Myös koulutuskorvaukset tulee uudistaa niin, että korvauksen maksaminen on velvoittavaa ja sen taso on suhteessa ohjauksen vaatimaan resurssiin.

– Nuorten oppisopimuskoulutus ei ole paljoa lisääntynyt, vaikka viime vuosina on kokeilussa ollut monenlaisia malleja. Tuomme nyt konkreettisia ehdotuksia, että oppisopimuskoulutuspaikat saataisiin kasvuun. Yrittäjän näkökulmasta vähäinen kiinnostus oppisopimukseen on ymmärrettävää, sillä on aikamoinen riski ottaa ammattitaidoton nuori, jolla ei ole aikaisempaa ammatillista tutkintoa, sanoo Yrittäjien koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen.

– Ehdotuksessamme tuki myönnetään automaattisesti työantajalle, joka ottaa perustutkintoon johtavaan oppisopimuskoulutukseen alle 30-vuotiaan vailla ammatillista peruskoulutusta olevan henkilön, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen. 

Järjestöjen esittämässä mallissa tuesta tehtäisiin porrastettu, eli se olisi aluksi suurempi ja pienenisi opiskelijan osaamisen karttuessa. 

– Oppisopimustuki sopii luontevasti osaksi hallituksen työllisyystoimia ja kohdistuu erityisesti nuorten työllisyyden parantamiseen, jatkaa Valtonen.

Ehdotus: Yrittäjälle oppisopimusopiskelijasta korkeampi korvaus, jos koulutettavalla ei ole ammatillista koulutusta

Myös koulutuskorvausjärjestelmä tulee uudistaa niin, että korvauksen maksaminen on velvoittavaa, jos koulutettavana on ilman ammatillista peruskoulutusta oleva alle 30-vuotias henkilö.

– Koulutuskorvauksen taso voisi olla esimerkiksi 150–500 euroa kuukaudessa. Korkeampi koulutuskorvaus tulee olla esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa oppisopimuskoulutettava kuuluu oppivelvollisuuden piiriin, Vartiainen sanoo. 

– Oppisopimuskoulutus on yritysten näkökulmasta parhaiten yritysten omiin tarpeisiin vastaava koulutusmuoto, Valtonen ja Vartiainen muistuttavat.

Asiantuntija: ”Yrittäjiltä tulee palautetta, että kun ”me hoidamme homman, miksi oppilaitos saa rahat”"

Vartiainen nostaa esiin reformin myötä nousseen epäkohdan. Koulutuksen järjestämismuoto tasa-arvoistettiin reformissa: koulutusmuoto voi vaihdella saman opiskelijan kohdalla, hän voi suorittaa tutkinnon kokonaan oppisopimuksella tai vain osan opinnoista.

– Oppilaitosten näkökulmasta on tavallaan samantekevää, millä tavalla opiskelija suorittaa tutkinnon. Uudistuksen yhteydessä oli ajateltu, että osan rahasta pitäisi valua myös yrityksiin, sillä yritykset kantavat ison roolin ohjauksesta ja opetuksesta. Usein oppisopimusopiskelija on lähes koko tutkinnon suorittamisen ajan yrityksessä käyden vain välillä lähiopetuksessa.

Opetushallituksen tilastojen mukaan koulutuskorvausten maksaminen yrityksille on kuitenkin vähentynyt sekä euromääräisesti että maksettujen tapausten määrällä mitattuna.

– Yrittäjiltä tulee palautetta, että kun ”me hoidamme homman, miksi oppilaitos saa rahat”.

Tällä hetkellä suurimpia esteitä nuorten oppisopimuskoulutuksen lisääntymiselle pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ovat työantajille aiheutuvien työvoimakustannusten suuruus, muut rekrytoinnissa yleisesti koetut riskit ja ohjauksen vaatima suuri työaikaresurssi, Vartiainen korostaa.

Uudistus mahdollisti myös lyhyet oppisopimusjaksot, jossa opiskelija työskentelee esimerkiksi kuukauden tai kesän. Lyhyiden jaksojen vuoksi oppisopimuksia tehdään määrällisesti aiempaa enemmän.

Kampaamoyrittäjä toimii mentorina yrittäjän oppisopimuskoulutuksen suorittajalle – Koulutusta työelämän tarpeita varten

Turkulainen Pop In hair & beautyn yrittäjä Teresa Lehmuslehto toimii mentorina yrittäjän oppisopimuskoulutusta suorittavalle 27-vuotiaalle nuorelle. 

Parturi-kampaamotyötä opiskelevalla Mari Lehdolla on oma eri alalla toimiva toiminimi.

– Tarkoitus on kouluttaa ajantasaisesti, eli työelämän tarpeita varten ammattilainen, Teresa Lehmuslehto kertoo.

Lehmuslehdon mukaan he ovat yhdessä opiskelijan kanssa aikatauluttaneet opiskelun ja työssäoppimisen ajan. Yrittäjien asiantuntija Vartiaisen mukaan mentoreiden ajankäyttö vaihtelee tilanteen ja tarpeen mukaan, riippuen myös siitä, miten paljon opiskelija tarvitsee sparrausta.

– Yrittäjän oppisopimuksessa oppisopimusopiskelija toimii omassa yrityksessään, jonka sisällä opiskelee yrittäjän oppisopimuksessa, Lehmuslehto kertoo.

Mentori voi saada rahallista korvausta muutaman kerran vuodessa, riippuen oppisopimusta järjestävän oppilaitoksen linjauksista. Lisätietoa yrittäjän oppisopimuksen kustannuksista yrittäjälle.

Lisätietoa oppisopimuksesta tästä (oppisopimus.fi) 

Lue lisää + perustietoa uudistuneesta oppisopimuksesta: Tehokas keino parantaa työllisyyttä: lisätään nuorten oppisopimuskoulutusta

Kuvassa Teresa Lehmuslehto (takana) opiskelija Mari Lehdon kanssa

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Koronan vaikutuksia pääkaupunkiseudun yrityksiin on selvitetty yrittäjägallupilla. Sen mukaan korona on aiheuttanut ongelmia 71 prosentille alueen yrityksistä. Määrä on suurempi kuin koko maassa, sillä esimerkiksi konkurssiuhkaa kokevia on kaksinkertainen määrä verrattuna koko maahan, jos tuloksia verrataan valtakunnallisen yrittäjägallupin tuloksiin.

Pk-seudun gallupin tulosten mukaan eniten ongelmia on helsinkiläisillä yrityksillä. Niistä myynti on vähentynyt 64 prosentilla, 16 prosenttia vastaajista on maksuvaikeuksissa, 13 prosenttia pohtii yrityksen alasajoa ja 8 prosenttia uhkaa mennä konkurssiin.

Vastaajista 16 prosenttia kertoo, että myynti on laskenut heidän yrityksessään vähintään 50 prosenttia. Myynti on kasvanut vain kahdeksalla prosentilla vastaajista.

– Korona on iskenyt erityisesti Helsingin ydinkeskustan kauppa-alueille, jotka ovat hiljentyneet. Asiakasvirrat ovat hiipuneet keskustasta turismin tyrehdyttyä ja työntekijöiden siirryttyä etätöihin. Asioimisen siirtyminen pois keskustasta ja verkkokaupan kasvu kurittavat erityisesti niitä keskustan kivijalkayrityksiä, joilla ei ole toimivaa verkkokauppaa, Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala sanoo.

Gallupin tuloksista voi päätellä, että pk-seudulla julkista tukea tarvitaan enemmän kuin muualla Suomessa. Vastaajista 43 prosenttia kertoo tarvitsevansa tukea selvitäkseen. Suhteessa eniten tukea tarvitsevat mikrotyönantajayritykset (alle 10 työntekijää). Pääkaupunkiseudun yksinyrittäjistä 62 prosenttia tarvitsee yksinyrittäjätukea. Yrittäjän työttömyysturvaa on hakenut joka viides vastaaja.

– Yksinyrittäjätuen läpivienti on erittäin tärkeää erityisesti Helsingin seudun yrittäjien kannalta. Hallituksen pitää toimia nopeasti, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vaatii.

Kenkäkauppias tekee nyt töitä yksin

Helsingin keskustassa Red Shoe -kenkäkauppaa pyörittävä Satu Lassila toivoi viime kesänä, että pahin oli ohi.

– Muutaman kuukauden hiljaiselon jälkeen liiketoiminta alkoi olla normaalia. Marraskuussa alkoi taas samankaltainen hiljaisuus kuin  viime keväänä.

Lassila on sopeuttanut toimintaansa myös perumalla osan tilauksista.

– Ensi kesän tilauksia olen tehnyt todella vähän. Kaiken kaikkiaan olen vähentänyt ostoja merkittävästi. Vielä en tiedä, miten se vaikuttaa.

Red Shoe sai alennusta vuokristaan viime vuoden keväällä. Sama on toiveissa myös lähikuukausina. Lassila on vähentänyt henkilökuntaa ja on nyt liikkeessä yksin.

– Teen töitä kuutena päivänä viikossa eikä lomia ole. Alkaahan se suoraan sanottuna jo vaikuttaa. Toisaalta teen lyhyempää työpäivää eli olen lyhentänyt aukioloaikoja.

– Periksi ei anneta, täällä ollaan. Asiakkaista saan voimaa jatkaa eteenpäin, yrittäjä vakuuttaa.

Lassilan yritys on toiminut Helsingin Fredrikinkadulla 36 vuoden ajan. Lassila on toisen polven yrittäjä, liikkeen perusti hänen äitinsä. 

Monipaikkatyö on vähentänyt myyntiä

Gallupissa selvitettiin myös sitä, kuinka moni yrittäjistä toimii vuokratiloissa. Tulosten perusteella vuokralla on 54 prosenttia pääkaupunkiseudun yrittäjistä. Vastaajista 24 prosenttia tekee töitä kotona ja 17 prosenttia yrityksen omassa kiinteistössä.

Vuokralla olevista vastaajista vuokrahelpotusta on hakenut 32 prosenttia ja sitä on saanut 23 prosenttia. Vuokrahelpotuksia on haettu erityisen paljon Helsingissä.

Pk-seudun yrityksissä on tehty etätöitä selvästi enemmän kuin muualla Suomessa (pk-seutu 37 prosenttia, koko maa 23 prosenttia). Etätyöt korostuvat yli kymmenen henkilön yrityksissä. Etätyön tekeminen on ollut pk-seudun yritysten tärkein tapa varautua koronan toiseen aaltoon.

Monipaikkatyö on vähentänyt myyntiä 27 prosentilla. Vastaajista 18 prosenttia kertoo, että toimitilojen tarve on vähentynyt. Näin on käynyt sitä useammin, mitä isommasta yrityksestä on kyse.

Lomautuksia on tehnyt 22 prosenttia gallupiin vastanneista yrityksistä. Eniten lomautuksia on ollut kaupan alalla. Irtisanomisiin on päätynyt kahdeksan prosenttia vastaajista. Määrät vastaavat valtakunnallisia lukuja.

– Kaupan alalla isovolyyminen päivittäistavarakauppa on hyötynyt pandemiasta, mutta erikoiskaupan lukuisat toimialat valtaosin kärsineet, Tiina Oksala sanoo.

Tulosten mukaan yhtä moni yritys aikoo lisätä ja vähentää henkilöstöä tulevan puolen vuoden aikana. Teollisuudessa paikkoja lisätään enemmän kuin niitä vähennetään, mikä lupaa hyvää työllisyydelle.

Espoo pärjännyt hyvin

Espoon Yrittäjien toimitusjohtaja Erkki Pärssinen näkee pk-seudun yritysten tilanteessa myös merkkejä paremmasta.

– Noin kahdella kolmesta yrityksestä myynti on vähentynyt, mutta siitä huolimatta yritysten tulostaso säilynyt kohtuullisen hyvällä tasolla. Näin olen vain kahdeksan prosenttia yrityksistä on joutunut turvautumaan irtisanomisiin. Tämä kertoo yritysten vahvoista taseista ja siitä, että yrittäjät haluavat pitää kiinni pätevistä työntekijöistään viimeiseen asti liiketoiminnassa ilmenneistä häiriöistä huolimatta.

Pärssisen mukaan tilanne ei näy vielä toimintansa lopettaneiden yritysten määrässä. Hän kiittelee Espoon tilannetta.

– Yritykset joutuivat viime vuonna purkamaan taseita aktiivisesti. Joillakin toimialaoilla tuotteita valmistettiin varastoon ja pidettiin näin työpaikoista kiinni. Tämä muodostaa ison riskin.

– Espoo on kaikilla mittareilla mitaten selviytynyt koronasta parhaiten ja myös tulevaisuuden menestysodotukset ovat Espoossa jälleen vahvimmat.

Vantaan yrittäjien toimitusjohtaja Esa Mänttäri on tyytyväinen siihen, että halua yrittäjyyteen näyttää olevan myös haastavina aikoina. 

– Vantaalla perustettiin viime vuonna yrityksiä seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Huomionarvoista on myös, että uusista yrityksistä 44 prosenttia on maahanmuuttajataustaisten yrittäjien perustamia, hän sanoo.

Mänttäri toivoo, että tukea kohdistetaan nyt sinne, missä ahdinko on suurin.

– Vantaan osalta lentoliikenteen lähes seisahtuminen merkitsee suorien vaikutuksien lisäksi merkittäviä heikennyksiä moneen muuhunkin yritystoimintaan. Muun muassa taksit ovat suurissa vaikeuksissa. Jotta liiketoiminnan jatkolle olisi jatkossa edellytyksiä, tulisi julkisomisteisten vuokranantajien näyttää esimerkkiä ja vähintään pienentää vuokria koronan kourissa olevilta vuokralaisilta.

Näin tutkittiin

Kantar selvitti pk-seudun yrittäjien mielipiteitä Suomen Yrittäjien, Helsingin Yrittäjien ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjien (Espoo, Vantaa, Kauniainen) toimeksiannosta. Kantar haastatteli 1149 yrittäjää ja yritysten edustajaa. Tiedot on kerätty 8.-23.12. Luottamusväli on +- 2,9 %-yksikköä. Tuloksia on verrattu valtakunnalliseen Yrittäjägallupiin, joka tehtiin loka-marraskuun vaihteessa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Sanna Marinin hallitus on hallitusohjelmassa linjannut rekrytointikokeilusta tavoitteenaan madaltaa yritysten rekrytointikynnystä, tukea kasvua ja työllisyyttä.

Rekrytointikokeilun taustalle on tehty raportti, jonka pohjalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Aalto-yliopisto ovat Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta laatineet ehdotuksen yksinyrittäjien rekrytointikokeilun koesuunnitelmaksi.

Työministeri Tuula Haatainen on pitänyt tärkeänä, että hallituksen päättämä kokeilu tehdään tutkimuksellisesti laadukkaasti, jotta saadaan luotettavaa tietoa siitä, madaltaako rahallinen panos yksinyrittäjän työllistämiskynnystä.

– Kokeilun jälkeen meillä on päätöksenteon tukena tutkittua tietoa ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kannusteista, ministeri Haatainen painottaa Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala pitää hallituksen kirjauksen toteuttamista kokeilunakin hyvänä edistysaskeleena.

– Koronasta johtuen aika kokeilulle ei välttämättä ole paras mahdollinen, mutta uskon kasvuhakuisia yksinyrittäjiä löytyvän. Toivottavasti nyt tukiehdoissa vältetään aiempien vastaavien kokeilujen virheet, eli liiallisten ehtojen tai byrokratian asettaminen, Kujala sanoo.

Rahaa ja valmennusta

Suunnitelman mukaan kokeilun kohdeyrityksiä olisivat elinkeinotoimintaa harjoittavat luonnolliset henkilöt ja yhtiömuodossa toimivat yritykset, joilla ei ole ollut ulkopuolista työvoimaa kokeilua edeltävän 12 kuukauden aikana.

Selvityksen tarkoituksena on ollut tuottaa päätöksenteon tueksi reunaehdot, joiden tulisi toteutua, jotta koeasetelma tuottaa luotettavia tuloksia. Jatkovalmistelussa muutokset kokeiluun ovat mahdollisia, mutta muutosten vaikutukset kokeilun luotettavuuteen tulisi tarkistuttaa raportin laatineelta työryhmältä.

Kokeilussa ehdotetaan testattavaksi rahallisen kannusteen lisäksi yrityksille suunnatun valmennuspalvelun vaikuttavuutta.

Kokeilussa kohderyhmään kuuluvien yritysten joukosta poimittaisiin satunnaisesti arviolta noin 13 000 yritystä, joille tarjottaisiin mahdollisuutta rekrytointitukeen ja arviolta noin 14 700 yritystä, joille tarjottaisiin valmennusta. Kokeilua on ehdotettu toteutettavaksi vaiheistaen.

Raportissa ehdotetaan rekrytointitukea maksettavaksi työntekijän palkkaavalle yritykselle 50 prosentin osuutena yrityksen toteutuneesta kokonaispalkkasummasta 10 000 euron tukikattoon asti. Tuen käyttöjaksoksi työryhmä ehdottaa yhtä vuotta.

– Olemme tuoneet esille, että tällaisessa kokeilussa tärkeää on kohdejoukon valinta. Esimerkiksi liikevaihdon tulee olla riittävällä tasolla, jotta työntekijän palkkaaminen on edes mahdollista, yksinyrittäjäverkostosta Suomen Yrittäjistä vastaava toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi sanoo.

Työllistäminen on kallista, riskialtista tai sitä ei haluta tehdä

Kokeilussa toiselle koeryhmälle tarjottaisiin valmennusta tai neuvontaa työntekijän palkkaamiseen liittyen. Valmennus voisi olla esimerkiksi oikeudellista neuvontaa työsuhteiden muodostamisesta ja työnantajan velvollisuuksista. Raportin mukaan valmennuksen tulisi olla henkilökohtaista.

Suomen Yrittäjät teki vuonna 2019 yksinyrittäjäkyselyn, jonka mukaan suurimmat esteet yrityksen kasvulle olivat seuraavat syyt: ei voi lisätä omaa työaikaansa, työllistämisen kalleus sekä riski. Suurimpia esteinä työllistämiselle koettiin halu työllistää vain itsensä, se ettei saa katettua palkkakustannuksia sekä se, että töitä ei ole riittävästi.

– Näin ollen on nähtävissä, että toisaalta osalla yksinyrittäjistä on tietoinen valinta olla työllistämättä ketään. Toisaalta merkittävänä esteenä koetaan työllistämisen kalleus sekä riski. Viimeksi mainittuihin tekijöihin vaikuttavat juuri rekrytointikokeilun keinot: tuki ja valmennus, Hämeenniemi kertoo.

Keskeisimpiä mitattavia vastemuuttujia kokeilussa olisivat työnantajaksi ryhtyminen, liikevaihto ja palkattujen työntekijöiden palkkakustannukset.

Raportissa on kuvattu myös vaihtoehtoisten kokeilubudjettien vaikutusta sekä mahdollisia lisäarviointeja koskien tuen suuruutta sekä tuen ja valmennuksen yhteisvaikutusta.

Ehkä kokeiluun vuoden 2022 alussa

Kokeilun käytännön toteuttamista ja kokeilulakia valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Alustavan aikataulun mukaan kokeilu voisi käynnistyä vuoden 2022 alusta ja jatkuisi todennäköisesti seuraavan vaalikauden puolelle. Kokeilua koskevat yksityiskohdat ja ehdot tarkentuvat valmistelun edetessä.

Raportissa esitettyä koeasetelman konseptia on mahdollista käyttää lähtökohtana ja esimerkkinä myös muiden elinkeino- ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuusarvioinneissa. Raportissa todetaan, että edellytykset koesuunnittelulle ovat Suomessa poikkeuksellisen hyvät ja laajojen rekisteriaineistojen olemassaolo mahdollistaa satunnaistettujen kokeiden täsmällisen suunnittelun.

Hämeenniemi ja Kujala ovat epäileväisiä ajankohdan sopivuudesta. Koronan takia isolla osalla yksinyrittäjistä on taloudellisesti vaikeaa ja tämä todennäköisesti vaikuttaa rekrytointimahdollisuuksiin kokeilujakson alkaessa.

– Toisaalta kaikenkokoiset yritykset hakevat nyt uutta suuntaa toiminnalleen. Tämä parhaimmillaan osuu koronan jälkeiseen elpymis- tai jopa kasvuvaiheeseen, Kujala toteaa.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Kaupallinen yhteistyö: Elisa

”Jos nettisivuilla ei kukaan käy, niin ei ne niillä paljon tee”, yrittäjä Krista Huhtala-Jenks sanoo. Kauneusalalla toimivaa Maj Worksia luotsaava Huhtala-Jenks keskusteli Elisan järjestämässä After Work -virtuaalitilaisuudessa verkon kautta tapahtuvasta asiakashankinnasta Giosgn toimitusjohtaja Ville Rissasen ja yrityskonsultti Sanna Jylängin kanssa. 

Panelistien mukaan yritys tarvitsee toimivat verkkosivut kyetäkseen digitaaliseen asiakashankintaan, mutta ilman sosiaalisen median kanavia ja chat-palveluiden käyttöä suuri osa liikenteestä menee ohitse.

”Asiakashankinta on aika monikanavaista tänä päivänä”, Sanna Jylänki tiivistää. 

Chat vie ostopolkua eteenpäin

Erityisesti iäkkäämpi asiakassegmentti löytää yrityksen kotisivuille usein Google-haun ansiosta. Siksi informatiivinen verkkosivu on digitaaliselle asiakkaiden kohtaamiselle tärkeä lähtökohta – kunhan sieltä löytyvään puhelinnumeroon myös vastataan.

”Mutta sitten löytyy ihmisiä, kuten esimerkiksi minä itse, jotka rakastavat chatbotteja ja kokevat ne helpoiksi. Se madaltaa kynnystä löytää lisää infoa ja mennä eteenpäin ostopolun kanssa”, Huhtala-Jenks sanoo.

"Korona-ajan etätyöt ja tottuminen yritysten sisäisiin chat-palveluihin ovat laskeneet rimaa käyttää chatteja myös muualla. Se on lisännyt pientenkin yritysten kiinnostusta chatbotteja kohtaan. Näin pääsee kommunikoimaan ja vaihtamaan ideoita niiden kanssa, jotka eivät välttämättä vielä ole asiakkaita, mutta jotka pyörivät siellä verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa. Dialogin kautta päästään eteenpäin”, Ville Rissanen kertoo. 

Asiakkaisiin on investoitava aikaa

Sanna Jylänki on kuullut usein saman virren: ei ole asiakkaita, mutta ei ole myöskään aikaa heidän hankkimisekseen. "Silloin on aika alkaa johtaa itseään uudella tarmolla", Jylänki sanoo.

”Mihin hyvänen aika se aika sitten menee? Asiakkaiden hankintaan pitää alusta lähtien antaa hirveästi aikaa ja tänä päivänä se ei ole edes rahasta kiinni”, Jylänki sanoo.

Asiakkaat ovat verkossa: yhdet löytävät verkkosivuille itse, toiset tavoitetaan blogeilla, Youtubessa, Facebookissa tai Instagramissa. Huhtala-Jenks vinkkaa lähtemään helpon kautta liikkeelle.

”Tee itse semmoisia pieniä testauksia, vaikka kaksi samanlaista postausta periaatteessa hieman eri kulmalla ja katso kumpi toimii paremmin. Kun teet sen itsesi kuuloisesti, se on myös sinullekin paljon helpompaa ja paljon hauskempaa”, Huhtala-Jenks sanoo. 

Älä pelkää virheitä

Asiakkaiden kontaktoinnilla verkon kautta on yksi lyömätön etu: se on hyvin halpaa. Siksi liikkeelle on lähdettävä heti, jos sitä ei vielä ole tehnyt. "Virheitä ei pidä pelätä", Rissanen sanoo.

”Nämä ovat niitä markkinoinnin toimia, joilla saadaan uusia asiakkaita. Virheiden kustannukset ovat aika pieniä, eivätkä virheet ole fataaleja”, hän sanoo.

Ja vaikka virheitä tulisikin, niitä mahtuu maailmaan. Verkossa omalle yleisölle viestitään suoraan. Pienet mokat lisäävät inhimillisyyttä, Jylänki näkee.

”Olen laittanut uutiskirjeen menemään, huomannut että siinä on virhe ja pistänyt perään korjauksen anteeksipyyntöineen, ja sitä luetaankin kaksi kertaa enemmän kuin alkuperäistä viestiä.”

Katso yrittäjätilaisuuden tallenteet Elisan nettisivuilta! 

Moni yrittäjä on tyrmistynyt tiedosta, jonka mukaan Ely-keskukset joutuvat perimään takaisin virheellisesti myöntämiään koronatukia.

Takaisinperintä voi tulla kyseeseen niissä tapauksissa, joissa tukea on myönnetty toiminimiyrittäjille hänen omaan palkkaansa.

Suomen Yrittäjien saamien tietojen mukaan kyse on noin kymmenestä yksittäistapauksesta. Hämeen Ely-keskuksen ylijohtaja Tommi Muilun mukaan takaisinperinnässä on Etelä-Suomessa neljä tukipäätöstä, joiden lisäksi kolme päätöstä on selvityksen alla.

– Määrä on hyvin marginaalinen. Olen kuullut, että läntisessä Suomessa takaisinperintöjä ei olisi yhtäkään ja Pohjois- ja Itä-Suomessa jokunen. Päätöksiä on tehty yhteensä 33 000.

Lopullinen määrä ei ole vielä selvillä, sillä moni Ely-tuen perusteena olevista kehittämishankkeista on yhä käynnissä. Muilun mukaan epäselvyydet ovat nousseet esiin joidenkin Ely-tukien loppumaksatuksen yhteydessä.

– Normaalisti tuet maksetaan dokumentteja vastaan, mutta koronatukien kohdalla yritykset saivat osan tuesta ennakkomaksuna, koska tarve oli suuri.

Ely-tukea haettiin joko tilanneanalyysin tekemiseen tai kehittämistoimenpiteisiin. Avustuksen määrä tilanneanalyysissä oli enintään 10 000 euroa ja kehittämistoimenpiteissä enintään 100 000 euroa. Summasta voitiin maksaa ennakkona 70 prosenttia. Tilanneanalyysin kohdalla Ely-keskus pyysi jokaiselta hakijalta yrityksen laskennalliset palkat. Tositteita niistä ei tarvinnut toimittaa, toisin kuin kehittämistoimenpiteiden kohdalla.

– Jos yritys on sen jälkeen siirtynyt suoraan kehittämistoimenpiteeseen, sen ohjeissa lukee selvästi, että tositteet on esitettävä kaikista kuluista. Loppumaksatuksen yhteydessä on voinut tulla esille, että yrittäjä on pitänyt palkkana omia nostojaan yrityksen tililtä, mitä ne eivät ole, Muilu selvittää.

"Kiireessä on voinut jäädä huomioimatta asioita"

Jos toiminimiyrittäjä on kirjannut palkoiksi omia nostojaan, Ely-keskus pyrkii Muilun mukaan selvittämään, onko mahdollista kirjata kyseiset palkat muulle henkilöstölle, jotka ovat olleet mukana kehittämishankkeessa. Näissä tapauksessa Muilu kehottaa olemaan yhteydessä rahoittajaan.

– Takaisinperintä ei ole sinänsä erikoista, sillä sitä tehdään muissakin tuissa. Voi olla, että näissä kyseisissä tapauksissa toiminimiyrittäjä on kuvitellut, että oma otto tililtä luokitellaan palkaksi.

Ylen aihetta käsittelevän uutisen mukaan Ely-keskuksen virkailijat ovat epähuomiossa tulkinneet yrittäjän itselleen maksaman palkan hyväksyttäväksi kustannukseksi.

– Palkathan oli hyväksyttävää kirjata tilanneanalyysiin. Tarkoitus oli, että kaikki tekevät ensin tilanneanalyysin ja sen pohjalta kehittämistoimenpiteen. Ely-keskuksilla on ollut satoja ihmistä tekemässä päätöksiä. Vahinkoja voi aina sattua. Keskuksiin palkattiin nopealla aikataululla ulkopuolista työvoimaa. Ei ollut mahdollista, että kaikki heistä olisivat olleet kokeneita tässä työssä. Kiireessä on voinut jäädä huomioimatta asioita, vaikka parhaamme yritimme. Pahoittelemme tilannetta. Uusien työntekijöiden piikkiin tätä ei missään tapauksessa pidä laittaa.

Toiminimi on Suomen yleisin yritysmuoto. Niiden osuus kaikista yrityksistä on 43 prosenttia. Toiminimet työllistävät pääsääntöisesti vähemmän kuin neljä työntekijää.

"Takaisinperinnässä oltava joustava"

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula pitää selvänä, että yrittäjän on pystyttävä luottamaan viranomaisen toimintaan.

– Tilanne on erittäin ikävä, koska viranomaisten virheen vuoksi osa ELY-tuen saajista on joutunut vaikeuksiin. Kyllä lähtökohta on se, että yrittäjän täytyy voida luottaa siihen, että viranomainen toimii huolellisesti ja oikein. Toki on inhimillistä, että virheitä sattuu.

Hän toivoo, että takaisinperinnältä voitaisiin välttyä, jos se on suinkin mahdollista.

– Koska kyseessä on viranomaisen virhe, on tärkeää, että etsitään keinoja, joilla takaisinperinnältä voitaisiin välttyä. Lisäksi tuen takaisinperinnässä pitää olla mahdollisimman joustava eikä se saa ajaa yrittäjiä ahdinkoon.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kela-asiointi uhkaa kuitenkin katketa tuhansilta organisaatioilta, jos ne eivät anna valtuuksia asioidensa hoitamista varten viimeistään 31. tammikuuta. Ilman Suomi.fi-valtuuksia yritykset ja yhteisöt eivät pääse Kelan verkkoasiointipalveluihin 1. helmikuuta lähtien.

Suomi.fi on korvannut Katso-palvelun yrityksille ja yhteisöille tarkoitetuissa Kelan verkkoasiointipalveluissa. Kela muistuttaa, että Katso-palvelun valtuudet eivät siirry Suomi.fi-palveluun automaattisesti, vaan kaikki valtuudet tulee luoda uudelleen.

– Valtuuksien kuntoon saattaminen vaatii perehtymistä ja aikaa. Ne ovat edelleen antamatta todennäköisesti monella pienemmällä organisaatiolla ja joukossa on esimerkiksi yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka asioivat Kelan kanssa harvoin, Kelan erikoisasiantuntija Marko Korhonen sanoo.

Erityisen paljon valtuuksia vaaditaan yrittäjältä, joka ei hoida itse kaikkea yritystoimintaansa liittyvää asiointia viranomaisten kanssa.

– Valtuuksien antaminen edellyttää, että yrittäjä tietää eri viranomaisasioinnin valtuusasiat, joita tulee jatkuvasti lisää. Oikeiden valtuuksien antaminen vaatii yleensä tutustumista viranomaisten sivustoihin.

Valtuuksien antaminen voi olla helpompaa, jos henkilö tai tilitoimisto, joka yrityksen asioita hoitaa, pyytää valtuutta Suomi.fin Valtuudet-palvelussa.

– Yrityksen asioita hoitavalla henkilöllä tai tilitoimistolla on todennäköisesti asiointia hoitaessaan yrittäjää parempi ymmärrys siitä, mitä valtuuksia yrityksen asioiden hoitamiseen tarvitaan. Tilitoimistojen on hyvä muistuttaa asiakkaitaan valtuuspyyntöjen hyväksymisistä ajoissa, Korhonen opastaa.

Näin hoidat valtuudet kuntoon

Asioinnin katkeamisesta voi seurata monenlaisia ongelmia yritykselle. Kelan etuuksien hoitaminen hankaloituu, kun asioita ei voi hoitaa sähköisten asiointipalveluiden kautta. Esimerkiksi yritysten päivärahojen ja työterveyshuollon korvauksien liittyvä asiointi ei tällöin onnistu sähköisesti.

– Henkilö, jolla ei ole valtuuksia hoitaa yrityksen viranomaisasioita yrittäjän puolesta, ei voi valtuuden puuttuessa käyttää tarvittavia asiointipalveluja. Jos yrityksen asioita on hoidettu aikaisemmin sähköisesti ja hoidettavia asioita on paljon, yritykselle voi tulla myös kustannuksia, kun aikaa kuluu enemmän ja hakemukset voivat viivästyä, Korhonen huomauttaa.

Kelan verkkoasiointipalveluissa tarvitaan kahden tyyppisiä valtuuksia. Oman organisaation asioiden hoitoa varten on oltava asiointivaltuus, mutta toisen organisaation puolesta asiointia varten henkilö tarvitsee edustamisvaltuuden.

Näin hoidat Suomi.fi-valtuudet kuntoon:

1. Tarkista, mitä valtuuksia Kela-asiointiin tarvitaan.

2. Anna ja pyydä valtuuksia Suomi.fin Valtuudet-palvelussa. Mahdollisissa ongelmatilanteissa katso Digi- ja Väestötietoviraston verkkosivuille kootut ohjeet.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 400 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Tuore tutkimus kotitalousvähennyksen merkityksestä työpaikkojen lisäämiseen ja harmaan talouden kitkemiseen on aiheuttanut vilkasta keskustelua yrittäjäkentässä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei edistä merkittävästi kumpaakaan tavoitetta. Kaiken lisäksi tutkijat sanovat, että tuki keskittyy hyvätuloisille.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kyseenalaistaa joiltain osin tutkimustuloksia.

– Tutkijat ovat oikeassa siinä, että maailma muuttuu ja ihmiset hyödyntävät esimerkiksi siivouspalveluita joka tapauksessa. Näin olisi varmasti käynyt, vaikka kotitalousvähennystä ei olisi tullut lainkaan. Tämä kehitys ei silti sulje pois sitä. etteikö kotitalousvähennyksellä olisi merkitystä työllisyyden lisääntymisessä palvelusektorilla, esimerkiksi siivousalalla ja remonttipalveluissa. Tutkimuksessa tarkastellaan varsin lyhyttä aikaväliä ja siten voidaan kyseenalaistaa, onko pidemmän aikavälin vaikutukset pystytty ottamaan riittävästi huomioon. Voi olla, että vähennyksen dynaamiset vaikutukset ovat käyttäytymisen muutoksen kannalta merkittäviä.

Kuismanen kiitää tutkijoista tarttumisesta aiheeseen, jota ei ole tähän asti tutkittu tilastollisin menetelmin. Tutkijat olivat verranneet kotitalousvähennyksen vaikutuksia Suomessa ja Ruotsissa.

–  Tutkimuksessa nojataan osaltaan Suomen ja Ruotsin vertailuun vuosina 2007-2016. Menemättä yksityiskohtiin, en ole täysin vakuuttunut, että maat ovat kaikilta osin vertailukelpoisia, Kuismanen jatkaa.

Ruotsissa on aikaisemmin samantyyppinen tutkimus kotitalousvähennyksestä. Siinä havaittiin, että vähennyksen käyttöönotto lisäsi yritysten liikevaihtoa merkittävästi.

– Tuottavuuden kasvu nopeutui, minkä lisäksi työllisyyden arvioitiin lisääntyneen merkittävästi, Kuismanen huomauttaa.

Yrittäjä uskoo vähennyksen vaikutukseen

Lämmitys- ja viilennysratkaisuihin keskittyvän LämpöYkkönen Oy:n markkinointijohtaja Matti Perkkiö ei tunnista tutkimuksen tuloksia omalla alallaan.

– Tulos on hämmästyttävä, koska meidän kokemustemme mukaan tuen saaminen on monilla asiakkailla merkittävässä roolissa kun tehdään hankintapäätöstä. Meidän alallamme kauppasummat ovat usein yli 1000 euroa, jolloin tuki helpottaa hankintapäätöksen tekemistä.

Kotitalousvähennystä sai viime vuonna enintään 2 250 euroa yhtä henkilöä kohden.

Perkkiön mukaan lämpöpumppuja myytiin ennen kotitalousvähennyksen korotusta noin 350 000 kappaletta kymmenen vuoden aikana, kun vuonna 2009 jälkeen niitä myytiin vastaavalla aikajaksolla lähes 700 000 kappaletta.

– Kasvua on tullut siis lähes 100 prosenttia. Kotitalousvähennyksellä on ollut tässä varmasti oma roolinsa, hän sanoo.

Energiapolitiikka tukenut kasvua

Lämpöpumput ovat tehneet kauppansa lähes ennätystahtiin korona-aikana. Ala on hyötynyt suomalaisten kasvaneesta remontointi-innosta.

Toinen syy myönteiseen kehitykseen löytyy Suomen energiapolitiikasta. Syyskuun alussa Suomessa otettiin käyttöön valtionavustus öljylämmityksen vaihtamiseen. Sen suosio on yllättänyt, sillä avustukseen varattu 28 miljoonan euron suuruinen määräraha on loppumassa etuajassa. Summan arvioidaan riittävän noin 8000 kotitaloudelle. Ensi vuoden budjettiin esitetään 9,4 miljoonan euron lisärahoitusta. 

– Vaikka tukia ei olisi lainkaan käytössä, uskoisin että ala kasvaisi silti. Suomessa niin iso osa asumiskustannuksista on lämmityskutannuksia, joten remonttien tarve on merkittävä. Jos vielä näihin remontteihin annetaan tukea, kysyntää on varmasti, Perkkiö sanoo.

Lämpöpumppuala on kasvanut vuosittain 2000-luvun alusta alkaen. Nykyisin markkinalla vallitsee kova kilpailu, sillä yrittäjien määrä on kasvanut nopeasti.

Normaalisti tammikuu on alalla vuoden hiljaisinta aikaa, mutta tämä vuosi on ollut poikkeus.

– Nyt on ollut todella hyvin kysyntää. Osasyynä on se, että energiatukea on haettu vilkkaasti sekä maalämpö- että ilma-vesilämpöpumppuihin, Perkkiö sanoo.

Pientalojen lisäksi myös taloyhtiöiden kiinnostus öljylämmityksen vaihtamisesta muihin lämmitysmuotoihin on lisääntynyt. Suomeen on asennettu tähän mennessä Perkkiön mukaan jo miljoona lämpöpumppua.

Pula osaavasta työvoimasta kasvaa

Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen arvioi, että Suomessa toimii 1000 – 1500 lämpöpumppualan yritystä. Niissä työskentelee noin 5000 henkilöä. Useimmat yritykset ovat pieniä ja paikallisia.

– Näyttää siltä, että tulevina vuosina alan koulutetusta työvoimasta on pulaa. Etenkin kylmäalan osaajia tarvitaan. He eläköityvät kovaa vauhtia. Alalla tulee olemaan ongelmia sen suhteen, mistä löytyy ammattitaitoisia ja koulutettuja asentajia. Alan koulutusta on vähän tarjolla, Hirvonen sanoo.

Lämpöpumppuala ei ole vetänyt ulkomaista työvoimaa. Hirvonen arvelee, että syynä voi olla alalla vaadittu korkea osaamistaso ja se, että työ tehdään usein loppuasiakkaalle.

Alan trendinä on isojen pumppujen kysynnän kasvu.

– Eniten on kasvanut ilma-vesilämpöpumppujen kysyntä. Maalämpöpumpuissa on ollut etenkin euromääräistä kasvua, koska pumppuja myydään nyt suhteessa enemmän kerrostaloihin ja liikekeskuksiin.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Helsingin poliisi varoittaa puhelimitse ja verkon välityksellä tapahtuviasta huijausyrityksistä, joilla on onnistuttu huijaamaan jopa kymmeniä tuhansia euroja.

Poliisi tutkii tällä hetkellä kahta tapausta. Niistä toisessa henkilölle oli soitettu kaksi kertaa Microsoftin tukipalveluksi väitetystä numerosta.

Puhelun aikana henkilöä pyydettiin avaamaan verkkopankkinsa. Tällöin epäilty tekijä asensi tietokoneelle etäkäyttöohjelman. Seurauksena rikollinen pääsi käsiksi tietokoneeseen useiden tuntien ajan. Tänä aikana käyttäjälle luotiin muun muassa uusi sähköpostitili.

Epäilty huijari sai vietyä uhrin tililtä 85 000 euroa. Poliisin onnistui takavarikoida varat kahdelta suomalaiselta pankkitililtä, joille ne oli siirretty. Tämän jälkeen rahat palautettiin asianomistajalle. Kyseistä tapausta tutkitaan tällä hetkellä törkeänä petoksena. Poliisin mukaan on mahdollista, että vastaavissa tapauksissa uhri saattaa syyllistyä tuottamukselliseen rahanpesuun.

– Tällöin huijarit tallettavat hänen tililleen toisilta henkilöiltä anastettuja varoja. Uhri voi syyllistyä tuottamukselliseen rahanpesuun, jos hän välittää näitä rikoksella hankittuja rahoja eteenpäin, tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Jukkapekka Risu kertoo.

Tekijät nostivat tileiltä lähes 300 000 euroa

Toisessa tapauksessa mieshenkilö sai Nordean nimissä sähköpostiviestin, jossa kerrottiin, että hänelle on saapunut allekirjoitettavaksi luottamuksellinen asiakirja. Henkilö erehtyi toimimaan ohjeiden mukaan. Poliisin mukaan vastaavia huijauksia on tehty myös Osuuspankin nimissä.

Epäillyt onnistuivat saamaan asianomistajan verkkopankkitunnukset. Seurauksena tekijät nostivat hänen sekä toisen asianomistajan tileiltä lähes 300 000 euroa. Kyseiset varat siirrettiin tämän jälkeen ulkomaalaisille pankkitileille. Asianomistajan pankki sai osan rahoista palautettua takaisin. Kyseistä tapausta tutkitaan törkeänä petoksena ja identiteettivarkautena.

– Tällaisissa tapauksissa kohteena ovat usein varakkaat, iäkkäät henkilöt. Verkkopankkitunnuksia ei pidä antaa kenellekään puhelimitse, sähköpostitse tai muutenkaan. Myöskään etäohjelmien asennuksiin ei ole syytä antaa lupaa, Risu jatkaa.

Poliisi ohjeistaa vastaavissa tapauksissa olemaan välittömästi yhteydessä pankkiin ja tekemään rikosilmoituksen vasta sen jälkeen. Rahat saadaan takaisin suuremmalla todennäköisyydellä, jos asiakas toimii välittömästi.

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Puoluejohdon tentissä keskustellaan muun muassa hankinnoista, kuntien omasta palvelutuotannosta, eikä soteakaan unohdeta.

– On hienoa, että olemme saaneet eri puolueista johtoa paikalle yrittäjien tilaisuuteen, joka poikkeuksellisesti järjestetään verkkotilaisuutena. Pääsemme keskustelemaan puoluejohtajien kanssa siitä, miten yritysten toimintaedellytyksiä voidaan kunnissa vahvistaa poliittisilla päätöksillä. Heidän edustajillaan on valtaa kuntatasolla tehdä päätöksiä, jotka joko edistävät tai kaventavat yritysten toimintaedellytyksiä, Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko raottaa puoluejohdon tentin teemoja.

Kyseiset teemat ovat keskeisiä Yrittäjien kuntavaaliohjelmassa. Se, miten kunnista saadaan elinvoimaisempia, kiinnostaa takuulla yrittäjähenkistä yleisöä ruutujen äärellä, muun muassa näihin kysymyksiin ovat vastaamassa puoluejohtajat Jussi Halla-aho (PS), Matias Mäkynen (SDP), Petteri Orpo (kok.) ja Annika Saarikko (kesk.). 

650 yrittäjää koolla – Tilaisuudessa julkistetaan vuoden paikallisyhdistys- ja toimialajärjestöarvioinnin voittajat

Vaikuttajafoorumiin on ilmoittautunut jo lähes 650 järjestön luottamus- ja toimihenkilöä.

– Tapahtuman politiikkasisällön ohella siirrämme katseet kohti alkanutta järjestö- ja vaikuttamisen vuotta 2021. Käynnistämme vuoden yhdessä, ja puheenjohtajamme Petri Salminen kertoo avauspuheenvuorossa vuoden keskeisiä asioita. Tilaisuudessa niin ikään palkitaan vuoden 2020 onnistumisia, Yrittäjien kehityspäällikkö Hannamari Heinonen kertoo.

Yrittäjäjärjestön toiminnan ytimessä ovat aina olleet kohtaamiset, joissa pääsemme oppimaan asiantuntijoilta ja toinen toisiltamme sekä jakamaan ajatuksiamme yrittäjyydestä ja yrittäjäjärjestön kehittämisestä.

Paneelin lisäksi tilaisuudessa palkitaan paikallisyhdistyksiä eri kokoluokissa ja toimialajärjestö. Tilaisuudessa palkitaan myös vuoden koronateko.

– Jäämme kaipaamaan kasvotusten kohtaamista ja yhteisöllisyyttä, mutta sille on aikansa koronan jälkeen. Toivomme, että eri puolilta Suomea, oli se sitten kotoa, työpaikalta, tai autosta, kokoonnutaan yhteisen asian äärelle käynnistämään tätä vuotta, Mari Kokko herättelee mukaan.

Yrittäjäjärjestö vaikuttaa niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisesti, Vaikuttajafoorumissa huomio keskittyy paikallistason vaikuttamistyöhön.

”Iso kiitos paikallisyhdistysten hallituksille” – Haastavasta vuodesta huolimatta järjestö näytti voimansa

Vuosi 2020 oli erittäin haastava yrityksille.

– Vuosi 2020 oli haastava myös paikallisyhdistyksille. Siitä huolimatta järjestö on näyttänyt voimansa mitä erilaisin tavoin: paikallisyhdistykset ovat pyrkineet tukemaan paikallisesti, koko paikallista yhteisöä, ei pelkästään yrityksiä. Haluamme tarjota Reino Nordinin yksityiskeikan tilaisuuden päätteeksi kiitoksena paikallisyhdistysten hallituksille.

Suomen Yrittäjien kumppanit Fennia, Elo ja Finnvera, mahdollistivat tapahtuman toteuttamisen.

– Koronavuosi osoitti, että yrittäjäjärjestöä tarvitaan – yrittäjien omaa järjestöä, joka toimii paikallisesti eri puolilla Suomea, sekä alueellisesti että valtakunnallisesti, Kokko täydentää.

Puoluejohdon tenttiin tästä (Linkki lisätään torstaina 28. tammikuuta)

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Työeläkeyhtiö Elon ja Suomen Yrittäjien tutkimus paljastaa, että vain harva yrittäjän on huolissaan konkurssiuhasta, vaikka koronapandemia on heikentänyt yritysten myyntiä ja kannattavuutta.

Tuloksista selviää kuitenkin, että moni yrittäjä arvioi työkykynsä olevan huolestuttavalla tasolla ja suuri osa yrittäjistä kokee pitkittynyttä ja haitallista stressiä.

Menesty yrittäjänä -kyselytutkimuksessa selvitettiin yrittäjien muutoskyvykkyyttä ja menestykseen vaikuttavia tekijöitä sekä yrittäjien jaksamisen ja työkyvyn tilaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, mitkä tekijät auttoivat yrittäjiä selviämään koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa.

Korona vaikuttanut yli puoleen yrityksistä

Kyselyyn vastanneista yrityksistä puolet arvioi myynnin heikkenevän edelliseen tilikauteen verrattuna ja lähes puolet (47 prosenttia) uskoo kannattavuuden heikkenevän edelliseen tilikauteen verrattuna.

Tuloksesta huolimatta 72 prosenttia yrittäjistä ei pidä konkurssia merkittävänä uhkana. Vain harva yrittäjä (neljä prosenttia) pitää konkurssin uhkaa yritykselleen erittäin merkittävänä.

– Odotimme yrittäjiltä huomattavasti synkempiä tunnelmia, sillä viimeinen vuosi on ollut useilla toimialoilla todella rankka. Tulokset kuitenkin osoittavat, että yrittäjät ovat kyenneet reagoimaan äkisti eteen tulleeseen tilanteeseen erinomaisesti. Samalla on syytä huomioida, että joidenkin yrittäjien arvio yrityksen maksukyvystä saattaa olla todellisuutta positiivisempi erilaisten maksujärjestelyjen ja taloudellisten tukien vuoksi, Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Katja Ekman sanoo.

Suomen Yrittäjät on laatinut maksutoman tietopaketin, jossa käydään läpi yrityksen konkurssiin liittyviä asioita. Tietopaketti antaa perustiedot konkurssista ja korona-ajan erityispiirteistä sekä velkojalle että velalliselle. Lataa tietopaketti täältä.

Valtaosa stressaantuneita

Tulosten perusteella joka kolmannen yrittäjän työkyky on huolestuttavalla tasolla. Valtaosa yrittäjistä on tulosten valossa erittäin stressaantuneita. Vastaajista 34 prosenttia kertoo, että heidän työkykynsä on alentunut.

Elo on seurannut yrittäjien työkyvyn kehitystä vuodesta 2014. Jokaisella mittauskerralla yrittäjien omat arviot työkyvystä ovat olleet aikaisempaa huolestuttavammalla tasolla.

– Vuonna 2014 työkyky oli asteikoilla 0–10 keskimäärin 8,4, kun taas tällä mittauskerralla se oli 7,6. Yrittäjän näkökulmasta olennaista on huolehtia omasta työkyvystä tekemällä niitä asioita, joista saa virtaa ja voimaa. Työkykyinen yrittäjä panostaa myös henkilöstönsä hyvinvointiin, jolloin positiivinen kierre toimii. Lisäksi on tärkeää huolehtia palautumisesta huolehtimalla esimerkiksi vapaa-ajan ja levon riittävyydestä, Ekman jatkaa.

Yrittäjien stressitasot ovat niin ikään hälyttävissä lukemissa. Vastaajista 40 prosenttia kokee pitkittynyttä ja haitallista stressiä melko tai erittäin paljon.

– Tuloksissa koetun stressin määrä oli vahvasti yhteydessä sekä työkykyarvioon että työn imuun. Työn imu suojaa stressiltä ja varjelee työkykyä. Erinomaista työkykyä raportoinneista vain 20 prosenttia kertoi kokevansa melko tai erittäin paljon stressiä. Sitä vastoin heikosta työkyvystä kärsivistä 77 prosenttia raportoi kokevansa melko tai erittäin paljon stressiä.

Suurin osa innostuu työstään päivittäin

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen nostaa tutkimuksesta esille tiedon, joka antaa uskoa yrittäjien jaksamiseen myös vaikeina aikoina.

– Yrittäjät ovat erittäin sitoutuneita, innostuneita ja inspiroituneita yrityskoosta riippumatta. Likimain 80 prosenttia yrittäjistä innostuu työstä päivittäin tai muutaman kerran viikossa ja likimain puolet yrittäjistä inspiroituu työstään päivittäin. Tämä on positiivista, sillä tämä takaa myös kyvyn päästä vaikeista ajoista yli. Kokonaisuudessaan yrittäjät ovat varsin tyytyväisiä uravalintaansa, Kuismanen sanoo.

Hieman yli puolet (58 prosenttia) yrittäjistä piti taloudellisten puskurien kuten kassavarannon hyödyntämistä merkittävänä korona-ajan selviämistä helpottavana tekijänä.

– Näyttää siltä, että yrityskoon kasvaessa mahdollisuudet selvitä koronakriisistä esimerkiksi kannattavuudella ja myynnillä mitattaessa paranevat.  Tähän lienee monia syitä, mutta tutkimuksessa havaitaan, että yrityskoon kasvaessa työtä on ollut mahdollista organisoida uudella tavalla selvästi enemmän kuin esimerkiksi aivan pienimpien työnantajayritysten kohdalla, puhumattakaan yksinyrittäjistä, Kuismanen sanoo.

Myös digitalisaation ja uusien teknologioiden hyödyntäminen on yleisempää yrityskoon kasvaessa.

– Sekä jaksamisen että taloudellisen selviytymisen näkökulmasta on erityisen tärkeää panostaa yksinyrittäjiin ja pieniin työnantajayrityksiin, sillä niiden merkitys yhteiskunnalle on kuitenkin kokoaan suurempi, Kuismanen sanoo.

Yrittäjän podcast: Kuuntele Karin tarina

Yrittäjän podcastin uusimmassa jaksossa puhutaan konkurssista ja siitä selviämisestä. Lohjalainen yrittäjä Kari Oksanen koki konkurssin vuonna 2015.

– Tuntui siltä, että yritykselle meni kohtuullisen hyvin. Olin siihen aikaan ollut yrittäjänä melkein 18 vuotta. Tavallaan sokaistuin sen hetkiseen tilanteeseen ja henkilöstökulut pääsivät liian korkeiksi.

Asiakkaita ja töitä riitti, mutta tehtyjen töiden kate ei ollut riittävä. Oksasen yritys toimi markkinoinnin ja julkaisutoiminnan alalla.

– Kun kyseessä oli ensimmäinen yritys ja tuli eteen päätös, jatkaako toimintaa vai laittaako yrityksen nurin, tilanne oli haastava.

Käännekohta oli paikallisen pankinjohtajan tapaaminen.

– Säästöpankissa oli pankinjohtajana vanhempi mies, joka sanoi suoraan, että anna mennä konkurssiin ja maksa velat itse. Hän vakuutti, että varmasti töitä on konkurssin jälkeenkin, kun kyse ei ole oman ammattitaidon puutteesta.

Oksanen päätti noudattaa ohjetta, mikä osoittautui oikeaksi valinnaksi.

– Oli parempi aloittaa alusta. Suurin ongelma oli se, että melkein 18 vuoden elämäntyö piti ajaa alas. Henkilökohtainen sidos yritystoimintaan aiheutti päänvaivaa. Ilman pankinjohtajan neuvoa olisin todennäköisesti ottanut yritykselle lisää lainaa.

Nykyisin Oksanen on mukana kolmessa yrityksessä. Hän myöntää, että konkurssi on muuttanut suhtautumista työntekoon.

– Konkurssin jälkeen päätin pian, että kyllä tästä yrittäjänä jatketaan. Ehkä suurin muutos on ollut asenne yrittämiseen siinä mielessä että työ ei ole tärkeintä elämässä. Sen konkurssi opetti.

Kuuntele Oksasen haastattelu Yrittäjän podcastin jaksosta Supla-palvelussa ja Spotifyssa!

Kuva: Kari Oksasen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjät järjestää tammi-helmikuussa aluetilaisuuksia, joiden tarkoituksena on käydä keskustelua Yrittäjä-järjestöjen näkemyksistä sote-uudistuksesta sekä lakiesityksen muutostarpeista.

– Haluamme tilaisuuksissa tuoda esiin huolemme siitä, että uudistus heikentää yksityisten palvelutuottajien mahdollisuuksia tuottaa palveluita hyvinvointialueille, sanoo Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen.

Yrittäjät järjestää sote-seminaareja yhdessä Lääkäripalveluyritykset ry, Näe ry, Kuntoutusyrittäjät, Sky ry sekä Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa. Suomen Yrittäjät edustaa muun muassa yli 3 500 on sote-alan yritystä.

SY:n varatoimitusjohtaja Anssi Kujala toi eteläisessä tilaisuudessa esiin yrittäjien mielestä kuusi tärkeintä eduskuntakäsittelyssä korjattavaa kohtaa. Muun muassa sen, että hyvinvointialueet pitäisi lailla velvoittaa erottamaan järjestäjä ja tuottaja.

Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tilaisuus järjestettiin eilen 26. tammikuuta. Tilaisuudessa puhunut Medikko Oy:n yrittäjä Mari Halkola tarjoaa vaativan kuntoutuksen fysioterapiapalveluja ja laadun ja liiketoiminnan konsultointia. Hän pitää nykyisin vastaanottoa kahdella yksityisellä lääkäriasemalla.

– Tässä tilanteessa tärkeää on kumppanuuksien hakeminen ja verkottuminen. Meidän pitää näyttäytyä asiantuntevina kumppaneina, ja yrityksen liiketoimintajärjestelmät pitää olla kunnossa.

Pääkaupunkiseudulla toimivan Hoitokoti Päiväkummun Anne Kangas esittää Uudenmaan sote-seminaarissa 27. tammikuuta erityisesti huolensa uudistuksen suhteen siitä, että mitä käy monituottajuudelle.

– Onko pk-yrityksille enää mitään tilaa uudessa sote:ssa? Palveluiden kehittymiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi yksi tärkeä keino on huolehtia siitä, että on erilaisia palveluntarjoajia. Pk-yritykset pääsevät parhaiten mukaan siten, että palveluseteleiden antamisesta tehdään velvoittavaa järjestäjälle, vuonna 2001 perustetun perheyhtiön yrittäjä Kangas tietää.

– Sote-järjestäjä pitää velvoittaa laatimaan palvelustrategia. Yrittäjien pitää tietää, missä palveluissa he voivat olla mukana ja millä tavoin.

Hän toimii myös Suomen Yrittäjien hyvinvointipalveluiden valiokunnan puheenjohtajana.

Puheenvuoroja palvelusetelien reilun käytön puolesta – Edustaja Sarkomaa: Palvelusetelin tai maksusitoumuksen käyttö auttaa pysymään hoitotakuuajoissa

Helsingin ja Uudenmaan seminaariin osallistuva kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) painottaa palvelusetelin reilun käytön vahvistamista.

– Palvelut ja hoitoon pääsy eivät parane eikä sosiaali- ja terveydenhuoltomme toimi ilman sote-alan yrityksiä ja niiden osaamista. Tämän sivuuttaminen ja monin tavoin sote- yritysten toiminnan vaikeuttaminen, on hallituksen sote-esityksen vakavimpia valuvikoja.

Kokoomus ei kannata esitettyä maakuntamallia, vaan etenemistä nykylainsäädännön pohjalta.

– Mikro ja pk-yritysten osallistumista on helpotettava palveluseteliä ja henkilökohtaista budjettia hyödyntämällä velvoittavammin hoito- ja hoivapalveluissa. Palvelusetelin tai maksusitoumuksen avulla varmistetaan myös hoitoon pääsy hoitotakuuaikojen puitteissa, Sarkomaa sanoo.

Yksityisen sektorin rooli harvaan asutulla alueella nousi esiin pohjoisen sote-seminaarissa.

– Tarvitaan digitalisaation lisäämistä ja etävastaanottojen mahdollistamista, jotta välttämättä ei edes tarvitse lähteä lääkäriin, koska lääkäri on puhelimen toisessa päässä. Toisaalta kiireettömissä palveluissa, esimerkiksi kuntoutuksessa palveluseteli on hyvä vaihtoehto, koska asiakkaan ei tarvitse lähteä kauas, vaan palvelua voi olla tarjolla lähipalveluna, kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) toteaa.

Hankinnat kiinnostavat – Anssi Kujala: ”Luotan eduskunnan korjaavan hallituksen esityksen valuvikoja”

Hankinnat puhuttavat.

– Tarjouskilpailut ovat muuttumassa hankintamenettelyiksi ja tulossa on palveluseteleitä. Kela kokeili palveluseteliä vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa kahdessa vakuutuspiirissä. Yrittäjien tuntuma oli, että palvelusetelimallissa taksat ovat huonompia ja kannattavuus heikkenee, Medikko Oy:n Halkola mainitsee tiedossa olevia huolenaiheita.

Halkola korostaa kansalaisten palvelunohjauksen tarvetta.

– Palveluseteli on erittäin vähän käytössä fysioterapiassa ja se on vielä outoa palveluntuottajille, ja niin myös kansalaisille. Palvelunohjaukseen tulee nyt satsata, ja ohjata asiakasta eteenpäin toimien yhdessä eri tahojen kanssa.

Eteläisessä tilaisuudessa puhunut SY:n Anssi Kujala toi esiin yrittäjien mielestä kuusi tärkeintä eduskuntakäsittelyssä korjattavaa kohtaa.

– Korostan, että hyvinvointialueet pitäisi lailla velvoittaa erottamaan järjestäjä ja tuottaja. Vain se antaa mahdollisuuden kehittää aitoja monituottajamalleja. Mikäli julkinen järjestäjä ja tuottaja on sama taho, suositaan väistämättä sitä omaa tuottajaa.

Kujala muistutti myös, että kansanedustajien kannattaa nyt vielä palauttaa mieliinsä muun muassa lainsäädännön arviointineuvoston moitteet lakiesitykseen.

– Arviointineuvoston erittäin kriittisen lausunnon jälkeen hallitus teki esitykseen vielä useita yksityisen sektorin kannalta ongelmallista esitystä, jotka ovat hallituksen lopullisessa esityksessä, Yrittäjien Matikainen ärähtää.

Kujalan mukaan yrittäjyyttä arvostava kansanedustaja ei voi jättää huomiotta sitä, että edes yritysvaikutuksia ei ole arvioitu.

– Luotan eduskunnan korjaavan hallituksen esityksen valuvikoja. Olemme seminaareilla tavoittaneet ison joukon sote-yrittäjiä ja kansanedustajia. Paljon puhetta ja näkökulmia, toivon kansanedustajien nyt saaneen tilaisuuksista herätteitä, Anssi Kujala toteaa.

Etelä-, Keski- ja Rannikko-Pohjanmaan tilaisuus on Seinäjoella 2.2. Varsinais-Suomen ja Satakunnan sote-seminaari on 8. helmikuuta. Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet kaikista alueellisista sote-seminaareista tästä.

Aiemmin aiheesta: Tule mukaan kertomaan, mikä sote-uudistuksessa huolettaa – Osallistu Yrittäjien seminaareihin tammi-helmikuussa

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Jo kuvattu ja elokuvateatterilevitystä odottava uusin James Bond -seikkailu No Time To Die on lykkääntynyt koronapandemian seurauksena. Elokuvan piti tulla ensi-iltaan jo viime vuoden maaliskuussa. Tämän hetken tiedot kertovat, että Bond-uutuus tulisi teattereihin vasta lokakuussa.

Tämä on ollut kova kolaus paitsi elokuvan tuottajille, myös suomalaiselle HMD Globalille, jonka Nokia-puhelimet ovat elokuvassa esillä näkyvästi.

HMD Global on satsannut isoja summia Bondin yhteyteen rakennettuun mainoskampanjaan, jonka keihäänkärkinä ovat uudet älypuhelimet. HMD Global valmistaa lisenssisopimuksella Nokia-tuotemerkillä varustettuja puhelimia.

Brittiläinen The Sun kertoo, että elokuva saatetaan joutua kuvaamaan osittain uudelleen, koska siinä näkyvät Nokia-puhelimet ovat ehtineet vanhentua. Elokuvan avulla oli tarkoitus markkinoida HMD Globalin ensimmäistä 5G-Nokia-puhelinta (Nokia 8.3 5G) sekä kolmea muuta puhelinmallia (Nokia 7.2, Nokia 5.3 ja Nokia 3310). Esimerkiksi 7.2 tuotiin myyntiin jo vuoden 2019 syksyllä. 5G-puhelinmalli on sekin ensi syksynä jo vuoden vanha laite.

The Sunin mukaan HMD:n ohella myös toinen yhteistyökumppani haluaisi, että osa kohtauksista kuvataan uudelleen. Elokuvassa näkyy Omega-rannekello, jonka malli vanhentuu niin ikään elokuvan julkaisun viivästyessä. Lehden mukaan pyynnöt kohdistuvat etenkin kohtaukseen, jossa James Bondille jaetaan uusia teknisiä varusteita. On kuitenkin mahdollista, että ongelma ratkaistaan elokuvan jälkikäsittelyssä.

Kuva: HMD Global

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Koronakriisissä pelätään konkurssiaaltoa. Suomessa pitäisi tapahtua ainakin tuhat yrityskauppaa enemmän vuodessa kuin nyt tapahtuu, jotta työpaikat säilyisivät.  

Omistajanvaihdokset onnistuvat ja työpaikat säilyvät ja uusia syntyy, jos omistajaa vaihtavat yritykset ovat liiketoimintakuntoisia. Yritysten toipumiseen tarvitaan myös uutta tuoretta otetta.

Yksi tärkeä näkökulma yritysten jatkajien löytymiseen on nuorten kannustaminen yrittäjyyteen yrityskauppojen kautta.

– Juuri nyt tarvitaan nuoria ja nälkäisiä yritysten jatkajia, jotka ovat valmiita kehittämään ja kasvattamaan yrityksiä. Nuoret ovat luultavasti rohkeampia ja osaavampia kehittämään yrityksiä ja löytämään uusia tapoja tarjota ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin. Tähän seikkaan on syytä kiinnittää huomiota näin koronan aikaan ja sen aikanaan hellittäessä, omistajanvaihdoksista vastaava Suomen Yrittäjien projektipäällikkö Mika Haavisto sanoo.

Yrittäjyys kiinnostaa nuoria, ja korkeakoulutettujen nuorten keskuudessa yrittäjämyönteisyys on korkealla. Nuoren elämässä on kuitenkin taloudellisia rajoituksia ryhtyä hieromaan yrityskauppaa, jos takana on jo valmiiksi opinto- ja asuntolainoja. Tähän tarvitaan tukea.

Toimenpiteitä kaivataan

Suomen Yrittäjät on koonnut 15 kohdan toimenpideohjelman omistajanvaihdosten edistämiseksi. Räväkin ehdotus on opintolainan antaminen anteeksi yrittäjäksi ryhtyvälle. Finnveran aluepäällikkö Kari Hytönen sai ajatuksen Omistajanvaihdoskonferenssissa runsas vuosi sitten.

– Yrityskaupan pullonkaulana on usein rahoituksen saaminen. Joku toimenpide tai vastaantulo nuorten suuntaan tarvittaisiin. Opintolainajärjestelmässä on jo olemassa mahdollisuus saada osa opintolainasta anteeksi, jos opiskelija valmistuu tutkinnon määräajassa. Näin ei tarvittaisi uutta tuki- tai rahoitusjärjestelmää. Tätä vaihtoehtoa kannattaisi tutkia, onko siinä kehittämistä, Hytönen sanoo.

Suomen Yrittäjät ehdottaa, että yrityskaupalla yrittäjäksi ryhtyvän Kelan takaamien opintolainojen lyhennyseriin tulisi myöntää akordi. Se on velallisen ja velkojien välinen sopimus, jolla yleensä tarkoittaa velkojen osittaista tai täydellistä anteeksiantamista.

Yrityskauppa esiin jo opinnoissa

Oppilaitosten yrittäjyysopit nojaavat suurelta osin aloittavien yritysten käynnistämiseen. Oppilaitoksiin pitäisikin perustaa erityisiä jatkajakouluja, joissa keskitytään olemassa olevien yritysten toiminnan jatkamiseen.  

– Omistajanvaihdosvaihtoehdon esille tuonti on näissä jäänyt vähälle huomiolle. Omistajanvaihdos on kelpo reitti yrittäjyyteen uuden yrityksen perustamisen lisäksi. Yrittäjyyskasvatus on jo monessa oppilaitoksessa ja eri oppiasteilla arkipäivää, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.  

Nuorten lisäksi 15 toimenpidettä omistajanvaihdosten edistämiseksi kiinnitetään huomiota verotukseen, tilastointiin, henkilöstö- ja sijoitusrahastoihin sekä eri toimijoiden rooliin ja viestintään. Omistajanvaihdos pitää tehdä tunnetuksi vaihtoehdoksi uuden yrityksen perustamisen rinnalla.

Tutkimusten mukaan 80 prosenttia Uusyrityskeskus-neuvonnan kautta perustuista yrityksistä on toiminnassa viisi vuotta aloittamisen jälkeen. Kaikista perustetuista yrityksistä toimii viiden vuoden jälkeen noin 50 prosenttia.

Toimenpideohjelmassa todetaankin: Joillakin toimialoilla toimivan yrityksen ostaminen on turvallisempaa kuin uuden perustaminen.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

– Yrittäjän työmarkkinatuki on ollut merkittävä apu monelle. Sitä on saanut noin 44 000 yrittäjää, sanoo Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Koronakriisin takia yrittäjille mahdollistettu työttömyysturvan hakeminen tilanteessa, jossa yritystulo on pudonnut merkittävästi, oli vaarassa päättyä maaliskuun lopussa. Suomen Yrittäjät ajoi väliaikaista työttömyysturvamuutosta heti koronakriisiin alussa. Yrittäjät esitti jo loppusyksystä, että työttömyysturvan voimassaoloa olisi syytä jatkaa kesäkuun loppuun asti.

– Yrittäjän työmarkkinatuki on mahdollistanut sen, että yritystä ei tarvitse ajaa alas saadakseen työttömyysturvaa. Tämä auttaa talouden toipumista, kun kriisin jälkeen yritykset ovat olemassa valmiina kasvuun, Pentikäinen jatkaa.

Oikeus yrittäjien työmarkkinatukeen ei ole riippuvainen yritystoiminnan muodosta. Lähtökohtaisesti kaikki yrittäjät ovat siihen oikeutettuja, mikäli tuen saamisen edellytykset täyttyvät.

Hallitus linjasi jatkosta neuvottelussaan 27. tammikuussa.

– Työmarkkinatuelle on edelleen selvä tarve, joten käynnistämme kiireellisen lainvalmistelun sen jatkamisesta, työministeri Tuula Haatainen sanoo TEMin tiedotteessa.

Yrittäjien mukaan nyt tarvitaan pikaisesti linjaus myös yksinyrittäjätuesta.

–  Moni yksinyrittäjä on nyt ahtaalla eikä saa myöskään kustannustukea. He tarvitsevat nopeasti oman tukensa selvitäkseen, Mikael Pentikäinen painottaa. 

23 prosenttia enintään 4 henkilöä työllistävistä yrityksistä on hakenut tai hakee työttömyysturvaa

Marraskuussa julkistetun Suomen Yrittäjien toimeksiannosta tehdyn Yrittäjägallupin mukaan yrittäjän työttömyysturvan tarve oli loppuvuonna hieman lisääntynyt: sitä kertoi hakeneensa 18 prosenttia yrityksistä, kun elokuussa osuus oli 15 prosenttia.

Niiden yrittäjien osuus, jotka olivat tuolloin hakeneet tai hakemassa työttömyysturvaa on suurin (23 prosenttia) 1–4 henkilön yrityksissä ja kaupan alalla.

Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.

Aiemmin aiheesta: Yrittäjän väliaikainen työttömyysturva jatkuu maaliskuun loppuun – Fysioterapeutille tuki ollut korvaamaton, konkurssi olisi ollut vaihtoehtoinen tie

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Outokummun kirje alihankkijoille on aiheuttanut tyrmistystä yrittäjien keskuudessa. Kirjeessä Outokumpu käytännössä vaatii alihankkijoita leikkaamaan materiaaliensa ja palveluidensa hinnoista kymmenen prosenttia. Jos näin ei toimita, Outokumpu aikoo kirjeen mukaan harkita alihankkijan asemaa. Kirjeen allekirjoittajina ovat toimitusjohtaja Heikki Malinen ja hankintajohtaja Tony Lindström. Malinen muistetaan Postin entisenä toimitusjohtajana.

Kirjeessä Outokumpu pyytää alihankkijaa paitsi laskemaan hintojaan, myös pidättymään hinnankorotuksista Outokummulle vuoden 2022 loppuun saakka. Vastaanottajalle annetaan vastausaikaa kaksi viikkoa kirjeen vastaanottamisesta. Kirjeen mukaan liikesuhde jatkuu, jos alihankkija hyväksyy pyynnön. Lisäksi kirjeessä kerrotaan, että "mikäli ette hyväksy pyyntöämme tai emme saa vastaustanne kirjallisena kahdessa viikossa, meidän on vakavasti harkittava asemaanne Outokummun hyväksyttyjen toimittajien joukossa tulevaisuudessa."

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula pitää kirjettä uhkauksena.

– Tämä on tylyä toimintaa, jossa käytännössä uhataan liikesuhteen päättämisellä, jos yksipuolisesti ilmoitettuihin vaatimuksiin ei suostuta. Ei mielestäni hyvien liiketapojen mukaista.

Makkulan mukaan pienten yritysten kannalta kohtuuttomia käytäntöjä ei saa soveltaa sopimussuhteissa.

– Tästä on säädetty niin sanotussa yrittäjänsuojalaissa eli laissa elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä. Vaikka kyseessä näyttäisi olevan ”pyyntö”, sävy on käytännössä ”ilmoitus”. Yksipuolisilla ilmoituksilla ei kuitenkaan voi muuttaa sitovia sopimuksia, hän muistuttaa.

– Klassinen esimerkki siitä, miten iso yritys pyrkii kyykyttämään pienempiä yrityksiä.

"Kyykyttämisestä" on puhuttu aikaisemmin myös liittyen pitkiin maksuaikoihin. Viime vuoden elokuussa Finavia ilmoitti yksipuolisesti yhteistyökumppaneilleen, että yhtiö ottaa käyttöön 60 päivän maksuajan hankintasopimuksissa. Samalla Finavia kertoi haluavansa neuvotella määräaikaisesta 15 prosentin hinnanalennuksesta yhteistyökumppaneidensa palveluista tai tuotteista. 

Yrittäjä: Edellisestä hinnanalennuksesta vajaa vuosi

Suurin osa alihankkijoista ei halua kommentoida asiaa julkisesti, koska kyseessä on merkittävä asiakas, jonka menettäminen olisi kova takaisku.

Suomen Yrittäjille alihankkijat ovat kommentoineet muun muassa, että "Outokummun kanssa on todella epämiellyttävää asioida". 

Eräs yrittäjä pitää nyt esille tullutta menettelyä samana, mitä noudatettiin aikanaan Nokialla ja sittemmin Postissa. "Tämä oli keskeinen työkalu, kun Heikki Malinen menestyksellä puolusti Postin kannattavuutta."

Yksi alihankkijayrittäjistä kommentoi, että "Outokummun toiminta on ristiriidassa yrityksen vastuullisuusohjelman kanssa."

Eräs kirjeen saaneista yrittäjistä haluaa kertoa asiasta tarkemmin, hänkin nimettömänä.

– Tämä tuli aika puskista, kun edellisestä hinnanalennuskierroksesta on vajaa vuosi aikaa.

Tuolloin kyseinen yrittäjä joutui suostumaan hinnanalennuksiin, mutta vastineeksi Outokumpu lupasi lisätä tilausten määrää.

– Sanoisin, että tämä on epäeettistä ja Outokummun omien arvojen vastaista, alihankkija lisää.

Hän kertoo olevansa muutoin tyytyväinen yhteistyöhön. Vaatimusta hän pitää kohtuuttomana.

– Ei meillä ole mitään mahdollisuuksia hyväksyä tätä. Edellisen hinnanalennuskierroksen jälkeen ei ole enää mitään alennettavaa. Tässä jää nyt luu vetävän käteen, yhteistyö loppuu.

Yrittäjän tilanne on kuitenkin hyvä, sillä toiminta ei nojaa pelkästään isojen konsernien varaan. Hän uskoo, että kirjeen taustalla on Outokummun muuttunut hankintaorganisaatio.

– Kolme vuotta sitten Outokummun hankintapolitiikka kiristyi. Luulen, että tämä on siellä valittu strategia. Pitäisi kuitenkin muistaa, että alihankkijalla on omat työntekijänsä ja alihankkijansa. Tällainen vaatimus johtaa lumipalloefektiin. Toimittajat joutuvat siirtämään kustannusleikkauksia alaspäin ketjussa. Toki Outokumpu pyrkii leikkaamaan kustannuksia samoin kuin muutkin, mutta juustohöyläperiaate ei johda parhaaseen lopputulokseen.

Outokumpu: Kirje oli myös avunpyyntö

Ylen haastattelema Outokummun hankintajohtaja Tony Lindström kertoo, että vastaavia kirjeitä on lähetetty muihin maihin.

– Pyydämme alihankkijoilta hinnanalennusta ja vastausta kirjeeseen. Neuvottelut alkavat kun saamme vastineet, hän kertoo haastattelussa.

– Kirje oli tiukkasävyinen, mutta myös avunpyyntö. Kaikkien on tehostettava toimintaansa. Muuten meillä kaikilla on vähemmän ostettavaa ja myytävää.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 61 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Koronakriisi käy raskaaksi yritysten toimintakyvylle. Joskus ainoa mahdollinen tai järkevä vaihtoehto on konkurssi. Tilanne voi nostaa esiin monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Yrittäjän itsensä lisäksi tilanne koskettaa perhettä ja läheisiä.

Psykologi ja valmentaja Maarit Lassander, Kriisikeskus Tukitalon toiminnanjohtaja Ari Tiensuu ja kriisityöntekijä Tiina Kylväjä sekä MIELI, Suomen Mielenterveys ry:n Yrittäjäkilta-toiminnan suunnittelija Sirpa Väänänen kokosivat neuvoja, jotka on hyvä muistaa mahdollisen konkurssiprosessin aikana.

Älä jää yksin

Monet ovat samantyyppisessä tilanteessa tai ovat läpikäyneet konkurssin aiemmin. Älä jää yksin pyörittelemään asioita, vaan käännä murehtiminen toiminnaksi ja yhteiseksi keskusteluksi. Taloudellisiin ongelmiin ja niiden aiheuttamaan ahdistukseen on mahdollista saada apua. Sitä on tarjolla matalalla kynnyksellä ja myös nimettömänä. Avun hakeminen ja sen vastaanottaminen ei ole heikkoutta, vaan viisautta.

Avoimuus läheisiä kohtaan on tärkeää

Huolista kannattaa puhua avoimesti myös perheelle ja muille läheisille. Todennäköisesti ympärilläsi olevat ihmiset ovat jo huomanneet, että kaikki ei ole hyvin. Lapset ovat erityisen herkkiä aistimaan sen, että vanhemmilla on taloudellisesti tiukkaa, mutta heidän voi olla vaikea kysyä asiasta. Avoin keskustelu lievittää stressiä ja samalla myös perheenjäsenten kokema huoli on helpompi kohdata. Avoimuus on myös paras strategia tulevaisuuden kannalta. Se tuo perhettä ja läheisiä yhteen ja antaa myös mallin sille, miten tulevaisuudessa talouden ongelmiin suhtaudutaan. 

Häpeä helpottaa puhumalla

Taloudelliset ongelmat eivät ole häpeä, niistä on sallittua ja suotavaakin puhua ääneen. Häpeä helpottaa puhumalla ja saatat huomata, että ympärilläsi on ihmisiä, jotka ovat valmiita tukemaan sinua eri tavoin, kun kerrot tilanteesta ja annat heille siihen mahdollisuuden.

Arjen rytmi auttaa

Vakavassa taloudellisessa kriisissä huomio kohdistuu helposti yksin uhkatekijöihin ja selviytyminen imee kaikki voimat. Yritä kuitenkin pitää kiinni arjen rytmistä, sillä se on hyvinvointisi kivijalka. Huolehdi jaksamisestasi lepäämällä riittävästi, syömällä säännöllisesti ja liikkumalla lempeästi. Itsestä huolehtiminen elvyttää voimasi ja antaa mielelle polttoainetta pohtia erilaisia vaihtoehtoja. 

Konkurssit ovat osa yrityselämää

Jos yritystäsi uhkaa konkurssi, ei sekään ole maailman loppu. Konkurssit ovat luonnollinen osa yrityselämää.  Itselle tärkeästä asiasta luopuminen tekee kipeää. Jos se ei sattuisi, ei kyseessä olisi tärkeä asia. Elämä jatkuu konkurssin jälkeenkin. Joskus jopa parempana kuin ennen sitä.

Muista, olet arvokas ja tärkeä. Yrityksesi taloudellinen tilanne ei lisää tai vähennä sinun arvoasi ihmisenä.

Tarkkaile oireita ja hae apua

Jos ahdistus tuntuu ottavan ylivallan, uniongelmat kiusaavat, synkät ajatukset valtaavat mielesi tai psyykkinen kipu alkaa tuntua ylitsepääsemättömältä, hakeudu viipymättä, yksin tai yhdessä jonkun tutun ja turvallisen ihmisen kanssa, paikkakuntasi terveyspalveluihin tai kriisikeskukseen.

Yrittäjien Kriisikeskuksen yhteystiedot

Tutustu Yrittäjän tietopakettiin konkurssista

Kari noudatti pankinjohtajan neuvoa ja vei yrityksensä konkurssiin – Tuore tutkimus paljastaa, että harva pelkää konkurssiuhkaa

Kaksi yrittäjää kertoo: Myös konkurssista voi selvitä – "Koronakriisissäkin kannattaa muistaa, ettei tämä ole kenenkään syy"

Avioero, syöpä ja konkurssi: Ismo Eerolan yrittäjyys päättyi, mutta elämä jatkuu

Koronakriisi vei tunnetun yrittäjän unet ja terveyden: ”Lääkäri käski ottaa heti ambulanssin sairaalaan”

Toimitus

Toimitus (at) yrittajat.fi

Taksiyrittäjä Kari Fihlman kiittelee Ely-keskusten keväällä myöntämää poikkeusrahoitusta yritystoiminnan kehittämiseen. Ilman sitä firman kehittäminen olisi jäänyt. Fihlman haki toukokuussa Ely:n kehittämispalveluiden kautta Analyysi-palvelua. Fihlman työllistää viisi henkilöä itsensä mukaan lukien.

– Poikkeusrahoituksen jälkeen rupesimme tutkimaan, ja huomasin, että Ely tarjoaa konsultointipalvelua. Hain konsultointipäivää yritystoiminnan nykytilan arvioimiseen ja kehittämiseen. Tehtiin swot-analyysi.  

– Laitoimme alulle kehittämisohjelman, johon kuului nettisivut, Facebook-sivujen suunnitteleminen ja tekeminen sekä asiakaspalvelun kehittäminen. Ohjelmaan kuului kirjanpidon suunnittelut, vuodesta 1993 yrittäjänä toiminut Kari Fihlman kertoo.

Nettisivujen ja Facebook näkyvyyden tavoitteena on saada lisää asiakkaita.

Hän aloitti yhdellä konsulttipäivällä, mutta päätyi heinäkuussa hakemaan kasvuun ja uudistamiseen tarkoitettua kolmea lisäpäivää. Ely:n konsultointipalvelua tarjottiin syksyyn asti koronan vuoksi alennetulla hinnalla.

– Yksi päivä analyysin tekemiseenkin on hyvä ihan pelkästään. Analyysissa tuli selville, että ehkä kirjanpitäjäkin kannattaisi vaihtaa. On ollut hyvä saada ajatuksia yritystoiminnasta.

Keväällä Fihlman, työntekijät ja Tulosmarkat Oy:n konsultti istuvat alas tavoitteenaan kehittää asiakaspalvelua. Tämä on viimeinen konsultointipäivä.

Taksiautoilijalla kysyntä on vähentynyt koronan myötä. Uusien palvelujen kehittäminen alalla on kuitenkin vaikeaa.

– Kymenlaakson Taksin kautta tulee kauppakassiajoja. Ajovälityksen kautta tulee sote-, Kela- ja VR:n ajoja.

Yksinyrittäjien ja pienyrittäjien kannattaa hyödyntää Ely:n kehittämispalveluita

Ely-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö Jaakko Ryyminin mukaan yksinyrittäjät hakevat Ely-keskuksen kehittämisavustusta todella vähän.

– Yksinyrittäjät toimivat usein myös toimialoilla, joille rahoitusta ei kilpailun tai runsaan tarjonnan vuoksi valitettavasti voida pääsääntöisesti myöntää. Pienemmille yrityksille voi sopia Ely-keskusten yrityksen kehittämispalvelut, jonka avulla voi hankkia asiantuntijapalveluita toiminnan kehittämiseen tuetusti.

Kehittämishanke on sisällöltään ja tavoitteiltaan laajempi ja sen avulla voi esimerkiksi kehittää uutta tuotetta tai palvelua, tai ohjelmistoja. Tyypillisessä kehittämishankkeessa voidaan esimerkiksi selvittää kansainvälistymiseen liittyviä toimenpiteitä.

Kuljetusyrittäjä: ”On hyvä käydä niin sanotusti ulkopuolisen kanssa välillä läpi, missä mennään”

Kuljetusyrittäjä Kari Rieppola haki keväällä Ely:n kehittämispalveluiden Analyysi-palvelua kolmen konsulttipäivän verran.

– Kävimme läpi firman nykyhetken tilanteen ja koronan vaikutukset toimintaan, sekä kehittämismahdollisuudet. Lähdimme kehittämään olemassa olevia toimintoja sekä markkinointia. Markkinointi oli jäänyt vähäiselle, kouvolalainen Kari Rieppola kertoo.

Rieppola halusi vielä jatkaa konsultin kanssa, ja haki Ely:stä lisäkonsulttipäiviä kasvuun ja uudistamiseen.

– On hyvä käydä niin sanotusti ulkopuolisen kanssa välillä läpi, missä mennään. Näin tulee pakollisia pysähtymisiä ja joutuu ajattelemaan kehittämistoimia.

Seitsemän henkeä työllistävässä Kari Rieppola Ky:ssä tehtiin asiakastyytyväisyyskysely, ja sen mukaan jatkosuunnitelmat.

– Lisäksi olemme kehittäneet uusia tuotteita, lisäämme muun muassa kalustekuljetusten asennuspalveluita.

Kuvassa: Kari Fihlman ja kuljettaja Joonas Savolainen. Kuva: Hannu Lehesvirta

Ilmoittaudu mukaan webinaariin ELY-keskus kansainvälistyvän yrityksen tukena 23. helmikuuta.  

Lue lisää: Tarvitseeko yrityksesi tukea liiketoiminnan kehittämiseen? Muistathan Ely-keskuksen kehittämisavustuksen ja yrityksen kehittämispalvelut

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

– Yritän edelleen sisäistää palkintoa. Tunnelma on kuin Kismet-mainoksessa: Niin hyvää ettei sanotuksi saa, pohjoispohjanmaalaisen Siikajoen Yrittäjien puheenjohtaja Kirsi Kivioja kuvailee tunteitaan.

Kivioja johtaa puhetta yhdessä kolmesta Vaikuttajafoorumissa palkitusta Suomen Yrittäjien paikallisyhdistyksestä. Yhdistysten puheenjohtajat vastaanottivat palkinnon virtuaalisesti tänään.

Siikajoen lisäksi parhaina paikallisyhdistyksinä palkittiin Savitaipaleen Yrittäjät Etelä-Karjalasta ja Pohjois-Helsingin Yrittäjät. Palkinnot jaettiin kolmessa sarjassa: 1–99 jäsenyritystä, 100–199 jäsenyritystä ja yli 200 jäsenyritystä.

Siikajoen Yrittäjät palkittiin parhaana keskikokoisten yhdistysten sarjassa. Perusteena oli etenkin vahva viestintä.

– Kutsun itseäni yleiseksi kailottajaksi, Kirsi Kivioja sanoo.

Tieto on kulkenut runsaan 5000 asukkaan kunnassa tehokkaasti yrittäjältä toiselle. Siihen käytetään uutiskirjettä ja sosiaalista mediaa, mutta pelkästään näihin ei ole tyydytty.

– Vuonna 2019 sain hullun ajatuksen, jota ei ammuttu alas. Sen ansiosta alueellamme on ollut käynnissä 100 000 euron Virta-hanke, jossa tuodaan yrittäjätarinoiden kautta esille alueen yrittäjiä.

Pitkään mainostoimistoalalla yrittäjänä toiminut Kivioja on paitsi yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja, myös sen tiedottaja. Lisäksi toimii projektipäällikkönä Virta-hankkeessa oman yritystoiminnan rinnalla.

– Onnistuin saamaan hankkeelle 20 000 euron yksityisrahoituksen. Jaamme yrittäjätarinat kokonaisuudessaan Facebookissa, lyhennettyinä Instagramissa ja sen lisäksi LinkedInissä. Meillä on myös tubekanava, jossa on ammattilaisten kuvaamia yrittäjätarinavideoita. Lisäksi yrittäjätarinoita kerrotaan Virta & Siikkis -podcastissa, joka on toteutettu yhteistyössä paikallislehden kanssa. Kaiken tämän avulla olemme lisänneet yhteisöllisyyttä alueen yrittäjien keskuudessa.

Savitaipaleen Yrityspassi keräsi kehuja

Eteläkarjalainen Savitaipaleen Yrittäjät palkittiin Vaikuttajafoorumissa pienimpien yhdistysten sarjassa. Voiton avaimena oli etenkin kunnassa kehitetty Yrityspassi. Kyseessä on kuntalaisille jaettu passi, johon kerätään leimoja paikallisten yritysten palveluiden käyttämisestä. Leiman saa vähintään 25 euron arvoisesta ostoksesta.

Kun kasassa on viisi leimaa eri yrityksistä, passin haltija voi osallistua kunnan rahallisesti tukemien palkintojen arvontaan. Ensimmäinen arvonta järjestetään toukokuussa.

Savitaipaleen Yrittäjien puheenjohtaja Teemu Virtanen astui yhdistyksen johtoon vuoden alussa. Hän antaakin täyden tunnustuksen yhdistyksen aikaisemmalle puheenjohtajalle Pekka Ässämäelle.

– Onhan tämä palkinto todella hieno asia. Tässä tilanteessa on hienoa päästä viemään yhdistystä eteenpäin, Virtanen sanoo.

Virtasen merkittävin tavoite tänä vuonna on viedä Yrityspassi-hanketta eteenpäin.

– Sillä taistelemme koronaa vastaan. Hankkeen startti oli tammikuun puolivälissä, kun olimme jakamassa passeja kuntalaisille. Saimme satoja passeja ihmisten käsiin muutamassa tunnissa. Ensimmäiset passit alkoivat palata takaisin jo seuraavana päivänä.

Virtanen kiittelee Ässämäen ideaa, joka paitsi houkuttelee kuntalaisia käyttämään paikallisten yritysten palveluita, myös aktivoi yrittäjiä miettimään yrityksen markkinointia.

– Esimerkiksi lounasravintolat, joissa yksittäinen myynti on yleensä kymmenen euron luokkaa, saavat nyt hyvän tilaisuuden miettiä markkinointia, jolla ostokset saisi kasvatettua leiman edellyttämään 25 euroon.

Savitaipaleen kunta on tukenut hanketta 20 000 eurolla.

Pohjois-Helsingin Yrittäjien valttina muutosnopeus

Suurimpien, yli 200 jäsenyritysten yhdistysten sarjan voitti Pohjois-Helsingin Yrittäjät. Puheenjohtaja Petra Bedda pitää tunnustusta hienona uutisena haastavana aikana.

– Monen yrittäjän pakka on mennyt sekaisin ja tietenkin paikallisyhdistyksen kaikki toiminta ja tapahtumat piti miettiä uudelleen. Siinä mielessä tämä on hieno palkinto siitä kaikesta työstä. Tuntuu mahtavalta, Bedda kuvailee.

Pohjois-Helsingin Yrittäjät muutti toimintaansa viime vuoden keväällä nopealla aikataululla.

– Tarjosimme virtuaalisesti Zoomin kautta työnohjauksellista tukea yrittäjille. Ne olivat sellaisia tunteidenpurkamistilaisuuksia. Samalla siirsimme kaikki tapahtumamme virtuaalisiksi. Aikaisemmin meillä oli muun muassa kehonhuoltojumppaa työväentalolla, nekin vedettiin virtuaalisina.

Kesän avaustapahtuma järjestettiin sekin Zoomin välityksellä. Sen aikana kuultiin virtuaalinen konsertti. Syksyn aikana virtuaalisia tapahtumia on edelleen jatkettu.

Palkinnon taustalla on myös hyvin kehittynyt jäsenmäärä.

– Jäsenmäärämme nousi hurjasti viime vuoden aikana. Epävarmuus selvästikin yhdisti yrittäjiä. Monella tuli tarve löytää verkostoa ja toisaalta saada Suomen Yrittäjien palveluita käyttöön epävarmana aikana. Tänä vuonna tavoitteena on kuunnella jäseniä herkällä korvalla. Ja tietysti olla paras paikallisjärjestö, Bedda lisää.

Fashion Finland vuoden toimialajärjestö

Vuoden toimialajärjestönä Vaikuttajafoorumissa palkittiin muotikaupan yrityksiä edustava Fashion Finland, joka on saanut käännettyä jäsenmääränsä nousuun. Järjestön puheenjohtaja on Andreas Ögård ja sen liiketoimintajohtajana toimii Sami Sykkö.

– Suurella ilolla otan palkinnon vastaan. Tavoitteena on kehittää toimintaa siihen suuntaan, että meistä on entistä enemmän iloa ja ennen kaikkea hyötyä muotikaupalle ja Fafin jäsenille. Viestimme on, että muotikauppa tuo Suomeen hyvinvointia ja verotuloja.

Mullistavana muutoksena Sykkö pitää entisen Muotikaupan Liiton muuntautumista eräänlaiseksi startup-yhdistykseksi. Muutos toteutettiin vuoden 2019 keväällä. Sykkö toimii tuolloin lanseeratun Fafi.fin päätoimittajana.

– Olemme miettineet avoimin mielin ja silmin, miten yhdistysmaailmassa toimitaan 2020-luvulla. Kiitos hallitukselle, että uudistus laitettiin käyntiin. Fafi.fi tavoittaa parhaimmillaan lähes 20 000 lukijaa kuukaudessa. Siitä on tullut tärkeä muotikaupan uutiskanava. Tämän lisäksi tavoitamme sosiaalisen median kanavissa 15 000 ihmistä. Näiden kautta vaikuttavuutemme on kasvanut merkittävästi. Olemme pystyneet hyödyntämään sitä vaikuttamisyössä ja alan yhdistämisessä.

Sykön mukaan verkkosivuston avulla on onnistuttu puhaltamaan aikaisempaa enemmän yhteen hiileen.

– Kun jaamme tietoa siitä, miten alalla voi onnistua ja mitä ei kannata tehdä, kaikilla on parempi mahdollisuus menestyä.

Isona saavutuksena Sykkö pitää myös juuri ennen koronaepidemian alkua järjestettyä gaalatilaisuutta, jossa palkittiin ensimmäistä kertaa yhdistyksen historiassa alan yrityksiä, ammattilaisia ja vaikuttajia.

Palkittujen yhdistysten valinnasta vastasivat Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sekä Yrittäjien varapuheenjohtajat Jyrki Hakkarainen ja Anne Niemi. Suomen Yrittäjiin kuuluu 379 paikallisyhdistystä ja 58 toimialajärjestöä.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi