Yrittäminen todella vaatii vahvaa luontoa, totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö Yrittäjän päivän pääjuhlassa Finlandia-talolla.
– Se vaatii myös muilta arvostusta. Yrittäjän menestys on yhteinen etumme. Riskinsä ottanut on aina voittonsa ansainnut, Niinistö linjasi.
Toisaalta hän on sitä mieltä, että epäonnistuminen on yhteinen tappiomme.
– Meidän on kannustettava epäonnistujaa onnistumaan seuraavalla kerralla. Ei ole tulevaisuutta ilman uutta yrittäjyyttä.
Presidentti kommentoi myös 2000-luvun ilmiötä, yrittäjyyskasvatusta.
– Positiivinen asenne yrittäjyyttä kohtaan on tärkeintä, mitä he, jotka eivät yritä, voivat antaa yrittäjille. Luonnollista valintaa on hyvä tapahtua siinä, kenen kannattaa lähteä yrittäjäksi, hän pohti.
Riski on huono isäntä
Juristitaustainen presidentti muisteli omaa yrittäjyyden historiaansa. Lakiasiantoimistoa pitänyttä ammatinharjoittajaa puhutteli muiden pienyrittäjien kohtaaminen.
– Minut pysäytti se kaiken peliin laittaminen. Se on jotain muuta kuin näillä optiosopijoilla, jotka saattavat menettää voiton, mutta mitään muuta peliin ei joudu laittamaan.
– Näin kasvotusten pienyrittäjän huolen riskistä, ottaako sen vai ei. Heillä on ihmeellistä sisäistä luovuutta. Jotenkin he muodostavat itselle kuvan siitä, miten siitä kaikesta selviää.
Vielä enemmän Niinistöä mietitytti se, mitä yrittäjä joutuu syvällä mielessä käsittelemään.
– Riski on huono isäntä. Jos se alkaa kahlita ajatuksia, se tukahduttaa kaiken luovuuden eikä päätoimi enää kannata. Tässä lienee syy siihen, etten minä sen enempää yrittänytkään, hän paljasti.
Kevyemmän muiston Niinistö jakoi kuulijoilleen kaukaa lapsuudesta, jolloin hän kävi kaverinsa kanssa myymässä torilla kukkia.
– Siinä kävi köpöisesti, koska me hinnoittelimme väärin. Myimme ranteen paksuisia kielokimppuja samaan hintaan, millä muut kukkakauppiaat myivät sormenpaksuisia kimppuja.
– Sitten meiltä tultiin kysymään, että mistä ne on poimittu, kielothan ovat rauhoitettuja. Kyllä niillä kuitenkin muutamat jätskirahat ansaittiin.
Järventauksen ministerinimitys oli iso ele
Tasavallan presidentti kertasi, miten hän 90-luvulla kokoomuksen ministeriryhmän vetäjänä ja puolueen puheenjohtajana kutsui oikeusministeriksi silloisen Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen.
– Sillä oli oikeastaan tarkoitus kertoa sanoma teille, yrittäjät. Olette olemassa, teille annetaan arvoa ja teitä halutaan kuulla.
Presidentin mukaan Suomessa on hyvät perusedellytykset harjoittaa yrittäjyyttä.
Tässä maassa on taipumusta vaipua synkkyyteen, hän totesi ja otti verrokiksi kansainvälisesti laadittuja, ”hyvää mittaavia” listoja, joilla Suomi on pärjännyt.
– Suomi on maailman vähiten hauras eli vakain maa. Olemme viidenneksi luovin maa, täällä asuu viidenneksi onnellisimmat ihmiset. Suomella on maailman kuudenneksi paras maine, hän listasi.
Niinistön mukaan tulosten mukaan maassa pitäisi olla kukoistava ja postiviinen yhteisö rakentamassa elämäänsä. Potentiaalia ei ole kyetty realisoimaan, presidentti mietti.
Kansallisella eheydellä on hintansa
Niinistö katsoo, että yrittämisen perusedellytyksistä keskeisimpiä on yhteiskunnallinen vakaus.
– Entä jos kansan eheys olisikin hajaannusta? Tai jos korruptio ja mielivaltaisuus rehottaisivat? Sellainen ympäristö ei houkuttaisi ketään yrittämään, hän suhteutti.
Presidentti tahtoi muistuttaa, että kansakunnan eheydellä on hintansa.
– Sen tuntee jokainen, joka maksaa veroja tai työn sivukustannuksia. Kaikissa niissä maissa, joissa sijoitutaan hyvin, on keskimääräistä korkeampi veroaste. Hyvä siis tässä tapauksessa maksaa.
Hän kuitenkin korosti, ettei julkisten menojen pidä olla liki 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, eikä ”jatkuvan ja loputtoman” velanoton varassa pidä elää.
Juhani Ojalehto