Käynnistymässä oleva matkailun talvikausi näyttää lupaavalta. Erityisesti Euroopasta tiuhaan lennettävät vuorot Lappiin nostavat koko matkailualan talvikauden näkymiä.

– Odotamme alkavalla talvisesongilla merkittävää kasvua ulkomaalaisten matkailijoiden määrässä. Uusien Euroopan lentovuorojen ja -reittien lisäksi yhteydet Aasiasta Helsingin kautta Lappiin paranevat myös kasvaneen kotimaisen paikkatarjonnan myötä, Visit Finlandin tutkimuspäällikkö Katarina Wakonen Finprosta kertoo.

Pohjoismaista Suomi on eniten talveen profiloituva maa, ja talvi vetääkin tänne muita Pohjoismaita enemmän turisteja. Talvikauden matkailua suosivat erityisesti britit ja ranskalaiset.

Kesällä liikkeellä on puolestaan enemmän kiinalaisia, japanilaisia, saksalaisia ja ruotsalaisia. Yöpymisistä 55 prosenttia ajoittuu kesäkauteen ja 45 prosenttia talvikauteen.

Eniten kasvava matkailijaryhmä ovat kiinalaiset. Verkkokauppayhtiö Alibaban matkailubrändi Alitrip on kertonut aikovansa tuoda ensi vuoden aikana Rovaniemen seudulle kymmeniä tuhansia uusia kiinalaisia matkailijoita. Lonely Planet puolestaan nimesi Suomen maailman kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi vuodelle 2017.

− Jos alkuvuoden kehitys jatkuu, Kiina tulee nousemaan Suomen viidenneksi tärkeimmäksi matkailumarkkinaksi yöpymisillä mitattuna. Myös kaikkien aasialaisten yhteenlasketut yöpymiset tulevat tänä vuonna todennäköisesti ohittamaan venäläisyöpymiset. Helsingin ja Lapin lisäksi kiinalaisten kiinnostus talveen ja myös muuhun Suomeen, kuten järvialueisiin, on lisääntynyt. Myös omatoimimatkailijoiden määrä on kasvanut, Wakonen kertoo.

Myös Maailman matkailujärjestön ja Euroopan matkailukomission katsaukset lupaavat ensi vuoden globaalille matkailulle hyvää. Maailman matkailujärjestö arvioi matkailualan kasvavan ensi vuonna 3,5–4,5 prosenttia. Matkailun globaali kasvu on parhaillaan keskimääräistä talouskasvua nopeampaa ja kysyntä Pohjois-Euroopassa näyttää hyvältä.

Silja Eisto

Verkossa oleva suuri tietomäärä ja mahdollisuus seurata potentiaalisten asiakkaiden liikkeitä ja käyttäytymistä ovat muuttaneet myyntiä ja ostamista. Tarjolla olevan tiedon avulla yritykset voivat tehdä entistä tehokkaampaa myyntiä.

Myynnin ja markkinoinnin fiksu kohdentaminen johtaa siihen, että saa enemmän kauppaa, arvioi Vainun perustaja Mikko Honkanen.

– Ne yritykset, jotka hyödyntävät dataa ja tietoa myynnin ja markkinoinnin kohdentamisessa, vaikuttavat kasvavan huomattavasti nopeammin, hän kertoo.

Kaikkien yrittäjien kannattaakin sisäistää tietoon liittyvät perusteet, on sitten kyseessä yksinyrittäjä tai isompi korporaatio, Honkanen vinkkaa.

Kun puhutaan yksinyrittäjästä, korostuu se, ettei resursseja ole hukattavaksi. – Kun on rajalliset resurssit pienillä yrityksillä, toiminnasta tulee valtavasti tehokkaampaa, kun markkinointi- ja myyntipanostukset käytetään niihin potentiaalisimpiin asiakkaisiin.

Esimerkiksi myös ratsastuskouluyrittäjän asiakkaat etsivät tietoa verkosta. Siksi siellä näkyminen on myös hänelle tarpeen. Analytiikka auttaa selvittämään, miten potentiaaliset asiakkaat käyttäytyvät eri kanavissa, kuten somessa ja verkkosivuilla. Niistä kertyvää dataa voi puolestaan käyttää mainonnan ja markkinoinnin raaka-aineena.

Ja jos ratsastuskouluyrittäjä tarjoaisi yrityksille suunnattuja palveluita, hän voisi helposti etsiä lähiympäristöstä ne yritykset, jotka korostavat esimerkiksi sivustollaan tai rekrytointi-ilmoituksessa yhdessä tekemisen tärkeyttä ja työhyvinvointipalveluita, Honkanen kertoo.

Usein myös kilpailijat käyttävät myynnin ja markkinoinnin kohdentamiseen valtavasti dataa. – Siinä jää kilpailuetu saavuttamatta, jos näin ei tee itse, Honkanen arvioi.

Näin pääset alkuun

Honkasen mukaan olennaista on hahmottaa, miten yritys myy, miten asiakkaat ostavat ja millaista tietoa näihin kahteen toimintoon liittyy.

Olemassa olevien erilaisten tiedonkeruupalveluiden avulla voi helposti perehtyä siihen, millaiset asiakkaiden liikkeet ovat yrityksen omalla sivustolla.

Esimerkiksi Google Analytics ja webbisivuston liikennettä tarkkailevat palvelut tuovat helposti tietoa.

– Yritysten ja kuluttajien digitaalinen jalanjälki kasvaa valtavasti. Se auttaa myyntitiimejä olemaan useammin oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Twitterissä ja Linkedinissä voi seurata myynnin ja markkinoinnin kehittämisen mielipidevaikuttajia. Sieltä saa myös ilmaisia vinkkejä, Honkanen kertoo.

Tarjolla on myös paljon tiedon hyödyntämistä työkseen tekeviä yrityksiä. Esimerkiksi Vainu itse sai aikoinaan alkunsa siitä arkisesta myynti- ja asiakastyössä toistuneesta kysymyksestä, mihin yrittäjien kannattaisi käyttää aika, jotta he saisivat mahdollisimman tehokkaasti myyntituloksia aikaiseksi ja mahdollisimman tyytyväiset asiakkaat.

Niinpä syntyi yritysajatus paketoida palveluksi tämä digitaalinen jalanjälki. Vainun avulla yritykset voivat löytää osuvimmat potentiaaliset asiakkaat esimerkiksi sen perusteella, millaisia tapahtumia yritykseen viimeaikaiseen toimintaan liittyy.

Jos yritys myy esimerkiksi kansainvälistymispalveluita, se voi suunnata myynnin ja markkinoinnin sellaisille yrityksille, jotka ovat hiljattain aloittaneet kansainvälistymisvalmistelut, Honkanen kertoo. Näistä valmisteluista voivat kertoa esimerkiksi uudet kieliversiot verkkosivustolla, kansainvälistymiseen saatu rahoitus tai rekryilmoituksiin ilmestyneet uudet tehtävänkuvat.

Tekoäly ja koneoppiminen ovat seuraava askel

Toistaiseksi yrittäjä tekee usein itse päätelmän siitä, mitä data kertoo ja mitä sen perusteella pitäisi tehdä. Seuraava askel tiedonkeräämisen trendeissä on Honkasen arviolta koneoppiminen ja tekoäly.

– Kun teknologia menee eteenpäin, alkaa tulla enemmän ja enemmän ehdotuksia datan ja liiketoiminnan perusteella, ketkä olisivat potentiaalisimmat asiakkaat ja mitkä olisivat parhaat keinot heidän tavoittamiseen, Honkanen kertoo.

Silja Eisto

Uuden katumaasturin tuotanto käynnistyy Uudenkaupungin autotehtaalla ensi vuoden alussa. Sen tuotantoa varten Valmet Automotive rekrytoi yli tuhat uutta työntekijää.

Työpaikat täytetään usealla kampanjalla. Tänään niistä käynnistyy ensimmäinen, jolla rekrytoidaan 250 henkilöä. Tarjolla on työtä hitsaamossa, maalaamossa, kokoonpanossa ja logistiikassa.

Valmet Automotiven kotisivuilta pääsee hakuun, ja tietoa työpaikoista saa myös Valmet Automotiven Facebook-sivuilta. Haku on auki joulukuun 18. päivään saakka. Sen jälkeen käynnistyvät haastattelut ja valinnat.

– Valmet Automotiven pitkäjänteinen työ kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi muun muassa panostamalla robotteihin ja tuotantoautomaatioon näkyy nyt vakiintuneena tilauskantana ja poikkeuksellisen suurena rekrytointitarpeena, kertoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen. 

Autonrakentajakampanjoiden lisäksi Valmet Automotive rekrytoi 100 toimihenkilöä tuotannon, sen tukitoimintojen ja suunnittelupalvelujen tehtäviin.

Parhaillaan Valmet Automotiven henkilöstömäärä on 1 550, ja alihankkijat mukaan lukien työntekijöitä on 2 000. Rekrytointikampanjoiden jälkeen henkilöstöä on 3 000.

Silja Eisto

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016 osoittaa kuitenkin myös myönteistä kehitystä, ja yrityspuolella tilanne on jo hieman viimevuotista parempi. Edellisenä vuonna työkyvyttömyyden keskimääräinen kustannus palkkasummasta oli 6,76 prosenttia.

Tänä vuonna lukema oli laskenut 6,39 prosenttiin. Euromääräisesti se tarkoittaa noin 6,5 miljoonan euron säästöä tutkimukseen osallistuneissa 76 yrityksessä.

– Työkykyjohtamisella on merkittävä potentiaali kansantaloudelle ja Suomen kilpailukyvylle. Tulokset osoittavat, että pitkäjänteinen työ tuottaa hedelmää, ja eturivin yrityksissä työkyvyttömyyden kustannuksia on onnistuttu pienentämään entisestään. Vaikka muutaman prosenttiyksikön erot voivat tuntua pieniltä, euromääräisesti puhutaan isoista summista: koko Suomen mittakaavassa yksi prosentti palkkasummasta tarkoittaa noin miljardia euroa, kertoo hanketoimikunnan sihteeri, johtaja Lasse Parvinen Terveystalosta.

Viime vuonna työkyvyttömyyden kustannukset vaihtelivat yrityksissä 2,59 prosentin ja 12,7 prosentin välillä.

Kunnissa tekemättömän työn keskimääräinen kustannus oli hieman yrityksiä korkeampi, noin 7,22 prosenttia palkkasummasta. Vaihteluväli sen sijaan oli yrityksiin verrattuna pienempi. Työkyvyttömyys maksoi yksittäisissä kunnissa 5,7 prosentista 9,3 prosenttiin palkkasummasta.

Vuosikatsaus järjestettiin nyt kuudetta kertaa. Katsauksessa selvitetään kokonaiskustannuksia, jotka syntyvät suomalaisyrityksille ja kunnille suorista sairauspoissaolokustannuksista, työntekijän eläkelain mukaisista työkyvyttömyysmaksuista, tapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista kustannuksista.

Selvityksen tekoon osallistuivat Terveystalo, Työterveyslaitos, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä eläkevakuuttajat Elo, Etera, Ilmarinen, Keva, Varma ja Veritas sekä vahinkovakuutusyhtiö If. 

Silja Eisto

Yhteensä vireille laitettiin kuluvan vuoden tammi–lokakuussa 2 147 konkurssia, mikä on 2,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.  

Vaikka konkurssiin hakeutuneiden yritysten määrä laski 48 yrityksellä, niissä oli tänä vuonna enemmän henkilöstöä. Yhteensä konkursseihin hakeutuneissa yrityksissä heitä oli 1 590 henkilöä viime vuotta enemmän. Luku on 17 prosenttia suurempi kuin viime vuonna.

Eniten konkurssien määrä laski muiden palveluiden toimialoilla. Kategoria pitää sisällään muun muassa informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.

Alalla pantiin vireille 617 konkurssia, mikä on 4,3 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Konkurssit vähenivät myös teollisuuden ja kaivostoiminnan, rakentamisen sekä kaupan päätoimialoilla

Vireille pantujen konkurssien määrä puolestaan kasvoi tammi–lokakuussa maa-, metsä- ja kalatalouden, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan päätoimialoilla.

Eniten konkurssit lisääntyivät majoitus- ja ravitsemistoiminnan päätoimialalla. Konkursseja laitettiin alulle 6,4 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Silja Eisto

Aikaisemmin Klarnan Checkout-maksuratkaisussa on tunnistauduttu yksityishenkilönä, mutta jatkossa myös yritysasiakkaat voivat tunnistautua kassalla ja tehdä ostoksia.

Uusi ominaisuus tulee käyttöön Pohjoismaissa. Verkkokaupan maksuratkaisuja tarjoavat myös muun muassa kotimaiset Paytrail (entinen suomen Verkkomaksut) ja Maksuturva Group.

Maksuratkaisuja tarjoava Klarna uudistaa muutenkin maksupalveluaan. Uudistunut palvelu mukautuu yksilöllisesti käyttäjän mukaan ja pyrkii ennakoimaan, mitä maksuvaihtoehtoa kullakin ostokerralla halutaan käyttää.

– Klarna Checkoutin tarkoitus on alusta lähtien ollut monimutkaisiksi koettujen ostotapahtumien yksinkertaistaminen, sanoo Marja Merentie, Klarnan Suomen kumppaniverkostosta vastaava johtaja.

Suomalaiset maksavat verkko-ostoksiaan pankkien verkkomaksuina, maksukortilla, laskuilla, postiennakkona, virtuaalisilla lompakoilla sekä mobiilimaksuina.

Tekniikka personoi ostotapahtuman

Klarnan personointiteknologia käyttää tietoja ostoksen ajasta, verkkokaupasta ja itse tuotteesta löytääkseen parhaan ehdotuksen jokaiselle käyttäjälle. Esimerkiksi suuret ostokset saatetaan maksaa erämaksulla.

Riikka Koskenranta

Teemapäivän tarkoituksena on kertoa lapsille siitä, missä heille tärkeät aikuiset tekevät työtä ja mitä työn teko on.

– Lapsi mukaan töihin -päivä on tekemässä läpimurron suomalaiseen työelämään. Tätä on tarvittu. Päivä on saanut suomalaiset työpaikat avaamaan ovensa lapsille. Tämä kohtaaminen muuttaa Suomea, sen työpaikkoja ja lasten arkea, paremmaksi, toteavat oikeus- ja työministeri Jari Lindström, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sekä Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen.

Työmarkkinajärjestöt osallistuivat suunnitteluun

Mallia Lapsi mukaan töihin -päivään on otettu vastaavista kansallisista päivistä, joita on vietetty jo vuosia muun muassa Yhdysvalloissa (Take Our Daughters and Sons to Work® Day) ja Iso-Britanniassa (Takeover Day). Myös Suomessa päivästä tehdään jokavuotinen.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto, TEM ja Lastensuojelun Keskusliitto koordinoivat kampanjapäivän suunnittelua yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Riikka Koskenranta

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 10.11-16.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 169 yritystä.

Selvityksen tarkoitus on arvioida tietosuoja-asetuksen tuomia vaikutuksia yrityksiin. Kyselyn tuloksilla pyritään ohjaamaan kansallista lainsäädäntöä yritysten ja niiden kilpailukyvyn kannalta hyvään lopputulokseen.

Kyselyssä käydäänkin läpi erilaisten lainsäädännön toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksia muun muassa pk-yrityksiin, yritysten kustannuksiin ja tuottoihin sekä niiden kansainväliseen kilpailukykyyn ja investointeihin.

Kysely on sähköisessä muodossa, ja siihen voi käydä vastaamassa 9.12. asti. Kysely koostuu sekä monivalinta- että avokysymyksistä.

– Tietosuojauudistus koskee kaikkia toimijoita, jotka käsittelevät henkilötietoja. Ja lähes jokaisessa firmassa niitä käsitellään, arvioi Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Ville Kukkonen.

Siksi hänen mukaansa onkin erittäin tärkeää, että kyselyyn saadaan mahdollisimman paljon eri kokoluokan pk-yritysten vastauksia ja koko yrityskentän näkemyksiä.

Valmistaudu jo nyt

Tietosuoja-asetuksen soveltaminen alkaa vuoden 2018 toukokuussa, mutta SY:n havaintojen mukaan pienten yritysten tietoisuus siitä on toistaiseksi varsin heikolla tasolla.

– Yrittäjien onkin nyt hyvä herätä tähän uudistukseen ja lähteä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa selvittämään, millä tavalla tämä uudistus aiheuttaa muutoksia heidän toimintaansa, Kukkonen arvioi.

Yrittäjille uudistus tietää uusia velvoitteita, ja se muuttaa henkilötietojen käsittelyä. Riskeihin on syytä varautua etukäteen. Sakot ovat suuret, ja enimmillään ne voivat nousta kymmeniin miljooniin. Tämän vuoksi koko tietosuojasääntelyn merkitys nousee uudelle tasolle verrattuna nykytilaan.

– Eli nyt ajankohtaista on ennakollinen varautuminen ja sen selvittäminen, millä tavalla omassa toiminnassa pitää se sääntely huomioida ja onko oman yrityksen toiminta nykylainsäädännön tasolla.  Mitä tietoja kerätään ja millä perusteella?

Suomen Yrittäjät kertoo myös jatkossa tulevasta uudistuksesta. Perustietoa uudistuksesta ja sen velvoitteista voi jo käydä lukemassa Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden blogista ja verkkosivuilta.

Silja Eisto

Tämä ilmenee Tekesin ja Elinkeinoelämän keskusliiton tekemästä selvityksestä. Digitalisaatio ja kansainvälistyminen ovat tapetilla olevia teemoja. Nopeaan kasvuun tähtääville startup-yrityksille kansainvälisten markkinoiden tavoittelu on itsestäänselvyys. EK ja Tekes ovat selvittäneet pk-yritysten ja startup-yritysten yhteistyön mahdollisuuksia julkaisussaan Uudistajat – polkuja pk-yritysten ja startupien yhteistyöhön.

Raportin mukaan 18 prosenttia pk-yrityksistä tekee jo yhteistyötä startup-yritysten kanssa. Lisäksi kentällä on suuri joukko pk-yrityksiä, jotka ovat heräämässä yhteistyön mahdollisuuksiin.

Suosituimpia yhteistyömuotoja ovat resurssien, kuten työtilojen ja -välineiden jakaminen, strateginen kumppanuus tuotekehityksessä tai toimintaprosesseissa sekä kertaluonteiset tapahtumat, kuten hackhathonit. Myös hallitusjäsenyydet sekä investoinnit ja sijoitukset ovat käytettyjä yhteistyön muotoja.

Raportissa listataan kuusi keinoa, miten edetä asiassa ja mitä yhteistyöltä voi odottaa.

1. Ole motivoitunut ja tavoitteellinen: yhteistyön tavoitteita voivat olla esimerkiksi uuden tuotteen tai palvelun kehitys, olemassa olevien parantaminen tai tuotantoprosessin uudistaminen.

2. Ole realistinen odotuksissa.

3. Sovi pelisäännöistä: Jo alkumetreillä on sovittava IPR-asioista. Kuka esimerkiksi omistaa oikeudet kehitettävään palveluun tai teknologiaan.

4. Hyödynnä asiantuntijoita: Asiantuntijat voivat seuloa yrityksellesi sopivia kumppaneita laajasta startup-kentästä.

5. Ammenna yhdessä tekemisen kulttuurista: Startupit ovat mestareita hyödyntämään verkostoja saadakseen tarvittavaa osaamista ja oikeita kontakteja.

6. Arvosta erilaisuutta ja ota oppia siitä: Yrittäjyys yhdistää, kunhan kulttuurierot onnistutaan ylittämään.

Riikka Koskenranta

Kajaanilainen ravintola Wanha Kerho koki keskiviikkona ikävän yllätyksen, kertoo Yle.

Hakkeri kaappasi ravintolan nettisivut ja sijoitti niiden tilalle korvakorumainoksen. Ravintolan ruokalistoja hakukone Googlella etsinyt asiakas löysi Wanhan Kerhon kohdalta itämaisia kirjoitusmerkkejä ja hakukoneen varoituksen  ”Tämä sivusto voi olla hakkeroitu”.

Yrittäjä Minna Sormunen kertoo Ylelle, että tapaus aiheutti paljon harmia lounasaikaan 200 ruokailijaa vetävälle ravintolalle.

Tänään Wanhan Kerhon sivut taas toimivat.

Tilattu hakkerointi?

Tietoliikennepalveluja tarjoavan Kaisanet Oy:n laatu- ja tietoturvapäällikkö Kimmo Kauppinen kertoo Ylelle, että tapauksessa on merkkejä siitä, että hakkerointi olisi tilattu verkosta.

Yleensä etsitään kohde, jonka hakkerointi herättää mahdollisimman paljon huomiota.

– Voi olla, että asiakas on kokenut yrityksessä huonoa palvelua ja on sen kautta laittanut asioita vireille, Kauppinen arvioi Wanhan Kerhon tilannetta.

– Netistä voi ostaa melkein mitä vain, myös hakkerointipalvelun. Maksat joitain kymmeniä euroja tai dollareita ja saat jonkin firman sivut tukkoon.

Tietoturva-asioihin kannattaa paneutua

Kauppisen mukaan isot yritykset ovat varautuneet verkkohyökkäyksiin paremmin kuin pienemmät.

– Käytännössä tänä päivänä mitä isompi yritys, sen parempi varautuminen. Kun puhutaan pienistä ja keskikokoisista yrityksistä, monella nämä asiat ovat retuperällä.

Kauppinen toivoo, että tietoturvaan suhtauduttaisiin vakavammin.

Kauppisen mukaan useimmissa hakkerointitapauksissa on epätodennäköistä, että tekijä saadaan kiinni. Siitä huolimatta hän suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille.

Juhani Ojalehto

Kansanedustaja Eero Suutari (kok.) on jättänyt kirjallisen kysymyksen yrityssaneerausmenettelyn vaikutuksesta energiaintensiivisen yrityksen sähköveroluokkaan ja veronpalautukseen.

Asiasta kirjoittaa muun muassa Kainuun Sanomat.

Tullin mukaan yrityssaneeraukseen hakeutunut sähkönkäyttäjä ei voi saada valmistavalle teollisuudelle tarkoitettua veroetua, sähköveron kakkosluokkaa. Energiaintensiivisen yrityksen ollessa yrityssaneerauksessa sen sähköveroluokitus vaihtuu ykkösluokkaan.

Suutarin mukaan tämä vaikuttaa suuresti yrityksen tulokseen, sillä sähköveroluokan II energiaveroista pystyy hakemaan palautusta.

– Kun yrityssaneerausmenettelyn tarkoituksena on tervehdyttää taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen yrityksen toiminta, nykyistä menettelyä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, Suutari sanoo.

Voiko palautuksia hakea takautuvasti?

Jos saneeraukseen hakeutuneen yrityksen hakemus vahvistetaan käräjäoikeudessa, yritystä ei pidetä enää vaikeuksissa olevana ja pääsy takaisin sähköveroluokkaan II on mahdollista.

Suutarin mielestä on olennaista selvittää, voiko yrityssaneeraukseen hakeutunut energiaintensiivinen yritys hakea veronpalautusta takautuvasti.

Kun yrityssaneerausohjelma on vahvistettu, voiko veronpalautusta hakea saneeraushakemuksen jättämisen ja saneerausohjelman vahvistamisen väliseltä ajalta, Suutari kysyy.

Saneerausohjelmassa olevaa yritystä ei välttämättä määritellä vaikeuksissa olevaksi, ellei se täytä muita vaikeuksissa olevan yrityksen kriteerejä.

EU-säännöt rajaavat tuen myöntämistä

EU:n valtiotukisäännöt kieltävät valtiontuen myöntämisen vaikeuksissa oleville yrityksille.

Valtiontueksi lasketaan esimerkiksi energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautus ja sähkön kakkosluokan veroetu.

Juhani Ojalehto

Kansainvälinen tilintarkastusjätti BDO nimeää Horizons-julkaisussaan seitsemän syytä, miksi Pohjoismaat on tällä hetkellä erityisen kiinnostava alue sijoittajille.

Julkaisu laskee Pohjoismaiksi Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan jättäen Islannin ulkopuolelle.

Pohjoismaiden seitsemän vetovoimatekijää.

1) Loistava sijainti EU:n reunalla, globaalien markkinoiden kynnyksellä

2) Yhteenlaskettuna Ruotsi, Tanska, Suomi ja Norja muodostavat maailman 11. suurimman markkina-alueen.

3) Pohjolan ”Talent Hub”: Suur-Kööpenhaminassa sijaitsee alueen suurin huippuosaajien keskittymä. 

4) Paikallisten viranomaisten kanssa on helppoa asioida.

5) Alueelta löytyy maailmanluokan teollisuutta, mukaan lukien öljyä, kaasua, energiaa ja merenkulkua sekä teknologia-alan yrityksiä. 

6) Yhteistyö teollisuuden ja julkisin varoin tuetun tutkimus- ja kehitystyön välillä on tiivistä.

7) Alue on vakaa, ennakoitava ja avoin kaupankäynnille.

Suomessa eniten yrityskauppoja

Julkaisu mainitsee myös, että yrityskauppojen arvonousu Pohjoismaissa vuoden takaiseen verrattuna oli huomattava.

Yhteenlaskettu rahamääräinen arvo nousi 40 prosenttia noin 34 miljardista eurosta noin 48 miljardiin euroon.

Yrityskauppojen lukumäärä kasvoi vuoden 2016 aikana jokaisessa Skandinavian maassa. Suurin nousu toteutui Suomessa, jossa yrityskauppojen rahamääräinen arvo yli kolminkertaistui.

Juhani Ojalehto

Viikonloppuna Iltalehdessä helsinkiläinen yrittäjä kertoi, että hänen firmansa yhteystiedot oli vaihdettu jo 9. syyskuuta. Yrityksen yhteystiedot vaihdettiin tekaistulla nimikirjoituksella.

 Asia tuli ilmi pari viikkoa sitten kirjanpitäjän ansiosta. Hän ihmetteli ennakkoverotietojen puuttumista ja tarkisti, ovatko paperit menneet mahdollisesti väärään osoitteeseen.

Yrittäjä teki tapauksesta rikosilmoituksen. Hän kertoo käyneensä katsomassa asuntoa, johon yrityksen osoite oli muutettu. Yrittäjä koetti soittaa myös kaupparekisteritietoihin vaihdettuun prepaid-numeroon. Sieltä ei vastattu.

Helsinkiläisyrittäjä Yrjö pitää erikoisena sitä, että nykypäivänä yrityksen osoitetietoja ylipäätään voi muuttaa paperisilla muutosilmoituksilla. Huijareiden tavoitteena lienee tilata yrityksen nimissä tavaraa väärään osoitteeseen.

- Ei tällaista saisi tapahtua: kyllä siellä toimistossa pitäisi pikkaisen herätä, miten tällaisia asioita voi tehdä, myös PRH:hon tapauksen vuoksi soittanut yrittäjä kertoi Iltalehdelle.

Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteripäällikkö Lalli Knuuttila muistuttaa huijausten varalta siitä, että kaupparekisteristä voi tilata ilmaiseksi palvelun, jolla voi seurata oman yrityksen tietoja. Palvelu lähettää ilmoituksen tietojen muutoksesta.

Lue täältä PRH:n ohjeet, kuinka suojautua yrityksen tietojen muuttamiselta.

PRH:n tiedossa on, että tänä vuonna on muutamissa tapauksissa yritetty väärentää yrityksen vastuuhenkilöiden tietoja. Tämä yrityksen yhteystietojen väärentämistapaus on ensimmäinen Patentti- ja rekisterihallituksen tiedossa oleva. PRH:ssa on huijausten vuoksi harkittu pelkkiin sähköisiin ilmoituksiin siirtymistä. Muutosilmoituksista jo 80 prosenttia tehdään muutenkin sähköisesti.

Rekisteripäällikkö Lalli Knuutila kannusti reilu viikko sitten Yrittäjäsanomien haastattelussa yrittäjiä muutenkin käyttämään PRH:n sähköisiä palveluja.

PRH:n sähköisten palveluiden käyttöaste vaihtelee toistaiseksi 30 prosentista ylöspäin. Esimerkiksi osakeyhtiön perustamisesta sähköisesti ilmoittaa vasta noin puolet.

– Sähköisestä palvelusta on asiakkaille useita hyötyjä. Olemme priorisoineet, että sähköiset ilmoitukset etenevät nopeammin kuin paperi-ilmoitukset. Se on myös hyvin ohjaava palvelu, ja ilmoittamisessa tapahtuu paljon vähemmän virheitä. Maksaminen hoituu siinä samalla.

Myös hintaero on Knuutilan mukaan merkittävä. – Jos ilmoitetaan uusi hallitus kaupparekisteriin, niin sähköisessä ilmoittamisessa se maksaa 40 euroa, ja paperi-ilmoittamisessa se on 85 euroa.

Jari Lammassaari

- Valvontamaksu ei kohdistu tupakan hintaan tai ole sen myyntiä vähentävä toisin kuin tupakkavero, vaan maksu on vain yksinkertaisesti ylimääräinen maksu yrittäjälle. Valitettavan moni kunta Suomessa rokottaa tässä yrittäjiä. Nyt Eteläkärjessä päädyttiin perustellusti hyvään päätökseen, Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe toteaa.

Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta (Hanko, Inkoo, Raasepori, Tenhola) päätti kokouksessaan perjantaina 18. marraskuuta yksimielisesti, että ns. valvontamaksu nousee kauppakohtaisesta 55 euron vuosimaksusta myyntipistekohtaiseen 110 euron vuosimaksuun. Alkuperäinen kaavailu oli nostaa valvontamaksu 500 euroon myyntipistettä kohti.

Uusi tupakkalaki antaa kunnille mahdollisuuden periä enimmillään peräti 500 euron myyntipistekohtaista valvontamaksua tupakanmyynnistä. Esimerkiksi jos tupakkaa myydään kahdella kassalla, maksu on tällöin 1 000 euroa vuodessa. Tämän maksun joutuu maksamaan, vaikka kyseisenä vuonna ei myyntipistettä tarkasteta. Samoin maksu lankeaa, vaikka tupakan säilytys ja kaupoissa esillä olevat merkinnät ovat moitteettomassa kunnossa.

Rakennuslehden mukaan Tukes muun muassa kartoittaa betoninvalmistuksen ketjua, jotta saadaan selville betonin lujuusongelmiin johtaneet syyt ja voidaan ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.

Julkisuudessa on ollut Turun yliopistollisen keskussairaalan laajennuksen lisäksi ainakin Kemijärvelle rakennettavan junasillan betonin lujuusongelmat.

Betonin laatuongelmat ovat viime aikoina puhuttaneet rakennusalan asiantuntijoita ja rakennusyrittäjiä. Ongelmien syyksi on arveltu muun muassa ekobetonin lujuutta. Ekobetoni sisältää esimerkiksi lentotuhkaa tai masuunikuonaa ja se kuivuu hitaammin.

Toinen spekuloitu syy on betonimassan huono tiivistäminen. Vaativissa kohteissa on tiheä betoniraudoitus ja betonin raekoko ei saa olla liian suuri.

Tukes selvittää asiaa itsenäisesti ja yhdessä alan toimijoiden, kuten rakennuttajien ja rakennusvalvonnan kanssa.

Yritysten kansainvälistymisen tueksi luotu Team Finland –verkosto on jäänyt yrittäjien valtavirralle vieraaksi, eivätkä palvelut kohtaa yrittäjien tarpeita. Siksi verkoston toimintaa uudistetaan. Uudistamista valmistellut työryhmä teki esityksensä verkoston kehittämiseksi.

Työryhmän jäsen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää erityisen tärkeinä esityksiä Finpron ja Tekesin toiminnan uudistamiseksi. Ne ovat tarjonneet pienille vientiä aloitteleville yrityksille liian vähän tukea.

Työryhmä esittää, että palveluita tarjottaessa aletaan kiinnittää erityistä huomiota pienten, kansainvälistymistä käynnistävien yritysten palvelutarpeisiin, koska niissä on paljon kasvun mahdollisuuksia. Tätä varten otetaan käyttöön kansainvälistymisen palvelusetelituoteperhe. 

– Kansainvälistyvät pienet yritykset tarvitsevat asiantuntemusta ja apua kontaktien synnyttämiseen kohdemarkkinoilla. Työryhmän ehdotukset pienten yritysten tarpeiden painottamisesta ja palvelusetelien käytön lisäämisestä ovat tervetulleita. Ehdotus on muutenkin tasapainoinen kokonaisuus, Pentikäinen sanoo.

Maakuntien Team Finland –toiminta ratkaisevassa asemassa

Työryhmän mukaan tulevat maakunnat ovat keskeinen osa Team Finland –toiminnan kotimaan palveluketjua. Yrityksille on tarkoitus tarjota sujuvaa palvelua, jossa yksityiset sekä kuntien, maakuntien ja valtakunnalliset palvelut muodostavat asiakaslähtöisen ja saumattoman ketjun. 

– Maakuntien Team Finland –toiminta on erittäin olennaista. Jatkossa kaikkiin maakuntiin pitää rakentaa yrityselämävetoinen Team Finland –ryhmä, joka vastaa asiakkaiden syöttämisestä valtakunnallisiin palveluihin periaatteella ”maakunnista maailmalle – maailmalta maakuntiin”, Pentikäinen sanoo.

– Kun palvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti ja hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken, ja kuhunkin maakuntaan sopivalla tavalla, ollaan lähempänä sitä tavoitetta, että pk-vientiyritysten määrä tuplaantuu, hän kannustaa.

Organisaatiouudistuksen selvittäminen perusteltua

Työryhmä ehdottaa, että hallituksen puoliväliriiheen mennessä arvioidaan, onko perusteltua perustaa uusi Growth Finland –työnimellä kulkeva innovaatio- ja kansainvälistymispalveluita tuottava organisaatio. Valmistelun lähtökohtana on, että Finpron ja Tekesin pohjalta muodostetaan kokonaan uusi toimija. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että vienninedistämisverkostojen toimintaa ulkomailla uudistetaan.

– Julkiset palvelut pitää tuottaa tehokkaasti ja organisaatioita on uudistettava tarvittaessa rohkeasti. Voi olla, että tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja. Kaikkein tärkeintä on, että uudistukset tehdään huolellisen valmistelun pohjalta ja asiakkaiden tarpeet edellä. On järkevää, että valmistelua jatketaan keväälle, Pentikäinen toteaa.

Kenttäjohtajan tehtävä on määräaikainen 30.9.2019 asti varatoimitusjohtaja Anssi Kujalan toimivapaan ajan. Mari Kokko on Suomen Yrittäjien johtoryhmän jäsen. Hän raportoi toimitusjohtajalle.

Kokko vastaa tällä hetkellä keskustan viestinnästä. Hän on ollut aiemmin muun muassa pääministerin sekä kunta- ja hallintoministerin sekä Euroopan parlamentin jäsenen erityisavustaja, Ellun Kanat -viestintätoimiston asiakkuusjohtaja, STTK:n alue- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija sekä Keskustanaisten pääsihteeri.

– Olen iloinen, että saamme Marin joukkoomme. Hänellä on erinomainen kokemus valtakunnallisista järjestöistä ja niiden uudistamisesta, hän on ollut tekemässä kampanjoita, hänellä on vahvat verkostot ja viestinnän osaaminen, hän on innostava ja myös yrittäjyyttä hyvin tunteva joukkuepelaaja, joka johtaa rohkealla esimerkillään muita, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– On todella innostavaa päästä vahvistamaan yrittäjien välistä yhteistyötä sekä kasvattamaan yrittäjien ja yrittäjämielisten kansanliikettä koko Suomessa. Yrittäjät ovat joukko, jotka laittavat itsensä likoon. Siitä syntyy työtä ja elinvoimaa eri puolille Suomea, Mari Kokko sanoo.

 – Lähivuosien useat vaalit - kevään kuntavaalit, vuoden 2018 maakuntavaalit sekä vuoden 2019 eduskunta- ja europarlamenttivaalit – tulee yrittäjäkentän käyttää täysimääräisesti hyväkseen vaikuttamistyössä yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseksi.

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 190 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Suomen Yrittäjien jääkiekkoaiheinen mainosvideo on päässyt mukaan kovatasoiseen Effie Awards Finland -mainoskilpailuun. Sen lisäksi kilpailun short-listalle ylsi 23 muuta kampanjaa. Mukana ovat esimerkiksi Valion, Nesteen, Finnairin, Wärtsilän ja Karl Fazerin kampanjat.

– Effie Awards on kovatasoisempi kuin koskaan. Työt kertovat aiempaa laajemmasta strategisesta ja liiketoimintalähtöisyydestä. Short-listatuisa töissä on hienoja oivalluksia uusista lähestymiskulmista ja investoinnit ovat tuottaneet selvästi tulosta, arvioi kilpailun päätuomari ja Dagmarin toimitusjohtaja Tuula Kallio.

Kilpailussa tärkeässä roolissa on mainoskampanjoiden tuloksellisuus.

Suomen Yrittäjien jääkiekkoaiheinen video on kiinnostanut katsojakuntaa, ja tammikuun lopussa julkaistu video kasvatti yrittajat.fi/liity-sivuilla vierailleiden määrää yli 90 prosentilla. Uusien netin kautta liittyneiden jäsenten määrä kasvoi vuodentakaisesta 52 prosentilla. – Videolla tavoitettiin myös uusia kohderyhmiä, Suomen Yrittäjien markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen kertoo.

Hallikainen arvioi myös, ettei kisaan ole aiemmin tiettävästi noussut muita järjestökampanjoita.

Suomen Yrittäjien jääkiekkovideo kisaa kahdessa kategoriassa: bisneshaasteessa ja mediakategoriassa.

Suomessa Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL ry järjestää kilpailun 15. kerran. Kilpailun parhaat palkitaan tammikuun lopulla. Päätöksistä vastaa 24-henkinen markkinoinnin ammattilaisista koottu tiimi.

Keijo Jaatisen seikkailut

Mainoskilpailuun yltäneen jääkiekkovideon luova idea on Make it Simple -mainostoimiston käsialaa. Videolla Heikki Silvennoinen esiintyy rento-otteisena jääkiekkovalmentaja Keijo Jaatisena.

Siinä hän arvioi, että treenien vähentäminen oli oikea ratkaisu joukkueen ongelmiin MM-kisojen alla.

– Älkää suotta riehuko, tulee hiki, rupee vehkeet haiseen vaan, hän opastaa valmennettaviaan.

Videon lopussa Jaatinen toteaa, että ”Sitä jos liikaa yrittää, niin siitä tulee stressiä ja paha mieli”.

Videota on katsottu Facebookissa 3,5 miljoonaa kertaa, ja siitä on tykännyt 12 400 henkilöä. Jakoja se on saanut 4 000.

Jaatisen tarina sai pari viikkoa sitten jatkoa, kun mies siirtyi uudella mainosvideolla jääkiekkokaukalosta suoraan ralliauton kartturin paikalle.

Tämäkin video on saanut vauhdikkaan alun, ja sitä on jo katsottu yli 1,4 miljoonaa kertaa. Facebook-jakoja Jaatisen rallimatka on kerännyt 1900 ja tykkäyksiä 2800.

Silja Eisto