Kevään kuntavaaleissa on ehdolla yhteensä 5947 yrittäjää.

Äänestäjillä on yrittäjäehdokkaissa nyt enemmän valinnanvaraa kuin viime vaaleissa vuonna 2012, sillä yrittäjien määrä puolueiden listoilla kasvoi 500 ehdokkaalla.

Yleisesti ottaen ehdokasjoukko kutistui. Viime vaaleissa ehdokkaita oli kaikkiaan 37 125, nyt heitä on 33 618 – noin 3500 vähemmän.

Puolueittain tarkasteltuna yrittäjäehdokkaiden osuus on suurin kokoomuksessa.

Pentikäinen: Yrittäjä osaa huolehtia elinvoiman vahvistumisesta

Kunnan tehtäväkenttä muuttuu merkittävästi vaalikauden puolivälissä. Uudelle kunnalle tulee tilaisuus panostaa aiempaa enemmän elinvoimaan ja elinkeinopolitiikkaan.

– Kannustan yrittäjiä ja yrittäjähenkisiä äänestämään yrittäjiä. On tärkeää, että valtuustoissa on mahdollisimman paljon yrittäjiä mahdollisimman monesta puolueesta. Yrittäjä osaa huolehtia siitä, että kunnan elinvoima vahvistuu, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tiedotteessa.

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkoi eilen ja jatkuu ensi viikon tiistaihin 9.4. asti. Vaalipäivä on sunnuntaina 9.4.

Lue ja katso myös Yrittäjäsanomien selvitys Tunnistaako puolueesi yrittäjän tarpeet? – Katso vertailu 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Kari Kivisaari sadattelee Maaseudun Tulevaisuudessa pakollisten korttien määrää ja uusimista viiden vuoden välein. Hänen yrityksensä seitsemällä työntekijällä on kuusi pakollista korttia: tulityökortti, työturvakortti, hätäensiapu, sähköturvallisuuskortti, puhdasvesikortti ja henkilökortti.

LVI-yrittäjä Kari Kivisaari kertoo, että hänellä itsellään on peräti 11 erilaista pätevyyttä.

”Meillä on yrityksessä kuorma-auto, joten kaikilla, jotka ajavat sitä, pitää olla ammattipätevyyskortti eli viisi erillistä pätevyyttä suoritettuna, Kivisaari sanoo Maaseudun Tulevaisuudessa.

Kivisaari harmittelee sitä, että kesätyöntekijän työkuntoon varustaminen tulee maksamaan yli tuhat euroa, kun työvaatteiden lisäksi pitää maksaa työturva- ja tulityökortit (kurssit 150€/kpl) ja päivien palkat sekä matka- ja päivärahakulut.

”Helpompaa on pian hankkia työvoimaa vuokrafirman välityksellä kuin työllistää suoraan”, Kivisaari toteaa.

Nuorten yrittäjien puheenjohtajaksi valittu Leo Kadieff tunnetaan Turussa kasvuyrittäjyyden puolestapuhujana. 33-vuotias Kadieff on ehtinyt vaikuttaa myös muualla päin Suomea toimivissa yritysverkostoissa, kuten opiskelijoiden Entrepreneurship Societyissä, yrityskiihdyttämöissä ja suurien yrittäjyyteen liittyvien tapahtumien tuottamisessa.

Kokemusta hänellä on myös opiskelijoiden ja tutkijoiden yrittäjyyttä edistävästä Boost Turku -järjestöstä ja sen kiihdytys-ohjelmasta Startup Journeystä. Ne tutustuttivat hänet järjestömaailmaan, ja sieltä Kadieff on hankkinut puheenjohtajakokemusta.

Yrittäjyys on kuitenkin ollut hänelle tuttu teema pienestä pitäen.

 – Olen yrittäjäperheestä ja sitä kautta olen tutustunut yrittäjyyteen.

Kadieffilla onkin jo kokemusta useasta omasta yrityksestä. Viimeiset kolme–neljä vuotta hän on viettänyt omien sanojensa mukaan startup- ja IT-kuplassa.

Parhaillaan hän työskentelee Turun yliopiston Aerobiologian yksiköille ja auttaa heitä liiketoiminnallisen tutkimuksen tekemisessä ja tuotteistamisessa. Työssään hän on vahvistanut erityisosaamistaan startup-maailman yhdistämisestä korkeakoulujen toimintaan.

– Turun yliopisto on ottanut strategiakseen olla yrittäjämäisin yliopisto Suomessa. Tutkimuksen ja osaamisen kaupallistamisessa on kuitenkin vielä paljon kehitettävää.

Vuosittain yliopiston innovaatiopalvelut saavat tutkijoilta kymmeniä tutkimukseen perustuvia liike-ideoita. Oikeiden yrittäjien käsissä ne voisivat olla menestys, mutta usein tahot ja osaaminen eivät kohtaa, Kadieff kertoo.

Tähän tarpeeseen hän vastaa. Hän auttaa yliopistoa puhumaan yrittäjien kieltä ja avaa yrittäjille, millaista osaamista Suomen korkeakouluissa on.

Parhaillaan hän pyrkii törmäyttämään Norkko.fi -tiedotuspalvelua lääkefirmojen kanssa. Kyseessä on siitepölykartta, joka näyttää siitepölyn määrän kilometrin ja tunnin tarkkuudella.

Sen avulla lääkefirmat voisivat ennustaa, missä päin maata asiakas tarvitsee histamiinia. Asiakas puolestaan voisi tilata lääkkeet kotiinsa jo etukäteen ennen oireita, Kadieff visioi.

– Haluamme luoda yliopistojen tutkimuksen kaupallistamiseen mallin, jota myös muut yliopistot voivat hyödyntää. Teemme kokeilua, kuinka tästä tehdään stanfordmainen tai cambridgemainen yliopisto, jossa kuhisee yhtä paljon liikemiehiä kuin akateemikoita. Kumpikin puoli hyötyy toisistaan.

Tavoitteena tuoda yrittäjäsukupolvet yhteen

Pari viikkoa sitten Kadieff valittiin nuorten yrittäjien valiokunnan puheenjohtajaksi. Ensitapaamisessaan tuore valiokunta kiteytti tulevan kaksivuotiskauden tärkeimmät tavoitteet.

Olennaiseksi teemaksi nousi niiden tekijöiden tunnistaminen, jotka saisivat nuoremman sukupolven yrittäjät mukaan yrittäjäjärjestön toimintaan.

Kadieffin mukaan ongelmana on, että nuori digitaalinen sukupolvi näkee järjestön hieman vanhanaikaisena.

– Juristipalvelut ja vuosittaiset risteilyt, niitä saa muualtakin. Järjestö ei ole pystynyt erottautumaan tuottamallaan arvolla, Kadieff arvioi.

Hänen ja valiokunnan mukaan lisäarvoa tulisikin hakea uusilla palveluilla, jotta ikääntyvää jäsenkuntaa saataisiin uudistettua. Tärkeää olisi tunnistaa uudet jäsenet ja heidän tarpeensa.

– Nuorilla yrittäjillä ei välttämättä ole touchia vakiintuneempiin yrittäjiin tai siihen, mitä voitaisiin tehdä yhdessä.

Niinpä Kadieff suunnittelee Nuorten Yrittäjien valiokunnan kanssa innovatiivisten kasvuhalukkaiden nuorten yrittäjien törmäyttämistä perinteisen polven yritysten kanssa. Nuorten energia ja vanhempien yrittäjien kokemus halutaan tuoda yhteen.

– Haluamme näyttää, etteivät milleniaalit ole laiskiaisia, vaan heillä on omat toimintatavat tehdä töitä. Kun heidät päästää vakiintuneiden yrityksen toimintapiiriin, kumpikin osapuoli oppii.

Tuomalla heidät yhteen voisi syntyä myös uudenlaista synergiaa esimerkiksi omistajanvaihdoksiin.

– Haluamme järjestää kohtaamisia, kuten jatkajatapaamisia, Kadieff tiivistää.

Uusien yhteisöjen luomiseksi tarvitaan Nuorten Yrittäjien valiokunnan mukaan myös uusia luovia viestintätapoja, joilla sivalletaan muun massan läpi.

Silja Eisto

Viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen euron setelit on uusittu jo aiemmin. Nyt uudistusvuorossa on 50 euron seteli, joka on seteleistä käytetyin.

Tiistaina 4. huhtikuuta koko euroalueella otetaan käyttöön uusi 50 euron seteli. Myös vanhat setelit ovat yhä käytössä uudistuksen jälkeen.

Seteleitä uusitaan, jotta niitä on entistä vaikeampi väärentää.

Uudessa 50 euron setelissä on muun muassa paranneltu hologrammia. Siinä on kasvoikkuna, joka näkyy setelin molemmilta puolilta.

Samaa kasvokuvaa on käytetty myös vesileimassa. Uusissa seteleissä on hohtava numero, joka vaihtaa seteliä kallisteltaessa väriä vihreästä siniseen.

Setelin aitouden voi varmistaa tunnustelemalla, katselemalla ja kallistelemalla. Setelissä on kohokuvio, joka tuntuu setelin pinnassa. Kun seteliä katsoo valoa vasten, siitä erottuu kasvokuvaikkuna, kasvokuvavesileima ja turvalanka. Setelin sinivihreässä hohtavassa numerossa valojuova liikkuu ylös ja alas.

Suomen Yrittäjien käynnistämä SME x Startup on Suomen ensimmäinen pk-yritysten ja startup-yritysten törmäytysohjelma. Siitä hyötyvät niin pk-yritykset kuin startupit.

Miksi pk-yrityksen kannattaa kiinnostua? Törmäytyksen avulla uudistetaan yrityksen toimintaa ja luodaan uutta kasvua. Startupit tuovat uusia ideoita, digitaalisia innovaatioita ja liiketoimintamalleja perinteisille toimialoille.

Startupit puolestaan voivat esimerkiksi testata tuotteen tai palvelun toimivuutta pk-yritysten valmiin asiakaskunnan avulla sekä kiihdyttää kasvua ja tuotekehitystä. Ne voivat myös hankkia alkuvaiheen rahoitusta kasvuhaluisilta pk-yrityksiltä.

SME x Startup -törmäytysohjelma alkaa Helsingissä 4.5.2017 Arctic15-tapahtumassa. Kyseessä on ainutlaatuinen tilaisuus niin pk-yrityksille kuin startupeille tavata uudistushenkisiä yrityksiä, saada uutta virtaa omaan bisnekseen ja toisilta yrittäjiltä vinkkejä oman firman kasvattamiseen.

Uusiin nettisivuihin voi tutustua täällä.

– Tavoitteenamme on vahvistaa ennen kaikkea yleistä tietoisuutta yhteistyön hyödyistä ja mahdollisuuksista sekä startup- että pk-yrittäjien keskuudessa. Viestintä onkin työssämme isossa roolissa”, toteaa Suomen Yrittäjien startup-operaatioista vastaava järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä.

– Lähdemme rohkeasti kokeilemaan erilaisia tapoja törmäyttää startupeja ja pk-yrityksiä. Yhtä ainoaa oikeaa keinoa ei ole, koska yritysten tarpeet ja profiilit vaihtelevat suuresti. Tarvitsemme arsenaaliimme niin isoja kuin pieniä instrumentteja, Mikkilä sanoo.

– Yrittäjyyden muotojen kehittyessä on tärkeätä, että pyrimme rakentamaan vahvempia siteitä myös uuden aallon startupien, kasvuyritysten ja vakiintuneempien pk-yritysten välille. Sillanrakentajan rooli sopii meille paremmin kuin hyvin”, kommentoi Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja, Feedbackly-startupin perustaja Jaakko Männistö.  

– Suomen Yrittäjät on aina yhdistänyt yrittäjiä eri alueilta, taustoista, toimialoilta ja kehitysvaiheista. Näin on oltava myös jatkossa, sillä yrittäjyys on yritystoiminnasta riippumatta vahva yrittäjiä yhdistävä tekijä, Männistö muistuttaa.

Ilkka Lavas yrittäjäenkelinä

Sarjayrittäjä Ilkka Lavas kannustaa pk-yrityksiä ottamaan oppia startupeilta – ja päinvastoin.

Muun muassa City-lehden omistajana tunnettu Ilkka Lavas on mukana yrittäjäenkelinä SME x Startup -projektissa.  Lavas on myös pitchaajana Arctic 15 –tapahtumassa eli vetämässä tilannetta, jossa nuori kasvuyritys pitää parin minuutin esittely- ja myyntipuheen.

– Pk-yrityksen yksi kasvun mahdollisuus on myydä nykyisille asiakkailleen enemmän. Kasvuhakuisen pk-yrityksen yksi mahdollisuus on sijoittaa startuppeihin ja sitä kautta oppia niiltä. Usein pk-yrityksissä on sitä osaamista ja resursseja, mitä startup tarvitsee ja startupissa on sitä osaamista ja kulttuuria, mitä isompi pk-yritys tarvitsee pysyäkseen uudistumiskykyisenä, Ilkka Lavas kuvailee.

Hän muistuttaa, että jopa Facebook ja Google ostavat startuppeja saadakseen osaamista.

Ilkka Lavas aloitti yrittäjänä 17-vuotiaana. Nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin hän on noin 100 ihmistä työllistävä sarjayrittäjä. Lavaksen tunnetuimpia yrityksiä ovat City-lehti, verkkopalveluita suunnitteleva W3 Group Finland, mainosverkosto Improve Media, suomikauppa.fi ja suosittu ilmainensanakirja.fi.

– Nuorena minulla oli muutamia kokeneita yrittäjiä joilta kyselin asioita ja sain vinkkejä ihan yrityksen perustamisesta lähtien, Lavas muistelee.

– Kasvuyrityksen kysymykset ovat ihan erilaisia kuin vakiintuneen. Kasvuyrityksissä haasteita tuovat yrityksen henkilöstö ja rekrytointi sekä kasvun rahoitus. Myös kansainvälistyminen tuo paljon uutta opittavaa. Kysyminen kannattaa aina eikä se maksa mitään, Lavas neuvoo.

Jari Lammassaari

Suomen Yrittäjien jakamat yrittäjäpalkinnot ovat menneet vuosien varrella oikeisiin osoitteisiin, kertoo Taloustutkimus Oy:n tekemä tutkimus.

SY ja sen edeltäjät ovat myöntäneet vuosittain valtakunnallisesti palkintoja menestyvän liiketoiminnan pyörittäjille lähes 50 vuoden ajan. Tuona aikana tunnustusta on saanut kaikkiaan 213 yritystä, joista kolme neljästä toimii edelleen.

– Yritykset ovat olleet hyviä paitsi palkinnon saamisen hetkellä, mutta ovat olleet sitä myös 10–20 vuotta sen jälkeenkin, toteaa tutkimusjohtaja Pasi Holm.

Pasi Holm puhui lehdistölle maanantaina Suomalainen yrittäjyys -tilaisuudessa Helsingissä.

Taantumasta huolimatta palkitut pärjäävät

Palkitut yritykset olivat myös selvinneet vain pienen notkahduksen jälkeen nousujohteisesti vuoden 2008 finanssikriisistä työllisyyskehityksellä mitattuna.

– Keskiarvona palkitut yritykset ovat pärjänneet tosi paljon paremmin, kuin kaikki yritykset keskimäärin vastaavana aikana, Holm taustoittaa.

Palkittujen yritysten liikevoitot olivat hyvinä aikoina keskimäärin 10 prosentissa. Vuoden 2015 laskelmien mukaan ne yltävät noin viiden prosentin tienoille.

– Liikevoitot ovat puolittuneet hitaan kasvun aikana. Taso on kuitenkin hyvä, Holm sanoo.

EU:n heikko talouskasvu on merkittävin vaikuttaja

Palkittujen yritysten edustajia osallistui kyselyyn, jossa tiedusteltiin, mikä heitä huolettaa eniten seuraavien viiden vuoden aikana. Ehdottomasti suosituin vastaus oli Euroopan unionin hidas talouskasvu.

– EU:hun ei uskota kasvumielessä, sieltä pulpahtaa aina joku kriisi esille. Toisena on työpaikoilla sopiminen työehdoista ja kolmantena koneiden ja laitteiden välinen internet [IOT -Internet of things].

Italia uhkaamaan EU:n talouskasvua?

Tilaisuudessa myös puhunut valtiovarainministeriön pitkäaikainen virkamies, eläkkeellä oleva ministeri Raimo Sailas syventyi tarkemmin talouskehityksen kysymysmerkkeihin.

– Yksi näistä on Donald Trump, jonka talouspoliittisessa ajattelussa on vahva protektionistinen viritys. En tiedä onko Trump historiaa lukenut, mutta 1930-luvun pula-aika oli seurausta sellaisesta politiikasta, jota Trumpkin on kannattanut. Pula-ajasta päästiin ohi vasta toisen maailmansodan sytyttyä, Sailas vertasi.

Sailas näki palkittujen yrittäjien tavoin Euroopan unionin vaatimattoman kasvun jarruna myös kotimaiselle kasvulle ja ennusti myös jo seuraavaa eurokriisiä.

EU näyttää voimattomalta, saamattomalta ja kyvyttömältä nopeisiin ratkaisuihin, Sailas arvioi.

– Kreikka tarvitsee pian rahaa, mutta euroalueen tulevaisuuden suurin riski on Italia. Se on horjuvassa tilassa ja maan bruttokansantuote per capita on pienempi kuin ennen euron syntymää.

Palkituissa yrityksissä uskotaan vahvaan kasvuun

Pasi Holmin mukaan Taloustutkimuksen tekemän kyselyn oleellisin asia lienee se, että lähes puolet palkituista yrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan yli 20 prosenttia seuraavien neljän vuoden aikana.

Taloustutkimus otti kyselyssä aikaikkunaksi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ilmoittaman merkkivuoden 2020, johon mennessä valtion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

– Ajattelimme, että voivatko palkitut yrittäjät vastata tähän mitenkään. Kävi ilmi, että 60 prosenttia heistä uskoo talouden kääntyneen kasvuun. Vajaa puolet arvioi oman toimialan päässeen kasvu-uralle.

Kone- ja laiteinvestoinnit luomaan työpaikkoja?

Palkittujen yritysten edustajat näyttävät kokonaisuutena hyvin optimistisilta, Holm tulkitsee.

Lähes puolet ajattelee henkilökunnan kasvavan yli 50 prosenttia. Samoin lähes puolet uskoo yrityksen kone- ja laiteinvestointien kasvava yli viisi prosenttia.

– Niiden tasohan on pysynyt vakiotasolla, ne eivät ole kasvaneet ollenkaan viimeiseen 3–4 vuoteen. Viisi prosenttia neljän vuoden aikana merkitsee yli prosenttia työllisyyden kasvuun. Jos tämä toteutuisi yksityisen sektorin osalta laajemminkin, niin Suomessa yksityinen sektori työllistää 1,6 miljoonaa työntekijää niin prosentti olisi aina 16 000 työntekijää lisää.

Yrittäjäpalkinto lisää motivaatiota

Taloustutkimus kysyi sitäkin, että edistikö valtakunnallinen yrittäjäpalkinto menestymistä. Puolet vastaajista oli tätä mieltä.

– Yrittäjät kertovat, että palkinto lisää motivaatiota, puolet arvioivat sen lisäävän menestystä. He ovat myös kokeneet tunnettavuuden lisääntyneen sidosryhmissä ja asiakkaiden keskuudessa, Holm kertoo.

Taloustutkimuksen tämän vuoden tammikuussa tekemään kyselyyn vastasi 50 yrittäjäpalkitun yrityksen edustajaa.

*Uutista päivitetty klo 16:40 – Lisätty Raimo Sailaksen kommentit

Juhani Ojalehto

juhani.ojalehto@yrittajat.fi

Saija Saarnisto lauloi viime perjantain jaksossa kappaleen Olet mun kaikuluotain. Kappaleen on suomeksi tehnyt tunnetuksi myös Ville Valo.

Voice of Finlandin semifinaali nähdään perjantaina 7. huhtikuuta klo 20 alkaen Nelosella. Äänestys on käynnissä jo nyt ja sen tulos vaikuttaa siihen, kuka pääsee finaaliin. Saijaa voi äänestää lähettämällä tekstiviestin 16 numeroon 17224 tai soittamalla numeroon 0700 79256. Äänestää voi myös verkossa.

– Olen aina jännittänyt kamalasti esiintymistä, paljasti Saija Saarnisto Yrittäjäsanomille tammikuussa, jolloin hänestä tuli kertaheitolla kilpailun tähti.

Saija lauloi koskettavasti kappaleen The Autumn Leaves Eva Cassidyn versiota mukaillen.

– Minun pitää takoa päähäni, että olen hyvä, Saija sanoi vielä viime perjantaina tiedotusvälineille.

Saija Saarnistolla ei ole juuri keikkailukokemusta, vaan hän on esiintynyt lähinnä peruskoulun ja Keski-Pohjanmaan opiston juhlissa.

– Joulukuussa 2015 minua pyydettiin esiintymään 30-vuotisjuhliin Kokkolan Rokkikouluun, jossa olen aloittanut ensimmäiset lauluopintoni, Saija kertoi tammikuussa Yrittäjäsanomien haastattelussa.

– Ajattelin silloin, että jos tästä selviän, haen Voice of Finlandiin. Selvisin, hain ja tässä sitä nyt ollaan!

Isän kanssa esiintymässä omassa pizzeriassa

Laulaminen ja soittaminen olivat Saarniston lapsuudenkodissa aina vahvasti läsnä arjessa.

– Isäni on aina ollut hyvin musikaalinen, soittanut kitaraa ja laulanut. Omistimme Kokkolassa pizzerian, Pizza Mestan, jossa myös esiinnyin asiakkaille isäni kanssa.

Saarnisto valmistui merkonomi-ylioppilaaksi vuonna 2011.

Ennen Keski-Pohjanmaan Yrittäjiä hän ollut töissä Kokkolan elinkeinoyhtiössä. Lauluopintojaan hän on jatkanut opistotasoisesti siinä sivussa.

Turkiselinkeino työllistää hyvin maahanmuuttajia, kertoo alan edunvalvonta- ja koulutusjärjestö ProFur tiedotteessaan.

ProFurin mukaan maahanmuuttoperäinen työvoima paikkaa maalta kaupunkeihin muuttavan työvoiman jättämää aukkoa. Maahanmuuttajien osuus turkistilojen työvoimasta kasvaa kausiluonteisella alalla erityisesti kiireisimpinä aikoina.

– Työvoiman siirtyminen maalta kaupunkeihin asettaa monet tuottajat kiperän kysymyksen eteen: miten kattaa tilojen kausittainen työvoimatarve ja samalla turvata vakituisten työntekijöiden työpaikat? Monet tuottajat ovat löytäneet vastauksen osittain maahanmuuttajapohjaisesta työvoimasta, Suomen Turkiseläinten kasvattajain liiton toiminnanjohtaja Marja Tiura toteaa tiedotteessa.

Alan ulkomaiset osaajat tulevat erityisesti Virosta ja Unkarista. Osa maahantulijoista jää maakuntiin pysyvästi.

Turkisala kasvoi alkuvuonna

Turkistalous työllistää Suomessa 17 500 henkilöä.  Pellervon taloustutkimuksen mukaan elinkeinon tuottamia veroja maksetaan eniten Uudessakaarlepyyssä, jossa turkiselinkeino muodostaa lähes 14 prosenttia kunnan verokertymästä. Seuraavaksi suurimmat verotulot ovat Evijärvellä, Kaustisella, Halsualla ja Lappajärvellä.

Turkisten kysyntä on tänä vuonna kasvussa ja niiden hinnat nousivat vuoden ensimmäisessä huutokaupassa 30 prosenttia viime vuodesta. Alan viennin arvo vuonna 2015 oli 611 miljoonaa euroa.

Yrittäjäsanomat

Kuluvan viikon aikana on ehditty perustaa jo 278 uutta yritystä.

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi katsoa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus@yrittajat.fiYrittäjäsanomat

Teknologiajätti Microsoftin tänään julkaisema pk-yritystutkimus on joiltain osin erilinjainen Suomen Yrittäjien vuosittain julkaiseman pk-yritysbarometrin kanssa.

Suurimmalla osalla suomalaisista pk-yrityksistä ei ole kiinnostusta kasvuun tai innovaatioihin verrattuna eurooppalaisiin yrityksiin, Microsoft tulkitsi tutkimustaan tiedotteessa. Tutkimuksesta uutisoi muun muassa Kauppalehti.

Yrittäjäjärjestön maaliskuussa julkaiseman vuoden ensimmäisen barometrin mukaan tasan puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä ovat kiinnostuneita kasvusta joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan. 52 prosenttia pk-yrityksistä odotti barometrissä liikevaihtonsa kasvavan.

"Rakenteissa pahoja kasvun jarruja"

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala tulkitsee Microsoftin laimean kasvuhalukkuuden tulosta sillä, että yritysten odottamat työelämän uudistukset ovat tekemättä.

– Työmarkkinarakenteissa on pahoja kasvun jarruja, Neimala toteaa.

– Sekä Microsoftin tutkimuksesta ja SY:n pk-yritysbarometristä voisi vetää sen johtopäätöksen, ettei Suomi pärjää kasvun kannusteissa eurooppalaisella pelikentällä riittävän hyvin, täydentää yrittäjäjärjestön ekonomisti Petri Malinen.

Digitalisaation perusasiat ovat yrityksissä kunnossa

Microsoftin mukaan suomalaisyritykset tuntevat teknologian tarjoamat mahdollisuudet hyvin eurooppalaisessa mittakaavassa, mutta eivät uskalla investoida niihin.

Vain 29 prosenttia vastanneista arvioi, että yrityksen IT-investoinnit kasvavat tulevana vuonna. Suomalaisyrityksissä myös työskennellään vanhenevilla laitteilla: 57 prosenttia käytössä olevista laitteista on yli kolme vuotta vanhoja.

– Kun itse selvitämme esimerkiksi yritysten digi-intoa, tulos näyttää samalta, yrittäjien Antti Neimala myöntää.

Barometri kertoo, että 72 prosenttia yrityksistä aikoo yleisesti tehdä investointeja liiketoimintaansa.

Investointien jääminen vähiin ei merkitse sitä, että suomalaisyritykset olisivat eurooppalaisittain takamatkalla.

Tietoliikenneyhtiö Elisan ja Suomen Yrittäjien viimevuotisesta kyselystä selviää, että digitalisaation perusasiat ovat kunnossa, kuten lisääntynyt älypuhelimen ja etäyhteyden käyttö. Erityisesti digitaalisessa markkinoinnissa on menty eteenpäin. Sama kysely vakuuttaa, että pienet ja keskisuuret yritykset hakevat kasvua voimakkaasti digitalisoinnin kautta. Kyselyyn vastasi 730 pk-yritystä.

Microsoftin tutkimuksessa oli mukana 13 000 yritystä koko Euroopasta ja 500 yritystä Suomesta.

Juhani Ojalehto

juhani.ojalehto@yrittajat.fi

Hallitus on päässyt sopuun sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa yhtenä keinona olevan valinnanvapauslainsäädännön yksityiskohdista.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) kertoo, että valinnanvapauslaki tulee voimaan tammikuussa 2019. Valinnanvapauteen tulee kuitenkin porrastus, joka tarkoittaa, että toimintavalmiit maakunnat voivat aloittaa valinnanvapauden soveltamisen puoli vuotta aiemmin.

Maakunnat, joissa valmistelu on kesken, voivat puolestaan hakea lykkäystä lain käyttöönottoon.

Yrittäjäsanomat

Viranomaiset ja yritykset ovat yhdistäneet voimansa uudella tavalla kiristyshaittaohjelmien torjumiseksi. Asiasta tiedottaa Keskusrikospoliisi Krp.

Krp on mukana EU:n poliisiviranomaisen Europolin vetämässä No more ransom! [=ei enää lunnaita] –kampanjassa, jolla pyritään ehkäisemään kiristyshaittaohjelmia vahinkoineen.

Kampanjan nettisivuille [linkki] on laitettu tarjolle lähes neljäkymmentä sovellusta, joilla tiedossa olevan haittaohjelman voi purkaa. Sivusto on englanninkielinen.

Varmuuskopioi tiedostosi

Yritykselle kiristyshaittaohjelma voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa ja pahimmassa tapauksessa pysäyttää koko sen toiminnan.

– Älä ole koskaan yhden kortin varassa, vaan tee tärkeistä tiedostoista varmuuskopiot, jotka ovat fyysisesti ja siitä verkkoarkkitehtuurista irrallisena, jossa toimit. Älä ole myöskään yhden tietokoneen varassa ja päivitä säännöllisesti ohjelmistot, neuvoo rikosylikomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisin Kyberrikostorjuntakeskuksesta.

Kiristyshaittaohjelma estää pääsyn tiedostoihin

Kiristyshaittaohjelma eli ransomware on haittaohjelma, joka salakirjoittaa eli kryptaa tietokoneen tiedostot niin, etteivät ne ole enää käytettävissä. Tietokoneen käyttäjä ei siis pääse käsiksi tietoihinsa.

Tämän tehtyään ohjelma kiristää rahaa tiedostojen avaamista vastaan. Yleensä haittaohjelma huomataan vasta tässä vaiheessa.

– Lunnaita ei kannata koskaan maksaa, sillä niiden maksaminen rahoittaa ja tukee rikollista toimintaa. Samalla osoitat rikollisille, että heidän toimintatapa on kannattava, sanoo Piiroinen.

Haittaohjelma saadaan tietokoneelle yleensä sähköpostin liitetiedostosta tai lataamalla jokin epämääräinen ohjelma, joka sisältää haittaohjelmakoodia. Kiristyshaittaohjelman voi saada myös haitallista linkkiä klikkaamalla.

Yrittäjäsanomat

Liian pienellä työtulolla myös sosiaaliturva jää heikoksi. Yrittäjän ilmoittama työtulo vaikuttaa paitsi kertyvän eläkkeen määrään myös muuhun sosiaaliturvaan. Jos tulon arvioi liian alhaiseksi, sairauspäiväraha jää pieneksi eikä ansiosidonnaista työttömyysturvaa kerry ollenkaan. Ilmarisen mukaan uusi osittainen vanhuuseläke kiinnostaa myös yrittäjiä.

Keskimääräisellä 23 900 euron vuosityötulolla eli noin 1 990 euron kuukausitulolla YEL-maksun suuruudeksi muodostuu noin 480 euroa kuukaudessa. Tästä kertyy 40 vuoden työuran jälkeen vanhuuseläkettä noin 1 135 euroa kuukaudessa.

– YEL-työtulon korottaminen vasta vanhempana juuri ennen eläkkeelle jäämistä ei nosta kertynyttä eläkettä merkittävästi. Eläkeuudistuksen jälkeen niin sanottu superkarttuma eli viimeisten vuosien suurempi eläkekertymä poistuu, ja jatkossa eläkettä kertyy myös vanhemmassa iässä 1,5 prosenttia, sanoo YEL-asiantuntija Mari Sorvali Ilmarisesta.

Vuonna 2017 YEL-työtulon alaraja on 7 645,25 euroa ja yläraja 173 625 euroa. YEL-työtulo on summa, jonka yrittäjä voisi maksaa palkkana yhden vuoden aikana jollekulle samaa työtä tekevälle.

Ilmarisella on yli 60 000 yrittäjäasiakasta. Yrittäjien ilmoittama keskimääräinen työtulo on viime vuodesta laskenut noin 300 eurolla. Yrittäjistä yli 7 000 on määritellyt YEL-työtulonsa vain minimiin.

– Jos yrittäjä sairastuu, Kela laskee päivärahan keskimääräisen vuotuisen työtulon perusteella. Minimityötulolla sairauspäiväraha jää 18 euroon päivässä. Tällöin yrittäjällä ei myöskään ole oikeutta työttömyysturvaan, Sorvali muistuttaa.

Työttömyysturvan päivärahan kerryttämiseksi vuosityötulon on oltava vähintään 12 564 euroa vuonna 2017.

Päätoimiselle yrittäjälle suositellaan työtulon asettamista vähintään 20 000–30 000 euroon. Sillä varmistaa itselleen kohtuullisen eläke- ja sosiaaliturvan. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjällä on myös työkyvyttömyyden uhatessa oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tai jos yrittäjä menehtyy, voi hänen perheensä saada perhe-eläkettä tai leskeneläkettä.

Eläkkeeseen voi saada lykkäyskorotuksen – Osittainen vanhuuseläke kiinnostaa

Yrittäjä voi siirtyä vanhuuseläkkeelle seuraavan kuukauden alusta, kun on täyttänyt alimman vanhuuseläkeikänsä. Yritystoiminnan ei tarvitse päättyä. Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä myös myöhemmin.

Jos eläkettä ei ota maksuun heti vanhuuseläkeiän alarajalla, saa eläkkeeseen 0,4 prosentin lykkäyskorotuksen jokaiselta kuukaudelta sen jälkeen.

Vuoden alusta voimaan astuneen eläkeuudistuksen yhteydessä käyttöön otettu osittainen varhennettu vanhuuseläke koskee myös yrittäjiä. Osittaisella vanhuuseläkkeellä yrittäjä voi itse päättää, kuinka paljon tekee töitä eläkkeen rinnalla tai lopettaako työnteon kokonaan.

Osittaiselle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä vähintään 61-vuotiaana. Eläkkeen määrä on joko 25 tai 50 prosenttia karttuneesta eläkkeestä. Se lasketaan siitä eläkkeestä, joka on kertynyt eläkkeelle jäämistä edeltävän vuoden loppuun mennessä.

– Osittainen vanhuuseläke on ollut erittäin suosittu myös yrittäjien keskuudessa. Kaikkiaan siitä on tehty jo yli 1200 hakemusta tänä vuonna. Noin 23 prosenttia hakijoista on ollut yrittäjiä, kertoo osastopäällikkö Nina Bruun Ilmarisesta.

Osittainen vanhuuseläke vähentää lopullisen vanhuuseläkkeen määrää riippuen siitä, minkä ikäisenä sen ottaa.

Yrittäjäsanomat

Porilainen yrittäjä kertoi Yrittäjäsanomille saaneensa alkuviikosta puhelun 09-alkuisesta numerosta. Soittaja puhui epäselvää englantia. Huijari pyrkii nauhoittamaan myöntävän vastauksen. Soittaja aloitti kysymällä ”are you fine” [miten voitte].

– Soittaja kysyi moneen kertaa, että ”can you hear me” [kuuletko minua]. Heti soi vähän kellot tämän ”can you hear me” -kysymyksen kanssa, kun olin kuullut tästä aiemmin, AV-Markkinointi Studiot 2001 Oy:n toimitusjohtaja Mika Borgersen kertoo.

Hän oli kuullut, että samanlaisia puheluita on soitettu yrittäjille huijausmielessä +44-alkuisesta suuntanumerosta.

– Sitten sanoin ”No”, ja laitoin luurin kiinni ja totesin sitten, ettei soittanut perään. Ei varmaan ollut mitään tärkeää. Laitoin numeron sitten estetyksi numeroksi.

Mika Borgersenille ei käynyt ilmi, mitä soittaja yritti myydä.

– Hän yritti onkia yes-sanaa sieltä. Tekisi siitä nauhoitteen. On todella ikävää tällainen, että joutuu epäilemään joka soittoa joka tulee ulkomailta.

Yrittäjä Juha Jousi kertoi reilu kaksi viikkoa sitten Yrittäjäsanomille samaisesta huijauksesta, tosin numero oli ulkomaalainen. Silloin puhelu eteni niin, että soittaja esitti tilausehdotuksen, johon vastaaja todennäköisesti sanoo, ei.

– Tämän äänitteen ”yes” leikataan irti ja miksataan tilausäänitteen nauhalle, jolloin asiakas ei voisi väittää, ettei olisi tilannut tuotetta, Jousi kuvaili.

Lasku tulee Jousen mukaan sähköpostiin välittömästi, eikä yhteystietoja sen perumiseksi löydy. Sähköpostiin ei joko voi vastata tai kukaan ei vastaa palautteeseen.

Yrittäjälle tullut useita puhelinhuijauksia

Borgersen ei yleensä vastaa Englannista tuleviin puheluihin, sillä hän on saanut aiemmin useita huijauspuheluja, joissa naishenkilö on soittanut epäselvästi puhuen ja pian puhelu on mennyt poikki.

– Sen huomaa heti, että siinä keskustelussa ei ole mitään tolkkua. Odottavat, että soittaa heille takaisin, ja sitten puhelu maksaa paljon.

Yrittäjällä on bändiharrastus, johon liittyen tulee ulkomailta välillä soittoja.

Borgersen on kuullut ”can you hear me” -huijauksesta varoittavien viestien leviämisestä nuorten whatsapp-ketjuissa.

Toimiiko äänite todisteena oikeudessa?

Kysymys siitä, voisiko tällainen nauhoite toimia todisteena oikeudessa, on Suomen Yrittäjien lainopillisen asiamiehen Atte Rytkösen mukaan osittain monitulkintainen.

– Oikeudessa näyttövelvollisuus on lähtökohtaisesti sopimukseen vetoavalla osapuolella ja sinänsä on mahdollista, että joku yrittäisi tällaista nauhaa näyttövelvollisuuden täyttääkseen käyttää. Mikäli nauhoite on muokattu, syyllistyisi nauhaa käyttävä tällöin kuitenkin vähintään asiakirjaväärennökseen ja väärän todistuksen antamiseen sekä mahdollisesti myös petoksen yritykseen.

Kerro tarinasi

Pyydämme lukijoita kertomaan, jos olette saaneet "can you hear me" -tyyppisiä huijauspuheluita. Laitathan viestiä: .

Riikka Koskenranta

Vientikauppaan liittyvät riskit johtuvat tavallisimmin asiakkaan maksukyvyttömyydestä, maksuhaluttomuudesta tai yrityksen sijaintimaasta. Tiedot perustuvat helmikuussa julkaistuun Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometriin.

Finnveran rahoituspäällikkö Maria Frosterus kehottaa etenkin vientiä suunnittelevia yrityksiä tutustumaan vientikaupan riskienhallintaan, sillä yksi luottotappio voi pahimmillaan vaarantaa koko yrityksen tulevaisuuden.

– Takuumaksut ovat aika pieniä, jos verrataan siihen, miten isoja tappioita yritykselle voi tulla ilman saatavien vakuuttamista. Mitä suurempi kauppa ja mahdollinen tappio on, sitä tärkeämpää on saatavien suojaaminen, Frosterus sanoo.

Pk-yritysten kannattaa käydä kauppaa turvatuin maksuehdoin tai suojata myyntisaatavansa välttyäkseen luottotappioilta. Frosteruksen mukaan viejän on syytä pyytää rahoittajalta arvio suojautumisen kustannuksista ja sisällyttää se katteeseen.

Yleisimmät tavat suojautua ovat luottovakuutus, remburssi ja vekselitakuu. Ne ovat toimintamekanismeiltaan erilaisia ja soveltuvat hieman erilaisiin kauppoihin.

– Keskeistä on, että rahoitus suunnitellaan hyvissä ajoin ennen vientikauppaa. Näin pystytään valitsemaan kuhunkin kauppaan sopiva maksutapa.

Suojautumisen hyötyjä ei tunnisteta

Maria Frosteruksen mukaan suojautumisen tuomat hyödyt ovat jääneet joillekin yrittäjille ja yrityksille tuntemattomiksi.

– Vakuutusta ei koeta tarpeelliseksi, koska asiakkaan maksuhistoria on ollut hyvä tai koska ostaja on iso yhtiö. Varovaisimmat viejät toimittavat tavaraa vain ennakkomaksulla, mutta tällä maksutavalla kauppakoot ja myyntivolyymi kokonaisuudessaan tulevat nopeasti vastaan, Frosterus sanoo.

Tyypillinen ostajan esittämä syy maksuhaluttomuudelle on ostajan omien saatavien viipyminen loppuasiakkaalta.

Uhkaako vientimaassa poliittinen riski?

Poliittinen riski voi tuoda kauppaan odottamattomia mutkia. Riippuu täysin yrityksestä, paljonko yksittäinen yritys voi kantaa riskiä taseessaan.

– Vaikka kauppakumppani olisi vanha ja luotettava, vientimaa saattaa kuulua poliittisen riskin maihin. Tällöin kaupantekoon saattaa tulla yllättäviä mutkia matkaan, kertoo Finnveran rahoituspäällikkö Markku Olli.

Hänen mukaansa poliittinen riski realisoitui kaupallisena riskinä esimerkiksi Venäjällä pari vuotta sitten, kun rupla devalvoitui. Öljyn hinnan laskusta aiheutunut ruplan syöksykierre aiheutti kovia kolauksia Venäjällä toimiville suomalaisyhtiöille ja niiden asiakkaille.

– Tavallisimmat poliittiset riskit liittyvät luottovaluutan siirron rajoituksiin, velkojen vakauttamiseen ja sotaan tai kapinaan.

Yrittäjäsanomat

– Tänä vuonna 20 prosenttia kaikista maailman markkinajohtajista menettää ykköstilansa yrityksille, jotka on perustettu vuoden 2000 jälkeen, herätteli kuulijoitaan Innokampuksen toimitusjohtaja ja perustaja Rami Saarniaho.

Yrittäjän digikoulu tuo digitalisaation yrittäjän luo erittäin käytännönläheisesti ja esimerkkien kera. Yrittäjän digikoulun mahdollistavat Reboot Finland -hanke ja Suomen Yrittäjät. Nuorten ajatushautomo ja kiihdyttämöverkosto Innokampus Oy organisoi koulut eri paikkakunnille.

Reboot Finland on työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja Finpron hanke, jonka tarkoitus on uudistaa Suomi digiaikaan.

”Tervetuloa myös digitumpelot!”

Innokampuksen nuoret digilähettiläät muistuttivat digikoulussa, että digitalisaatiossa on pitkälti kyse asenteista: digitalisaatio on myös tapa ja asenne tehdä asioita toisin.

Mikkelissä järjestetyssä Yrittäjän digikoulussa oli osallistujia monilta eri toimialoilta. Myös osallistujien digitietämys vaihteli suuresti.

– Yrittäjän digikoulun idea on nimenomaan se, että kouluun on erittäin tervetullut, vaikka olisi ihan digitumpelo. Siellä ei tyhmiä kysymyksiä ole, vaan tyhmät kysymykset ovat juuri niitä parhaita, kuvailee Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussila.

Digikoulut ovat maksuttomia

Digikouluja järjestetään kuluvan vuoden aikana ympäri Suomen ja ne ovat osallistujilleen täysin maksuttomia.

– On hienoa, että TEM, Tekes ja Finpro näkevät pienet ja keskisuuret yritykset tärkeinä Suomen tulevaisuuden kannalta, koska sitä me olemme. Juuri pk-yritykset ovat 2000-luvulla olleet niitä yrityksiä, joihin on syntynyt uusia työpaikkoja. Meille ei ehkä ole syntymässä uutta Nokiaa, mutta monia pieniä nokioita kyllä, jatkaa Jussila.

Digikouluista löytyy lisää tietoa täältä.

Ohjeessa kerrotaan perusvaatimukset elintarvikkeiden myynnistä. Ympäristökeskukseen tulee kesäkauden alkaessa runsaasti kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi tuotteiden suojaamiseen ja säilytykseen sekä tarvittavien ilmoitusten tekemiseen.

Toiminta ja myytävät elintarvikkeet on hyvä suunnitella tarkasti jo ennen myyntipyörän tai -kärryn hankintaa.

Ympäristökeskus muistuttaa, että pyörän tai kärryn hankinta ja varustelu on helppo mitoittaa vastaamaan myytävän elintarvikkeen vaatimuksia esimerkiksi kylmäsäilytystilan osalta, kun myytävät elintarvikkeet ja niihin liittyvät riskit tiedetään.

Kärryissä vain rajallisesti tilaa – Suppea tuotevalikoima helpottaa järjestelyitä

– Polkupyörästä tai kärrystä myytävä elintarvikevalikoima kannattaa pitää suppeana ja yksinkertaisena, suosittelee elintarviketarkastaja Hanna-Kaisa Mäkelä.

Polkupyörissä ja kärryissä on usein vain vähän tilaa, joten laajan tuotevalikoiman hallinta on haastavaa. Kannattaa suunnitella realistisesti, millaista toimintaa ja miten laajasti sitä voi pyörästä tai kärrystä harjoittaa.

Valmiiksi pakattujen ja vähäriskisten elintarvikkeiden, kuten pullan ja kahvin, myynti on yksinkertaisinta järjestää.

Uusien yrittäjien kannattaa muistaa, että toiminnan aloittamisesta pitää tehdä ilmoitus kunnan elintarvikevalvontaan.

Ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta voi toimia ainoastaan 12 päivänä kalenterivuoden aikana, kun kyseessä on yksityinen henkilö ja toiminta ei ole elinkeinon harjoittamista.

Ympäristökeskuksen ohje: http://www.hel.fi/static/ymk/ohjeet/myyntikarryohje.pdf

Yrittäjäsanomat

Alipay, Kiinan suurin verkko- ja mobiilimaksualusta, herätti suurta kiinnostusta suomalaisissa kauppiaissa, hotelleissa, ravintoloissa ja muissa palveluntarjoajissa, kuten kuljetusyrityksissä ja matkatoimistoissa. Finpro, Alipay ja sen suomalaiskumppani ePassi, järjestivät keskiviikkona tilaisuuden yli 100 suomalaisyrityksille, jotka halusivat lisätietoa, miten palvella Suomeen tulevia kiinalaismatkailijoita entistä paremmin.

Alipay kuuluu Ant Financial Services Groupiin, joka on yhteydessä Alibaba Groupiin. Alipay on mobiilimaksamisen pioneeri, suosituin verkkomaksuväline Kiinassa, ja sillä on maassa yli 450 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Alipaylla on myös mahdollista maksaa kivijalkaliikkeissä, ja on suosittu maksuväline matkustavien kiinalaisten keskuudessa. Kiinalaiset voivat käyttää Alipayta jo 70 maassa ja yli 100,000 liikkeessä.

- Suomessa Alipayta käytettiin ensimmäisenä Rovaniemellä viime vuoden joulukuussa. Nyt maksuväline on otettu käyttöön jo yli 200 liikkeessä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Alipayn käyttäjät voivat tehdä ostoksia Finnairin lennoilla Suomen ja Kiinan välillä, ja he saavat tax free -palautuksensa suoraan Alipay-tileilleen Global Bluen palvelupisteissä Helsingin lentoasemalla, kertoo Rita Liu, Alipayn Euroopan-toimintojen johtaja.

- On ollut ilo huomata suomalaisyritysten kiinnostus Alipayn maksuratkaisuun. Kiinalaismatkailijat eivät käytä länsimaisia luottokortteja samassa määrin kuin matkailijat muista maista, vaan he käyttävät mieluummin omia maksuvälineitään. Viime vuonna kiinalaismatkailijoiden määrä Suomeen kasvoi 35 % edellisvuoteen verrattuna ja nousi 356,000 matkailijaan. Kiinalaiset kuluttivat Suomessa 940 euroa matkailijaa kohden. Business case on selvästi olemassa, kertoo Finpron Visit Finlandin johtaja Paavo Virkkunen.

Finpro on edesauttanut suomalaisyritysten yhteyksiä Alibaban ja Antin palveluihin viimeisen vuoden aikana: lokakuussa Finpro järjesti tilaisuuden suomalaiskauppiaille perehtyä Alibaban Tmall- ja Tmall Global -verkkokauppojen tarjoamiin mahdollisuuksiin myydä suoraan kiinalaiskuluttajille. Marraskuussa Alibaban Fliggy, entinen Alitrip, lanseerasi uuden brändinsä Rovaniemellä tilaisuudessa, joka lähetettiin livenä 100 miljoonalle kiinalaiskatsojalle yhteistyössä Visit Rovaniemen ja Finpron Visit Finlandin kanssa.

- Finnair oli ensimmäinen lentoyhtiö, joka otti Alipayn mobiilimaksamisen käyttöön lennoillaan. Kiinalaisasiakkaamme voivat nyt maksaa ostoksiaan, kuten tax-free-tuotteita tai Economy Comfort -istuinpaikkoja Alipaylla. Palaute on ollut todella positiivista, kertoo Mikko Turtiainen, Finnairin globaalin myynnin johtaja.

- Digitalisaation mahdollisuuksiin tarttuminen on tärkeä osa Finnairin kasvustrategiaa, ja Alipayn käyttöönotto lennoilla on osa lupaustamme jatkuvasti parantaa asiakkaidemme matkustuskokemusta sekä parantaa asiakaskokemusta digitaalisilla ratkaisuilla, Turtiainen jatkaa.

Merkittävimpiä investoijamaita vuonna 2016 olivat Ruotsi (80 uutta yritystä), Iso-Britannia (49), Norja (27), USA (26), Tanska (17), ja Saksa (13) sekä ensimmäisenä 10 suurimman investoijamaan joukkoon noussut Kiina.

Yhteensä 12 kiinalaisyritystä investoi tai kertoi investointisuunnitelmistaan Suomeen vuonna 2016. Eniten uusia ulkomaalaisomisteisia yrityksiä perustettiin liike-elämän palveluihin, terveydenhuolto- ja hyvinvointisektorille sekä ICT-sektorille.

Suomessa toimivat ulkomaalaisomisteiset valmistavan teollisuuden yritykset tekivät satojen miljoonien eurojen arvosta jatkoinvestointeja Suomeen vuonna 2016. Määrällisesti Suomessa jo olevat ulkomaalaisomisteiset yritykset tekivät lähes 180 laajentumis- ja jatkoinvestointipäätöstä liiketoimintaansa Suomessa.

Suomi paras kohde?

– Suomi on loistava ympäristö teknologiapohjaiselle liiketoiminnalle. Suomi teknologian suurvaltana ei ole ainoastaan viime vuonna lanseeraamamme iskulause, vaan todellisuutta, joka konkretisoituu myös kansainvälisissä investoinneissa. Suomen puolesta puhuu myös Euroopan komission viimevuotinen selvitys, joka arvioi Suomen Euroopan parhaaksi maaksi ulkomaisille investoinneille, sanoo Antti Aumo, Finpron Invest in Finland -yksikön johtaja.

Viime vuoden suurimpia ulkomaisia investointeja tai investointipäätöksiä olivat Supercellin myynti n. 8 miljardilla eurolla. Kaupan aikaan yhtiöstä omisti 73 prosentin enemmistön japanilainen Softbank, joka myi osuutensa kiinalaiselle Tencentille.

Kiinan suurimpiin bioenergia-alan yrityksiin kuuluva Sunshine Kaidi ilmoitti investoivansa miljardi euroa biojalostamon rakentamiseen Kemiin. Kiinalainen China CAMC Engineering ja kemijärveläinen Boreal Bioref allekirjoittivat keskiviikkona biojalostamohanketta koskevan osakassopimuksen, joka toteutuessaan on n. 780 miljoonaa euroa.

Yhdysvaltalainen Acorda osti Biotie Therapiesin noin 320 miljoonaa eurolla.

Ulkomaisten jatkoinvestointien vuosi

Vuonna 2016 on nähty merkittäviä jatkoinvestointipanostuksia erityisesti valmistavassa teollisuudessa. Esimerkiksi Rolls-Royce investoi hallirakennuksiin ja tuotannon kehittämiseen yhteensä 57 miljoonaa euroa. Lisäksi se panostaa Raumalla potkurilaitteiden tuotantoon, ja tulee keskittämään robottilaivojen tuotekehitysyksikkönsä Turkuun.

Meyer Turku jatkaa investointejaan rakennuttamalla telakka-alueelle 8 700 neliön suuruisen teräslevy- ja profiilivaraston sekä teräksen esikäsittelylaitoksen. Investointien arvo kohoaa yhteensä 75 miljoonaan euroon. Yhtiö investoi lisäksi 17 miljoonaa euroa kokonaan omistamaansa Piikkiön hyttitehtaaseen.

ABB puolestaan on investoinut Porvoon-tehtaan automatisointiin, Helsingin Pitäjämäen testilaboratorioon ja Vuosaaren uuteen laivojen etävalvontakeskukseen. Lisäksi myös Mölnlycke Care ilmoitti jatkoinvestoinnista; se laajentaa tehdastaan Mikkelissä investoimalla automatiikkaan ja tuotekehitykseen 60 miljoonaa euroa.

Kiinalaissijoittajia kiinnostavat osaava työvoima ja biotalous

Yhteensä 12 kiinalaisyritystä investoi tai kertoi investointisuunnitelmistaan Suomeen vuonna 2016. Esimerkiksi kiinalainen Huawei teki merkittävän jatkoinvestoinnin avaamalla jo toisen tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen Suomeen. Rakennemuutoksen jatkuminen IT-alalla on vapauttanut Suomessa osaavaa työvoimaa, lisäksi pitkäaikaiset panostukset innovaatioekosysteemiin tekevät Suomesta kiinnostavan kehitysympäristön. Suomen vahva teollinen pohja, osaaminen sekä puuraaka-aineen hyvä saatavuus muodostavat hyvän alustan myös biotalousinvestoinneille.

toimitus@yrittajat.fi

Vuonna 2015 kaikkien pohjoismaalaisten tekemistä ulkomaisista verkkokauppaostoista 17 % tehtiin ruotsalaisista, 7 % tanskalaisista ja vain 1 % suomalaisista verkkokaupoista.

Verkossa myyvien pk-yritysten osuus oli Suomessa peräti 42 prosenttia johtomaata Ruotsia pienempi.

Verkkokaupan vähäisyys tuodaan esiin valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raportissa, joka julkaistiin torstaina. Raportissa arvioidaan yritysten investointien edistämistä. VTV haastatteli arviointiaan varten lähes 100 yritysjohtajaa, virkamiestä ja muuta asiantuntijaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa.

– Olen erittäin huolestunut siitä, miten paljon Suomi on jäljessä muita Pohjoismaita verkkokaupassa. Myymme verkossa selvästi vähemmän ulkomaille kuin muualla EU-alueella. Tarvitsemme digiherätyksen, jotta markkinat eivät siirry kokonaan muualle, sanoo toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Kyse ei ole vain verkkokaupasta, vaan pk-kentällä on erittäin suuri tarve myös laajemmin vahvistaa digitaalista osaamista. Juuri alkanut Yrittäjän digikoulu on yksi tapa lisätä ymmärrystä ja kannustaa yrittäjiä panostamaan digitaalisuuteen, Pentikäinen muistuttaa.

Hänen mukaansa VTV:n raportti myös osoittaa, että Suomen työmarkkinoilla on paljon kehittämistä.

– Annamme sielläkin muille kilpailuetua. Meillä kehitys on heikentynyt viime aikoina suhteessa kilpailijamaihin. On korkea aika uudistaa työmarkkinoita, Mikael Pentikäinen painottaa.

Myös komissaari Katainen huolestui

Huolen suomalaisten verkkokaupasta nosti esille myös EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen vieraillessaan Suomen Yrittäjissä loppiaisen tienoilla.

– Harrastan eränkäyntiä ja yritin löytää eri puolelta Eurooppaa harrastusvälineitä. Sitten löysin Suomesta usean niitä tarjoavan yrityksen. Yritin tilata niitä Belgiaan, mutta 20 yrityksestä vain yksi suostui toimittamaan tavaraa ulkomaille, Katainen kuvaili.

Sama ongelma toistui monien muidenkin Kataisen Suomeen tekemien verkkokauppaostosten kohdalla.

– Kauppa on tänä päivänä kansainvälistä ja kannustaisin suomalaisia yrittäjiä lähtemään tähän mukaan. Monelle asiakkaalle kaupan kotimaalla ei ole mitään merkitystä, Katainen totesi.

– Toivoisin, että suomalaiset yrittäjät käyttäisivät digitaalista teknologiaa ja myisivät asiakkaille siitä huolimatta, missä päin maailmaa he ovat, Katainen arvioi.

Ostetaan kyllä, mutta ei myydä tarpeeksi

Suomalaiset kuluttajat ostavat verkosta selvästi EU:n keskitasoa enemmän – ja paljon ulkomaisista verkkokaupoista. Vuonna 2015 tehdyssä kyselyssä jopa 49 prosenttia suomalaisista kuluttajista kertoi tehneensä ostoksia ulkomaisessa verkkokaupassa viimeisten kolmen kuukauden aikana.

Euroopan komission indeksissä Suomi oli vertailumaista ainoa maa, joka jäi EU:n keskiarvon alapuolelle sekä verkossa myyvien pk-yritysten osuudella mitattuna että verkossa ulkomaille myyvien pk-yritysten osuudella mitattuna.

Verkossa myyvien pk-yritysten osuus oli Suomessa peräti 42 prosenttia johtomaata Ruotsia pienempi.

Satsauksia markkinointiin

Syytä suomalaisten verkkokauppojen verrattain huonoon menestykseen voidaan valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan hakea markkinoinnista. Suomalaiset osaavat tehdä teknisesti hyviä verkkokauppoja, mutta he eivät osaa markkinoida niitä, eivätkä asiakkaat löydä niitä.

Suomalaisten verkkokauppojen kielivalikoima on monesti liian suppea. Monissa maissa suuri joukko kuluttajia ei osaa englannin kieltä. Verkkokaupan opetusta tulisi lisätä sekä ammattikouluissa että korkeakouluissa.

Mahdollisina keinoina tilanteen parantamiseksi on raporteissa esitetty mm. peruskoulutuksen kehittämistä siten, että peruskoulusta valmistuneilla olisi nykyistä paremmat puhe- ja esiintymistaidot.

Raportissa esitetään myös Markkinoinnin kehittämiskeskuksen (Makes) perustamista.

Markkinointialan keskeiset liitot, Mainostajien Liitto, MARK Suomen Markkinointiliitto ja Markkinoinnin, Teknologian ja Luovuuden Liitto MTL, suhtautuvat Makes-aloitteeseen erittäin myönteisesti ja ovat halukkaita edistämään kehittämiskeskuksen aloitusta ja toimintaa. Markkinointialan liitot ovat valmiita käynnistämään ehdotetun keskuksen suunnittelun.

Jari Lammassaari