa, miten päätökset vaikuttavat yrityksiin. 

4. Nopea kaavoitus ja lupapalvelut auttavat yrityksiä pärjäämään.

Tutustu Yrittäjien kuntavaaliohjelmaan Ei kuntaa ilman yrityksiä

Tutustu tiivistelmään Yrittäjien kuntavaaliohjelmasta

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät aloitti keväällä Auta Pientä -kampanjan yrittäjille. Kampanjan kuvassa ravintolakokki nojaa seinään ravintolan takaseinään ja katsoo taivaalle mietteliäänä.

Tuo kokki on Santeri Harju, ravintola Kolmosen, toinen pääosakas.

– Kyllä minut on siitä tunnistettu. Kaverit ovat kiusallaan lähetelleet sitä minulle, koska tietävät, kuinka paljon vihaan olla kuvattavana. Suostuin kuvaan ravintolan promoamiseksi, Harju sanoo.

Vuosi on ollut ravintoloitsijoille, kuten lähes kaikille yrittäjille, äärimmäisen raskas. Kun yleinen ohjeistus on pysyä kotona, ravintoloitsijoiden on ollut haastavaa houkutella riittävästi asiakkaita ravintoloihin.

Helsingin Kalliossa sijaitseva Kolmonen tarjoili keväällä Take Away -lounasta, mutta kun ravintolat sai avata, toiminta avattiin normaalissa muodossa.

– Suomessa ollaan ravitolakulttuurillisesti satoja vuosia jäljessä, eikä ravintolassa käyminen ole ihmisille tarpeellista samalla tavalla kuin monessa muussa maassa, Harju toteaa.

Harju ja yhtiökumppaninsa Ryan Lumb ovat aloittaneet joukkorahoituskampanjan ravintolan tukemiseksi, mutta se ei ole lähtenyt toivotulla tavalla käyntiin. Tavoite on löytää myös rahoittaja. Yksi vaihtoehto on yrityksen myyminen, mutta sille aika ei ole otollinen.

Harjua harmittaa yritysten saamat tuet. Yritys sai hädän hetkellä yritys sai tukia vain 6 000 euroa.

– Panimollamme oli verovelkaa, joten se vaikutti, Harju sanoo.

Päättäjien linjauksista hän ei jaksa edes puhua. Monessa muussa Euroopan maassa tuet ovat olleet Harjun käsityksen mukaan ravintoloitsijoille avokätisempiä. 

– Täytyy hyväksyä, että olemme Suomessa, eikä täällä arvosteta ravintoloita. Ne nähdään ylimääräisenä pahana. Positiivinen asenne yrittäjiä kohtaa ei kuulu kulttuuriin. Ranskassa ja Saksassa yhteiskunta on suljettu, mutta yrittäjillä palkat juoksevat, Harju sanoo.

Lue lisää: Suomen yksinyrittäjien koronatuki kalpenee vertailumaiden tukipakettien joukossa – Asiantuntija: ”Tuki on kokoluokassaan melko vaatimaton”

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun tietojen hakutoiminnallisuuksia on uudistettu asiakkailta saadun palautteen perusteella. Käytettävyyteen on panostettu parantamalla hakuehtoja, ja esimerkiksi tulolajin voi jatkossa valita valintaluettelosta koodin syöttämisen sijaan. Lisäksi hakuehtojen tarkistuksia, ilmoituksia ristiriitaisista hakuehdoista ja saavutettavuutta on parannettu.

Hae ilmoituksia hakuehdoilla tai viitteellä

Jatkossa voit hakea tietoja joko hakuehdoilla tai viitteellä. Toisin kuin aiemmin kaikki hakuehdot ovat nyt suoraan valittavissa näkymässä. Hakuehto valitaan luettelosta, minkä jälkeen täytetään tarkemmat tiedot alempana avautuvaan ruutuun. Voit tarkentaa hakua antamalla esimerkiksi ilmoituksen tyyppiin ja tulonsaajaan liittyviä vapaaehtoisia hakuehtoja.

Aikaväli ja aikavälin tyyppi ovat pakollisia hakutietoja. Uudistuksen jälkeen voit määritellä hakuun useamman aikavälin Lisää aikaväli -valinnalla.

Haun jälkeen käytettävissäsi ovat samat toiminnallisuudet kuin tähänkin asti. Esimerkiksi organisaation tietojen ilmoittajana voit katsella ilmoituksen tietoja, käyttää annettua ilmoitusta uuden ilmoituksen pohjana, korjata annettua ilmoitusta tai mitätöidä ilmoituksen.

Uudistus ei muuta tiedonsaantioikeuksia, vaan voit edelleen hakea ja katsella vain sellaisia ilmoituksia, joiden katseluun olet saanut valtuuden. Loppuvuoden 2020 ajan Annetut ilmoitukset -sivusta on tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa käytettävissä sekä uusi että vanha versio.

Eläkkeet ja etuudet myös tulorekisteriin

Vuoden 2021 alkaen myös maksetut eläkkeet ja etuudet ilmoitetaan tulorekisteriin.

Esimerkiksi verohallinnossa vuodelta 2021 muodostettavissa esitäytetyissä veroilmoituksissa käytetään tulorekisteristä saatuja eläke- ja etuustietoja. Etuuksien maksajan ei tarvitse enää antaa erillisiä oma-aloitteisten verojen ilmoituksia eikä vuosi-ilmoituksia verohallinnolle. Lisäksi tulonsaajan ennakkoperintä helpottuu, kun käytössä ovat reaaliaikaiset tulotiedot.

Etuustiedon tuottajia ovat vain laissa määritellyt etuuden maksajat, kuten Kela, työeläkelaitokset ja työttömyyskassat. Etuustietojen ilmoittamista varten etuustiedon tuottajien tulee tehdä tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa vahvistus etuustietojen ilmoittamisesta sekä varmistaa, että tarvittavat valtuudet on myönnetty Suomi.fi-palvelussa. Rajapintakäyttäjän tulee lisäksi noutaa varmenne tietojen ilmoittamista varten.

toimitus(at)yrittajat.fi

Vakuutusyhtiöt puolestaan tarvitsevat etuustietoja lakisääteisten vakuutuslajien korvauspäätösten pohjaksi. Etuustietoja tarvitaan muun muassa, kun määritellään henkilön vuosityöansiota, takautuvaa korvausta tai lesken tulosovituspäätöstä.

Tulorekisteristä saatavia reaaliaikaisia etuustietoja tullaan hyödyntämään myös muun muassa palkkatuen ja starttirahan maksatushakemuksilla sekä palkkaturvaa koskevassa päätöksenteossa.

Myös tulonsaaja voi reaaliaikaisesti tarkastaa tulorekisterin sähköisestä asiointipalvelusta kokonaiskuvan omista palkka-, eläke- ja etuustuloistaan.

Lue lisää tulorekisteristä täältä

toimitus(at)yrittajat.fi

Suomi.fi valtuudet on annettava kaikille Työnantajan asiointipalvelun ja muiden Kelan asiointipalvelujen käyttäjille mahdollisimman pian. Valtuudet annetaan Suomi.fi:n Valtuudet-palvelussa.

Työnantajayrittäjä: Hoidatko itse palkanmaksun vai hoitaako tilitoimisto sen puolestasi – Tämä ratkaisee, tarvitseeko sinun antaa valtuuksia

– Valtuutusten tarve riippuu siitä, kuka yrityksen palkanmaksua ja työterveyshuollon korvauksen hakemuksia hoitaa, tiivistää Kelan asiakkuuksien kehittämisyksikön erikoisasiantuntija Marko Korhonen.

Käyttäjätapauksia on kolme erilaista:

1. Kun yrittäjä hoitaa palkanmaksun ja työterveyshuollon hakemuksen itse:

Silloin hänen ei tarvitse antaa valtuuksia kenellekään, vaan hän voi asioida oman asemansa perusteella, jos kaupparekisterissä on hänen tietonsa.

2. Kun yrityksen oma henkilökunta hoitaa palkanmaksun ja työterveyshuollon korvaushakemuksen:

Yrittäjä antaa palkanlaskentaa hoitavalle henkilölle valtuudet.

Lähde: kela.fi

3. Kun yrityksen palkanmaksu hoidetaan tilitoimistossa, josta lähetetään myös työterveyshuollon korvaushakemus:

Yrittäjä antaa tilitoimistolle tarvittavat asiointivaltuudet.

Suomi.fi valtuudet pitää hankkia nyt, muuten asiointi katkeaa vuodenvaihteen jälkeen

Kelan asiointipalveluita on useita, ja niissä tarvittavat valtuusasiat voi tarkistaa Kela.fi-sivuilta. Työnantaja- ja yhteistyökumppaniosion etusivulta löytyy linkki lisätietoa Katso.fin korvaamisesta.

Suomi.fi-valtuuksiin siirtymisessä on siirtymisaika, joka loppuu vuoden lopussa.

– Tällä hetkellä käyttäjäkunta saattaa tuudittautua virheelliseen turvallisuudentunteeseen, kun kaikki toimii nyt. Vaikka nyt asiointi toimi, niin siirtymäaika loppuu vuoden lopussa. Suomi.fi -valtuudet pitää hankkia nyt välttääkseen loppuvuoden ruuhkat, eikä asiointi katkea vuodenvaihteessa, Marko Korhonen tähdentää. 

– Jokaiselle asiointipalvelulle on omat valtuusasiansa, ei ole mitään yhteistä ”Kela-asioiden hoito” –valtuutta. Valtuusasioita tulee vähitellen lisää, eli käyttäjän täytyy seurata aktiivisesti Kelan ja muiden viranomaisten viestintää.

Syy siihen, että on useita valtuusasioita, on tietosuoja. 

Kuusi yleisintä Kelan asioinnin valtuusasiaa

Kelan Marko Korhonen listasi neljä yleisintä Kelan asiointipalvelua, jotka ovat yrittäjien käytössä, sekä niissä tarvittavia valtuuksia.

Työnantajan asiointipalvelu:

Palkanmaksuun liittyvät muun muassa seuraavat valtuusasiat yrityksille, joissa on palkattua työvoimaa: Palvelussuhteeseen liittyvien etuuksien hakeminen, palvelussuhteeseen liittyvien etuusmaksutietojen katselu sekä palvelussuhteeseen liittyvien etuuspäätöstietojen tarkastelu.

Työterveyshuollon korvausten asiointipalvelu:

Valtuusasia henkilöstön työterveyshuollon kustannuksista korvauksia hakeville yrittäjille: Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen lähetys.

Sairaanhoitokorvausten tilitystietojen toimittamiseen liittyvä valtuusasiaa yrityksille, jotka toimivat terveydenhuollon palveluntuottajina (esimerkiksi hammaslääkäri- ja fysioterapiapalveluja tarjoavat yritykset):

Sairaanhoidon korvausten tilitystietojen toimittaminen.

Päivähoidon tuottajien asiointipalvelu:

Ilmoitus, kun yritys järjestää varhaiskasvatusta on tarkemmin nimeltään Päivähoidon tuottajan ilmoitus yksityisen hoidon tukea varten.

Mistä tukea, jos valtuuksien hakeminen takkuaa?

Kela neuvoo omien asiointikanavien käyttötapauksissa ja Digi- ja väestötietoviraston organisaationeuvonta neuvoo, jos valtuusketjun rakentaminen ei tahdo onnistua.

Omatoimiohjeet ja Kelan henkilökohtaisen tuen yhteystiedot

Jos valtuuksien antaminen ei onnistu, ota yhteyttä Digi- ja väestötietoviraston organisaatioasiakkaiden asiakaspalveluun.

Lisätietoa Kelan sivuilla: Katso-rooleista siirrytään Suomi.fi-valtuusasioihin

Kerroimme yrittajat.fissä aiemmin:

Tammikuussa vero-, tulli- ja Kela-asiat eivät enää hoidu Katso-tunnuksilla – Tarkista toimintaohjeet, jotta asiointi ei keskeydy

Suomi.fi korvaa Katso-palvelun Kelan asiointipalveluissa – Muista hoitaa valtuutukset kuntoon

Kuva: Getty Images

Toimitus

Toimitus (at) yrittajat.fi

Kustannustuen toinen kierros tulee haettavaksi joulukuun viimeisinä päivinä. Se on jatkoa viime kesän kustannustukikierrokselle, joka päättyi elokuun viimeisenä päivänä.

Yritysten kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut koronapandemian vuoksi. Se on tarkoitettu muun muassa palkkakuluihin ja vuokriin.

Toisella kierroksella kustannustuen ehtoja muutetaan muun muassa niin, että liikevaihdon minimialaraja poistuu. Lisäksi tukikausi pitenee viiteen kuukauteen.

Edellisessä kustannustuessa tukikausi oli kaksi kuukautta (huhti- ja toukokuu). Toisella kierroksella tukikausi alkaisi  1. kesäkuuta ja päättyisi lokakuun loppuun.

Lakiesityksen mukaan kustannustukea voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria koronatukia. Jo myönnetyt tuet huomioidaan kuitenkin kustannustuen määrässä siten, että tuet yhteenlaskettuina eivät saa ylittää 800 000 euroa.

Myös uutta kierrosta haetaan Valtiokonttorista, joka tiedottaa lähiaikoina tarkemmin haun alkamisesta. Valtiokonttori arvioi, että hakemusten käsittely voidaan aloittaa heti, kun laki on hyväksytty eduskunnassa ja valtioneuvoston asetus toimialoista on annettu ja tullut voimaan vuoden 2020 lopulla.

Valtiokonttorin viestintä ja Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen neuvovat, miten yritys voi valmistautua kustannustuen toisen kierroksen hakuun.

Tee Suomi.fi -valtuutus

Suomi.fi-valtuutuksella kustannustukihakemuksen voi tehdä joko nimenkirjoitusoikeudellinen tai valtuutettu. Hakijan kannattaa tarkistaa, että nimenkirjoitusasiat ovat kunnossa. Lisäksi on syytä varmistua, että yrityksen valtuutus onnistuu Suomi.fi -palvelussa.

Kustannustukea haetaan valtuudella ”Yritysrahoituksen hakeminen”. Tuen hakeminen edellyttää, että hakijalla on Y-tunnus.

Kun annat tai pyydät valtuuden, valitset ensin henkilöt tai yritykset. Sen jälkeen valitset asiat, joita valtuus koskee. Lopuksi määrittelet valtuuden voimassaoloajan. Kun annat valtuuden, se on voimassa siitä päivästä lähtien, jonka olet määritellyt valtuuden alkamispäiväksi. Kun pyydät valtuutta, se on voimassa vasta, kun vastaanottaja on vahvistanut valtuuspyynnön.

Valtuutus on sähköinen valtakirja, jonka tiedot tallennetaan valtuusrekisteriin. Kun haluat asioida toisen puolesta Suomi.fi-valtuuksia hyödyntävässä palvelussa, oikeutesi tarkistetaan valtuusrekisteristä.

Tarkista Verohallinnolle ilmoittamasi tulinumero

Kustannustuki voidaan maksaa vain tilille, jonka yritys on ilmoittanut Verohallinnolle. Tarkista ilmoittamasi tilinumero ja ilmoita uusi tilinumero tarvittaessa OmaVero-palvelussa.

Arvioi yrityksesi tilanne ja liikevaihdon kehitys

On hyvä arvioida, onko yrityksen toimiala kärsinyt laajasti pandemiasta. Kustannustuen saaminen edellyttää pääsääntöisesti sitä, että yrityksen päätoimialan tukikauden liikevaihto on vähintään 10 prosenttia pienempi kuin vertailukaudella.

Seuraavaksi on hyvä tarkastella, onko oma yritys kärsinyt niin paljon koronapandemiasta, että sen liikevaihto on tukikaudella laskenut vähintään 30 prosenttia verrattuna saman ajankohdan vuoden 2019 liikevaihtoon (1.5.2019 ja sen jälkeen perustetuille yrityksille vertailukausi on 1.1.-29.2.2020).

Arvioi yrityksen kulut

Yritys voi arvioida valmiiksi, miten paljon kustannustuen ehdoissa mainittuja kuluja sillä on. Kyse on sellaisista kuluista, joita yritys ei voi sopeuttaa, vaikka sen toiminta supistuu ja myynti vähenee. Joustamattomat juoksevat kulut voivat yrityskohtaisesti olla hyvinkin erilaisia. Tällaisiin kuluihin luettaisiin muun muassa vuokrakulut ja muut kulut liiketoiminnassa käytettävästä omaisuudesta kuten laite- ja esinevuokrat, käyttöoikeuskorvaukset, lisenssimaksut ja välttämättömät vuokratyövoiman kulut. Kuluihin ei lueta esimerkiksi aine- ja tarvikemenoja, uusia investointeja ja sellaisia palkkakuluja, joita on mahdollista supistaa.

Tee alv-ilmoitus ajallaan

Mahdollisen kustannustuen saamista voi nopeuttaa tekemällä alv-ilmoituksen ajoissa Verohallinnolle.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Koneyrittäjät ry ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL toimeksiannosta toteutettu kyselytutkimus selvitti kuntien hankintoja ja hankintaosaamista. Kyselytutkimukseen kutsuttiin vastaajiksi kunnanhallitusten ja kunnanvaltuuston puheenjohtajistoa, kaupunginjohtajia, teknisiä johtajia, hankintapäälliköitä, jätelautakuntien jäseniä sekä kunnallisten energiayhtiöiden hallitusten puheenjohtajia ja toimitusjohtajia.

Selvityksen mukaan kuntien hankintastrategioissa ja -osaamisessa on puutteita. Eniten kehittämistarpeita kuntansa hankintaosaamisessa näkivät kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistot. Valtuustojen ja kunnan hallitusten puheenjohtajistot sekä kunnanjohtajat painottivat eniten hankintoja keinona edistää yrittäjyyttä ja elinkeinopolitiikkaa.

– Hankinnat ovat keino toteuttaa kunnan strategisia tavoitteita, mutta se vaatii osaamista hankintojen tekijöiltä. Kunnille tulee jatkossa entistä suurempi rooli alueidensa elinvoimaisuuden ylläpitämisessä. Vastauksistakin tuli esiin, että hankinnoilla voidaan edistää alueen elinvoimaa ottamalla huomioon hankintojen aluetalousvaikutukset sekä paikalliset yritykset ja elinkeinoelämä, Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola sanoo.

"Monesta kunnasta puuttuu hankintastrategia"

Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Janika Tikkala kiittelee selvityksen tekemistä.

– Se antaa tärkeää tietoa. Kunnan hankintapolitiikasta vastaavat kuntapäättäjät. Päätöksenteko hankintapolitiikasta kannattaa pitää omissa käsissä, kuten Koneyrittäjien Matti Peltola aiheellisesti toteaa. Selvitys osoittaa, että monesta kunnasta puuttuu vielä hankintastrategia tai vastaavanlainen linjaus. Se kannattaa laatia ja siihen kannattaa panostaa. Pelkkä hankintastrategia ei riitä, vaan sen toimeenpanoon on myös satsattava. Toimeenpanossa kunnan hankintaosaamisen parantaminen on olennaista.

Suurten kuntien vastaajat arvioivat hankintaosaamisensa paremmaksi kuin pienten kuntien vastaajat. Selvityksen perusteella kuntapäättäjillä on halu torjua harmaata taloutta kuljetushankinnoissaan, mutta osaaminen ei riitä eikä pelisääntöjä hallita. Esimerkiksi liikenneluvan tarkastamisvelvoitetta ei tunneta, vaikka lupa vaaditaan monissa kunnan tilaamissa kuljetuksissa.

SKAL ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT ovat laatineet kuljetusasiakkaille Reilu kuljetus -oppaan, joka käy tilaajaa velvoittavan lainsäädännön läpi selkein ohjein ja esimerkein. Myös konepalveluiden kilpailuttamiseen on tulossa opas, joka käsittelee pienten kuntien ja kaupunkien yhdyskuntateknisten urakoiden kilpailuttamista. Tavoitteena on edistää myös paikallisten yrittäjien pääsyä mukaan urakkakilpailuihin.

Kannustusta vuoropuheluun yritysten kanssa

Selvityksen mukaan yhteiskuntateknisten urakoiden kilpailutusohjeiden käyttöönottoon myönteisesti suhtautui 84 prosenttia vastaajista. Pienten kuntien vastaajat suhtautuivat myönteisemmin näihin hankintaohjeisiin ja olivat valmiita ottamaan niitä käyttöönsä.

– Kannustamme pieniä kuntia tekemään keskinäistä yhteistyötä hankinnoissa ja pitämään hankintoihin liittyvän päätöksenteon omissa käsissään, Peltola sanoo.

Janika Tikkala korostaa vuoropuhelun merkitystä.

– Suomen Yrittäjät on samaa mieltä siitä, että hankinnoilla voidaan edistää alueen elinvoimaa ottamalla huomioon hankintojen aluetalousvaikutukset sekä paikalliset yritykset ja elinkeinoelämä. Se kannattaa asettaa strategioiden lähtökohdaksi. Vuoropuhelu alueen yritysten kanssa on erittäin tärkeää. Siihen kannattaa satsata mahdollisimman varhain hankintaa suunniteltaessa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomessa konkursseja tapahtui heinä–syyskuussa 19 % vähemmän verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Norjassa konkurssien määrä laski jopa 29 %, Ruotsissa laskua oli 25 % ja Tanskassa 20 %. Luvut käyvät ilmi Suomen Asiakastiedon ja sen emoyhtiö Enento Groupin kokoamasta vertailusta.

– Konkurssitilastot osoittavat selvästi, että yritystuet ja lainsäädäntöön tehdyt väliaikaiset muutokset ovat toimineet siten kuin on haluttu, eli pandemia ja sen vaikutukset eivät ole johtaneet konkurssiaaltoon, toteaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Hänen mukaansa myös verojen, veroluontoisten maksujen ja eläkeyhtiöiden maksujen lykkäyksillä on ollut tärkeä vaikutuksensa siihen, että emme ole nähneet konkurssiaaltoa.  

Syytä helpotuksen huokaisuun ei kuitenkaan ole:

– On todennäköistä, että väliaikaisten toimien päättyessä tulemme näkemään vastareaktion, eli piikin konkurssitilastoissa, Malinen sanoo.

Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan yrittäjistä 14 prosentilla on maksuvaikeuksia, lopettamista pohtii 9 prosenttia ja konkurssiuhkaa kokee 4 prosenttia. Noin puolet yrityksistä on menettänyt myynnistään yli 30 prosenttia.

Joka kymmenes tarvitsee lykkäyksiä maksuihin ja veroihin.  

Yli 80% hakemuksista johtanut konkurssiin

Tilastokeskuksen keskiviikkona julkistamien tietojen mukaan tammi–lokakuussa 2020 pantiin vireille 1 886 konkurssia, mikä on 343 konkurssia (15,4%) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Konkursseja pannaan vireille enemmän kuin mitä lopulta toteutuu. Toteutuneiden konkurssien määrä suhteessa konkurssihakemusten määrään on kuitenkin noussut. 

– Suomessa vuonna 2020 vireille pantu konkurssihakemus on indikoinut entistä suurempaa todennäköisyyttä konkurssin toteutumiselle. Suomessa yli 80 % hakemuksista onkin johtanut lopulta konkurssiin tänä vuonna, sanoo pohjoismaisen vertailun tehneen Enento Groupin toimitusjohtaja Jukka Ruuska.

Viime vuonna Suomessa hakemuksista noin 70 % johti konkurssiin.

Toimialoilla suuria eroja Pohjoismaissa

Suomessa yksi korona-ajan voittajista kolmannella vuosineljännekselläkin on ollut rakennussektori. Suomessa rakennussektorin toteutuneet konkurssit laskivat 38 %, kun ne Norjassa laskivat 26 %, Ruotsissa 19 % ja Tanskassa lisääntyivät 2 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Ruotsissa kuljetussektori on ollut kovan paineen alla jo pidemmän aikaa ja erityisesti pienemmät taksiyhtiöt ovat ajautuneet ongelmiin liikkumisen vähennyttyä merkittävästi koronan myötä. Ruotsissa kuljetussektorilla konkurssien määrä on kasvanut 43 %, kun muissa Pohjoismaissa toimialan suunta on ollut päinvastainen. Sektorilla konkurssien määrä laski huomattavasti Suomessa (-30 %), Norjassa (-25 %) ja Tanskassa (-15 %) edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Hotelli- ja majoituspalvelut sekä ravitsemispalvelut ovat kärsineet eniten koronan aiheuttamasta asiakaskadosta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Jo yli 40 vuotta Meri-Lapin alueella toimineen Kemin Kate Oy:n toimitusjohtaja Piia Ruumensaari tähdentää työnantajan vastuuta työntekijöiden turvallisuudesta myös korona-aikana, jotta virusta pystytään torjumaan mahdollisimman tehokkaasti ja samalla turvaamaan työpaikan toiminnan jatkuvuus.

- Yrityksessämme on kymmenen työntekijää, joten koronapandemian vuoksi riskiarviointia on tehty ja panostettu entisestään työturvallisuuteen. Katto- ja vedeneritystyöt tehdään ulkona, joten maskiasiaa ei ole suuremmin jouduttu pohtimaan. Hallilla ja toimistolla on epidemian alusta asti ollut maskeja ja käsidesiä saatavilla. Työntekijöitä on myös kehotettu lataamaan puhelimeen Koronavilkku -sovellus. Nopeaa viestintää varten meillä onkin jo ollut käytössä työpaikan oma WhatsApp -ryhmä.

- Kattotöitä ei voi etänä tehdä, mutta olemme pyrkineet minimoimaan ylimääräiset kontaktit. Olemme ohjeistaneet, että työpaikalle ei tulla sairaana ja annettu selkeät toimintaohjeet siihen, miten toimitaan, jos on mahdollisesti altistunut tai epäilee tartuntaa, Ruumensaari kertoo.

Kun työpaikan olosuhteet ovat muuttuneet koronapandemian takia, työnantajan pitää päivittää laatimansa riskiarviointi ja arvioida muutosten merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle.

Jotta pienetkin työnantajayritykset selviytyvät tästä, yrittäjäjärjestö laati yrittäjille Työnantajan koronaoppaan.

Opas neuvoo koronatestaamisen liittyvissä kysymyksissä 

Erityisesti koronatestaamiseen liittyy paljon kysymyksiä työpaikoilla: kuka maksaa testin, ja onko työnantajalla oikeus tai velvollisuus määrätä työntekijä koronatestiin. 

- Seuraan hyvin aktiivisesti asiaan liittyviä suosituksia, mutta tämmöinen napakka pikaopas on kyllä tarpeen. Siitä saa ajankohtaiset vinkit korona-altistumisesta selviämiseen työpaikalla ja vastauksia koronatestaamiseen liittyviin kysymyksiin, kiittelee Ruumensaari.  

Työnantajan koronaopas täydentää yrittäjille suunnattujen oppaiden sarjaa, jossa on julkaistu useita liiketoimintaoppaita. Työnantajan Koronapikaoppaan voit ladata: koronaopas.yrittajat.fi.

Lapin Yrittäjät seuraa koronatilannetta ja pitää yrittäjät ajan tasalla koronasta. Tietoja päivitetään yrittajat.fi/korona -sivustolle.

Eihän sillä ole väliä, mikä sukupuoli yrittäjällä on? Ei pitäisi ollakaan. Siitä huolimatta naiset törmäävät lasikattoihin, jäävät verkostojen ulkopuolelle, kokevat vähättelyä, eivätkä saa rahoitusta yhtä helposti, kuin miesten perustamat yritykset. 

Kasvuyrityskentässä puheenaiheeksi on noussut esimerkiksi rahoituksen epätasainen jakaantuminen. Naisten perustamat startupit ja kasvuyritykset keräävät vain prosentin kaikesta rahoituksesta.

Selityksiä tilanteelle voi olla monia: Sijoittajista suurin osa on miehiä ja he sijoittavat mieluusti miesten ideoihin. Koronakriisissä verkostot tiivistyivät entisestään ja jättivät uudet tulokkaat, kuten naiset, verkostojen ulkopuolelle.

– Minulla on paljon verkostoja startup-kentällä, mutta niiden jäsenistä lähes kaikki ovat miehiä. Tasa-arvon edistäminen alalla on minulla kehityslistallani, koska onhan se ongelma, että naisten perustamat yritykset saavat vain kolme prosenttia riskisijoittajien rahasta, terveellisiä ja eettisesti tuotettuja lasten välipaloja tuottavan Green Planet Astronauts -yrityksen yrittäjä Milla Westerling sanoo.

Kolme prosenttia on optimistinen arvio, sillä luku koskee Suomea. Kansainvälisesti osuus painuu yhteen prosenttiin.

Sukupuolijakauman epätasaisuudelle on esitetty myös selitykseksi yhteiskunnan rakenteita ja roolimallien puutetta. Kysymys on kuitenkin monisyinen, eikä täsmäratkaisua ole. Ongelmien nostaminen esiin on kuitenkin tärkeää, jotta niitä voidaan ratkoa.

Lue lisää Naisten perustamat startup-yritykset ovat kärsineet pandemiasta – Vain yksi prosentti rahoituksesta meni naisten perustamille yrityksille.

Ura vai perhe?

Usein ajatellaan, että naisille kaatuu vastuu perheestä uran kustannuksella. Westerlingkin sai kuulla rahoituskierroksella sijoittajakandidaatilta kysymyksen ’oletko valmis hylkäämään lapsesi yrityksen menestyksen eteen?’ Miesten tarvitsee harvemmin vastaaviin kysymyksiin vastata.

– Se sijoittaja ei päässyt kierrokselle mukaan, Westerling kuittaa.

Green Planet Astronauts löysi sijoittajia päästyään mukaan Kiuas- startup-kiihdyttämön ohjelmaan vähän kuin villinä korttina, sillä Suomesta ei ole vielä ponnahtanut maailmalle kovin montaa elintarvikealan brändiä.

Westerlingin liikeidea syntyi lapsen kanssa käydystä keskustelusta.

–  Lapsi näki kuvan sulavasta maapallosta ja kysyi, mikä tuo on. En osannut vastata heti, mutta tiesin, mitä tehdä. Mietin, että jos meidän täytyy oppia syömään kasvispainotteisemmin, se on paras oppia nuorena. Sain kasvikset ja kauramaidon maistumaan kotona kehittämälläni smoothiereseptillä, joka toimii Green Planet Astronautsin ensimmäisten tuotteiden pohjana, Westerling kertoo.

Ei huonon äidin syndroomaa

Jaana Komscha-Härkönen perusti oman yrityksille jaksamista ja henkilökohtaista kehittymistä tukevia palveluita tarjoavan Breaksin mahdollisimman väärään aikaan. Perheeseen oli juuri syntynyt kaksoset. Valmiita verkostoja ei ollut.

Alussa yrittäjä toimi myös saattohoitajana sairaalle isälleen samalla kun puski yritystä nousukiitoon.

–  Tärkeää on ollut perheen, ystävien ja erityisesti aviomiehen tuki. He uskovat tähän, kun itseltä on meinannut usko loppua. Kannustus tuntuu hyvältä. Mies on ottanut vastuuta lapsista ja kodista. En kanna myöskään huonon äidin syndroomaa, vaan ajattelen antavani lapsille esimerkin, että äiti tykkää työstään, Komscha-Härkönen kertoo.

Perhe ei ole yrittäjyyttä estävä tekijä, mutta yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen mallia, jossa äiti jää kotiin hoitamaan lasta.

–  Vanhempainvapaat iskevät edelleen naisvaltaisiin aloihin ja erityisesti pienyrittäjiin. Jokaisella tulee olla vapaus valita, miten lapsenhoitonsa järjestää, mutta tässä suhteessa yhteiskunnassa on vielä vähän asennevammaa, Suomen Yrittäjien tuore hallituksen jäsen ja Helsingin Yrittäjänaiset yhdistyksen varapuheenjohtaja Ulrika Larpes toteaa.

Naiset ottavat luultua enemmän riskejä

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tehnyt tukimuksen naisyrittäjistä syyskuussa 2019.

Tutkimuksen mukaan 18 prosenttia naisyrittäjistä työllistää vähintään 10 henkilöä. Yli 90 prosenttia naisista toimii kaupan ja palveluiden alalla.

Kiinnostava on, että naisyrittäjät, joihin liitetään mielikuva riskiä vieroksuvina varman päälle pelaajina, ovat kasvuhakuisempia kuin miehet ja ottavat luultua enemmän riskejä.

Kyselyn mukaan sekä naisista että miehistä vahvaa kasvua haki kahdeksan prosenttia yrittäjistä. Naisista 44 prosenttia haki kohtalaista kasvua, kun vastaava osuus miehistä oli 39 prosenttia.

Yli neljäsosa, 28 prosenttia, naisten perustamista yrityksistä on kasvuyrityksiä.

– Verkostot auttavat saamaan liiketoimintaa ja rahoitusta. Rahaa löytyy, mutta kysymys on, minne sitä laitetaan ja mitä rahoitetaan. Verkostoituminen, myynti ja markkinointi ovat yrittäjille tärkeitä, Larpes sanoo.

Innostusta yrittäjäksi

Westerling ja Komscha-Härkönen kokevat olevansa onnekkaita siinä, että he ovat välttyneet vähättelevimmiltä kommenteilta, ja molemmat ovat löytäneet rahoittajia. Molemmat kuitenkin peräänkuuluttavat enemmän naisesimerkkejä, jotta innostus yrittäjyyteen kasvaisi.

– Miehet perustavat yrityksiä herkemmin vähäisemmällä kokemuksella Itse tulen yrittäjäperheestä ja olen kasvanut siihen elämäntapaan. Aloitin 16-vuotiaana jäätelökioskiyrittäjänä ja tienasin seitsemän kesän aikana opiskelurahat itselleni. Esimerkit poikivat lisää yrittäjiä sekä menestystarinoita ja luovat uskoa mahdollisuuksiin, Westerling miettii.

Komscha-Härkönen toivoisi, että naispuolisia Supercellin Ilkka Paanasen kaltaisia naisia löytyisi nuorten idoleiksi enemmän tulevaisuudessa.

– Jungle Juice Barin Noora Fagerström on hieno esimerkki ja puhunut avoimesti myös vastoinkäymisistään. Omista tavoitteista ja unelmista on tärkeää puhua, sillä se ohjaa valintoja ja tekoja tavoitteiden suuntaan. Me olemme halunneet kansainvälistyä ja siihen meni neljä vuotta, että nyt teemme markkinatutkimusta Iso-Britanniaan, Komscha-Härkönen kertoo. 

Kaikkien ideat käyttöön kriisissä

Koronakriisi on osoittanut, että kriisien ratkaisemiseksi tarvitaan kaikkien kykyjen osaamista uusien ratkaisujen kehittämisessä.

– Jos haluamme laajentaa sitä, ketkä saavat aloittaa ja kasvattaa uusia innovaatioita, meidän täytyy laajentaa myös sijoittajien valikoimaa ja tapoja, miten he saavat uusia alkuja tietoonsa. On selvempää kuin koskaan, kuinka paljon arvoa jätämme luomatta, kun kavennamme sitä, kuka pääsee mukaan, yhdysvaltalainen enkelisijoittaja sekä teknologia- ja yhteiskuntaratkaisuja tutkivan Omidyar Networkin Sarah Dinkwater kirjoittaa Financial Timesin tukemassa startup-julkaisu Siftedissa.

Suomessa naisyrittäjyyttä juhlitaan maksuttomassa Women Entrepreneurship Day –Työkaluja lasikattojen rikkomiseen -virtuaalitapahtumassa 19.11. 2020 klo 14.00-16.15. 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuoreveden Hallissa tehdashallin viereen nousee talvella Nisula Forestin 1500 neliömetrin laajennus. Investoinnin hintalappu on 2,5 miljoonaa euroa.

– Pohdimme töissä, että jos korona oikein pahaksi äityy, niin laajennus lienee pienin ongelmamme, perustaja-yrittäjä Ali Nisula vitsailee Yrittäjä Plus -lehden haastattelussa syyskuun lopulla.

Pienyrityksen kehityskaari on kulkenut metsäkoneurakoinnista 29 maahan myytävien energia-, hakkuu- ja yhdistelmäkourien teolliseksi yritykseksi. 1990-luvun puolivälissä Nisula Forest oli yksi isoimpia metsäkoneurakointiyrityksiä Suomessa.

Tuotekehitys on ollut kuorevesiläisen yrityksen, sittemmin kuntaliitoksen myötä jämsäläisen yrityksen, menestyksen avain. Urakoinnin ohella yritys suunnitteli ja teki protokouria Ponsselle 1990-luvun puolivälissä ja on tehnyt yhteistyötä matkan varrella useamman metsäkone- ja laitevalmistajan kanssa.

– Ehkä hydrauliikka ja hakkuupäiden suunnittelu on ollut minun heiniäni, Ali Nisula muistelee.

Keskittyminen metsäkoneiden valmistukseen – Kasvua tarpeen mukaan

Vuosituhannen vaihteessa yrityksen suunta kääntyi urakoinnista metsäkonevalmistajaksi.

Tuotteiden valmistus on hyvin pitkälti perheyrityksen omaa tuotantoa. Pintakäsittely on ulkoistettu.

Nisula Forest on laajentanut tuotantotiloja moneen otteeseen: vuosina 1994, 2002, 2008, 2015, 2016 ja nyt kuluvana vuonna alkoi ensi vuodelle kestävä investointi. Yritys on kasvanut tarpeen mukaan kysyntävetoisesti.

Ali Nisulan poika Esa Nisula tuli täysipäiväisesti perheyhtiöön vuonna 2003 valmistuttuaan ammattikoulun metallipuolelta. Esa Nisula vastaa tuotesuunnittelusta.

Nykyisin tuoterepertuaaria ja -variaatioita on lukuisia. Hakkupäitä on viittä eri kokoluokkaa, joista on myös eri variaatioita. Tuotteet valmistuvat 4-8 viikossa asiakkaan tilauksesta. Nisula Forest valmistaa myös hakkuukoneita: peruskoneena on Lännen Tractorsin kone, johon tehdään ja asennetaan metsävarustelu, muun muassa nosturi, ohjausjärjestelmät, työhydrauliikka ja panssaroinnit.

Nisula Forestin tuotteista 60 prosenttia menee vientiin. Kotimaa on suurin yksittäinen markkina-alue.

Nisula Forestin liikevaihto on viimeisen 10 vuoden aikana tuplaantunut 7,7 miljoonaan euroon.

– Olemme kasvaneet hallitusti koko ajan, yrityksen osakas Sami Vähäsalo kertoo strategiasta.

Koronan vuoksi puunkorjuulaitteiden valmistajalta peruuntui kahdeksat ulkomaiset messut tältä vuodelta. Ainoa alan tapahtuma, joka järjestettiin, oli FinnMetko Jämsässä. Nisula Forest oli paikkakunnan messuilla mukana omalla osastollaan.

Paperiyhtiö UPM ilmoitti syksyllä sulkevansa Kaipolan paperitehtaan vuoden loppuun mennessä. Muutama Kaipolan tehtaan työntekijöistä on jo soittanut Nisulalle ja kysynyt töitä. Yrityksellä on kasvutavoitteet ja hallilaajennuksen myötä tulee olemaan kapasiteettia kasvattaa tuotantoa. Ali Nisulan poika Esa Nisula kertoo hyvien työntekijöiden aina kiinnostavan.

Investointi osui epävarmaan aikaan

Yrittäjät eivät torpanneet laajennushanketta koronaepidemian vuoksi. Investoinnin toteutus vain lykkääntyi.  Rakennustyöt on tarkoitus saada valmiiksi talvella.

Kevään korvilla uuteen tilaan tulee muun muassa varastoautomaatit, uusi kokoonpanotila sekä hitsaamo.

– Laajennukselle oli tarve jo ennen koronaa. Katsomme investoinnissa tarpeita vuosiksi eteenpäin. Tämän myötä pystymme tuplaamaan tuotantomme, pikkuhiljaa.

Mistä niin iso kysynnän kasvu saadaan?

– Kyllä se myyntityötä vaatii, uusia markkina-alueita sekä nykyisten markkina-alueiden tehostamista joka tuotealueella, Esa Nisula sanoo.

Perheyritys luottaa tuotteisiinsa: tarve harvennushakkuun ja energiapuun korjuulaitteille ei ole koronasta huolimatta hävinnyt.

Suomi on tarjonnut metsäkone- ja laitevalmistukseen otollisen maaperän, toki myös kilpailua. Suomessa metsänhoito on ollut kansainvälisesti katsoen hyvällä tolalla.

– Yritystoiminnan menestys perustuu siihen, että olemme olleet asioista kiinnostuneita, ja valmiita tekemään töitä niiden eteen. Menestys ei tapahdu henkseleitä paukuttelemalla, perustajayrittäjä Ali Nisula kertoo.

Lue koko juttu Yrittäjä Plussan 5/2020 -numerosta. Tilaa lehti!

Pääkuvassa: Sami Vähäsalo (vas.), Esa Nisula ja Ali Nisula

Teksti Riikka Koskenranta kuvat Tommi Anttonen

Amerikkalainen kauppakamari Suomessa ja Business Finlandin alainen Invest Finland ovat yhdessä teettäneet barometrin, joka tarkastelee näkemyksiä Suomesta liiketoimintakohteena. Kyselyyn vastasi yli 400 kansainvälistä ja suomalaista yritysjohtajaa.

Barometrin mukaan ulkomaisessa omistuksessa olevista yrityksistä 44 prosenttia aikoo palkata lisää henkilöstöä vuosina 2020-2021 ja 30 prosenttia investoida aiempaa enemmän tutkimukseen ja kehitystyöhön. Tämän lisäksi yksi Suomeen luotu työpaikka tuottaa vähintään kaksi lisätyöpaikkaa ja yksi investoitu euro tuottaa kolme lisäeuroa.

– Taloudellinen vaikutus syntyy enemmän yritysten ulkopuolella kuin niiden sisällä. Yritysten kasvu tuo lisärahaa ja sataa suomalaistenkin yritysten laariin. Suomeen sijoittuvat yritykset käyttävät ulkoistettuja palveluita, kuten siivous- ja kiinteistönhuoltopalveluita. Ne hyödyntävät nuorten suomalaisten yritysten teknologiosia innovaatioita, materiaaleja ja komponentteja sekä auttavat kansainvälistämään niitä, Invest Finlandin johtaja Antti Aumo summaa.

Vain noin yksi prosentti eli noin 4 400 kaikista Suomessa toimivista yrityksistä on ulkomaalaisomistuksessa, mutta niiden vaikutus on paljon suurempi. Yritykset työllistävät lähes 266 000 henkilöä, mikä vastaa noin 18 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä. 

Joustavat työmarkkinat avainasemassa

Suomeen yritetään houkutella yrityksiä, joille suomalasilla on tarjottavanaan osaamista, eli tutkimusta, koulutusta, ankkuriyrityksiä ja pk-yrityksiä, joilla on tarjota innovaatiota.

– Kansainväliset toimijat ovat usein halukkaita toimimaan näiden yritysten kanssa. Suomessa on esimerkiksi tieto-, terveys- ja bioteknologia osaamista sekä akkuklusteri, mutta myös ekosysteemiajattelu houkuttelee Suomeen, Aumo sanoo.

Barometrin valossa Suomi sai liiketoimintaympäristöstään paremmat pisteet kuin kaksi vuotta sitten.

Ulkomaiset yritykset kokevat suomalaisen liiketoimintaympäristön positiivisemmin kuin suomalaiset yritykset. Ulkomaiset yhtiöt pitivät Suomen vahvuuksina yhteiskunnan vakautta ja toimivuutta, elämänlaatua ja digitaalista infrastruktuuria. Nämä tekijät ovat erittäin tärkeitä myös suomalaisille yrityksille.

Henkilökohtainen tulovero, palkkajousto ja työvoimakustannukset nähtiin puolestaan liiketoimintaympäristön haasteina. Niissä ei ole tapahtunut muutosta sitten vuoden 2018.

Työmarkkinoiden joustavuus onkin keskeinen tekijä toiminnan säilyttämisessä Suomessa.

– Ulkomaiset yritykset ovat suomalaisia aktiivisempia siirtämään toimintaa. He eivät epäröi kertoa, jos jokin asia kaipaa parannusta Suomessa. Siksi on hyvin tärkeää, että me jatkuvasti kuuntelemme heidän mielipiteitään, jotta toimintaympäristöstämme saataisiin entistäkin houkuttelevampi, sanoo Amcham Finlandin toimitusjohtaja Alexandra Pasternak-Jackson.

Katse tulevaan

Aumo neuvoo pk-yrittäjiä pitämään silmät ja korvat auki sille, miten kansainvälinen elinkeinorakenne muuttuu hiljalleen tai välillä nopeastikin.

Pk-yrityksen kehitysmahdollisuudet kasvavat, jos yritys pystyy toimimaan useammalla kielellä. Toiminnan dokumentaatio vähintään englanniksi on edellytys kasvun kumppanuudelle.

– Omia palveluita ja kompetensseja kannattaa tarkastella ja miettiä, miten niitä voisi soveltaa uusiin toimialoihin. Onko osaaminen ajan tasalla? Mihin oma tuotanto tai osaaminen voisi taipua tulevaisuudessa, Aumo kysyy.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät pyysi syyskuussa yrittäjiltä kauhutarinoita, joista kolme voittajaa valittiin ja palkittiin 500 eurolla. Osallistuvia tarinoita tuli yhteensä 55.

Lue lisää Yrittäjät kerää kauheita tarinoita yrittäjyydestä Halloweenin pimeään iltaan – Kolme parasta palkitaan 500 euron palkintosummalla

Keskiviikkoillan virtuaalitapahtuman juonsivat Nuorten Yrittäjien verkoston johtoryhmän puheenjohtaja  Jenni Parpala ja johtoryhmän jäsen Jussi Pirhonen. Paneelikeskustelun juonsi Sanni Kaikkonen.

Huijareiden kynsissä

Ensimmäisenä tarinansa kertoi videotervehdyksellä jyväskyläläinen graafinen suunnittelija ja valokuvaaja Niklas Isberg. Hänen kauhutarinansa kiteytyy sanaan kyllä.

– Sain puhelun, jossa kysyttiin, onko toimitusjohtaja puhelimessa, johon vastasin kyllä. Sitten juteltiin niitä näitä, kunnes soittaja sanoi laittavansa paperit tulemaan. En ollut tilannut mitään, Isberg kertoo.

Lasku kuitenkin tuli ja reklamaatioon vastaus oli se, että myyjä kuuli Isbergin lausuvan sanan kyllä ja siitä on olemassa tallenne.

Lopulta taisteluiden jälkeen Isberg sai Suomen Yrittäjien lakineuvonnan avulla laskun reklamoitua.

– Rikosilmoitus ei hyödyttänyt mitään, joten olen lakihelpille kiitollinen avusta. Sain tehtyä oikeamuotoisen reklamaatiokirjeen, Isberg kertoo.

Toinenkin tarina Isbergiltä löytyy. Hän teki digitaalista lehteä ja aluksi palkka juoksi. Hän päätyi kuitenkin tekemään puoli vuotta ilmaiseksi työtä, kun tilaaja ei maksanut laskuaan, vaan väitti ettei ollut sellaista edes saanut. Isberg yritti laskuttaa tilaajaa laskutuspalvelu Ukko.fi:n kautta, mutta asia ei edennyt.

– Lopulta uhkasin perintätoimistolla. Se tepsi ja hän maksoi laskut samalla viikolla. Kannattaa olla varauksella liikenteessä, erityisesti nuorena ja aloittelevana yrittäjänä, Isberg neuvoo.

Et ole ikinä yksin

Yhteistyötiloja tarjoavan tamperelaisen Teho-osaston osakas Elina Eskola kertoi illassa kummitusjuttuja. Kolme vuotta sitten avatun toimiston tilat sijaitsevat vanhassa sairaalassa, joka on toiminut sairaalana muun muassa sodan aikaan. Tuolloin pommituksissa on kuollut sairaanhoitaja, jonka hengen väitetään vaeltelevan sairaalassa.

Syksyisissä avajaisissa kuohuviini virtasi ja hauskan illan päätteeksi jäljellä olevan juhlijat päättivät jäädä pehmustetun huoneen kokolattiamatolle yöksi. Aamulla pitäisi kuitenkin tulla siivoamaan.

Yö oli kuitenkin rauhaton. Ihmeelliset äänet ja ilmavirrat saivat yöpyjät säikyiksi. Kun vielä tavarat olivat vaihtaneet paikkaa, juhlijat eivät uskoneet tuntemusten olevan vain kuohuviinin syytä.

– Mainostamme, että täällä ei tarvitse tehdä töitä yksin, mutta ihan tätä emme tarkoittaneet, Eskola kertoo.

Hän kertoo vilkuilevansa olkansa yli, jos jää yksin töihin iltaisin.

Sairaalan sijainti yliopiston ja hautausmaan välissä on hyvinkin symbolinen. Vieressä on vielä entinen kulkutautisairaala, joka sopii tämän vuoden teemaan liiankin hyvin.

Kammottava hiljaisuus

Viimeisenä tarinavuorossa oli helsinkiläinen Maarit Jantunen, jonka kädet hikosivat uran alkuvaiheessa. Tyylikonsulttina tuolloin toiminut Jantunen oli järjestämässä ensimmäistä omaa muotinäytöstään, josta oli täysin vastuussa tekniikkaa myöten. Kun muotinäytöksen oli määrä alkaa, äänentoistolaitteet olivat mykkinä.

– Messuilla on tietty aika, joka on sinulle varattu, eikä siitä voi juuri joustaa. Muutaman minuutin laitoin laitteita päälle ja pois eri järjestyksessä, kunnes musiikki alkoi soida. Se on tärkeä osa showta, Jantunen muistelee.

Toinen kauhun hetki on monelle tuttu: pommiin nukkuminen. Jantunen heräsi, kun asiakas soitti ja kysyi, missä tämä viipyi.

– Meikkasin taksissa ja saavuin paikalle tyylikonsultaation etukäteistapaamiseen. Onneksi tapasimme uudelleen ostosreissun merkeissä, joten sain mahdollisuuden paikata tapahtunutta.

Lopulta kävi vielä ilmi, että asiakas oli Helsingin Sanomien toimittaja, joka teki haamuasiointijuttua. Se juttu avasi lopulta monia kanavia ja toi asiakasvirtaa, Jantunen iloitsee.

Tällä hetkellä Jantunen tekee mielen valmennustyötä. Hän on itsekin kokenut muutaman burnoutin.

– Olen oppinut luottamaan ammattitaitooni ja yleensä asiat sujuu, kun onnistuu rauhoittamaan itsensä. Ennen ajattelin, että olen yhtä hyvä kuin viimeisin keikkani, mutta 14 vuotta yrittäjänä on opettanut, että mokia sattuu ja sitten niitä paikataan. Kaikki ovat lopulta kuitenkin ihmisiä, hän toteaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Muutoin työttömyysturvan väliaikaiset muutokset olisivat loppuneet 31. joulukuuta. Mikkeliläinen yrittäjä Jarmo Forselius sai yritystoiminnan jatkamisen kannalta välttämättömän turvan työttömyysetuudesta heti huhtikuussa koronapandemian hiljennettyä kysynnän lähes täysin.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle. Kela on maksanut työmarkkinatukea yhteensä noin 42 500 yrittäjälle huhti-syyskuussa 2020.

Kela voi väliaikaisesti maksaa yrittäjälle työmarkkinatukea, jos yrittäjän päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai yrittäjän tulo yrityksestä on koronaepidemian vuoksi vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa. Tuen saamiseksi yrittäjän ei tarvitse lopettaa yritystoimintaa.

Fysioterapiayrittäjä Jarmo Forseliuksen työn luonteeseen kuuluu lähikontakti.

– Alallani, vaihtoehto yrittäjän työttömyysturvalle, olisi ollut laittaa lappu luukulle. En ole kokonaan sulkenut ovia missään vaiheessa. Asiakaskuntani pääpaino on ollut iäkkäämmissä ihmisissä, ja sillä puolella on ollut normaaliaikaa hiljaisempaa, kertoo Fyspisteen Jarmo Forselius.

Fyspisteen liikevaihdon pudotus oli keväällä 80-90 prosenttia edellisvuodesta. Maaliskuun puolivälissä hallitus antoi suosituksia muun muassa turvaväleistä ja etätyöstä, nämä rajoitukset vaikuttivat fysioterapiapalvelun kysyntään välittömästi.

Jarmo Forselius kertoo itse toimineensa maan terveysviranomaisten ohjeiden mukaan, ja vältelleensä paikkoja, joissa on väkijoukkoja.

– Rohkeimmat kanta-asiakkaat ovat käyneet normaalisti.

23 prosenttia enintään 4 henkilöä työllistävistä yrityksistä on hakenut tai hakee työttömyysturvaa

Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelän mukaan yrittäjän väliaikaisen työttömyysturvan jatko on erittäin tervetullut.

– Kymmenet tuhannet yrittäjät ovat joutuneet turvautumaan etuuteen ja tuleva talvi on monelle yritykselle vaikea. Työttömyysturva auttaa toivottavasti yrittäjiä selviämään pahimman yli. Kolmen kuukauden jatko jää kuitenkin lyhyeksi ja voimassaoloa olisi ollut syytä jatkaa kesäkuun loppuun.

Viime viikolla julkistetun Suomen Yrittäjien toimeksiannosta tehdyn Yrittäjägallupin mukaan yrittäjän työttömyysturvan tarve on hieman lisääntynyt: nyt sitä kertoo hakeneensa 18 prosenttia yrityksistä, kun elokuussa osuus oli 15 prosenttia. Niiden yrittäjien osuus, jotka ovat hakeneet tai hakemassa työttömyysturvaa on suurin (23 prosenttia) 1-4 henkilön yrityksissä ja kaupan alalla.

Tarve työttömyysturvalle jatkuu vuodenvaihteen jälkeen, kysyntä ei ole riittävästi piristynyt

12 vuotta yrittäjänä toiminut Forselius ei usko, että kysyntä tämän vuoden puolella virkoaa. Hän aikoo hakea työttömyysturvaa vuodenvaihteen jälkeenkin, kun se on nyt mahdollista.

– Syksy on ollut yhtä varovaista, eikä kysyntä ole paljon piristynyt. Elän toivossa, että tulisi rokote, joka toimii, ja homma alkaa piristyä.

Forselius hakisi kehittämisavustusta, jos se olisi mahdollista. Hän on vienyt korona-aikana eteenpäin opiskeluajalta jäänyttä liiketoimintaideaa. Haussa on tekoälyyn erikoistunut yhteistyötaho.

– Kehittämisavustusten ehtona on se, että toiminimelläkin pitäisi olla työntekijöitä. Tavallaan tällaiset kriteerit blokkaavat pienten yritysten kasvun ylöspäin.

Ely-keskusten koronarahoitus yrityksille poikkeustilanteessa oli suunnattu yrityksille, joissa työskentelee enintään viisi henkilöä, pois lukien yksinyrittäjät.

Työttömyysturvaa voi saada yritystoiminnan kehittämistukien rinnalla

Yrittäjille mahdollistettu väliaikainen työttömyysturva herätti keväällä runsaasti kysymyksiä yrittäjien keskuudessa siitä, kuka ja millä edellytyksillä tukea voi saada. 

Yrittäjä voi saada työttömyysturvaa sellaisten tukien rinnalla, jotka on tarkoitettu yritystoiminnan kehittämiseen tai yritystoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin.

Kantar TNS:n toteuttamaan tutkimukseen vastasi yhteensä 1097 pk-yrityksen edustajaa.

Lue lisää: Yrittäjille 724 €/kk työttömyysturva – yritystä ei tarvitse lopettaa

Yksinyrittäjä kiittelee yrittäjän työmarkkinatuen notkeaa prosessia – Runsaat 400 euroa auttoi koronakevään kurimuksessa

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

– Kyllähän se yllätys oli, Teerenpeli Panimon & Tislaamon toimitusjohtaja Samuli Korhonen kommentoi tuoreeltaan yrityksen saavutusta.

Palkinto myönnettiin Teerenpelille International Wine and Spirit Competition -alkoholikilpailussa. Kyseistä kilpailua pidetään maailman merkittävimpänä alkoholiteollisuuden laatukilpailuna ja mukana ovat kaikki viskintuottajamaat Skotlantia lukuunottamatta.

– Onhan tämä valtavan iso huomionosoitus. Titteli on jotain, sellaista mitä ei olisi voinut kuvitella.

Panimo osallistui aikaisemmin saman järjestäjän tuotekilpailuun, jonka menestys poiki kutsun maineikkaaseen IWSC-kisaan. Tuotekilpailussa Teerenpeli keräsi menestystä useammalla tuotteellaan. Kulo-viski sai 98 pistettä sadasta.

– Vaikea arvioida, miksi voitimme. Uskon, että merkitystä oli nimenomaan sillä, että tuotteemme olivat menestyneet tasaisesti tuotekilpailussa, joka oli arvioinnin pohjana.

Korona lisännyt premium-viskien kysyntää

Teerenpeli on tislannut viskejä Lahden keskustassa vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2015 panimon yhteyteen rakennettiin toinen tislaamo.

Korhosen mukaan IWSC:n voitto avaa ovia maailmalle.

– Tarkkaan emme vielä tiedä, mitä tämä tulee merkitsemään. Joka tapauksessa se tulee vauhdittamaan kansainvälistymistämme, joka on ollut yrityksen strategiassa. Uskon, että palkinto tulee avittamaan keskusteluita, kun esittäydymme vuoden viskituottajana maailmassa.

Tislaamon laajennus mahdollistaa Teerenpeli Panimo & Tislaamon tuotantokapasiteetin nostamisen selvästi nykyistä suuremmaksi.

Yrityksen tarkoituksena on laajentua Pohjoismaiden kautta muualle Eurooppaan. Ruotsissa Teerenpelin viskit ovat lähiaikoina tarjolla yli 200:ssa Systembolagetin myymälässä.

– Saksassa myynti on kasvussa. Uusina maina olemme avanneet Belgian ja Luxemburgin. Venäjällä kiinnostavat Pietari ja Moskova, Korhonen listaa.

Hänen mukaansa viski on oleellisen tärkeä tuote kansainvälistymisen kannalta.

– Viskillä pystytään ottamaan suurempia kasvuloikkia. Premium- ja single malt-viskeille on ollut jatkuvaa kysyntää jo pidemmän aikaa. Korona-aika on aiheuttanut sen, että kotiin ostetun laadukkaan viskin kysyntä on entisestään kasvanut.

Suomi on Korhosen mukaan hyvässä asemassa viskintuottajamaana.

– Pohjoismaihin on syntymässä kokonaan oma Nordic whiskey -genre, hän sanoo.

Viskillään on menestynyt myös Kyrö Distillery, joka on voittanut gininsä lisäksi IWSC:n viskisarjan ruisviskillään.

Kuva: Teerenpeli Panimo & Tislaamo

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Korvausten ansiosta monen kunnan ennustettu tilinpäätöksen alijäämä muuttuu jopa ylijäämäksi. On hämmästyttävää, että kunnat eivät kuitenkaan ole maksaneet alihankkijoilleen niille kuuluvaa osuutta koronaviruksen aiheuttamista lisäkustannuksista, ihmettelee Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. 

Kujala tarkoittaa esimerkiksi sote-alan yrityksille kohdennettavia korvauksia suojamateriaaleista. Suojamateriaalien kulutus hyvinvointipalveluissa on moninkertaistunut koronapandemian aikana.

Hoitokotiyrityksessä koronasuojautumisen suorat kustannukset jo 100 000 euroa, kustannuksia korvattu vain muutamalta viikolta

Helsinkiläisessä Hoitokoti Päiväkummussa koronasuojautumisen suorat kustannukset suojavälineisiin ovat olleet jo 100 000 euroa. Yritys työllistää 140 henkilöä ja yrityksellä on kuusi hoitokotia eri puolilla Helsinkiä.

– Tässä summassa ei ole huomioitu varusteita, jotka Helsingin kaupunki korvasi aikajaksolla 9.4 – 20.5. Lisäksi olemme saaneet muutaman laatikon Huoltovarmuuskeskuksen suu-nenäsuojaimia. Pandemian laskua yrityksellemme lisää se, että meillä on sairaspoissaoloja normaalia tilannetta enemmän, koska hoitajien tulee jäädä todella herkästi kotiin, Hoitokoti Päiväkummun toimitusjohtaja Anne Kangas kertoo.

Lisäksi yrityksellä on paljon menetettyä myyntiä muun muassa päivätoiminnan ja kotisiivouksen palveluissa.

– Keväällä oli suuria haasteita ensin käsidesin saannissa, sitten suu-nenäsuojaimissa ja nyt ovat nitriilikäsineet olleet todella kovissa hinnoissa normaalitilanteeseen verrattuna. Keväällä varauduimme valmistamaan käsidesiä itse ja hankimme raaka-aineita, mutta vielä meidän ei ole tarvinnut tuottaa tätä ”Päiväkummun” erityiserää.

Koronavirukselta suojautumisen aiheuttamista lisäkustannuksista hoitokotiyritys on saanut korvauksia vain muutamalta viikolta keväältä suu- ja nenäsuojusten osalta.

– Ja lisäksi Huoltovarmuuskeskus toimitti muutaman laatikon suu-nenäsuojaimia.

– Haluan kuitenkin lämpimästi kiittää kaupunkia hyvästä yhteistyöstä ohjeistuksen ja esimerkiksi hygieniakoulutusten suhteen, Kangas sanoo.

Anssi Kujala: ”Valtio on hoitanut osuutensa, mutta kunnat eivät”

Jotta koronaviruksen leviämistä voitaisiin torjua, sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että kunnat ja sairaanhoitopiirit huolehtisivat siitä, että palveluntuottajalla on asianmukaiset välineet, myös suojaimet.

Yrittäjien Anssi Kujala muistuttaa, että suojaimien tulee sisältyä palveluntuottajien kanssa tehtyihin hankintasopimuksiin.

– Tarvittaessa sopimukset pitää neuvotella uudelleen siten, että niissä sovitaan henkilösuojainten kustannusten korvaamisesta. 

Valtio on korvannut kunnille ja sairaanhoitopiireille muun muassa henkilösuojainten lisääntynyttä käyttöä. Valtio on jo aiemmin tänä vuonna osoittanut kunnille eri lisätalousarvioissa 1,4 miljardin euron tukipaketin peruspalveluiden turvaamiseksi. Valtio on kertonut korvaavansa suojautumisen kustannuksia kunnille myös vuonna 2021.

– Valtion tukien tarkoitus ei ole ollut parantaa kuntien taloustilannetta vaan korvata pandemiasta palveluntuottajille aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia, Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjien puheenjohtaja Pekka Riihimäki huomauttaa. 

Helsingin Sanomat uutisoi keskiviikkona 18. marraskuuta, että kuntien saamissa koronavirustukien määrässä on suuria eroja todettuihin tartuntoihin nähden. Myös kuntien ja sairaanhoitopiirien saamat summat ovat olleet mittavia.

Suomen Yrittäjiin kuuluu 14 sote-alan toimialajärjestöä.

Lue lisää (verkkojuttu 14. huhtikuuta): Yksityiset hoivayritykset pulassa, jos hengityssuojaimia ei pian saada lisää: "Hiuskarvan varassa ollaan"

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Loppuvuoden tarjouskarnevaalit, isoimpana Black Friday, saa joka vuosi haastajia. Kerskakulutusta vastustava Älä osta mitään päivä on kalenterissa heti Black Fridayta seuraavana päivänä, tänä vuonna lauantaina 28. marraskuuta, ja rinnalle tulee uusia muistutuksia kulutusvalintojen harkitsemisesta.

Black Fridayta edeltävänä viikonloppuna 20.-21. marraskuuta suomalaiset muotibrändit yhdistivät voimansa Mustat Lampaat -kampanjassa tavoitteena herättää ihmisiä satsaamaan pieniin suomalaisiin toimijoihin amerikkalaisen kulutusriehan sijaan.

– Pohdimme miksi syksyn kampanja kannattaa pitää päivänä, joka ei Suomessa perustu mihinkään juhlapyhään tai edes veronpalautuksiin. Silloin kilpaillaan mainostilasta kaikkien pesukonekauppiaiden kanssa, kampanjan alulle pannut Myssyfarmin toimitusjohtaja Anna Rauhansuu sanoo.

Koronavuosi on kolhinut osaa yrityksistä kovasti, kun kivijalkamyymälöiden kävijämäärät kutistuivat ja juhlat peruuntuivat. On myös niitä, joiden liikevaihto on tuntuvassa kasvussa. Kampanjan tarkoitus on antaa ylimääräinen syy suosia suomalaista.

– Tänä vuonna kotimaisen arvostus on ollut selkeästi nousussa, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan myös ihan aitoja tekoja. Nyt suomalaisen yrityksen tuotteen valinta on tärkeämpää kuin koskaan, Rauhansuu jatkaa.

Mukana kampanjassa ovat Alpa, Arela, Frenn, Formal Friday, Hálo, Kasperi, Lovia, Myssy, Nomen Nescio, Saint Vacant, Sasta, Tauko ja Terhi Pölkki.

Osan yrityksistä valmistus on kokonaan Suomessa, osan EU:n alueella. Miestenvaatemerkki Frennin toimitusjohtaja Jarkko Kallion mukaan ulkomaisesta valmistuksesta huolimatta noin 80 prosenttia rahasta jää Suomeen, kun kuluttaja valitsee suomalaisen merkin tuotteen. Vastuullisten yritysten täytyy myydä hyvin pärjätäkseen ja kasvaakseen. Siksi kampanjat ovat tärkeitä.

Kiertotalousmaanantai kannustaa uusiokäyttöön

Black Fridayta edeltää myös muistutus kurkistaa omiin kaappeihin ennen uuden ostamista. Kiertotalousmaanantai nostaa esiin korjaamisen, vuokraamisen ja uusiokäyttämisen mahdollisuuksia. Sitä varten on avattu ympärivuotinen verkkosivu, jonka kautta tuotteita ja palveluita voi löytää. Mukana on useita pienyrittäjiä.

Circular Monday on Black Fridayn vastakohta. Yritykset, jotka liputtavat kiertotalousmaanantaita, ovat sitoutuneet olemaan juhlistamatta Black Fridayta samalla viikolla.

Kampanjaa vietettiin ensimmäistä kertaa Suomessa 2019 White Monday -nimellä. Viime vuonna vielä White Monday näkyi myös ympäri maailmaa. White Mondayn viettoon osallistui kiertotaloutta liputtavia yrityksiä, järjestöjä ja vaikuttajia yli 30 maasta. Suomessa vetovastuussa on Tuuli Solhagen.

– ukana on noin 60 suomalaista tai Suomessa toimivaa yritystä, mutta viime vuonnakin osaa otti epävirallisesti enemmän, vaikka ne eivät ilmoittautuneet minulle ja sitä kautta näkyneet kampanjasivulla, Solhagen kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola(at)yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 242 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus(at)yrittajat.fi