Särkisalossa asuva Johanna Amnelin on syystäkin ylpeä pojastaan Miskasta. Vasta 12-vuotias poika pyörittää omaa yritystään, eikä liiemmin tarvitse apua äidiltään.

– Miska halusi itselleen taskurahaa. Itselläni on verkkokauppa, joten ajatus yrityksen perustamisesta oli luonnollinen, Johanna Amnelin kertoo.

Äidin apua tarvittiin yrityksen perustamisessa ja kirjanpidon opastuksessa. Miska on kuitenkin tehnyt viime kädessä kaiken itse, myös alv-ilmoituksen.

Miskan yritys kuljettaa paikallisille mökkiläisille ja muille asukkaille juomia ja kuivaelintarvikkeita. Miska ostaa tavarat tavallisesta ruokakaupasta ja laittaa sitten myyntiin omaan verkkokauppaansa.

Katetta jää sen verran, että homma kannattaa. Ruokakaupan hintojen päälle laitetaan sopivan tuntuinen kate, 2,50 euron sipsipussi voi maksaa Miskan verkkokaupassa esimerkiksi 3,50 euroa. Se on silti edullisempi kuin pienessä paikallisessa elintarvikekioskissa.

– Ihan hyvin tämä on menyt. Parhaina päivinä kuljetan tavaroita parille asiakkaalle, Miska kertoo.

10 kilometriä päivässä

Kuljetukset hoituvat polkupyörällä. Yhdensuuntainen matka on enimmillään noin viisi kilometriä. Jos tilauksia tulee kauempaa, äiti on lupautunut kuljettamaan tuotteita autolla.

– Virvoitusjuomat ovat suosittuja. Toimitan vähän kaikenlaista, mutta en tuoretavaraa koska se voi pilaantua, Miska jatkaa.

Kaverit ovat kannustaneet Miskaa eteenpäin yrittäjän tiellä. Kehuja on sadellut. Miska on manostanut yritystään paikallisessa Facebook-ryhmässä, missä palvelu on otettu ilolla vastaan.

– Onneksi vapaa-aikaa jää muihinkin juttuihin.

Pauli Reinikainen

Harvoissa kannettavissa tietokoneissa on oma numeronäppäimistö, jollainen löytyy täysikokoisesta pöytätietokoneen näppäimistöstä. Puute voi haitata niitä, jotka käyttävät ahkerasti esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmia tai pyörittävät muuten numeroita päätetyöskentelyssä.

Parhaillaan Kickstarterissa rahoittajia hakeva Nums on kosketuslevyn päälle asennettava lasipaneeli, johon on painettu numeronäppäimistö.

Paneeli muuttaa kosketusalustan numeronäppäimistöksi ajurilla, joka mahdollistaa kosketusalustan käyttämisen ainoastaan numeroiden syöttämiseen. Alusta on suunniteltu käytettäväksi myös laskimen kanssa ja sen kautta voi avata nopeasti sovelluksia tai verkkosivuja.

Nums-alusta on valmistettu 26-millisestä lasista ja siinä on käytetty metallista valmistettua mustetta. Metalli heijastaa näytöstä tulevaa valoa, mikä mahdollistaa Numsin käytön pimeässä.

Valmistajan mukaan kosketusalustaa voi käyttää normaaleihin elekomentoihin, vaikka Nums-paneeli on asennettu sen päälle.

Numsia kehitellään tällä hetkellä 13-tuumaiselle MacBook Airille, 12-tuumaiselle MacBookille ja retina-näytöllä varustetuille MacBook Pro -koneille. Tulevaisuudessa valmistaja toivoo saavansa paneeleita myös muiden valmistajien laitteille.

Numsin hinta Kickstarterissa on tällä hetkellä 28 ja 39 euron välillä. Hintaan vaikuttaa kosketusalustan koko. Toimitukset alkavat myöhemmin, jos rahoitustavoite toteutuu.

Pauli Reinikainen

Toimitusjohtajahuijaukset kohdistuvat enimmäkseen suuriin yrityksiin, mutta niitä on tehty tai yritetty tehdä myös pk-yrityksiin.

Yritysten huijausten ehkäisemisessä tärkeää on lisätä henkilökunnan tietoisuutta huijauksista. Ja lomalla olevalle toimitusjohtajalle kannattaa aina soittaa.

KRP:n kyberrikoksia tutkivan yksikön rikoskomisario Jyrki Kaipanen kertoi taannoin Yrittäjäsanomille ns. toimitusjohtajahuijausten yksityiskohdista. Hän on ollut tutkinnanjohtajana lukuisissa huijaustapauksissa:

– Rikolliset ovat erittäin taitavia. Olemme kuunnelleet nauhoituksia, joissa lakimieheksi esittäytyvä rikollinen ottaa yhteyttä yrityksen talousosastolle. Erittäin taitavaa sosiaalista hakkerointia ja manipulointia, komisario Kaipanen kertoo.

Rikolliset perehtyvät huolellisesti yritykseen ja sen avainhenkilöihin netin kautta.

Hän kuvailee yleisimmän identiteettirikoksen tekotaktiikan: Lakimieheksi esittäytyvä rikollinen lähettää esimerkiksi talouspäällikölle sähköpostin, jossa on kiireellinen ja luottamuksellinen lasku esimerkiksi yrityskauppaan tai muuhun kiireelliseen ostoon liittyen. Lakimies joko soittaa perään tai toteaa meilissä, että toimitusjohtajanne on varmaankin jo puhunut tästä asiasta.

Juuri kun talousjohtaja tai yrityksen laskuja ja maksatuksia hoitava ihminen ihmettelee yhteydenottoa, hän saa samantien muka toimitusjohtajalta sähköpostin. Toimitusjohtaja kysyy meilissään, että onko lakimies soittanut ja pyytää kiireellisesti maksamaan laskun.

Rikollisten on helppo saada meiliosoite näyttämään yrityksen omalta tai olemaan niin lähellä sitä, että eroa ei helposti huomaa. Jos epäilee sähköpostin aitoutta, kannattaa klikata vastaa-toimintoa. Tällöin todellisen meiliosoitteen pitäisi tulla näkyville.

Miljoonaluokan huijauksia

Komisario Kaipasen mukaan heidän tutkinnassaan olevissa tapauksissa suomalaiset yritykset ovat lyhyen ajan sisällä maksaneet useita miljoonia rikollisille. Summat ovat vaihdelleet tuhansista satoihin tuhansiin euroihin per tapaus.

Poliisin, pankkien ja yritysten ripeän toiminnan ansiosta lähes kaikki on saatu takaisin.

Todella suuriakin summia on onnistuttu huijaamaan. Vuonna 2015 suomalainen Konecranes kertoi, kuinka sen tytäryhtiön kautta oli huijattu 17 miljoonaa euroa. Ohjelmistoyritys Affectolta huijattiin 960000 euroa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Tietoa huijauslaskuista löydät täältä

Suomen Yrittäjät painottaa, että ongelmista huolimatta on tärkeää, että sote-esitys saadaan pikaisesti eteenpäin.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta sanoo torstaina antamassaan lausunnossaan, että etenkin maakuntien velvollisuus yhtiöittää palvelut on perustuslain vastainen. Valiokunnan mukaan perustuslaki edellyttää, että maakunta voi itse tuottaa sote-palveluita.

Perustuslakivaliokunnan mukaan toimeenpanon aikataulu voi myös vaarantaa kansalaisten oikeusturvaa.

Hallitus ilmoitti valiokunnan lausunnon jälkeen, että se täydentää sote-esitystä lausunnon pohjalta. Hallitus aikoo edelleen toteuttaa sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisuutena vuoden 2019 alusta.

Suomen Yrittäjät kiittää hallitusta määrätietoisesta työstä sote-uudistuksen ja valinnanvapauden toteutumiseksi.

”Pk-yritysten rooli keskeinen”

– Yrittäjävetoisten kotimaisten pk-yritysten rooli palveluiden tuottajana valinnanvapausjärjestelmässä on keskeinen. Uudistus – ja nyt siihen tehtävät muutokset – on valmisteltava niin, että yksityisille toimijoille tulee tasavertaiset toimintamahdollisuudet suhteessa julkisiin tuottajiin, Yrittäjien Antti Neimala muistuttaa.

Hänen mukaansa yhtiöittämisvelvoitteesta luopuminen on ongelmallinen juuri eri tuottajien tasavertaisuusnäkökulman kannalta.

– Yhtiöittäminen olisi ollut tehokkain tapa toteuttaa myös julkinen palvelutuotanto läpinäkyvästi ja ilman ilmeisiä kilpailuhaittoja. Nyt läpinäkyvyys on turvattava muilla keinoin, Neimala sanoo.

Nyt hallitus joutuu miettimään, kuinka julkinen tuotanto on organisoitava, jotta perustuslakitulkinta ja kaikkien tuottajien reilu kohtelu voidaan toteuttaa yhtä aikaa.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että tulkinta, jonka mukaan EU-oikeus edellyttäisi yhtiöittämistä, jäi ohueksi.

– Varmuutta siitä ei tietenkään voi ollakaan. On kuitenkin niin, että jos julkisen sektorin tuottajia suositaan kilpailtaessa samoista asiakkaista yksityisen kanssa, heikennetään kilpailullisuudesta saatavia hyötyjä, Yrittäjien varatoimitusjohtaja Neimala sanoo.

– Samalla kun hallitus valmistelee perustuslakivaliokunnan lausunnosta suoraan johtuvia muutoksia, sen pitäisi huolehtia siitä, että pienten tuottajien kohtuullinen asema turvataan.

Se tarkoittaa Neimalan mukaan sitä, että esimerkiksi sote-keskusten palveluvalikoimaa pitää supistaa.

– Muuten uhka siitä, että palvelut jäävät isojen julkisten ja yksityisten toimijoiden pelikentäksi, kasvaa, Neimala toteaa.

Jari Lammassaari

Yrittäjätaistelu-tapahtumassa on kyse pk-yritysten ja startupien leikkimielisestä yhteenotosta, jonka tarkoituksena on murtaa myyttejä esimerkiksi startupien rahoituksesta.

Taisteluun osallistuu kaksi joukkuetta. Startup-tiimin tehtävänä on haastaa pk-yritysten joukkue.

– Otaksun, että startupit ottavat esille esimerkiksi sen, miksi pk-yritykset eivät halua kasvaa. Odotan tästä vilkasta ja hyvää keskustelua, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jaakko Männistö sanoo.

Männistön mukaan yleisö voi odottaa vähintään yhtä poreilevaa keskustelua myös kysymykseen, leikkivätkö startupit muiden rahoilla.

– Olen itsekin kasvuyrittäjä ja tiedän, ettei tämä väite pidä paikkaansa. Moni startup kasvaa nykyisin tulorahoituksella. Se on ihan oikeaa bisnestä, joka myös työllistää.

Männistön mukaan pk-yrittäjien ja startupien näkemykselliset erot ovat edelleen suuria.

– Maailmat voivat olla aika kaukana toisistaan. Tottakai toivomme, että nykyistä useampi pk-yrittäjä voisi näyttää mallia kasvuhalukkuudesta ja kansainvälistyä. Keskustelussa tähänkin asiaan saadaan varmasti lisävalaistusta.

Yrittäjätaistelun osallistujat on valittu niin, että mukana on tanakkaa kokemusta sekä startupeista että pk-yrityksistä. Männistöllä on itsellään kokemusta kasvuyrityksestä, sillä on Feedbackly Oy:n perustaja.

Keskustelua moderoi ja haastaa turkulainen kiinteistövälittäjä ja tv-julkkis Jethro Rostedt.

Mukana eri alojen yrittäjiä

Porin kaupungin ja MTV:n suurtapahtuma SuomiAreena kerää yhteiskunnalliset vaikuttajat Poriin heinäkuun toisella viikolla. Suomen Yrittäjien järjestämä Yrittäjätaistelu alkaa perjantaina 14. heinäkuuta klo 13.30 Kauppakeskus Puuvillassa.

Yrittäjätaistelu: Pk-yritykset vs. start upit. Kumpi voittaa? -kisan pk-yritysjoukkuetta vetää Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen Oy HM Profiili Ab:sta. Joukkueessa taistelevat yrittäjät Marjo Moilanen Marjon HerkkuKakusta, Mirja Lamberg Hyvinvointicenteristä ja Miia Virtanen Lingo Languagesista.

Startup-joukkuetta johtaa Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jaakko Männistö. Männistön puolella mittelevät Nuorten Yrittäjien puheenjohtaja Leo Kadieff Turku Game Hubista, Juhani Mykkänen Woltista ja Petri Vilén Industryhackista.

Kisan alkuverryttelyksi Antti Hyrkäs Aalto University Executive Educationista kertoo startupeista ilmiönä. Kisan juontaa uutisankkuri Kirsi Alm-Siira.

Pauli Reinikainen

Ensimmäinen iPhone näki päivänvalon vuoden 2007 tammikuussa. Tasan kymmenen vuotta sitten sen myynti aloitettiin rapakon takana. Suosio nousi nopeasti odottamattomiin mittasuhteisiin.

Samoihin aikoihin Nokian alamäki oli alkanut. Nokia oli aikaisemmin kehittänyt kosketusnäyttölaitteita, mutta ne näyttivät tulleen markkinoille liian aikaisin.

Apple hyödynsi paitsi kosketusnäyttöä, myös uudenlaista käyttöliittymää taitavasti, selvästi Nokiaa nokkelammin. Apple onnistui suhteellisen nopeasti rakentamaan ekosysteemistä käyttäjien kannalta houkuttelevan.

Toisaalta voidaan sanoa, että ensimmäinen iPhone oli suhteellisen alkeellinen laite verrattuna moniin Nokian silloisiin matkapuhelinmalleihin. IPhonella ei voinut lähettää multimediaviestejä, joista povattiin Nokian leirissä valtaisaa menestystä.

Multimediaviestit eivät kuitenkaan koskaan onnistuneet päihittämään tavallisia tekstiviestejä. Kun mobiilinetti alkoi yleistyä, tekstiviestienkin lähettäminen hiipui.

On tunnettu tosiasia, että iPhone on muuttanut ratkaisevasti mobiililaitemarkkinoita ja saanut monet kilpailevat valmistajat imitoimaan Applen tuotteita. Viime vuosina tosin Apple on joutunut ottamaan käyttöön monet uudet ominaisuudet vasta niiden yleistyttyä Android-puhelimissa.

IPhonen isä, edesmennyt Applen nokkamies Steve Jobs ei uskonut isoihin näyttöihin. Hänen mielestään iPhone toimi parhaiten pienellä, 3,5 tuuman näytöllä. Vaikka Jobs oli monessa asiassa oikeassa, näytön koon suhteen hänen arvionsa meni pahasti pieleen. Nykyisin isonäyttöiset phablet-puhelimet ovat suuressa suosiossa etenkin Aasiassa.

Mikko Hyppöseltä kehut

Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen muisti Applen juhlapäivää Twitterissä. Hyppösen twiitissä otetaan esille iPhonen hyvä tietoturva.

Hyppönen twiittaa seuraavasti: "iPhone täyttää tänään 10 vuotta. Kymmenen vuoden aikana ei yhtään vakavaa haittaohjelmatapausta. Se ei ole pelkkää onnea. Meidän pitää onnitella Applea tämän johdosta.”

Iphone-käyttäjät ovat edelleen selvästi paremmin turvassa kuin Android-käyttäjät. Applen suljettu ekosysteemi on tässä mielessä ollut onnistunut valinta.

Pauli Reinikainen

Luvut on saatu SAK:n pitämästä tilastosta. Alkuvuoden irtisanomismäärä ei ole jäänyt näin pieneksi kertaakaan SAK:n vuonna 2006 aloittaman tilastoinnin aikana.

Aikaisempi ennätys alkuvuoden irtisanomisten vähyydessä oli 3 448 työntekijää, joka saavutettiin vuonna 2007.

Irtisanomisten pienen määrän taustalla on positiivinen talouskehitys ja luottamus tulevaan. Siihen ovat vaikuttaneet sekä kansainvälisen kysynnän elpyminen että kotimaan työmarkkinoiden vakaus.

Myös yhteistoimintaneuvotteluissa ilmoitettu työntekijöiden vähennystarve jäi alkuvuonna ennätyksellisen pieneksi, 3 447:ään. Vielä vuosi sitten vastaava luku oli lähes kolminkertainen eli 9 452.

Vuoden 2017 alkupuoliskolla alkaneista yt-neuvotteluista suurimmat käytiin S-ryhmän Kilon logistiikkakeskuksessa Espoossa. Työnantaja ilmoitti neuvotteluissa henkilöstön vähennystarpeeksi 470 työntekijää. Kilon yt-neuvottelujen lopputulosta ei ole vielä ilmoitettu.

SAK:n mukaan eniten potkuja alkuvuonna antoi Kesko Oyj, joka irtisanoi 206 Valintatalojen ja Siwojen työntekijää. Seuraaviksi tulivat Tieto Oyj (178 irtisanottua työntekijää), Nokia Oyj (170) ja Telia Finland Oyj (112).

SAK julkaisee tilastot yt-neuvotteluista ja irtisanomisista neljä kertaa vuodessa. Tiedot SAK kerää pörssitiedotteista ja muista julkisista lähteistä. Tilastot eivät sisällä kuntien tietoja.

Työeläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Etera ilmoittivat torstaina aikovansa yhdistyä vuoden 2018 alusta lähtien. Uudesta yhtiöstä tulee Suomen suurin yksityisen sektorin tel-yhtiö ja se huolehtii jatkossa yhteensä yli 1,1 miljoonan suomalaisen eläketurvasta. Vakuutettujen määrä on yli 675 000 ja eläkkeensaajien määrä 460 000.

Yhdistyneen yhtiön eläkevarat ovat yli 44 miljardia euroa ja sen osuus vakuutusmaksutuloista on noin 37 prosenttia. Varman osuus on hieman alle 35 prosenttia. Kolmanneksi suurin on Eläke-Fennian ja Lähi-Tapiola Eläkeyhtiön fuusiosta syntynyt Elo, jonka osuus on 24,5 prosenttia.

– Uudella yrityksellä on yli 70000 yrittäjäasiakasta. Tämän pitää näkyä yhtiön hallinnossa. Eteran hallinnossa on ollut yrittäjiä, Ilmarinen on ollut suurten yritysten ja työmarkkinaosapuolten hallinnassa. Jatkossa Ilmarisen hallinnon pitää tältä osin uudistua, sanoo Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

- Suomen tel-yhtiöissä tarvitaan laaja hallintouudistus. Iso osa asiakkaista ei saa tällä hetkellä ääntään kuuluviin. Yrittäjät on sivuutettu monissa tel-yhtiössä, painottaa Pentikäinen.

Hän huomauttaa lisäksi, että myös liittoihin kuulumattomat työntekijät on ohitettu. Heitä on noin 40 prosenttia palkansaajista.

Tehostamisen paikka

Pentikäinen muistuttaa, että työeläkeyhtiöt ovat keskinäisiä eli asiakkaidensa yhtiöitä. Ei ole kestävää, että valta niissä on vain suurilla yhtiöillä ja työmarkkinaosapuolilla, jotka eivät edusta kaikkia asiakasryhmiä.

– Ilmarisen ja Eteran yhdistyminen on paikallaan, jos se tehostaa yhtiöiden toimintaa ja tel-järjestelmää sekä alentaa työeläkemaksuja tai lisää asiakashyvityksiä, Pentikäinen toteaa.

Suomalaisessa tel-järjestelmässä on tehostettavaa. Mitä tehokkaampia yhtiöt ovat, sen parempi niin yrityksille kuin vakuutetuille.

– Myös yhtiöiden hallitukset ovat kovin suuria ollakseen aidosti toimintakykyisiä, Mikael Pentikäinen sanoo.

Pentikäinen muistuttaa, ettei suuruus tai yhdistyminen tuo itsestään tehokkuutta. Päinvastoin usein käy niin, että suuren tehottomuus ja kankeus leviää pieneen ja ketterään.

– Samalla pitää huolehtia, että asiakkaille jää vaihtoehtoja eikä ala liikaa keskity.

– On tärkeä varmistaa, että uusi yhtiö voi sijoittaa vastakin merkittävästi Suomeen ja tuoda pääomaa Suomen talouteen. Tätä varten on luotava uusia keinoja. Tel-yhtiöiden pitää voida sijoittaa pk-kenttään aiempaa enemmän, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, sanoo.

Mikael Pentikäinen on työeläkevakuutusyhtiö Elon hallintoneuvoston jäsen.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Helsingin Jäätelätehtaalla tiedetään, mikä merkitys säällä voi olla liiketoimintaan. Enemmän sään armoilla olevaa bisnestä on vaikea löytää.

– Myymme jäätelöä ainoastaan ulkokioskeista, joten tämän kesän huonot säät ovat vaikuttaneet meihin erityisen paljon. Jos sataa, asiakkaita ei ole lainkaan, Helsingin Jäätelötehdas Oy:n markkinoinnista vastaava Annette Magi sanoo.

Tästä vuodesta Magilla ei ole kovin hyvää sanottavaa.

– Avasimme huhtikuussa ja se oli todella huono kuukausi. Toisaalta meille riittää, jos on aurinkoa ja pari astetta lämmintä. Ensi vuonna avaamme todennäköisesti jo maaliskuussa.

Magi on pannut merkille, että Suomen kesät ovat muuttuneet erittäin epävakaiksi.

– Tämä on kolmas peräkkäinen epävakainen kesä. Viime kesänä oli sentää hieno toukokuu, jolloin myimme todella hyvin. Vuonna 2015 kevät oli jäätävän kylmä, mutta sitten tuli heltinen elokuu.

"Joku kuukausi aina pelastaa"

Jos säät pysyvät pitkään huonoina, ihmisillä näyttää Magin mukaan olevan purkautunut tarve jäätelön syömiseen.

– Vaikka nyt on ollut epävakaista, jonoa tulee heti kun aurinko vähänkin pilkahtaa. Joka vuosi joku kuukausi aina pelastaa, ihmiset tulevat laumoittain ulos kun sää paranee.

Jäätelötehtaan väki seuraa sääennusteita jatkuvalla syötöllä. Jos sää muuttuu yllättäen aurinkoiseksi, töitä paiskitaan vuoroissa jotta jäätelö saadaan riittävästi myyntiin.

– Tarkoituksenamme on myydä tuoretta jäätelöä, ei montaa päivää saati montaa viikkoa vanhaa. Tuoreena se on parasta.

– Tässä bisneksessä on turha laskea budjetteja. Kaikki on luojan kädessä.

Pauli Reinikainen

Viime vuoden syksyllä kerroimme laajasta petosyrityksestä, jossa virolaiset rikolliset yrittivät huijata alv-palautuksia omille tileilleen suomalaisten yritysten nimissä.

Toukokuun ja kesäkuun aikana rikolliset ovat jälleen aktivoituneet. Tällä kertaa petoksia on yritetty tehtailla kaapatuilla henkilötunnuksilla.

– Touko-kesäkuussa havaitsimme useita kymmeniä yksityishenkilöiden henkilötunnusten kaappauksia. Osalla niistä yritettiin saada alv-palautuksia, Verohallinnon harmaan talouden yksikön ylitarkastaja Juha Kuusala kertoo.

Kyse on identiteettivarkaudesta, jonka tarkoituksena oli päästä alv-rekisteriin henkilötunnuksen haltijan tietämättä.

– Tavoitteena oli lähettää verottajalle arvonlisäveropalautushakemuksia väärällä sisällöllä. Vahinkoa ei kuitenkaan tapahtunut, sillä havaitsimme yritykset viranomaisyhteistyöllä, Kuusala jatkaa.

Kaikkiaan tapauksia oli noin 60. Verottaja on tapausten jälkeen ollut yhteydessä henkilötunnusten haltijoihin.

– Rikolliset toimivat siten, että he skannaavat kaupparekisterin tietoja ja valitsevat satunnaisten yritysten vastuuhenkilöiden y-tunnuksia. Tiedoista löytyvät myös henkilötunnukset. Odotusarvona on, että verottaja maksaisi alv-palautuksia.

Kuusalan käsityksen mukaan rahaa ei ole palautettu yhdessäkään tapauksessa.

– Tämä ei ole pelkästään Suomen ongelma. Samanlaisia tapauksia on useissa EU-jäsenmaissa. Yritysidentiteettivarkauksien jäljet viittaavat Viron järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Viime vuodenvaihteen tapaukset ovat parhaillaan poliisitutkinnassa.

Pauli Reinikainen

Suomessakin näyttävästi lanseerattu Oneplus 5 on edeltäjiensä tapaan kovaa valuuttaa. Puhelinmalli nousi Elisan myydyimmäksi kesäkuussa, vaikka se ennätti olla myynnissä vain reilun viikon.

– Uskoimme, että OnePlus 5 ottaa välittömästi paikkansa Suomen markkinoilla. Sitä emme kuitenkaan osanneet arvioida, että se nappaisi heti kärkisijan, huomioiden kesäkuun myyntipäivien vähyyden, Elisan henkilöasiakasyksikön liiketoimintajohtaja Jan Virkki kertoo yhtiön tiedotteessa.

Edellinen malli Oneplus 3T on sekin edelleen lähellä myyntikärkeä neljäntenä siitä huolimatta, että moni on odottanut uusimman mallin lanseerausta.

Samsung Galaxy J5 on myydyin puhelin, jos ottaa huomioon kaikkien operaattorien kuukausitilastot. Kyseinen puhelin on ykkösenä DNA:n ja Telian listoilla ja Elisalla se on kakkosena.

Nokian uutuusmallit eivät sen sijaan vielä nousseet kärkeen, koska niiden kohdalla on ollut pahoja toimitusvaikeuksia. Nokia 3310 on uutuuksista ainoa, joka on noussut listalla. DNA:n tilastossa se on sijalla 5 ja Elisalla kymmenentenä.

DNA:n myydyimmät puhelimet kesäkuussa 2017 

1. Samsung Galaxy J5

2. Honor 7 Lite

3. Apple iPhone SE

4. Honor 8

5. Nokia 3310 Dual SIM

6. Apple iPhone 7

7. Honor 8 Lite

8. Huawei P8 Lite

9. Samsung Galaxy A3

10. Samsung Galaxy S7

Elisan myydyimmät puhelimet kesäkuussa 2017, henkilöasiakkaat

1. OnePlus 5

2. Samsung Galaxy J5 (2016)

3. Huawei Honor 7 Lite

4. OnePlus 3T

5. Huawei P8 Lite

6. Apple iPhone SE

7. Apple iPhone 7

8. Huawei Honor 8 Lite

9. Huawei Honor 8

10. Nokia 3310

Telian kesäkuun myydyimmät puhelimet

1. Samsung Galaxy J5 2016

2. Apple iPhone 7

3. Huawei Honor 7 Lite

4. Samsung Galaxy A3 2017

5. Huawei P8 Lite

6. Huawei Honor 8

7. Apple iPhone SE

8. Samsung Galaxy A5 2017

9. Apple iPhone 6s

10. Apple iPhone 7 Plus

Pauli Reinikainen

Toimialoista houkuttelevimmat olivat ohjelmistoala sekä yritys- ja asiantuntijapalvelut.

EY:n yhteistyössä Oxford Intelligencen kanssa tuottama datatyökalu, EY European Investment Monitor (EIM), mittaa toteutuneiden ulkomaisten investointiprojektien määrää sekä projektien luomia työpaikkoja ja valaisee osaltaan yritysten näkemyksiä eri maiden ja alueiden houkuttelevuudesta investointikohteina.

Raportti keskittyy kuvaamaan vain sellaisia investointeja, jotka synnyttävät joko uusia työpaikkoja ja/tai erityyppisiä toimitiloja.

Pohjoismaisesta EY Nordic Attractiveness -raportista ilmenee, että Suomi oli viime vuonna Euroopan suurimpien kasvajien joukossa seitsemännellä sijalla. Suorat ulkomaiset investoinnit lisääntyivät Suomessa 27 prosentilla edellisvuoden 105 projektista 133 projektiin.

Eniten Suomeen tehtiin ulkomaisia suoria investointeja Ruotsista (32 kpl, +113 %). Toimialoista houkuttelevimmat olivat ohjelmistoala sekä yritys- ja asiantuntijapalvelut. Merkittävää oli myös Uudenmaan nousu Euroopan mittakaavassa yhdeksänneksi houkuttelevammaksi metropolialueeksi projektien määrällä mitattuna. Suosituin keskus oli Lontoo.

– Suomen positiivinen kehitys on merkki siitä, että taloutemme verkottuu yhä vahvemmin kansainvälisesti. Maamme kilpailukyky on parantunut yrityksille edullisten vero- ja palkkaratkaisujen myötä, Suomen EY:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola kommentoi tuloksia.

EY on globaali tilintarkastuksen, verotuksen, liikejuridiikan ja yritysjärjestelyiden asiantuntija sekä liikkeenjohdon konsultti.

Hirvolan mukaan osaava, korkeasti koulutettu työvoima on houkutellut investointeja Suomeen myös muita Pohjoismaita matalamman palkkatasomme myötä.

– Ulkomaiset yritykset kokevat markkinamme houkuttelevana perustamalla tänne erityisesti myynti- ja markkinointikonttoreita, tuotantolaitoksia sekä palvelukeskuksia, Hirvola kertoo.

Ruotsi kirii

Ruotsi on kirimässä kiinni Suomen etumatkaa tuotannollisia investointeja tekevien yritysten suosikkina. Vaikka naapurimaassa jäätiin projektien määrässä (90 kpl) alle Suomen tason, kasvua edellisvuoteen oli peräti 76 % – eniten Euroopassa.

Tanskassa vastaavat luvut olivat 72 projektia (kasvua 14 %), Norjassa 33 projektia (kasvua 6 %). Kaikkinensa raporttiin kirjattiin 328 kriteerit täyttänyttä investointiprojektia (+31 %) Pohjoismaiden osalta.

Euroopan kehitystä avaavan EY´s European Attractiveness Surveyn mukaan suorat ulkomaiset investoinnit Eurooppaan nousivat edellisvuodesta 15 prosenttia kaikkien aikojen huippulukemiin, yhteensä 5 845 projektiin. Määrällisesti eniten investointeja kohdistui Isoon-Britanniaan (1 144 projektia), Saksaan (1 063) sekä Ranskaan (779). Maat keräsivät yli puolet kaikista Eurooppaan tehdyistä investoinneista.

Yhdysvallat piti ykkösasemansa Eurooppaan tehtyjen investointien lukumäärässä (1 310 projektia) ja vastasi yli viidesosasta kaikista investointiprojekteista.

Suorien ulkomaisten investointien myötä Eurooppaan syntyi lähes 260 000 työpaikkaa vuonna 2016.

toimitus@yrittajat.fi

F-Securen tietoturva-asiantuntija Sean Sullivan arvelee TiVi:ssa ja Talouselämä-lehdessä, että Ukrainassa tuhoja aiheuttanut, muun muassa Petya- ja NotPetya-nimillä kutsuttu haittaohjelma oli vasta ns. beetaversio. Hän pelkää, että tällä viikolla voidaan nähdä jo uusi iso kyberhyökkäys.

Sullivan pitää Petya-variantin tapausta erittäin vakavana. Jos tällä viikolla liikkeelle lasketaan entistä vaarallisempi haitakeversio, josta virheet on korjattu, se löytää varmasti uhrinsa, Sullivan kertoo Talouselämässä.

"Tiedämme tapauksesta, jossa Petya iski Isossa-Britanniassa yhteen suojaamattomaan koneeseen, ja ohjelma levisi sieltä Pohjoismaihin. Haitake käyttää monia keinoja, eikä sen tarvitse löytää kuin yksi toimiva reitti, niin se pääsee etenemään", Sullivan sanoo.

Sullivan toteaa Talouselämässä, että jonkinlaista iskua yritetään takuulla uudelleen.

Sullivanin mukaan yritysten ainoa keino suojautua on hoitaa verkkonsa kuntoon. Lisäksi muun muassa ylläpitäjien salasana-asetusten ja valtuutusten tulee olla hoidettu asianmukaisesti.

Jos autoalan ennustus pitää paikkansa, uusien autojen kauppa piristyy ensi vuonna neljällä prosentilla. Nousu on huimaa verrattuna tämän vuoden 0,8 prosentin kasvuun.

Taustalla ovat Suomen talouden nopea piristyminen ja osittain patoutuneet autonhankintapäätökset. Viime aikoina kuluttajien usko omaan ja Suomen talouteen on vahvistunut selvästi.

Autoalan ennusteen mukaan uusia henkilöautoja myydään tänä vuonna 120 000 ja pakettiautoja 16 500. Ensi vuonna henkilöautojen määrä nousisi 125 000:een.

– Alkuvuonna uusien autojen kysyntää jarrutti yksityisen kulutuksen hidastunut kasvu. Viime kuukausien aikana odotukset talouden kasvusta ovat olleet aiempaa selvästi valoisampia ja bruttokansantuotteen kasvun on ennakoitu kasvavan selvästi nopeammin kuin vielä alkuvuonna arvioitiin, ennusteessa perustellaan.

Myös pakettiautojen kysyntä on kasvussa. Se kielii yritystoiminnan vilkastumisesta.

– Pakettiautojen kysyntä on ollut yhtäjaksoisesti kasvussa jo lähes kahden vuoden ajan. Pakettiautojen kysynnän kasvua selittää taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen sekä 2010-luvun alkuvuosien pienet pakettiautojen ensirekisteröintimäärät, jotka näkyvät uudehkojen vaihtoautojen suurena kysyntänä.

Pauli Reinikainen

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamun aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Uudet yritykset:

Yle kertoi eilen, että kotitalouksien sekäjätteeseen päätyy edelleen paljon sellaista, josta voi haluttaessa urkkia henkilökohtaisia tietoja kuten osoitteita, henkilötunnuksia ja jopa verotietoja.

Yrityksissä lepsu asiakirjojen tuhoaminen voi aiheuttaa merkittävän riskin tietovuodoille.

– Keskisuuret yritykset ymmärtävät riskit, mutta pienissä yrityksissä on paljon parannettavaa, kansanedustaja ja tekniikan tohtori Jyrki Kasvi (vihr) sanoo.

Kasvin mielestä paperisilppuri on edelleen paras keino huolehtia yrityksen tietoturvasta.

– Pienissä yrityksissä ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen hommata paperisilppuria. Sekajätteestä löytyy vaikka mitä. Ihmiset eivät ymmärrä, miten helppoa on tilata tavaraa kotiin jonkun toisen nimissä. Tilinumerot ja henkilötunnukset ovat rahanarvoista informaatiota. Paperisilppuri on tässä mielessä hyvin edullinen hankinta.

Kasvi näkee ongelmana sen, että varsinkin pienissä yrityksissä halutaan tehdä kaikki itse.

– Ei käytetä esimerkiksi tilitoimistoja, jotka seuraavat lainsäädäntöä.

Kasvi muistuttaa, että myös sähköiset aineistot täytyy tuhota. Pelkkä tiedostojen poistamien ei riitä, sillä ne pystyy palauttamaan kovalevyltä.

– Yrityksissä pitäisi kouluttaa henkilöstöä toimimaan oikein. Papereita ei pidä jättää työpöydälle levälleen ja kun lähtee pois työpisteeltä, tietokoneelta täytyy kirjautua ulos.

Tietosuojapalvelu tuhoaa ja kierrättää

Isommissa yrityksissä käytetään asiakirjojen hävityspalvelua, joka huolehtii arkaluontoisten dokumenttien turvallisesta tuhoamisesta.

– En usko, että suomalaiset uskaltavat heittää arkaluontoisia dokumentteja varsinkaan paperinkeräykseen. Sen verran paljon on puhuttu identiteettivarkauksista, Safe Rec Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Miettinen kommentoi.

Miettisen mukaan tietosuojapalvelu ei ole kallista. Safe Recin hinnat alkavat 25 eurosta.

– Halvinta on tuoda asiakirjat meille. Silppuamme ne ja toimitamme jatkojalostukseen. Kaikki paperimateriaali erotellaan ja niistä valmistetaan esimerkiksi wc-paperia.

Pauli Reinikainen

Yksi OfficeSmartin 980 euron huijauslaskun saajista on Korson Koti Oy:n yrittäjä Juha Julin. Hänen kiinteistönvälitys- ja isännöintifirmansa on saanut huijauslaskuja usein aiemminkin.

– Onhan noita tullut, yhteensä varmaankin parikymmentä, Juha Julin kertoo.

OfficeSmartin ”laskussa” aiheeksi mainitaan “Premier Pro Package File Optimisation Business Suite, Win & Mac “ eli tietokoneen ohjelmapaketti. Julin lähetti huijauslaskun tiedoksi myös Itä-Uudenmaan poliisille.

– Hupaisaa, että tämän laskun lisäksi on tullut toinen lähestulkoon samanlainen huijauslasku, mutta eri nimellä, Julin naurahtaa.

– Ja kun tämä lasku tuli postissa, saman tien meille tuli myös soitto Britanniasta, jossa koetettiin saada sanomaan ”yes”.

– Tai no se puheluhan voi tulla mistä päin maailmaa tahansa, vaikka onkin +44-alkuinen, Juha Julin toteaa.

Pääkonttori Riikassa ja pankkitili Espanjassa?

OfficeSmartilla on tyylikkään näköiset nettisivut, joilla kaupitellaan softan lisäksi muun muassa tietokoneita, tabletteja, puhelimia ja yllättävää kyllä – lamppuja ja valoja.

Pikagoogletuksella netistä löytyy useilla kielillä kyselyitä ja varoituksia OfficeSmartista.

Omilla nettisivuillaan yritys kirjoittaa olevansa eurooppalainen globaali toimisto- ja bisneskoneiden ja softan toimittaja. Pääkonttorin ilmoitetaan olevan Latviassa Riikassa.

Huijauslaskun alaosassa puolestaan on merkitty laskun pankkiyhteys Espanjaan ja osoite Barcelonaan.

Jari Lammassaari

Tietoa ja ohjeita huijauslaskuihin liittyen täällä

Suomalainen puhemediapalvelu Kieku tuo yhteistyössä SuomiAreenan kanssa yli 120 SuomiAreena-keskustelua podcasteina yleisön kuunneltaviksi.

– Suomi tarvitsee yhteiskunnallista keskustelua ideoista seuraavalle sadalle vuodelle enemmän kuin pitkään aikaan. Siksi olemme erityisen iloisia yhteistyöstä SuomiAreenan kanssa, Kiekun toimitusjohtaja Sampsa Fabritius sanoo.

SuomiAreenan keskusteluja voi kuunnella Kiekun iOS-sovelluksella ja Kiekun palvelussa osoitteessa kieku.com seuraamalla SuomiAreena-kanavaa.

Tänä vuonna Suomi Areenan pääteemana on Suomi 100 - Yhdessä, ja keskustelijoina ovat muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Tarja Halonen, Risto Siilasmaa ja Makwan Amirkhani.

Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma järjestetään tänä kesänä 12. kerran.

Etelä-Suomen Sanomat kertoo, että Padasjoen Metalli on etsinyt työntekijöitä niin te-toimiston kuin vuokrafirmojen avulla, mutta viimeistään matka Lahdesta Padasjoelle (noin 50 kilometriä) saa kiinnostuksen hiipumaan.

- Töitä on ollut hyvin monta vuotta. Tilauskanta näyttää nyt hyvältä vuoden loppuun, kertoo Padasjoen Metallin toimitusjohtaja Juhani Niemi Etelä-Suomen Sanomissa.

Yritys on juuri tehnyt kokoonsa nähden suuren 600 000 euron arvoisen investoinnin aarporakoneeseen. Tämä työstö- ja porakone on "huoneen kokoinen." Tsekkiläiset asentajat ohjelmoivat sitä parhaillaan.

Padasjoen Metalli toimii Padasjoen lisäksi myös Lahdessa. Työntekijöitä on 25 Padasjoella ja pari Lahdessa, lisäksi yrityksellä on vuokratyöntekijöitä.

- Puolalaisia vuokrahitsareita ja yksi slovakki. Eri työvaiheisiin löytyy apua vuokrafirmoista, mutta ammattitaitoista työvoimaa vaativiin koneistustehtäviin ei tahdo löytyä, sanoo toimitusjohtaja Niemi Etelä-Suomen Sanomissa.

Yritys haluaisi saada täyden hyödyn irti uudesta koneestaan ja pyörittää sitä kolmessa vuorossa. Osaavia koneistajia ei kuitenkaan tahdo löytyä. Töitä olisi heti ainakin kahdelle.

Kekäle on yksi harvoista kotimaisista vaateketjuista. 

– Meillä alennusmyynti alkoi kesäkuun puolessa välissä. Parina viime vuotena olemme aloittaneet ennen juhannusta, Tampereen Kekäleen myymäläpäällikkö Anne Salmi-Nisula kertoo.

Salmi-Nisulan mukaan osa asiakkaista haluaa ostaa vaatteensa nimenomaan kotimaisesta ketjusta.

– Meillä myynti on ollut viime vuosina tasaisen hyvää, mitään alamäkeä ei ole ollut.

Myynnistä päätellen asiakkaat ovat olleet tänä vuonna hyvin liikkeellä heti alennusmyyntien alusta lähtien.

– Naisten vaatteet ovat menneet hyvin kaupaksi. Erityisen hyvin ovat myyneet maksimekot. Myös juhlamekkoja on mennyt mukavasti.

Kesätuotteita ei Kekäleessä ole vielä juurikaan alennettu viileiden säiden takia.

– Niiden sijaan on myyty pellavavaatteita röyhelöpuseroita ja farkkuja. Jopa takkeja on mennyt kaupaksi, Salmi-Nisula jatkaa. 

Tällä hetkellä liike on alentanut hintoja 30-50 prosenttia.

– Eiköhän alennusmyyntiä jatketa heinäkuun lopulle. Lisäalennuksia tulee varmasti vielä. Itse uskon, että ihmiset odottavat kunnollista lämmintä jaksoa. Silloin pääsemme myymään sortseja ja toppeja.

Tähän mennessä kesävaatteita on myyty kohtuullisen vähän.

Pauli Reinikainen