Kuluvan viikon aikana on ehditty perustaa jo 227 uutta yritystä.

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Sote-valinnanvapauden toteutuessa yhä suurempi osa hoidosta tehdään yksityisellä puolella. Lääkäreitä tarvitaan myös osallistumaan yritysten hallintoon ja myös perustamaan niitä. Kaikki tämä lisää tarvetta yritystoiminnan opetukselle lääkärien koulutuksessa.

Yrittäjyyskoulutusta on aluksi tarkoitus antaa valinnaisina kursseina.

– Kaikkien lääkärien olisi hyvä ymmärtää yrittäjyyden luonne niin terveydenhuollossa kuin bioalallakin. Toinen tärkeä asia on terveystaloustieteen ymmärtäminen: jokainen terveydenhuollossa kulutettu veroeuro on hankittu kovalla työllä, asian kiteytti Mediuutiset-lehdessä Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pentti Huovinen.

Turun yliopiston kandeille tarjotaan valinnainen yrittäjyyskurssi mahdollisesti jo ensi syksynä. Kurssin sisältöä muokataan kevään aikana.

– Todennäköisesti mukana on tutustumista yritysten toimintaan sekä koulutusta johtamiseen, juridiikkaan ja talouteen, Pentti Huovinen kertoi Mediuutisille.

Kaupan valikoimaan kuuluu 70 erilaista perustuotetta, kuten maitoa, leipää, vihanneksia ja hedelmiä.

Taloussanomien haastatteleman automaattimyymälää kehittäneen startup-yritys Rivenderin toimitusjohtajan Juha Pennasen mukaan kauppias tekee päätökset myytävistä tuotteista.

Niiden tulee kuitenkin olla pakattuja, ja esimerkiksi hedelmät on laitettava rasioihin tai pusseihin. Tupakkaa ja alkoholia ei myydä automaatista.

Kaupassa asiakas valitsee tuotteet välipala-automaatteja muistuttavista lokeroista, joita on tarjolla eri koossa. Pennasen mukaan automatisoitua kauppaa voi kuvata ikään kuin automaattihuoltoaseman ja supermarketin risteyksesi.

Maksu hoituu kuten bensiiniautomaatilla.

– Sirukortti tuikataan laitteeseen, tehdään katevaraus, naputellaan pin-koodi ja lähdetään ostelemaan, Pennanen kertoi Taloussanomille.

Forssan pilottikauppa on rakennettu konttiin. Se toimii pari kuukautta, joiden aikana Rivender esittelee hankettaan kauppiaille ja asiakkaille sekä kerää käyttäjien kokemuksia. Sen jälkeen se siirretään muualle.

Automatisoitua kauppaa valvotaan videokameroilla, ja tarvittaessa asiakas voi soittaa valvontapuhelimella ja pyytää apua.

Maailmalta tuttua

Maailmalla kaupantekoa on jo automatisoitu, ja esimerkiksi Amazon on suunnitellut kassatonta kauppaa, Taloussanomat kertoo.

Suomessa automatisoidut kaupat voisivat korvata kyläkauppoja tai esimerkiksi tuoda joustavuutta marketeille, jotka eivät ole kellon ympäri auki.

Automaattikaupan perimmäinen idea on säästää työvoimakustannuksia, sillä se toimii tavarantäyttäjien työpanoksella. Samat työntekijät voivat pyörittää useita kauppoja.

– Tavoitteemme on, että ensimmäiset kauppiaat tai kauppaketjut avaisivat myymälöitämme kesällä. Tähtäämme myös muualle Euroopan markkinoille, Pennanen kertoi suunnitelmista Taloussanomille.

100 hyvää Suomesta -kampanjan äänestys yrityksistä on päättynyt. Äänestyksen tuloksen voi katsoa kampanjan nettisivuilta.

Eniten ääniä (2150) keräsi Terassikiila, taskuun mahtuva puukiila, jonka ideana on vakauttaa keikkuva pöytä.

– Terassikiila liittyy erityisesti hauskanpitoon ja juhlimiseen, joten se tukee erinomaisesti Suomen 100-vuotisjuhlaa, valmistaja kertoo.

Ääniä ropisi satamalla

Sääntöjen mukaiset sadan yritysehdokkaan sata ääntä tulivat täyteen nopeammin kuin järjestäjät olivat odottaneet.

Äänestysaika alkoi tänään ja sen oli määrä jatkua helmikuun loppuun, mutta määrä täyttyi jo ensimmäisenä äänestyspäivänä.

Kisaan oli ilmottautunut mukaan kaikkiaan 202 ehdokasta, joista yleisö sai valita suosikkituotteensa tai -palvelunsa.

Suomen-siniset piilolasit

100 hyvää Suomesta -kampanja haki sataa tuotetta tai palvelua juhlistamaan Suomen satavuotista historiaa.

– Ehdotusten määrä ja kirjo kertovat suomalaisten pienyritysten innostuksesta ja innovatiivisuudesta. Mukana on sekä käsityön taidonnäytteitä, kuten koruja, että elämänlaatua parantavia ehdotuksia, kuten Hilda-sovellus ikääntyneille. Lisäksi löytyy yllättäviä ideoita, kuten eläinten harjakone ja Suomen-siniset piilolasit. Yhteistä ehdokkaille on tausta tai tarina, joka perustelee sen valinnan itsenäisyyden juhlavuoden tuotteeksi, Suomi 100:n pääsihteeri Pekka Timonen kertoo.

Ehdotuksia kisaan saatiin kaikkialta Suomesta.

– Erityisesti Pohjois-Suomen yritykset ovat osallistuneet innokkaasti. Myös nuorten yrittäjien osallistuminen oli ilahduttavaa, Timonen kertoo.

100 hyvää Suomesta -kampanja on Suomen Yrittäjien, Elinkeinoelämän keskusliiton, Kauppakamarin ja Suomalaisen Työn liiton järjestämä.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 12:30 äänestyksen ratkettua.

Yrittäjäsanomat

Suomen yleissitovuusjärjestelmä on ristiriidassa perusoikeuksien kanssa, jyrähtää Suomen Yrittäjät.

– Se rajoittaa perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastaisesti elinkeino- ja sopimusvapautta sekä loukkaa yhdistymisvapautta ja yrittäjien yhdenvertaisuutta, järjestö toteaa tiedotteessaan.

Yleissitovuusjärjestelmän ongelmana järjestö pitää sitä, että se asettaa velvollisuuksia osapuolille, jotka eivät ole olleet sopimusta sorvaamassa.

– Suomessa ei riitä, että työnantaja noudattaa työlainsäädäntöä. Sen on noudatettava muiden neuvottelemaa työehtosopimusta, johon se ei ole vapaaehtoisesti sitoutunut ja jonka sisältöön se ei ole voinut vaikuttaa, sanoo yrittäjäjärjestön työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

Järjestö: Yleissitoviksi vain minimipalkat

Järjestäytymättömät työnantajayritykset joutuvat paitsi täyttämään työehtosopimuksen velvoitteet, mutta ne eivät voi hyödyntää sen mahdollistamia joustoja.

– Yrittäjän yhdenvertaisuutta loukataan siksi, että hän on käyttänyt Suomen perustuslain mukaista perusoikeuttaan olla kuulumatta yhdistykseen, Makkula sanoo.

Suomen Yrittäjien mukaan Suomen yleissitovuusjärjestelmä on uudistettava niin, että sen piiriin kuuluu vain palkan vähimmäisehdot.

– Minimipalkat on parempi määritellä alakohtaisesti työehtosopimuksin kuin lainsäädännöllä, koska on perusteltua, että eri aloilla on erilaiset minimipalkat, sanoo järjestön toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Yrittäjä: Joskus on töitä 5 tuntia, joskus 12 tuntia

Espoolaisen pitopalvelun Aromikekkerit Ky:n yrittäjä Krista Teränne pitää yleissitovaa työehtosopimusta hyvänä, kun se joustaa.

Yrityksen kolme vakituista työntekijää kuuluu Palvelualojen ammattiliitto PAMiin.

– Työntekijät joustavat paljon, sillä työ on sesonkiluonteista. Väillä on viiden tunnin ja välillä 12 tunnin työpäiviä, Teränne kertoo Yrittäjäsanomille.

– Meillä on tasoittumisjärjestelmä, mikä tarkoittaa, että kolmen kuukauden jaksolla työn määrä voi vaihdella, mutta maksan täyden palkan, ja jos tunnit jäävät vähäisiksi, työntekijät ottavat erotuksen kiinni.

Ilman luottamusmiestä ei juuri sovita

Vantaalaisessa Takuusähkö Oy:ssä tilanne on toinen. Yrityksessä ei toimitusjohtaja Tommi Valtosen mukaan voi neuvotella juuri mistään.

– Kun meillä ei ole luottamusmiestä, emme voi sopia kuin enintään kaksi viikkoa kestävän lomautuksen keskeytyksestä, jos kyseessä on tilapäinen ammatillinen jatko- tai täydennyskoulutus, Valtonen kertoo Kauppalehdelle.

Takuusähkössä on töissä 16–17 miestä, joista osa on ollut talossa jo 20 vuotta. Valtonen vakuuttaa, että vaikeistakin asioista voisi sopia, mutta siihen ei ole oikeutta.

– Pari vuotta sitten yksi työntekijämme ehdotti, että hän olisi voinut tehdä syksyllä vähän pitempää päivää, jotta voisi sitten talvella lomailla kauemmin. Jouduin kuitenkin sanomaan kaverille, että en uskalla lähteä tähän, sillä jos joku riitauttaisi järjestelymme, joutuisin maksamaan ylitunneista täydet ylityökorvaukset.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti Tampereella järjestetyn rekrytointitapahtuman Rekrytorin avajaispuheessaan, kuinka hyvä maa Suomi on asua.

– Elämme sellaisessa maassa, että aina kun hyvää mitataan eri maiden kesken, olemme kymmenen kärjessä. Usein mitalisijoilla ja joskus jopa paras, presidentti Niinistö kertoi.

Puheessaan hän arvioi, että maa tarvitsee vastaavankaltaisia tapahtumia, jotta avoimet työpaikat ja työntekijät kohtaisivat.

– Jos on yhden homman osannut tehdä, niin siinä on täysi näyttö, että oppii tekemään muutakin, hän kannusti.

Erityisesti nuoret saattavat kohdata vaikeuksia ensimmäistä työpaikkaa hankkiessaan.

– Kesätöiden saaminen oli vaikeaa. Moneen paikkaan täytyy olla 18-vuotias, että niitä voi edes saada, kertoo 15-vuotias Leevi Lamminsivu.

Lamminsivu päättikin työllistää itsensä, ja 15 vuotta täytettyään hän hankki traktorikortin ja perusti oman yrityksen lokakuussa 2016.

Hänen yrityksensä Kiinteistöhuolto Lamminsivu toimii Pirkanmaan alueella Ylöjärvellä, Pirkkalassa ja Tampereella ja tarjoaa kiinteistöhuollon palveluita, kuten pihatöiden tekoa, mökkitalkkaripalveluita sekä apua kaivuu-, maatalous- ja lumitöihin.

Kokemusta koneista hän oli jo kerännyt entuudestaan perheensä maatilalta. Tulevaisuudessa hän on suunnitellut kouluttautuvansa maanviljelijäksi. Ajatuksissa on myös uusien koneiden hankkiminen ja toisten työllistäminen.

Lamminsivu esitteli Pirkanmaan Yrittäjien toimipisteellä omaa yritystään. Paikalle hän saapui edeltävänä päivänä omalla Valmet 502 -traktorillaan.

– Tätä on hyvä ajaa. Kun tämä esiteltiin 1971, siinä oli maailman hiljaisin ohjaamo. Se on lämmin, pieni ja ketterä, Lamminsivu kertoo.

Matkaa Messukeskukseen kertyi 15 kilometriä, ja se taittui traktorilla puolessa tunnissa.

Messuilla Lamminsivu tapasi ensimmäistä kertaa tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion.

Lamminsivu kertoi presidentin kysyneen hänen työtilanteestaan sekä -koneistaan.

– Mukavalta hän vaikutti, Lamminsivu kertoi.

Silja Eisto

Venekaupassa ehdittiin kokea samanlainen pysähdys kuin tammikuussa autokaupassa, kertoo yrittäjä Jouko Viljamaa Venepori Oy:stä.

Viljamaa viittaa liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) tammikuisiin spekulaatiohin autoveron poistamisesta ensi vuodesta alkaen, mikä hiljensi autoliikkeet hetkeksi.

Näin hiipui myös venemyynti, mutta päinvastaisesta syystä: hallitus suunnitteli yhdeksänmetrisistä lähtien ja yli 51-hevosvoimaisille veneille 100–300 euron suuruista vuosittaista veroa. 

– Selvä tulppa myynnissä oli alkuvuodesta, kun ihmiset alkoivat panttaamaan ostoa. Hyvä, että muutos tuli tässä kohtaa, saadaan kevään kauppa käymään, Viljamaa toteaa.

Hallitus veti syksyllä esille nostamansa vene- ja moottoripyöräveron takaisin tänään.

Vero olisi kohdellut yrityksiä epätasa-arvoisesti

Suomen Yrittäjille "huvikuunari- ja juppikootteriveron" peruminen merkitsi voittoa edunvalvonnassa.

– Ilman muuta näin. Ja monelle muulle, täytyy olla rehellinen. Me olimme voimakkaasti veroa vastaan, koska se olisi asettanut yrityksiä epätasa-arvoiseen asemaan ilman mitään hyviä perusteita, sanoo yrittäjäjärjestön pääekonomisti Mika Kuismanen.

Ihmiset alkoivat poistaa veneitä rekisteristä

Kuismasen mukaan veron peruminen oli ”erinomaisen viisas päätös”.

– Siinä on esimerkki juuri sellaisesta verolainsäädännöstä, jota yhteiskunnassa ei pitäisi tehdä. Tässä kävi erinomaisen hyvin esille se, kuinka verotus vaikuttaa käyttäytymiseen. Ihmiset alkoivat poistamaan veneitään rekisteristä, jolloin päätöksentekijät huomasivat, että veron tuotto olisi jäänyt kaavailtua huomattavasti pienemmäksi.

Kuismasen mukaan tiettyihin kulutushyödykkeisiin kohdistuva erillinen verottaminen tuo aina ongelmia.

– Toivottavasti tästä opitaan se, että asiat pitää valmistella ja harkita huolella.

"Veneiden valmistus olisi lähtenyt Suomesta"

Venekauppias Viljamaan mukaan vero olisi toteutuessaan iskenyt suonta Veneporissa.

– Myynti olisi keskittynyt halvempaan päähän. Miinus 20–30 prosenttia myynnistä olisi lähtenyt pois. Se olisi tiennyt irtisanomisia. Järkevä päätös tuo oli [hallitukselta].

Viljamaa arvelee, että venevero olisi vaikuttanut myös veneiden rakentamiseen Suomessa.

– Valmistus olisi häipynyt Ruotsiin, Norjaan, Puolaan tai jonnekin muualla, koska rahti näyttelee kovaa osaa. Jos kotimaahan ei mene veneitä, ne menevät ulos. Matka on ratkaiseva, koska veneet ovat isoja kuljettaa, ne tehdään mielellään lähellä käyttäjää.

Juhani Ojalehto

toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien Yrittäjä vinkkaa -palstalla etsitään vinkkejä julkisiin hankintoihin osallistumiseen.

HILMA on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä sähköinen ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat julkisista hankinnoistaan.

Grandellin Liikenne Oy:n Aki Grandell nosti viime viikolla tikunnokkaan kilpailuttajien osaamattomuuden.

– Kilpailutukset ovat huonoja. Ei ymmärretä kilpailutettavaa liiketoimintaa eikä sen kustannusrakennetta.

Yrittäjä toimitti ajoneuvoja pelastuslaitokselle

Tällä viikolla vinkkinsä antaa Satamotorsin yrittäjä Turo Korjansalo. Viralliselta nimeltään yritys on Macvers Oy.

Satamotors tarjosi ja pärjäsi pelastuslaitosten laitehankintoja koskevassa kilpailutuksessa. Reilut kaksi vuotta sitten tehdyssä kilpailutuksessa pelastuslaitos hankki maasto-ajoneuvoja.

– Pärjätäkseen pitää olla kokonaispaletti kunnossa ja pystyä tarjoamaan juuri sitä, mitä julkinen taho haluaa, Turo Korjansalo sanoo.

Hankinnoissa silmiin on pistänyt epäkohtiakin

Liian räätälöidyt hankinnat ovat jääneet mietityttämään satakuntalaista yrittäjää.

– Olen katsonut meidän alan hankintoja Hilmassa eri alueiltakin, ja niistä osa on ollut hyvin räätälöityjä. Esimerkiksi jos moottoritilavuus on rajattu, ei pysty tarjoamaan kuin yhtä merkkiä.

Tällainen vaatimus rajaa osan tarjoajista pois.

– Ehkä johtuu siitä, että halutaan tietyn merkkinen laite, tai voi olla, ettei kilpailuttaja edes tiedä, että tietty kuutiotilavuus rajaa vain yhteen merkkiin.

Kaiken kaikkiaan moottoripyöriin ja mönkijöihin erikoistuneessa liikkeessä julkisten hankintojen kokemukset ovat hyviä. Yritys myy myös ajovarusteita ja tekee huoltoja.

– Ei meillä ainakaan ollut mikään mörkö niskassa. Kun oli sovittu tietty päivämäärä, niin sitä pystyttiin siirtämään puolin jos toisin viikolla eteenpäin, jos tehtiinkin lisätöitä tai matkaan tuli viivästyksiä jostain syystä. Eikä tästä seurannut sanktioita, Korjansalo kertoilee.

Hankintoihin osallistuminen ei vaadi paperiruljanssia

Paperityöt hoituivat hyvin eikä tarjouksen tekeminen olisi byrokratiaan kaatunut.

– Byrokratiaa ei ollut enempää kuin mitä nyky-yhteiskunnassa joutuu muutenkin kohtaamaan.

HILMA- ilmoituskanavassa on tietty päivämäärä, johon mennessä tarjous pitää jättää.

Turo Korjansalon mukaan heidän tuotteensa ovat pääsääntöisesti edullisia, ja tällaiset ajoneuvohankinnat menevät usein pienhankintojen piiriin.

Kaksi työntekijää kahden yrittäjän lisäksi työllistävä yritys aikoo jatkossakin tutkailla HILMA:sta julkisia hankintoja ja tarjota sopivan sattuessa kohdalle. Satamotorsin toinen yrittäjä on Kari Korjansalo.

Riikka Koskenranta

Tänään käynnistyneen 100 hyvää Suomesta -yleisöäänestyksen suosio ylitti odotukset, kertoo kampanjan tiedote.

Pienyrityksille suunnatussa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kumppanuusohjelmassa haettiin sataa Suomi 100 -tuotetta tai palvelua 202 ehdokkaan joukosta.

Osallistujaryntäys aiheutti verkkosivujen kaatumisen tänä aamuna. Alkuperäisen suunnitelman mukaan äänestyksen piti jatkua helmikuun loppuun asti, mutta sääntöjen mukainen äänimäärä tuli täyteen kolmessa tunnissa. 

Suomen juhlavuosi vetää hyvin

Tekniset ongelmat vaikeuttivat äänestystuloksen varmentamista siinä määrin, että raati on päättänyt hyväksyä kaikki 202 kilpailuun saapunutta ehdotusta 100 hyvää Suomesta -ohjelmaan.

– Suosio kuvastaa suomalaisten intoa osallistua juhlavuoteen, mistä olemme erittäin iloisia. Valitettavasti tällä kertaa innokkuus aiheutti teknisiä ongelmia toteutuksessa. Jotta pystymme varmistamaan tasapuolisen kohtelun kaikille ehdokkaille, olemme päättäneet hyväksyä sadan tavoitellun sijaan kaikki 202 ehdotusta mukaan 100 hyvää Suomesta -ohjelmaan, Suomi 100:n pääsihteeri Pekka Timonen sanoo tiedotteessa.

– Kiitämme lämpimästi kaikkia ohjelmaan osallistuneita yrityksiä, kumppaneita ja äänestäjiä.

100 hyvää Suomesta -tuotteet ja palvelut on esitelty verkossa osoitteessa 100hyvaasuomesta.fi. Kampanjan toteutti yhteistyössä Suomi 100, Suomen Yrittäjät, Suomalaisen Työn Liitto, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Kauppakamari.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Tammikuu 2017 ajoi yrityksiä konkurssiin yli 30 prosenttia vähemmän kuin vastaava ajankohta vuotta aiemmin. Asia selviää Tilastokeskuksen tiedotteesta.

Vuoden ensimmäisenä kuukautena pantiin vireille 137 konkurssia, eli 60 konkurssia vähemmän kuin viime vuonna.

Toimialoittain tarkasteltuna rakennusalan konkurssit vähenivät lukumääräisesti eniten. Tunnetuista aloista vähiten konkursseja oli maa- metsä- ja kalatalouden aloilla, kolme kappaletta.

Vireille pannut konkurssit ovat vähentyneet melko tasaisin harppauksin vuoden 2014 tammikuun jälkeen, jolloin vararikon partaalla käymisissä nähtiin viime vuosien pohjaluvut, lähes 320 konkurssia.

Tilastokeskus huomauttaa, että konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan "konkurssiin menemistä" ilmaisun varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.

Yrittäjäsanomat

Eduskunnassa jättämässään sidonnaisuusilmoituksessa kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo kertoo olevansa Jokereiden ja areenan lisäksi mukana parissakymmenessä muussakin yhtiössä omistajana ja hallituksen puheenjohtajana tai jäsenenä.

Sidonnaisuuksien listalta löytyy useita konsultointiyhtiöitä ja rakennusyhtiöitä. Harkimo muun muassa on 100% omistaja liikkeenjohdon konsultointia tekevässä Hjallis Promotion Ab Oy:ssä ja hän on saanut osinkotuloja 400 000 euroa vuonna 2015.

Harkimolla on 60 prosentin omistus Suomen Käteisnosto Oy:ssa, jonka tarkoitus oli lanseerata käteisnostojen Anna-automaatteja. Tämä yhtiö on yksi niistä, joilla ei ole ollut voitollista liiketoimintaa 2015 Harkimon sidonnaisuusilmoituksen mukaan.

Yksi tunnetuimmista Harkimon hankkeista Areenan lisäksi on ollut komean Sipoonrannan asuinalueen rakentaminen. Sipoonrannassa Hjallis on hallituksen puheenjohtajana, ei omistajana.

Vuonna 2015 Harkimon verotettavat ansiotulot olivat 97361 euroa ja pääomatulot 254 453 euroa.

Hjallis oli jo nuorena yritteliäs, hän jakoi lehtiä ja myi Lucia-merkkejä. Oma ylioppilasruusutkin hän myi takaisin kukkakauppiaalle. Hänen ensimmäinen yrityksensä oli toiminimi. Yritys pesi mattoja ja huonekalujen verhoilua ja poisti savunhajua.

"Haluan tehdä tätä kansanedustajan työtä"

Ajankäyttö ei ole Harkimon mukaan suuri ongelma, vaikka hän on kansanedustaja ja mukana parissakymmenessä yhtiössä.

– Käyn näissä yhtiöissä maanantaisin, kun ei ole istuntoja ja hoidan asioita iltaisin. Ja enhän minä ole operatiivisessa johdossa, Harkimo kuvailee.

Koska hän on tunnettu yrittäjä, poliitikko ja tv-kasvo, hänelle tulee runsaasti yhteydenottoja ja pyyntöjä tulla mukaan rahoittajaksi tai neuvonantajaksi.

– Koko ajan niitä pyyntöjä tulee, viikoittain, mutta en minä voi lähteä mukaan ainakaan kovin paljon aikaa vieviin yrityksiin, koska haluan tehdä tätä kansanedustajan työtä, Harkimo painottaa.

–On minulla kyllä kaksi hanketta tällä hetkellä, joita harkitsen, että lähdenkö mukaan, hän paljastaa.

"Ykkösasiani on paikallisen sopimisen edistäminen"

– Poliitikkona ykkösasiani on yritysten paikallisen sopimisen edistäminen. Pitää olla mahdollisuus sopia paikallisesti työehdoista kuten palkasta ja työajasta, sillä jokainen yritys on erilainen, Harkimo sanoo terävästi.

Eduskunnassa työllisyyteen liittyvän välikysymyksen keskustelussa Harkimo vertasi työmarkkinoiden nykyistä tilannetta siihen, että kaikille määrätään yhden koon sukkahousut.

– Ammattiyhdistysliikkeen palatsien valta pitää saada murenemaan, Harkimo sanoo.

Hän sadattelee ay-liikkeen keräämiä suuria jäsenmaksuja ja niiden sijoituksia sekä työmarkkinoiden jähmeyttä.

Harkimo on tehnyt lakialoitteen, jonka mukaan ay-liikkeiden muun muassa olisi julkaistava tilinpäätöksensä. Lakialoite voi tulla käsittelyyn jo helmikuun aikana.

– Meillä on kaikista kankeimmat työmarkkinat, samoissa jalansijoissa on seisty jo pitkään. Jos emme saa muutoksia aikaan, käy huonosti. Hallitusohjelmassa on hyviä asioita, mutta ne pitää myös toteuttaa.

–Työelämässä pitää olla joustoja. Jos on helpompi irtisanoa, on myös helpompi palkata. Nyt yrittäjät eivät uskalla palkata, Harkimo sanoo.

– Meidän pitää saada yrittäjyys kannattavaksi. Pienet ja keskisuuret yritykset tuovat lisää työtä, eivät suuryritykset, Harkimo painottaa.

Pojat ja naiset

Vapaa-ajalla Hjallis Harkimo kuskaa viitenä–kuutena iltana viikossa lätkätreeneihin 12- ja 16-vuotiaita poikiaan Dania ja Leoa. Pojat asuvat hänen luonaan joka toinen viikko, joka toinen äitiensä luona.

Omaa kuntoaan hän hoitaa muun muassa käymällä kuntosalilla.

– Olen personal trainerin ohjauksessa pari–kolme kertaa viikossa.

Harry Harkimon elämässä on nähty lukuisia kauniita naisia. Hjallis oli naimisissa Leena Harkimon kanssa 1989–2002 ja Merikukka Forsius-Harkimon kanssa 2004–2005.

Hjalliksen kainalossa on nähty muitakin kaunottaria. Hän oli kihloissa Helena Säkkisen kanssa ja tämä oli myös Sipoonrannan toimitusjohtajana. Sittemmin pari erosi. Tämän jälkeen Hjallikseen on seurustelumielessä yhdistetty myös kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski.

Ihan viime aikoina Harkimo ei ole ollut otsikoissa naisasioistaan. Seurusteleeko hän ja kenen kanssa?

– No comments, Hjallis sanoo eikä pukahda sen enempää, toteaa oppineensa.

"On minulla pieniä unelmia"

63 VUOTTA on joillekin jo eläkeikä, mutta Hjallis Harkimo on täynnä virtaa. Erityisesti kansanedustajan työstä hän on todella innostunut. Puhe muuttuu suorastaan tulisieluiseksi, kun hän puhuu yrittäjien aseman parantamisesta.

Mitä unelmia hänellä vielä on? Sillä aika monta unelmaksi laskettavaa asiaa hän on jo toteuttanut.

– On minulla pieniä unelmia, pitäähän ihmisellä aina haaveita olla… mutta en ole varma haluanko toteuttaa niitä. Enkä ainakaan halua kertoa niitä julki, koska sitten minun on pakko toteuttaa ne, Hjallis Harkimo naurahtaa.

Jari Lammassaari

Lue lisää Harkimosta tuoreesta Yrittäjä-lehdestä

Suomen Yrittäjien kuntavaalikampanjan mainokset rakentuvat vahvan tarinankerronnan pohjalle. Video on kampanjassa vahvassa roolissa ja sitä jaetaan muun muassa facebookissa ja se on myös Youtubessa.

Videolla jääkiekkovalmentaja-rallimies Keijo Jaatinen (näyttelijä-muusikko Heikki Silvennoinen) silittelee lutuista koiranpentua, kättelee vastentahtoisia rakennusmiehiä ja vanhuksia ja poseeraa putinmaisesti ilman paitaa virvelin ja saamansa suuren lohen kanssa.

”Keijo Jaatinen on valintasi, kun haluat hyvinvointia, enemmän vapaa-aikaa ja kiireetöntä työelämää. Kohti yksipäiväistä työviikkoa…”, julistaa kertojaääni humoristisella videolla.

20 sekunnin videon lopussa tulee kampanjan vakava viesti: äänestä mieluummin yrittäjää.

Viime kuntavaaleissa oli noin 2000 yrittäjää ehdokkaina, noin viidesosa kaikista ehdokkaista. Suomen Yrittäjien tavoitteena on myös nyt, 9.huhtikuuta järjestettävissä kuntavaaleissa, että viidesosa ehdokkaista on yrittäjätaustaisia.

Suomen Yrittäjien kuntavaalikampanja pyörii noin kuuden viikon ajan myös radioissa ja printtimediassa, esimerkiksi Kauppalehdessä ja Talouselämässä. Kampanjassa painotetaan kahta viimeistä viikkoa vaalien alla. Loppusuoralla ennen vaaleja Keijo Jaatinen -video nähdään myös iltaisin MTV3:n Kymmenen uutisten yhteydessä.

Kampanjaviikkojen ajan tehdään myös hakukonemarkkinointia.

Jari Lammassaari

Suomen Yrittäjien vaaliohjelmasta ja muusta kuntavaaleihin liittyvästä lisää tietoa kuntavaalisivuilla.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan raportin mukaan suomalaiset yritykset investoivat noin 22,5 miljardia euroa vuonna 2015, mikä oli 6,9 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2008. 

Etlan mukaan Suomen investointien pudotus selittyy pääosin kahdella tekijällä: rakennusinvestointien alenemisella ja Nokia-klusterin tutkimus- ja tuotekehitysmenojen romahduksella.

Kilpailussa Viron kanssa

Suomi kilpailee Viron kanssa sekä teollisista investoinneista että pääkonttorien ja koko yritysten sijainnista. Viro nousi kyselyssä selvästi tärkeimmäksi Suomen kilpailijamaaksi koskien tuotannollisia investointeja.

Kyselyn perusteella Viron kolme tärkeintä houkutustekijää ovat yritysverotus, muu verotus ja joustavat työmarkkinakäytännöt. Etlan kyselyyn vastasi 6100 eri kokoluokan yritystä.

Lainarahan saanti Suomessa hyvää

– Kokonaistuotanto on kuitenkin laskenut lähes samassa tahdissa investointien kanssa. Tästä syystä yritysten investointiaste on nykyään miltei samalla tasolla kuin vuosina 2000–08, raportissa todetaan.

Investointien määrä on Suomessa kehittynyt heikommin moniin muihin maihin verrattuna.

Raportin tekijöiden Jyrki Ali-Yrkön, Tero Kuusen ja Mika Malirannan mukaan lainarahoituksen saatavuudella eroja on vaikea selittää, sillä sen saatavuus on Suomessa selvästi parempaa kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.

Suomen investointiastetta laskevat erityisesti heikot tuottavuuden kasvunäkymät. Myös työvoiman määrän odotettu lasku alentaa jonkin verran investointiastetta.

Yrittäjäsanomat

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 9.2.–15.2. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 101 yritystä.

Kilpailuun osallistuneet tiimit hyödynsivät Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun avoimia tietolähteitä. Niiden kehittämät sovellukset osallistuivat joko aktiivinen kaupunkilainen- tai toimiva kaupunki -kilpasarjaan.

Aktiivisen kaupunkilaisen voiton vei Tem RepoLights. Tiimi valjasti sosiaalisen median avukseen revontulien bongauksessa. Heidän sovelluksensa on revontulien seuranta- ja hälytyspalvelu, joka hyödyntää karttapohjaista paikannusta ja tarjoaa reitin parhaalle katselupaikalle.

– Revontulista löytyy somepöhinää. Me louhimme sosiaalisen median dataa ja yhdistämme sitä formaaleihin lähteisiin, Outi Lampela, Pauliina Björk, Jouni Möttönen ja Tommi Lakkapää kertovat sovelluksestaan.

Toimiva kaupunki -sarjan voiton nappasi puolestaan Elmeri Kosken, Juha Revon, ja Tuukka ja Karri-Pekka Korolaisen suunnittelema Electorate-sovellus.

Se toimii Tinderin tavalla, ja kansalaiset voivat ottaa sillä kantaa päätöksentekoon. Esimerkkinä he käyttivät alkoholilainsäädännön uudistusta.

– Poimimme lakiesityksen rajapinnan kautta. Sitten tekoäly purkaa sen pieniin osiin, jonka jälkeen ihminen voi Tinder-tyylisesti ottaa kantaa esityksen yksityiskohtiin kannattamalla tai vastustamalla.

Sovelluksen ajatuksena on avata päätöksentekoa ja tarjota kansalaisten mielipiteet vallanpitäjien käyttöön myös vaalien ulkopuolella. Tiimi toivoo palvelun myös vähentävän valeuutisointia.

DataBusiness Challenge on osa Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteistä 6Aika-strategiaa ja sen Avoin data ja rajapinnat -kärkihanketta.

Hankkeen tavoitteena on kehittää Suomeen uutta osaamista ja tuoda liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Yrittäjäsanomissa kerrottiin viime syksynä helsinkiläisäiti Hanna Sissalan keksinnöstä. Sissalasta tuli keksijä ja yrittäjä sen vuoksi, että hänen oma vauvansa nukahti ja nukkui huonosti.

–Meidän vauva itki monta tuntia illassa ja häntä heijattiin joko kehdossa, vaunussa tai sylissä. Ei ollut olemassa mitään tuotetta, joka olisi ratkaissut sen ongelman – joten päätin, että nyt sellainen tuote pitää luoda, Hanna Sissala kertoi Yrittäjäsanomille.

Tuotteen kehittelyssä meni pari vuotta aikaa, kun prototyyppejä tehtiin ja paranneltiin. Lopputuloksena on unipatja, joka heijaa vauvaa ylös ja alas ja auttaa nukahtamaan. Toiminta perustuu mekanismiin, joka kiristää ja höllentää patjan kangasta.

Sissala perusti puolenkymmenen muun osakkaan kanssa Familings-yrityksen ja patjan ensimmäinen versio tuli markkinoille syksyllä 2016. Unipatja sai syksyllä innovaatiopalkinnon Saksassa suurilla Kind+Jugend-messuilla. Tämän jälkeen kiinnostus patjaa kohtaan suorastaan räjähti. Kyselyitä on tullut kymmenistä maista.

Patja maksaa tällä hetkellä 490 euroa, mutta sen voi myös vuokrata.

Familings haki nyt sijoittajia tuotteen parannetun version kehittämiseksi ja kasvun vauhdittamiseksi.

– Vauvanpatja sai uuden LullaMe-nimen yleisökilpailun tuloksena. Lulla on monille suomalaisille tuttu isoäitien käyttämä nimitys kehdosta, ja lullaby maailmalla miljoonille ihmisille tuttu sana kehtolaululle, Hanna Sissala kuvailee blogissaan.

– LullaMe-brändi julkaistaan myöhemmin tänä vuonna. Samalla tulemme lanseeraamaan uuden, parannetun tuotteen, Sissala kertoo.

Jari Lammassaari

Voisitko kuvitella hyppääväsi avantoon ja pitchaavasi oman liikeideasi 700 katsojan ja maailmanlaajuisesti tuhansien ihmisten livefeed-yleisön edessä? Kyllä ja en – itse olen sen pari vuotta sitten tehnyt. Tänä vuonna sen teki 20 uutta kasvuyritystä Oulussa Polar Bear Pitching -kilpailussa.

Yrittäjyys on muuttunut ja uskon, että se on muuttunut jäädäkseen. Siitä on tullut näkyvämpää, se on ilmiö. Joku jopa voisi sanoa, että siitä on tullut kansantaidetta, ja olemme saaneet  jopa yrittäjyyden omia  rokkistaroja.

Se että yrittäjät laittavat kaiken peliin ei ole mitenkään uutta, mutta nyt se saa uusia muotoja. Yrittäjyys ja yrittäjä on sama kuin aiemminkin. Haasteet ovat kaikilla samat riippumatta toimialasta tai kasvuvauhdista, mutta yrittäjyys alkaa saada kasvoja – se henkilöityy entistä voimakkaammin, ja tarinat rakentavat yrityksiä eikä yritykset tarinoita.

Yksi tällainen kasvo on kasvuyritys Doerzin toimitusjohtaja ja perustaja Tomi Virtanen. Hän oli kovan uran alussa korporaatiomaailmassa, mutta nyt hän on siirtynyt yrittäjäksi. Doerz on elämysten yhteisö. Siellä ihmiset jakavat intohimoaan omaan harrastukseensa, taitoonsa tai lajiinsa muille paikallisille, turisteille tai ryhmille, jotka etsivät mielekästä tekemistä. Haastattelin häntä Oulussa ja kysyin, millaista on vetää täyskäännös ja uran sijaan valita unelma.

Mistä ajatus yrittäjyydestä lähti liikkeelle?

Meillä on muutama perheyritys, joiden parissa olen aikuisikäni toiminut opiskelun ja oman uran ohella. Lisäksi olen ollut muutamissa hallituksissa, mutta aina vaan viisastelemassa muille miten asiat pitää tehdä. Nyt en enää kestänyt olla itse tekemättä hommia kädet savessa ja päätin perustaa oman startupin. Ajatus on ollut takaraivossa jo pitkään, nyt annoin sille lopulta periksi.

Olit hyvissä töissä ja kovassa uraputkessa. Mitä tapahtui?

Arvostukseni muuttuivat ja ymmärsin mikä on aidosti tärkeää minulle itselleni. Kasvava liksa ja työsuhdeauto ei enää motivoinut. Tilalle tuli uusia tärkeämpiä juttuja ja otin loparit. Aika simppeli juttu.

Eikö riski tuntunut mahdottomalta kun teilläkin oli perhe?

Finnveran rahoitusneuvoja sanoi minulle yrittäjälainaa myöntäessään: “Tää sun idea on aika hullu. Mutta kyllä sinä sen verran skarpilta kaverilta vaikutat, että jos tämä menee kiville, niin joku sinut kuitenkin palkkaa ja me saadaan rahat takaisin.” Olin samaa mieltä, ja vedettiin nimet paperiin. Perhe ymmärsi asian. Olemme kaikki tyytyväisempiä nyt, kun minä saan tehdä itselleni mielekkäitä asioita. Laitoin asuntolainan lyhennysvapaalle, pidin isyysvapaan tyttäremme kanssa ja rakensin firman sen päätyttyä.

Näin uutena yrittäjänä, minkä neuvon antaisit ihmisille, jotka miettivät yrittäjyyttä vaihtoehtona?

Jos poltetta uuden rakentamiseen on, tee se mieluummin kuin jätä tekemättä. Eniten harmittaa aina asiat, jotka jäivät tekemättä ja joita ei edes yrittänyt. Aloittaminen ei varmaan koskaan tule helpommaksi odottamalla, jää vaan aikaa keksiä enemmän tekosyitä.

Oli kyse sitten kasvuyrittäjästä tai parturikampaajasta, kaikki ottavat yrittäjänä riskin ja kaikki kohtaavat yhtäläisesti ongelmia. Ainoa ero on motiiveissa ja itse liiketoiminnassa. Totuus on kuitenkin se, että maailma muuttuu ja yrittäjyyskin tarvitsee entistä enemmän heittäytymistä, oman persoonan ja julkisen persoonan peliin laittamista – yrittäjyys vaatii enemmän uusia kasvoja. Tästä Tomi Virtanen ja Doerz on hyvä esimerkki.

Jaakko Männistö

Kirjoittaja on startup-yrittäjä ja Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja

Kotimaisiin pk-yrityksiin keskittyneen Folmer Managementin kokoama rahasto on jatkoa sen Folmer Equity Fund I Ky -rahastolle.

Uusi rahasto on suunnattu kotimaisille pk-yrityksille, joiden liikevaihto on 2–50 miljoonaa euroa ja yritysarvo 3–15 miljoonaa euroa. Folmer Equity Fund II:n tekemät sijoitukset ovat enemmistösijoituksia. Sen tavoite on olla kohdeyritykselle kumppani rahoituksen, liiketoiminnan ja henkilöstöpääoman kehittämisessä.

– Näytöt ensimmäisestä rahastosta ovat hyviä: rahaston kuuden sijoituskohdeyrityksen liikevaihdot ovat kasvaneet vuositasolla keskimäärin selvästi yli 10 prosenttia. Tämä on saavutettu yhdessä yrittäjien kanssa muun muassa määrätietoisella strategiatyöllä, investoinneilla yritysten henkilöstöön sekä johtamisen tukemisella, kertoo Folmer Management Oy:n toimitusjohtaja ja partneri Sami Tuominen.

Rahaston pääsijoittajat ovat Euroopan investointirahasto (EIF), Tesi, Kasvurahastojen Rahasto II, Ilmarinen, Tradeka-sijoitus, OP Vakuutus, ELO, Folmer Management, OP-Eläkekassa ja OP-Henkivakuutus.

– Folmer auttaa täydentämään EIF:n olemassa olevaa portfoliota ja markkinainfrastruktuuria tarjoamalla vaihtoehtoisia rahoitusratkaisuja pohjoismaisille yrityksille, arvioi EIF:n Head of Lower Mid-Market Jean-Philippe Burcklen.

EIF:n sijoitus saa EU-tukea Euroopan komission rahoittamasta COSME-ohjelmasta.

Kiristyvä kilpailu ja pankkitoiminnan säätely ovat vauhdittaneet pankkien digitalisoitumista. Tämä näkyy myös Pohjoismaissa, sillä fintech-sijoitusten määrä on noussut niissä kaikissa. Ruotsin sijoitusten arvo on kuitenkin muita maita huomattavasti korkeampi.

Tiedot pohjautuvat Deloitten ja Nordic Webin julkaisemaan Fintech in the Nordics -tutkimukseen. Sen mukaan kolmen viime vuoden fintech-sijoituksista lähes 400 miljoonaa euroa on tehty ruotsalaisiin yhtiöihin, kuten maksusovellusosaajiin Klarnaan ja iZettleen.

– Ruotsi on ollut edelläkävijä nettikaupassa, jonka ympärille on luontevasti kehitetty erilaisia maksusovelluksia. Tästä lähti liikkeelle myös Klarnan menestystarina, arvioi Deloitten yritysjärjestelypalveluista vastaava osakas Jan Söderholm.

Toiseksi eniten sijoituksia keräsi Suomi. Niiden arvo oli yhteensä 39,6 miljoonaa euroa. Kolmannelle sijalle nousseen Tanskan lukema oli 15,9 miljoonaa euroa. Kappalemääräisesti Tanskaan tehtiin Suomea enemmän sijoituksia.

Pankit vauhdittavat alan kehitystä

Pohjoismaiset pankit ovat tutkimuksen mukaan digitalisaation edelläkävijöitä, mikä on luonut hyvän kasvualustan finanssiteknologiayhtiöille.

Tutkimuksen mukaan pohjoismaisen rahoituksen osuus fintech-sijoituksista on noussut kolmessa vuodessa 56 prosentista 80 prosenttiin.

– Vuoden 2018 alussa voimaan tuleva PSD2 EU -maksupalveludirektiivi pakottaa pankit avaamaan ulkopuolisille palveluntarjoajille pääsyn pankin asiakkaiden tileihin ja maksuihin. Kiristyvä kilpailu ajaa pankit investoimaan digitaalisiin kanaviin ja uusin palveluratkaisuihin. Vastauksena näihin haasteisiin ja sääntelyyn pankit ovat kiinnostuneita fintechistä, kertoo Deloitten pankki- ja vakuutussektorin toimialajohtaja Ilkka Huikko.

Robert Jordas on koulutukseltaan näyttelijä, mutta hänestä tuli puutarhuri jo vuonna 2001. Nyt Robben Pikku Puutarha on digiajan yritys, joka teki miljoonadiilin Fujitsun kanssa ja tähtää maailmalle.

– Tulevaisuudessa puutarhuri voi vaikka Suomesta käsin ohjata tietokoneella puutarhaa, joka on toisessa maassa, Robert Jordas visioi – ja lisää, että totta kai paikan päällä pitää olla ihmisiä.

Jordas on tuottanut testikasvihuoneessa Lapinjärvellä Itä-Uudellamaalla jo useita eriä muun muassa minttua ja timjamia. Tuotanto-olot ovat tasaiset ledivaloineen sekä lämpöä ja kosteutta säätävine järjestelmineen. Taimia kasvatetaan jopa kuudessa tasossa päällekkäin ja loppukasvatus on neljässä kerroksessa.

– Tämä metodi sopii erityisesti suurkaupunkeihin ja mihin päin maailmaa tahansa, riippumatta siitä onko kylmää vai kuumaa, Jordas kuvailee.

– Laatu ja maku ovat paremmat, ja sato jopa 40 prosenttia suurempi, Robert Jordas kertoo.

High tech -viljely ottaa toisen digiloikan myöhemmin tänä vuonna, kun uusi Fujitsu-yhteistyön kasvihuone otetaan käyttöön.

Robben Pikku Puutarhalla on tuotannossa kaiken kaikkiaan noin 25 erilaista yrttiä ja salaattia.

Jari Lammassaari