Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 6.4.–12.4. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 175 yritystä.

YES Kummit ovat yrittäjiä ja työelämän edustajia, jotka toimivat vapaaehtoisina koulujen työelämäyhteistyössä. YES Kummiksi voi ryhtyä kuka tahansa työelämässä toimiva henkilö, joka tahtoo antaa aikaansa lapsille ja nuorille.

– YES-verkosto haastaa kaikki suomalaiset auttamaan lapsia ja nuoria tutustumaan työelämään, yrittäjyyteen ja työelämässä tarvittaviin taitoihin. Meillä työelämässä olevilla on jo työkokemusta erilaisista työtehtävistä tai yrittäjyydestä, joten jaetaan osaamistamme ja tarinoitamme, rohkaisee YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Kummeja on jo yli 300

Kummiksi voi rekisteröityä osoitteessa yeskummit.fi. Tänä keväänä kummiportaali laajentui kattamaan koko Suomen, ja nyt uusia YES Kummeja etsitään etenkin Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa ja Ahvenanmaalla.

– Toki uudet kummit ovat erittäin tervetulleita joka maakuntaan. Tällä hetkellä YES Kummeja on rekisteröityneenä jo yli 300, joista suurin osa pääkaupunkiseudulla, Lehtonen sanoo.

– YES Kummit voivat esimerkiksi kutsua oppilaita yritysvierailuille, kertoa oman uratarinansa koululla tai antaa nuorille vinkkejä työnhakuun. YES Kummi voi osallistua paitsi yhteisiin teemapäiviin ja erilaisiin tapahtumiin, myös ihan tavalliselle oppitunnille.

YES kannustaa myös opettajia ottamaan YES Kummeihin yhteyttä ja aloittamaan yhteistyön. Kummipyyntöjä voi lähettää valitsemilleen kummeille suoraan kummiportaalista yeskummit.fi.

– Koulujen pitää avautua yhteiskuntaan ja valmistaa nuoria työelämään, ja siinä YES Kummit ovat opettajille korvaamaton apu. 

Yrittäjäsanomat

Yrittäjäsanomien haltuunsa saamissa Postin sisäisissä Bensabongari-operaation ohjeissa lukee, että Postin työntekijät käyvät 18.4. alkaen keräämässä asiakkaalleen sen kilpailijoiden polttoaineiden hintoja jakeluasemilta eri puolilta maata. Bensabongareina toimivat postin perusjakelun, varhaisjakelun ja kuljetuksen työntekijät.

”Asiakkaamme hyötyy merkittävästi, kun voivat hinnoitella etänä asemansa tietäen kilpailijoidensa hinnat. Tankkaamisen ”ruuhka-ajat” (ennen klo 9 ja klo 15 jälkeen) ovat heille tärkeimmät", Postin ohjeistuksessa lukee.

Yrittäjäsanomien saaman tiedon mukaan Postin asiakas suunnitellussa bensabongauksessa olisi ABC-ketju.

Yrittäjäsanomien kysyessä Bensabongari-operaatiosta Postin viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Timo Anttila suostuu vastaamaan vain:

– Emme tee nyt tiedonkeruuta. Olemme kyllä kokeiluluontoisesti tehneet ja mikäpä ettei ettemmekö voisi tehdä sitä tulevaisuudessa, koska meillä on valtakunnallinen verkosto. Pyrimme kehittämään uusia liiketoiminnan muotoja Postille, Anttila muotoilee.

Posti on viime aikoina ilmoittanut laajentavansa toimintaansa nurmikonleikkuuseen, vanhustenhoitoon sekä oluen kuljettamiseen kauppoihin ja jopa niiden hyllyttämiseen siellä.

Hintojen keruu jopa 800 bensa-asemalta

Yrittäjäsanomien haltuunsa saamassa Postin Bensabongari-ohjeistuksessa kerrotaan, että hintoja kerätään 600–800 asemalta 1–2 kertaa päivässä. Muutamalta kymmeneltä asemalta tietoja kerätään useita kertoja päivässä. Lauantaisin hintatietoja kerättäisiin 230 asemalta, sunnuntaisin joiltakin asemilta.

Ohjeet ovat yksityiskohtaisia ja niissä neuvotaan esimerkiksi miten tiedot kirjataan tietojärjestelmään sisään.

(Juttu jatkuu kuvan alla)

Postilaisia neuvotaan ohjeissa, että ”jos sinulta kysytään hintatiedon keruun yhteydessä (tai missä tahansa muussa yhteydessä työyhteisön ulkopuolella) Postin toiminnasta huoltoasemilla, niin vastaa aina: Posti tekee markkinatutkimusta”.

Postin ohjeissa painotetaan, että ”älä mainitse asiakasta nimeltä, kuten emme ikinä muutenkaan mainitse asiakkaidemme nimiä!”

S-ryhmän ABC-ketjujohtaja Antti Heikkinen myöntää, että Postin kanssa on käyty neuvotteluja, mutta on muuten asiasta vaitonainen:

– Mainitut luvut ja faktat eivät ABC-ketjun osalta pidä paikkaansa. Meillä on erilaisia tapoja kerätä markkinatietoja, markkinatilanne polttonestetoimialalla muuttuu jopa useita kertoja päivässä, Heikkinen sanoo.

– Pääosin tietoja kerätään ABC-ketjussa oman henkilökunnan voimin, mutta paikoin käytämme myös yhteistyökumppaneita apuna. Posti on yksi taho, jonka kanssa on käyty yhteistyöneuvotteluita, ketjujohtaja Heikkinen kommentoi.

”Posti keskittyköön hoitamaan jakelua”

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää Postin uutta aluevaltausta ”erikoisena touhuna”:

– Olisi suotavaa, että Posti keskittyisi ydintoimintaansa hoitamaan jakelua, jossa on riittämiin ongelmia, eikä ryhdy ison kauppaketjun hinta-agentiksi, Pentikäinen jyrähtää.

– Seuraavaksi Posti varmaan selvittää, kuka nukkuu kenenkin vieressä, Pentikäinen heittää.

”Bensa-alalla yrittäjillä suuria vaikeuksia”

Pentikäinen muistuttaa, että bensa-alalla hintasota on jo valmiiksi kovaa, ja yrittäjillä on suuria vaikeuksia.

– Nyt Postin tiedustelun avulla S-ryhmä saa reaaliaikaisella hintaseurannalla pienet kilpailijat entistä pahemmin polvilleen, Mikael Pentikäinen toteaa.

Pentikäisen mukaan Postin hallituksen olisi aika miettiä, mikä on Postin ydintehtävä. Jos Postin hallitus ei osaa sitä harkita, omistajaohjauksen pitää antaa tukiopetusta.

– Postin pitäisi olla osa kansallista jakeluinfraa, joka auttaa yrittäjiä, eikä kansallista tiedusteluinfraa, joka suosii suuria toimijoita ja johtaa kilpailun ja yrittäjyyden vähentymiseen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

(Juttu jatkuu kuvan alla)

Bensiinikauppiaiden liitto teki kantelun

– Suutari pysyköön lestissään, kommentoi Postin uutta aluevaltausta Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen liitto SBL:n puheenjohtaja Juha Yli-Kesäniemi.

Sinänsä hänen mukaansa hintojen vertailu ja muu markkinatutkimus on normaalia toimintaa ketjujen välisessä kilpailussa, mutta Postin laaja operointi bensabongarina on uutta.

– Mutta olen osannut odottaa jotakin tällaista ABC:n suunnalta, Yli-Kesäniemi toteaa.

Yli-Kesäniemi viittaa lausunnollaan ABC:n aloittamaan polttoaineiden hintasotaan. S-kortilla on alkuvuodesta lähtien alkanut saada ABC:llä senttipohjaista alennusta polttoaineiden hinnoista.

– Polttoaine on sisäänvetotuote monissa paikoissa missä S-marketin pihassa on ABC, kuvailee SBL:n Yli-Kesäniemi.

Bensiinikauppiaiden liitto SBL on muutama viikko sitten tekemässään kantelussa pyytänyt kilpailuviranomaisia selvittämään, onko myös bensiini osa päivittäistavarakauppaa uuden kilpailulain perusteella. Uudistunut laki sisältää säännöksen, jonka mukaan määräävä markkina-asema päivittäistavarakaupassa saavutetaan vähintään 30 prosentin markkinaosuudella.

S-ryhmällä tämä raja ylittyy, samoin ABC:lla markkinaosuus bensan myynnistä on yli 30 prosenttia ja toisaalta Nesteellä dieselin myynnistä.

”Kestämätön tilanne”

Muut ketjut ovat joutuneet lähtemään mukaan ABC:n aloittamaan hintasotaan, mikä on tietenkin kuluttajan etu, mutta ei järkevää liiketoimintaa.

– Tämä on määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Pitemmän päälle on kestämätön tilanne varsinkin pienemmille toimijoille, että polttoaineita myydään alle ostohintojen, bensiinikauppiaiden puheenjohtaja Juha Yli-Kesäniemi toteaa.

Jari Lammassaari

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään pääsiäisen jälkeen tiistaina alkuiltapäivään mennessä rekisteröidyt uudet yritykset.

Tiistaina noin klo 1430 mennessä on ehditty perustaa jo 147 yritystä. Uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Äänikuninkaiden ja kuningattarien lista on tyystin toisennäköinen, kun katsotaan ketkä yrittäjät saivat suhteellisesti eniten ääniä kotikunnassaan. Sen listan selväksi ykköseksi nousi kärköläläinen Markku Koskinen, joka sai peräti 16,9 prosenttia äänistä.

Koskinen on valtakunnallisella Yrittäjäpalkinnolla vuonna 2016 palkitun Koskisen Oy:n entinen toimitusjohtaja. Koskinen valittiin valtuustoon Kärkölä-ryhmän ehdokkaana. Suhteellisen äänimäärän listan äänikuningatar on Sirpa Hirvasniemi (KESK) Lumijoelta. Hän sai 9,6 prosenttia kotikuntansa äänistä.

Kirkkonummelainen ääniharava Anders Adlercreutz (RKP) nousi kymmenen kärkinimen listalle myös suhteellisella äänimäärällään. Hän sai 9,9 prosenttia Kirkkonummen äänistä ja oli absoluuttisella äänimäärällään yrittäjistä neljäntenä.

Vertailun vuoksi: Osmo Soininvaara sai 1,3 prosenttia Helsingin äänistä.

20 eniten ääniä saanutta yrittäjää

Ehdokkaina olleista yrittäjistä eniten sai ääniä helsinkiläinen Osmo Soininvaara (VIHR), joka oli yrittäjäpuolueen ylivoimainen äänikuningas 4236 äänellä. Vihreiden kansanedustajanakin kolmella kaudella ollut Soininvaara on Tietokeino Oy:n toimitusjohtaja.

Yrittäjien äänikuningatar istuu myös Helsingin valtuustossa. Fysioterapiayrittäjä ja entinen kansanedustaja Arja Karhuvaara (kok) sai 2001 ääntä.

toimitus@yrittajat.fi

Soittokampanjan tarkoituksena oli kerätä tietoa ja kartoittaa, että miten suomalaisilla pk-yrityksillä menee. Kampanjan aikana kerättiin yrittäjien tunnelmat, tarpeet ja toiveet.

– Kiitos kaikille yrittäjille, jotka ovat vastanneet puheluihimme. Olette antaneet meille arvokasta palautetta ja kehittämisideoita, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Soittokampanjaan osallistui satoja luottamushenkilöitä ja työntekijöitä niin paikallisyhdistyksistä, aluejärjestöistä kuin keskusjärjestöstä.

– Halusimme kuulla suurta joukkoa yrittäjiä, olipa kyseessä juuri toimintansa aloittanut tai kokenut yrittäjä. Haimme tietoa ja oppia yrittäjiltä – toisaalta halusimme välittää tietoa yrittäjäjärjestöstä ja palveluistamme, kenttäjohtaja Mari Kokko Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yrittäjien tarpeiden kuuntelusta ovat lähteneet liikkeelle muun muassa Suomen Yrittäjien ajama yrittäjävähennys ja maksuperusteinen alv, mitkä astuivat voimaan tämän vuoden alusta.

Maalis–huhtikuun vaihteessa soitetun kampanjan tulosten tarkka analyysi on vielä hieman kesken, mutta yleisellä tasolla voi sanoa, että monilla pk-yrityksillä menee nyt hyvin ja suunta on ylöspäin. Kipupisteitäkin löytyi, esimerkiksi verotukseen ja lainsäädäntöön liittyen sekä kunnissa yrittäjien kuulemiseen.

– Ajatuksenamme on jatkaa soittokierroksia myös tulevina vuosina, Mikael Pentikäinen sanoo.

Jari Lammassaari

Suomi voisi laskea yhteisöveroa kaksi prosenttiyksikköä 18 prosenttiin ilman verotulojen menetystä, väittää Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tomi Viitala.

Viitala on kirjoittanut tänään julkaistun Elinkeinoelämän valtuuskunnan analyysin ”Yhteisöveron uusi diili – Näin Suomi tukee yritysten kasvua ja varmistaa verotuotot kansainvälisessä verokilpailussa."

Viitalan mukaan verotulojen menetys vältettäisiin veropohjaa tiivistämällä, tehottomista verovähennyksistä luopumalla ja verosuunnittelua estämällä.

Osinkoverotus laskuun – yhteisöveron laskulle painetta?

Viitala laskisi myös osinkoverotusta.

– Veropohjaa laajentamalla nykyiset kansainvälisesti verrattain korkeat pääomatuloverokannat voitaisiin kääntää laskuun. Silloin pääomatuloverotuksella saataisiin lisäverotuottoja jotka eivät haittaisi yritysten kasvua, Viitala sanoo.

Viitala muistuttaa, että EU-eroprosessin aloittanut Britannia on harkinnut yhteisöveron alentamista 15 prosenttiin, kuin myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

Suomen yhteisöverokanta on Pohjoismaiden alhaisin. Yhteisöveron alennuksia kuitenkin suunnittelevat tai siitä jo päättäneet muun muassa Puola ja Viro.

EVA on elinkeinoelämän ajatuspaja, joka kertoo tavoitteekseen suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestymisen.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Pk-yritysten liikevaihto kasvoi helmikuussa edellisvuodesta 7,3 prosenttia, kertoo tilitoimisto Talenomin barometri.

Helmikuussa eniten kasvoi rakennus- ja palveluala, jotka kumpikin nousivat yli 11 prosenttia.

Näistä hieman jälkeen jäi teollisuus, jonka lukemat olivat keskiarvossa, 7,3 prosenttia. Kauppa jäi ainoana toimialana pakkaselle liikevaihdon supistuessa 2,9 prosenttia. Myös kolmen kuukauden tarkastelujaksolla kaupan liikevaihto jäi 0,9 prosenttia miinukselle.

Kasvu on kestävää kolmen kuukauden jaksollakin

Alueellisesti kasvun veturina toimivat Pohjois-Pohjanmaa (7,7 prosenttia), Pirkanmaa (6,6 prosenttia) ja Uusimaa (6,1 prosenttia).

Kolmen kuukauden, joulukuun 2016 – helmikuun 2017 tarkastelujaksolla kaikkien pk-yritysten liikevaihto kasvoi 6,8 prosenttia.

"Vuosi 2017 tulee olemaan käänteentekevä"

– Helmikuun yli 7 prosentin kasvu heti tammikuisten huippulukemien perään on viesti sen puolesta, että vuosi 2017 tulee olemaan suhdanteiden osalta käänteentekevä. Starttia voi nyt hyvinkin kuvailla erinomaiseksi. Lähiviikkoina on uutisoitu sekä kuluttajien ennätysvahvasta luottamuksesta talouteen että ylöspäin korjatuista ekonomistiennusteista. Saman aikaisesti kilpailukykysopimus on auttamassa työvoimavaltaisia rakennus- ja palvelualaa. Molemmat toimialat ovat talouskasvun kannalta merkittävässä asemassa ja jatkoivat helmikuussa kolmen kuukauden tarkastelujaksolla yli kymmenen prosentin kasvua, analysoi Talenomin toimitusjohtaja Jussi Paaso tiedotteessa.

Talenom Oyj on tilitoimisto- ja taloushallintopalveluita tarjoava suuryritys, jolla 545 työntekijää 24 paikkakunnalla.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Itä-Suomen poliisi tiedotti pääsiäislauantaina rikossarjasta, jossa huijarit hämäsivät myyjiä maksupäätelaitteen avulla ja tekivät kymmenien tuhansien arvoiset ostokset Etelä- ja Itä-Suomessa.

Tekotapa on ollut sama kaikissa nyt tutkittavissa petoksissa: Neljän miehen seurue asioi liikkeissä. Maksuvaiheessa yksi miehistä pyytää pin-koodin varmennekyselyn ohittamista. Tässä vaiheessa huijari on myös saanut maksupäätelaitteen myyjältä käsiinsä.

Poliisin arvion mukaan myyjät ovat saattaneet hämääntyä suuresta miesjoukosta.

Viime lauantaina julkistamassaan tiedotteessa poliisi kehottaa yrityksiä huolellisuuteen maksukortilla ja –päätteellä tehtävissä maksutapahtumissa. Maksupäätettä ei kannata antaa asiakkaan käteen ja tarkkana pitää olla.

Poliisi on ollut tapauksista yhteydessä maksupäätelaiteyhtiöön.

Poliisi ei halua kertoa tarkkoja yksityiskohtia teoista julkisuuteen, jotta potentiaaliset uudet huijarit eivät ala matkia temppua. Joka tapauksessa maksutapahtumaa ja maksupäätettä on onnistuttu manipuloimaan niin, että on näyttänyt siltä, että maksu on maksettu. Vasta seuraavana päivänä myyjäliikkeessä on selvinnyt, että maksua ei ole tosiasiassa tapahtunut.

Yrittäjäsanomien saamien tietojen mukaan tällaisissa tapauksissa huijarit pakottavat maksupäätteen offline-tilaan ja katteettomalla kortilla voi tehdä suuriakin ostoksia.

Huijarit onnistuivat tekemään yhteensä lähes 30 000 euron ostokset Varkaudessa ja Savonlinnassa. Kohteina oli musiikkiliike ja työkoneita myyvä liike. Sen lisäksi huijari kävivät ravintoloissa ja hotellissa ja ajelivat taksilla.

Petosrikosten sarja alkoi jo loppuvuonna 2016 Etelä-Suomessa. Esitutkinnan aikana vangitut kaksi epäiltyä tekijää on parikymppisiä.

Jari Lammassaari

Digitaaliset palvelut ja niiden hyödyntäminen koetaan edelleen haasteeksi etenkin pienten yrittäjien liiketoiminnassa. Tänään Nurmijärven valtuustosalissa järjestetty Yrittäjien digikoulu keräsi paikan päälle yli 50 oman yritystoimintansa digitalisoimisesta kiinnostunutta yrittäjää.

– Osa yrittäjistä on edelleen melko kuutamolla. Mietitään esimerkiksi sitä, miksi sosiaalisessa mediassa kannattaa olla läsnä, Yrittäjän digikoulun kouluttaja, Innocampus Oy:n toimitusjohtaja Rami Saarniaho sanoo.

Saarniahon mukaan yrityksissä on vielä paljon sellaisia, joiden johdossa ei ole ymmärrystä markkinoinnista sosiaalisessa mediassa tai omilla verkkosivuilla.

– Sitten on niitä, jotka ovat kohtuullisen pitkällä mutta jotka ajattelevat liian perinteisesti eivätkä näe esimerkiksi yrityksen kansainvälisiä mahdollisuuksia.

Yrittäjän 3 tärkeintä digitaitoa:

1. Myynnin ja markkinoinnin yhdistäminen

Digitaalisuus tarjoaa helpomman ostoprosessin asiakkaalle. Tuotteen tai palvelun voi tarjota digitaalisesti asiakkaalle helpommin ja nopeammin.

Sosiaalisessa mediassa tämä voi tarkoittaa yleistä postausta, jossa kerrotaan oman alan kasvumahdollisuuksista. Tarinalla johdatetaan lukija yrityksen verkkosivuille, jossa pyydetään lataamaan esite omaan sähköpostiin. Jokaisesta latauksesta yritys saa potentiaalisen asiakkaan yhteystiedot ja voi lähestyä kyseistä henkilöä myöhemmin.

2. Hio tuotettasi / palveluasi jatkuvasti.

Tuotteen tai palvelun pitää pystyä yhdistämään digitaaliseen toimintaympäristöön. Esimerkiksi kirjanpitoyrityksen on tarjottava asiakkailleen myös sähköisiä palveluita.

3. Helpota asiakkaan ostopäätöstä.

Tarjoa mahdollisuutta ostaa älypuhelimella tai käytä toista digitaalista palvelua, jonka avulla voit myydä omia tuotteitasi tai palveluitasi.

Vinkit antoi Innocampus Oy:n toimitusjohtaja Rami Saarniaho.

Mikä digikoulu?

Pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetut Yrittäjän digikoulut siirtävät Suomea digiaikaan. Reboot Finland -hankkeen ja Suomen Yrittäjien digikoulut vierailevat kuluvan vuoden aikana lukuisilla paikkakunnilla ympäri Suomen.

Yrittäjän digikoulu tuo digitalisaation yrittäjän luo erittäin käytännönläheisesti ja rohkaisevilla esimerkeillä valaistuna. Yrittäjän digikoulun mahdollistavat Reboot Finland -hanke ja Suomen Yrittäjät. Reboot Finland on työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja Finpron hanke, jonka tarkoitus on uudistaa Suomi digiaikaan.

Digikouluja järjestetään ympäri Suomen ja ne ovat täysin maksuttomia. Yrittäjän digikoulu alkaa yleistä tietoa tarjoavalla osuudella, jonka jälkeen vuorossa on perusasioihin pureutuva työpaja. Osallistujilta ei edellytetä aiempaa digiosaamista.

Finanssialan toimija OP-ryhmä on käynnistänyt kevytyrittäjän laskutuspalvelun, jolla laskutus ja veronmaksu hoituvat digitaalisesti.

Palvelu hyödyttää eniten yrittäjiä, joiden laskutus on alle 30 000 euroa vuodessa.

Käteen enemmän rahaa kuin palkansaajana

OP Kevytyrittäjä -niminen laskutuspalvelu perustaa yritykselle y-tunnuksen, tarjoaa laskutusalustan ja hoitaa kirjanpidon asiakkaan puolesta.

Palvelussa asiakas voi kirjata ostoja ja lähettää laskuja, jotka menevät suoraan palvelun kirjanpitoon.

OP lupaa, että OP Kevytyrittäjä -pilotilla yrittäjälle jää laskuttamastaan työstä enemmän rahaa käteen kuin palkansaajana laskuttaessa.

– Monen sivutoimisen tai aloittelevan yrittäjän kannattaisi taloudellisista syistä laskuttaa asiakkaitaan nimenomaan yrityksen kautta. Haluamme tarjota tähän täysin digitaalisen ja mahdollisimman vaivattoman kanavan, sanoo OP:n liiketoimintojen kehittämisestä vastaava päällikkö Kristian Luoma.

Palvelumaksu on viisi prosenttia

Palvelu vähentää laskusta viiden prosentin palvelumaksun, laskun arvonlisäverot sekä käyttäjän veroprosentin mukaiset ennakkoverot. Kun käyttäjän työtulo ylittää lakisääteisen rajan, 7 645 euroa, palvelu hoitaa yrittäjän puolesta myös yrittäjän eläkevakuutuksen.

Palvelu tilittää ennakkoverot ja arvonlisäverot Verohallinnolle automaattisesti. Loput rahat siirretään käyttäjän tilille.

Alle 10 000 euroa vuodessa laskuttava yrittäjä ei ole arvonlisäverovelvollinen, mutta voi hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvollisen rekisteriin. Tuolloinkin arvonlisäveron voi pitää laskutuksen jäädessä alle 10 000 euroon. 10 000–30 000 euroa vuodessa laskuttava yrittäjä on oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen.

Laskutuspalveluita löytyy markkinoilta

Muita laskutusosuuskuntia ovat muun muassa eezy.fi ja ukko.fi.

Periaatteessa laskutusosuuskunta hoitaa laskutuksen asiakkaidensa puolesta ja auttaa näin ihmisiä työllistymään yrittäjämäisesti alallaan ilman omaa juridista yhtiötä. Laskutusosuuskuntien avulla yksityishenkilö voi laskuttaa työsuorituksensa ilman yritystä.

Yrittäjäsanomat

Valtakunnallinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä tarkoittaa, että myös yritystuet voidaan jakaa sähköisesti ja madaltaa näin kynnystä tukien hyödyntämiseen.

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) tehostaa ja automatisoi kuntien palveluseteleinä ja ostopalveluina toteutettavien palvelujen hallinnointia, tukee palvelumarkkinoiden kehittymistä ja asiakkaiden valinnanvapauden lisäämistä.

Toimintamallin piirissä on 16 kuntatoimijaa, 2,1 miljoonan ihmisen väestöpohja ja noin 1300 yksityistä palveluntuottajaa. Järjestelmä on kuntatoimijoiden omistama ja hallinnoima, ja sen on toteuttanut Digia.

– Nyt kaikki PSOP-järjestelmää käyttävät kuntatoimijat voivat jakaa palvelun avulla myös yritystukia entistä joustavammin sähköisinä yritysseteleinä, liiketoimintapäällikkö Sari Koljonen Kuntien Tierasta sanoo.

Kuntien Tiera Oy on yli 260 kuntatoimijan omistama valtakunnallinen kehitysyhtiö. 

Kuntatoimijat jakavat yritysseteleitä

Käytännössä yritystuet ovat haettavissa valmiina palvelukokonaisuuksina, joita palveluita tuottavat yritykset ilmoittavat sähköisessä portaalissa.

Asiakasyritykset voivat etsiä suoraan portaalista parhaiten kehittymistään tukevia palveluja, esimerkiksi koulutusta tai konsultointia, Digia kertoo tiedotteessaan.

Palveluja ostetaan sähköisellä yrityssetelillä, jonka palvelua hallinnoiva kuntatoimija myöntää.

– Kuntatoimijat voivat tukea yrityksiä aiempaa joustavammin. Kuntatoimijan näkökulmasta prosessi tehostuu ja automatisoituu. Samalla kuntatoimija tukee myös tukipalveluita tuottavia yrityksiä tarjotessaan uuden, helpon kanavan palveluiden tarjoamiseen ja yritysten kohtaamiseen. Kaikki voittavat, toimialajohtaja Sami Rantanen Digialta sanoo.

Tampere ensimmäisenä liikkeelle

Ensimmäisenä sähköisiä yritysseteleitä on hyödyntänyt Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Innovaatioseteli-hankkeessaan. Tredean innovaatioseteli noteerattiin maaliskuussa myös EU:n InnoBridge-hankkeessa, jossa tavoitteena on arvioida ja kehittää alueiden innovaatiopolitiikkaa. Eniten kiinnostusta herättivät juuri innovaatiosetelin digitaalinen palvelualusta, avoimuus ja markkinalähtöisyys.

Yrittäjäsanomat

Tavallisella työntekijällä palkka juoksee, vaikka hän sairastuu, mutta yrittäjän omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat kolme arkipäivää. Tämä on johtanut siihen, että yrittäjät tekevät usein töitä sairaanakin, sen sijaan että hoitaisivat terveyttään.

Asia nousi selkeästi esiin Suomen Yrittäjien teettämästä sosiaaliturvakyselystä viime syksynä. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä noin 72 prosenttia kertoi olleensa sairaana töissä viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana ja heistä joka viides jopa yli 10 päivää.

– Nopea apu yrittäjän tilanteen parantamiseen olisi lyhentää yrittäjän omavastuuaikaa sairauspäivärahassa sairastumispäivään, sanoo Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Vain harvalla pienyrittäjällä on sijainen, joka voi hoitaa toimintaa yrittäjän poissaollessa.

”Nytkin olen flunssassa töissä”

– Paljon olen tehnyt sairaana töitä, nytkin olen flunssassa töissä, sanoo nuori helsinkiläinen yrittäjä Sanni Kaikkonen, joka vetää promootiotoimisto Sunnyone Promotionia.

– Ihan yksittäisiä päiviä olen ollut poissa töistä ja silloinkin olen yleensä tehnyt kotona toimistotöitä, kuvailee Sanni Kaikkonen.

Hän on huomannut, että flunssat pitkittyvät ja pahenevat, kun ei ole aikaa tai mahdollisuutta sairastaa.

Yleisin tauti eli flunssa paranee yleensä muutamassa päivässä, mutta ilman lepoa se voi johtaa vakaviin jälkitauteihin.

– Yrittäjälle riski lyhyen sairauden pitkittymisestä ja terveyden menettämisestä on suuri, koska lyhytkin poissaolo voi olla toimeentulon kannalta merkityksellinen, Harri Hellstén huomauttaa.

– Kun yrittäjä kaatuu sairausvuoteelle, kaatuu pahimmassa tapauksessa koko yritys, Hellstén sanoo.

Omavastuuaika täyttyy harvalla

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia sairauslomaa pitäneistä yrittäjistä ei ole hakenut sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä oli sairausloman alle neljän päivän kesto eli omavastuuaika ei täyttynyt ja oikeutta etuuteen ei ehtinyt syntyä.

Pidemmmältä sairausajalta maksettavat etuudet voivat myös jäädä pieniksi, jos yrittäjä on valinnut matalan sosiaaliturvan tason.

–Minulla se on aika minimissä, sain taannoin yhdeltä sairausviikolta 20 euroa päivältä eli yhteensä satasen, hymähtää nuori yrittäjä Sanni Kaikkonen.

Mitä nuoremmasta yrittäjästä on kyse, sitä useammin työskennellään sairaana. Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan alle 35-vuotiaista sairaan töihin oli mennyt jopa 86 prosenttia. Paljon sairaana työskennelleet yrittäjät olivat myös muita useammin poissa yritystoiminnasta terveydellisistä syistä.

Kelan tutkimus pitkistä eli yli 12 päivän sairauspoissaoloista kertoo toisella tavalla huolestuttavia lukuja: Sairauspoissaolojen keskipituus oli suomalaisilla työntekijöillä vuonna 2013 noin kaksi kuukautta, mutta yrittäjillä niiden pituus oli noin kolme kuukautta.

SY:n kannanotto hallitukselle: omavastuuaika lyhennettävä yhteen päivään

Suomen Yrittäjät esittää kannanotossaan hallituksen puoliväliriiheen, että yrittäjien mahdollisuutta jäädä sairauslomalle tulee edistää siten, että omavastuuaika sairauspäivärahassa lyhennetään nykyisestä neljästä päivästä yhteen eli sairastumispäivään.

Muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset sairausvakuutusjärjestelmälle olisivat enimmillään noin 10 miljoonaa euroa. Muutos vähentäisi riskiä yrittäjien työkyvyttömyysjaksojen pitenemisestä ja työkyvyn menettämisestä. Tästä tulisi yhteiskunnalle mittavia säästöjä.

Sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämisen lisäksi kannanotossa käsitellään myös muun muassa yritysrahoituksen monipuolistamista, liikenneverkon kehittämistä, paikallista sopimista, yritysten omistajanvaihdosten edistämistä sekä kasvuyrittäjyyttä ja pk-yritysten kansainvälistymistä.

Jari Lammassaari

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä ei saanut yksimielistä esitystä keinoista työttömien koulutusmahdollisuuksien edistämiseksi. Työryhmän raportti julkaistiin tänään. Työmarkkinajärjestöt jättivät työryhmäraporttiin lausuman ja eriävän mielipiteen. Suomen Yrittäjät pitää raportissa esitettyjä tavoitteita tärkeinä ja allekirjoitti sen sellaisenaan.

Työryhmän näkemyksen mukaan työttömien kouluttaminen on erittäin tärkeää ja haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan nopeasti uusia palvelukokonaisuuksia ja koulutusratkaisua.

– Työryhmän näkemys on oikea ja Suomen Yrittäjillä on tarjota tähän uusia ratkaisuja. Ehdotimme työryhmässä, että aikuiskoulutustuki laajennettaisiin koskemaan myös työttömiä henkilöitä. Tämä olisi avannut työttömille aivan uuden polun kouluttautua ja kehittää osaamistaan työmarkkinoiden tarpeita vastaavasti, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kertoo.

Työttömistä valtaosa työllistyy uudelleen suhteellisen pian työttömyyden alkamisesta.  Osalla kuitenkin työllistyminen edellyttää osaamisen päivittämistä, laajentamista tai jopa uuden tutkinnon.

– Työmarkkinajärjestöt kuitenkin vastustivat jopa ehdotuksemme kirjaamista työryhmän yhteiseen raporttiin. Se on yllättävää, koska erityisesti palkansaajajärjestöt ovat nimenomaan toivoneet työttömille laajempaa oikeutta opiskella työttömyysaikana ilman, että etuustaso merkittävästi heikkenee, Hellsten jatkaa.

22 prosenttia ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen työttöminä

Pitkäaikaistyöttömien ryhmässä nuorten osuus on kasvussa. Alle 30-vuotiaista pitkäaikaistyöttömistä valtaosalla on perus- tai toisen asteen koulutus.

– Vailla tutkintoa ja työkokemusta olevien nuorten kouluttautumismahdollisuutta lisäisi merkittävästi, jos näiden nuorten oppisopimuspalkkausta muutettaisiin vastaamaan paremmin osaamista ja sen kehittymistä, jatkaa Hellsten.

Vuonna 2014 ammatillisen tutkinnon suorittaneista nuorista 22 prosenttia oli vuosi valmistumisensa jälkeen työttömänä työnhakijana. Koulutusaloista ainoastaan sosiaali- ja terveysala työllistää nuoria hyvin.

Koulutustarjonta näyttääkin suuntautuvan liikaa aloille, joiden työllistymisnäkymät ovat heikot.

– Ammatillisen koulutuksen uutta lainsäädäntöä viimeistellään parhaillaan.  Siinä asetetaan merkittävä rahoitusosuus tutkinnon jälkeiselle työllistymiselle. Toivomme, että tämä ohjaisi aiempaa paremmin oppilaitoksia suuntamaan koulutusta työllistäville aloille, johtaja Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yrittäjäsanomat

Yrittäjäsanomat julkaisee AAA-listauksen torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. 

Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja  maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 13.04.–19.04.2017 AAA- joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 127 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on 1,5  miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 138 000 euroa.

Yrittäjäsanomat

Katsottaessa vähintään kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä jopa 60 prosenttia palkkaisi vähintään yhden työntekijän, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin. Vastaajilta kysyttiin, kuinka monta uutta työntekijää palkkaisitte, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin.

Tutkimuksen tulokset eivät sellaisenaan kerro työllistävyydestä, sillä siihen vaikuttavat monet muutkin asiat. Näitä ovat esimerkiksi todellinen rekrytointitarve ja yrityksen kohtaama kysyntätilanne.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS huhtikuun alussa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1030 yrityksen edustajaa.

Kun hallitus käy puoliväliriiheen ensi viikolla, pöydällä yhtenä painopistealueena on työllisyyden parantaminen. Hallitus on asettanut tavoitteekseen nostaa työllisyysprosentti 72:een hallituskauden loppuun mennessä.  

– Suomen Yrittäjien laskelmien mukaan henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen lisäisi työllisyyttä keskimäärin 10 000 yksilöllä. Paikallisen sopimisen työllistävyysvaikutuksilla päästään 30–65 000 työlliseen. 65 000 on pitkän aikavälin vaikutus, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen arvioi.

Kuismasen mukaan henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen olisi kansantalouden ja myös työpaikkavirtojen dynamiikan kannalta tosi tärkeä muutos.

Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa henkilöperusteisen irtisanomisen kynnys on alempi. Näissä maissa on myös selkeästi korkeampi työllisyysaste kuin Suomessa.

Pk-yrityksistä 42 prosenttia palkkaisi vähintään yhden työntekijän kysyttäessä, kuinka monta uutta työntekijää palkkaisitte, jos voisitte sopia työehdoista työpaikalla – myös työehtosopimuksista poiketen.

Luottamusmiesten määrä yrityksissä on hyvin alhainen

Yrittäjät selvitti tutkimuksessa myös sitä, kuinka monessa yrityksessä on ammattiliittoon kuuluva luottamusmies. Ammattiliittoon kuuluva luottamusmies on vain kolmessa prosentissa kaikista pk-yrityksistä ja viidenneksessä järjestäytyneistä pk-yrityksistä. Valtaenemmistö pk-yrityksistä ei kuulu työnantajaliittoon.

Pääekonomisti Kuismanen muistuttaa, että järjestäytymättömät työnantajayritykset, jotka kuuluvat kuitenkin yleissitovien työehtosopimusten piiriin, joutuvat noudattamaan tessejä, oli siellä luottamusmies tai ei.

– Tulos kuvaa sitä, että ammattiliittoon kuuluvien luottamusmiesten määrä suomalaisissa työnantajayrityksissä on hyvin alhainen.

– Peruspointti on se, ammattiliittoon kuuluva luottamusmiesmalli ei saa olla ainoa malli paikallisessa sopimisessa.

”Työllisyysprosentti noussee 70 prosenttiin”

Yrittäjien mielestä tärkein yksittäinen työllisyyttä parantava toimi tässä ajassa olisi kansantalouden kasvuvauhdin nopeutuminen.

– Kasvuvauhti edellyttää rakenteellisia uudistuksia, emme voi odottaa, että kasvu tippuu taivaista.

Myös valtiovarainministeriön helmikuisen katsauksen mukaan hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen on epätodennäköistä ilman tehokkaita politiikkatoimia, jotka vahvistavat työn kysyntää ja tarjontaa.

Kuismasen ennuste työllisyysprosentista huhtikuussa 2019 on noin 70 prosenttia, jos hallitus ei tee uusia politiikkatoimia ja kansantalous säästyy negatiivisilta sokeilta. Tällä hetkellä työllisyysaste on 68,9 prosenttia. Hallituksen tavoite on 72 prosenttia.

– Edes henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen ja paikallisen sopimisen lisääminen eivät riittäisi saavuttamaan tavoitetta. Näiden lisäksi tarvittaisiin huomattavan nopeaa talouskasvua.

Hallituksen jo tekemiä työllisyyslääkkeitä ovat muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen 100 päivällä 400 päivään vuoden alusta ja kiky-sopimus.

Riikka Koskenranta

Jyväskyläläinen startup-yritys Humap Software on saanut liki 1,3 miljoonan euron rahoituksen kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Noin puolet rahoituksesta, 600 000 euroa tulee Tekesiltä, loput bisnesenkeleiltä ja muilta sijoittajilta.

Digitaalisella työkalulla tehokkuutta

Vuorovaikutuksen toiminnanohjausta kehittävän Humapin tuote on digitaalinen työkalu REAL. Ohjelmisto kokoaa ison määrän organisaation toimintoja yhdelle alustalle, minkä on tarkoitus tukea yritysten muutos- ja strategiatyötä, yritysjärjestelyjä, rakennemuutoksia, yhteistyön rakentamista ja sitoutumista.

– Haluamme tukea organisaatioiden ja konsulttiyritysten vallankumousta, tehdä digitalisoinnista osan organisaatioiden käytäntöjä ja lisätä tehokkuutta sekä kehittämis- että konsultointitehtävissä, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Mäkitalo.

– Olen hyvin vaikuttunut ja innostunut siitä, että rahoittajat seisovat takanamme. Kahdeksan kokenutta ohjelmisto- ja konsultointiyrittäjää, jotka ovat luoneet omat menestystarinansa, haluavat nyt liittyä joukkoomme tukemalla REAL:in menestystä.

Humap Software on Humap Ltd:stä irtautunut spin-off-yhtiö, jolla oli viime vuonna 650 000 euron liikevaihto ja 13 työntekijää Suomessa, Ruotsissa ja Australiassa.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Nuoren yrittäjyyden vuoden 2017 Suomen mestarit valittiin Uskalla yrittää -tapahtumassa Helsingissä eilen.

Voitot menivät Raumalle, Kajaaniin ja Turkuun. Osa voittajista pääsee kisaamaan nuorten yrittäjien Euroopan mestaruudesta Brysselissä ja Helsingissä tulevana kesänä.

Punottuja pantoja koirille

Peruskoululaisten sarjan voitti raumalainen Jeten’s Paw NY Nortamon koulusta. Viiden tytön yritys valmistaa laskuvarjopunoksesta eli paracordista pantoja, leluja ja hihnoja koirille.

Tuomaristo perusteli valintaansa sillä, että yrityksen liikeidea ratkaisee ongelman, nuoret ovat osanneet soveltaa osaamistaan ja he tekevät hyvää myynti- ja asiakaspalvelutyötä.

– Yritys oli onnistunut myös löytämään ja kontaktoimaan kohderyhmänsä verkosta ja tuotteet huomioivat hyvin asiakastarpeen ja monipuolisen kohderyhmän. Esimerkillinen NY-yritys, joka hyödynsi finaalitapahtuman messuja hyödyksi, tuomaristo arvioi tiedotteessa.

Koivusta tabletin lukuteline

Toisen asteen sarjassa parhaiten pärjäsi Kainuun ammattiopiston kajaanilainen Kätevä Koivu NY, joka nimensä mukaisesti valmistaa myyntiartikkelinsa koivuvanerista. Kahden tytön valmistamat helposti koottavat ja purettavat tuotteet ovat esimerkiksi tabletin lukuteline, pannunalunen tai karahvin pitelijä.

Raati piti liikeidean suomalaisuudesta ja ekologisuudesta.

– Tuotebrändäys on tehty erinomaisen hauskasti ja tuotekehityksessä oli erinomaisesti huomioitu myös tuotteiden helppo lähetys ja jakelu sekä pakkaus osana kokonaisuutta.

– Nopeasti kehittynyt toiminta oli myös todella ammattimaista ja yritys oli vakuuttava sekä tuotteiden, brändin että viestinnän osalta. Myös tulevaisuuden suunnitelmat olivat tiimillä selkeästi hallussa ja neuvottelut yhteistyökumppaneidenkin kanssa oli jo aloitettu, tuomaristo kertoo.

Lakimiehet mukana heinäsirkkakaupassa

Korkea-asteen sarjassa mestaruuden vei Turun yliopiston ja humanistisen korkeakoulun yhteistyöyritys Entis NY, joka markkinoi hyönteisravintoa. Entisksen suunnitelmissa on käynnistää pian verkkokauppa, jossa se myy Suomessa kasvatettuja heinäsirkkoja.

Tuomaristo sanoo Entiksen tiimin erottuneen laajalla osaamispotentiaalilla tekniikasta lakimiehiin ja markkinoinnin osaajiin.

– Tuotetta, Entiksen kotisirkkaa, oli testattu nopeilla kokeiluilla asiakkaiden parissa ja sirkkoja oli myyty erilaisissa tapahtumissa. Asiakaspalaute ja kysyntä oli testattu ja Entiksellä oli myös selkeä suunnitelma tulevaisuuden kehittämisen osalle.

Vuosi yrittäjänä tavoittaa 5000 nuorta

Kätevä Koivu ja Entis edustavat Suomea kesällä järjestettävässä nuorten yrittäjien Euroopan mestaruuskisassa.

Finaalissa mukana olleet perus-, toisen ja korkea-asteen nuoret ovat pyörittäneet tämän lukuvuoden ajan oikealla rahalla toimivia harjoitusyrityksiään NY Vuosi yrittäjänä sekä NY Start Up -ohjelmissa, osana opintojaan. Suomessa noin 5000 nuorta osallistuu ohjelmiin vuosittain.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

– Aika merkittävästikin. Olemme esittäneet hallitukselle listan yritystuista, joihin ei ole mielestämme tarvetta. Suurin säästöpotentiaali on energiatuissa ja merenkulun matkustajaliikenteen tuissa, Pentikäinen sanoi Yrittäjäsanomille. 

Ministeri Lindström perusteli ehdotustaan yritystukien leikkaamiseksi sillä, että kaikkien pitää osallistua säästöihin kykynsä mukaan. Pentikäinen kertoi ymmärtävänsä ministeriä. 

– Emme ole pyytämässä pk-yrityksille tukia, vaan vapautta sopia ja työllistää, jotta Suomen suurin ongelma – liian alhainen työllisyys – saadaan kuntoon, Pentikäinen sanoi. 

– Pitää uskaltaa uudistaa Suomen työmarkkinoita. Valitettavasti nykyinen hallitus ei näytä siihen pystyvän, mikä on yrittäjille iso pettymys.
 
Yrittäjäjärjestö odottaa hallituksen puoliväliriihestä apua Suomen suurimman ongelman, massatyöttömyyden nujertamiseen. 

– Viime kuukausien talousluvuista on nähtävillä orastava nousu mutta myös se, että se ei paranna työllisyyttä. Olemme näköjään tilanteessa, jossa kasvu ei vahvista työmarkkinoiden valuvikojen takia työllisyyttä, Pentikäinen totesi. 

– Tämä on erittäin huolestuttavaa. Siksi hallituksen on tehtävä rohkeita työmarkkinauudistuksia, jotta kasvu myös vahvistaa työllisyyttä. Työllisyyden vahvistaminen on myös parasta välittämistä ja hyvinvointipolitiikkaa.

Sipilän hallitus kokoontuu puolivälitarkasteluun maanantaina ja tiistaina. 

Yrittäjäsanomat
 
 

Viisikiloinen leka iskee kovalla paukkeella kopiokoneeseen niin, että säpäleet lentävät ympäri huonetta.

Lyöjää pyydetään keskeyttämään, mutta leka heilahtaa yhä uudelleen.

– Sitä on vaikea lopettaa, kun vauhtiin pääsee, selittää lekan varressa riehunut Otto Schmidt kasvot virneessä, kun pyyntö lopulta menee perille.

Raivokuutioon aggressioita purkamaan

Schmidt on osuustoimintayrittäjä ja toimitusjohtaja, jonka liiketoimintaan kuuluu tämä lekalla ja muilla lyömäaseilla varustettu koppi eli Rage Cube, suomeksi raivokuutio.

Raivokuutio on tarkoitettu paikaksi, jossa voi vapaasti ja turvallisesti purkaa aggressioitaan paiskaamalla lautasia seinään, vasaroimalla näppäimistön palasiksi tai murjomalla stereot moukarilla muusiksi.

Tämä on perusidea, mutta käytännössä suurin osa asiakkaista on tullut raivokuutioon pitämään hauskaa.

– Yksi asiakas kävi ja kertoi, että hänen terapeuttinsa oli suositellut tätä. Näin hän kertoi, Schmidt virnistää.

– Olemme vahvasti sanoneet, ettemme ole mikään terapiapalvelu. Emme leiki sen alan ammattilaisia, mutta varmaan tuossa tapauksessa oli terapeutti kokenut, että tämä on jees juttu asiakkaalle.

"Särkeminen innostaa!"

Kuinka tällaisen bisneksen voi tulla keksineeksi?

Schmidt sanoo pitävänsä tavaroiden särkemisestä, vaikka luonnehtiikin itseään leppoisaksi kaveriksi.

– Me ollaan kaikki Jyväskylän tiimiakatemian opiskelijoita. Mietittiin meidän tiimissä, että mikä ihmisiä innostaa. Sehän se innostaa, että saa särkeä lekalla tavaroita, Schmidt naurahtaa.

Tuhottava tavara perustuu lahjoituksiin sekä sopimuksiin yritysten ja kierrätyskeskuksen kanssa. Normaalisti suoraan jatkokierrätykseen menevä tavara, kuten toimistoelektroniikka, tekee pikku lenkin Rage Cubella ja siirtyy tavanomaiseen loppusijoitukseen hieman hienojakoisempana.

Schmidt vetää henkeä kopiokoneen kappaleiden keskellä.

– Lopussa tulee pieni hihittävä nauru, että mitä tuli tehtyä! Kyllä se mahtava fiilis on sen jälkeen, se on aika uskomaton tunne, joka tulee, Schmidt hymyilee

Juhani Ojalehto

Video: Tommi Anttonen