Yhteensä 72 prosenttia Team Finland kansainvälistymis- ja kaupanesteselvitykseen vastanneista 614 osallistujasta arvioi vientinsä kasvavan vuosina 2016–2018.
Kyselyyn vastanneista 48 prosenttia kertoi myös ulkomaankaupan liikevaihto-osuuden kasvaneen vuosina 2013–2015.
Tullin ulkomaantilastojen mukaan pk-yritysten viennin arvo oli kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 2,1 miljardia euroa ja tuonnin arvo neljä miljardia. Viennin lukema on kymmenen prosenttia suurempi kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna.
Viennin kokonaisarvosta pk-yritysten osuus on 15 prosenttia ja tuonnista 30 prosenttia.
Suurten yritysten viennin arvo vuoden 2016 toisella neljänneksellä oli puolestaan 11,1 miljardia euroa. Niiden tuonnin arvo oli 9,4 miljardia euroa.
Eurooppa on kasvun keskus
Vastaajista yhteensä 79 prosenttia arvioi Euroopassa olevan eniten kasvumahdollisuuksia. Erityisesti pk-yritykset keskittyivät Eurooppaan. Se oli kiinnostava kasvukohde myös kansainvälistymistä tai toimintaansa aloitteleville yrityksille. Niistä yhteensä yhdeksän kymmenestä koki Euroopan sopivaksi kasvukohteeksi.
Toiseksi kiinnostavammaksi kasvukohteeksi nousi Venäjän, Itä-Euroopan ja Keski-Aasian muodostama kokonaisuus.
Mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, sitä todennäköisemmin se näki kasvumahdollisuuksia useassa maassa.
Kaupan esteet jarruttavat pk-yrittäjiä
Kaupan esteet koskevat erityisesti pk-yritysten vientiä. Testaus-, tarkastus- ja sertifiointivaatimukset ja tullausmenettelyiden selvittäminen tuovat niille painavamman taakan kuin suuremmille yrityksille. Syy tähän ovat pienemmät volyymit: Kaikilla yrityksillä ei ole välttämättä riittävästi henkilökuntaa selvittämään kansainvälistymisasioita. Tuolloin selvitystyö jää yrittäjälle itselle, mikä voi nostaa kansainvälistymisen kynnystä.
Yleisesti yritykset kokivat, että niillä on puutteita immateriaalioikeuksissa IPR-osaamisessa, kohdemarkkinoiden sääntelyn hallinnassa, kansainvälisten rahoituslähteiden käytössä sekä asiakkaiden tavoittamisessa ja hallinnassa.
Vahvuutenaan kansainvälisillä markkinoilla yrittäjät pitivät tuotanto- ja prosessiosaamistaan.
Selvityksessä arvioidaan, että yritykset tarvitsevat tukea erityisesti osaamisensa vahvistamiseen kansainvälistymisen alkuvaiheessa.
Kaupan hidasteita erityisesti EU:n ulkopuolella
Yritykset kohtasivat kaupan esteitä erityisesti EU:n ulkopuolisilla markkinoilla. Esteistä yhteensä 86 prosenttia tuli muualta kuin EU:sta. Yritykset raportoivat ongelmista erityisesti Venäjällä, Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Eniten kaupan esteistä yritykset raportoivat maakohtaisesti Venäjällä ja Kiinassa.
ETA-maissa ja EU:n sisämarkkinoilla yritykset kohtasivat ongelmia Saksassa, Ruotsissa, Virossa ja Norjassa. Tulos pohjautuu osin siihen, että ne ovat Suomen suurimpia kauppakumppaneita, ja kauppaa tehdään paljon.
Silja Eisto