Lapin Kansa ja Aamulehti uutisoivat Mato Valtosen uusimmasta hankkeesta, jonka tavoitteena on pystyttää Rovaniemelle massiivinen, lähes 8000 hehtaarin suuruinen jouluaihein en teemapuisto.

Teemapuisto nousisi kaupungin pohjoispuolelle Metsähallituksen omistamalle maa-alueelle, jos kaikki suunnitelmat toteutuvat. Tässä vaiheessa kyse on lähinnä rahasta. Valtonen etsii parhaillaan kumppaniensa kanssa rahoittajia hankkeelle.

Kyse olisi Republic on Santa Claus -nimisestä matkailukeskuksesta, jonka esisopimus esitellään Metsähallituksen hallitukselle loppukesällä. Silloin neuvotellaan kaikkiaan 7750 hehtaarin vuokraamisesta.

Alueen kokoa perustellaan luontoelämyksien tarjoamisella. Valtonen ja yhtiökumppani Ari Siitari eivät halua rakentaa pelkästään majoitustilaa eikä mittavaa maa-alaa ole tarkoitus rakentaa täyteen.

Lapin Kansan mukaan Valtonen visioi joulutarinan ympärille rakennetusta satumaasta. Majoitus- ja elämyspalveluiden ohella alueella olisi ravintoloita ja viihdettä. Kiinassa ja Lähi-idässä on jo kiinnostusta hanketta kohtaan.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Taksiliitossa ei olla huolestuneita alalla alkavasta hintakilpailusta. Ensimmäinen halpataksipalvelu FixuTaxi on aloittanut toimintansa Helsingissä ja pudottanut aloitustaksat puoleen.

– Kukin yritys tekee omat hintapäätöksensä. Jos homman saa kannattamaan edullisilla hinnoilla, se on ihan ok, Suomen Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen sanoo.

Hän huomauttaa, että kyseisen halpataksipalvelun lupaus 10 euron kyydeistä ruuhka-aikojen ulkopuolella on ainakin osittain mielikuvamarkkinointia.

– Nykyiselläkään taksalla matka ei läheskään aina maksa 10 euroa.

Koskinen uskoo, että lähtötaksan puolittaminen on omiaan kasvattamaan taksin käyttöä lyhyillä matkoilla.

Mopoautot eivät huoleta

Koskinen uskoo, että lakimuutoksen käyttöönoton jälkeen Suomen taksiliikenteessä nähdään nykyistä enemmän käytettyjä autoja ja enemmän eri automerkkejä.

– On muistettava, ettei nykyinenkään laki määrää mitään taksiautojen tasosta. Oleellista on se, että autoon mahtuu matkustaja ja matkustajan tavarat.

– Taksiauton pitää olla laadultaan sellainen, että se kestää ammattikäytön. Jos auto menee epäkuntoon, huollon pitää toimia rivakasti ilman, että sen valmistumista täytyy odottaa päiväkausia. Kaikista kallein auto on se joka on korjaamolla. Sen takia en usko, että laadullisesti kovin heikolla autolla saa kannattavaa liikennettä aikaiseksi.

Koskinen ei pidä todennäköisenä mopoautojen tuloa kaupunkien taksiliikenteeseen.

– Kolmipyöräisille kuten mönkijöille voi tulla tarvetta luontomatkailussa. On varmasti myös tilanteita, joissa pakettiautolla ja kevyellä kuorma-autolla kuljetetaan ihmisiä taksiliikenteessä.

Lopettaneita yrittäjiä ei normaalia enempää

Julkisuudessa on kerrottu joidenkin taksiyrittäjien päätöksestä vetäytyä taksiliikenteestä tulevan lakimuutoksen takia. Todellisuudessa mitään tilastopiikkiä ei ole.

– Alkuvuoden tilastot osoittavat, että lopettaneita yrittäjiä ei ole sen enempää kuin normaalisti. Tällä hetkellä Suomessa on noin 9000 taksiliikenneluvan haltijaa. Heistä noin 400 lopettaa vuosittain.

Koskinen muistuttaa, että heinäkuun jälkeen tilanne voi muuttua radikaalisti.

– Heinäkuun ensimmäinen päivä on vasta edessä. Osa yrittäjistä on odotteluvaiheessa ja tekevät päätöksiä myöhemmiun. Loppuvuonna tilanne voi olla totaalisen toisenlainen lopettaneiden yrittäjien lukumäärän osalta.

Kaikkien taksiyrittäjien keski-ikä on nyt yli 55 vuotta, eli toimialalla on verrattain paljon eläkeikää lähestyviä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Joka viidennelle vientiyritykselle on syntynyt kahden viime vuoden aikana luottotappioita, koska ostaja on jättänyt laskun maksamatta.

Samaan aikaan useat yritykset kokevat, ettei niiden tarvitse hallita vientikaupan rahoitusriskejä. Tiedot käyvät ilmi Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n teettämästä vientikaupan rahoitusbarometristä.

Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Timo Vuoren mukaan suomalaisyritykset eivät ymmärrä ostajarahoitusta.

– Myyjä on jotenkin välinpitämätön sillä puolella. Ostajalla on ostajan tarpeita ja myyjä voisi auttaa niissä. Tämä on osa meidän myyntitaitoa, eli pitää ymmärtää ostajan tarpeet, jotka voivat ulottua rahoitukseen asti, hän kertoo barometrin julkistustilaisuudessa.

”Jos kilpailija tarjoaa ostajarahoitusta, mutta itse ei, ollaan takamatkalla”

Isommissa ja paljon vientikauppaa harjoittavissa yrityksissä vientikaupan luottoriskien hallinnan ja ostajarahoituksen tavat tunnetaan melko hyvin. Rahoitusbarometrin mukaan pk-yrityksissä vientikaupan toimintatapojen tunteminen ja tietoisuus palveluista ovat paikoin yllättävän vähäisiä.

– Pk-yritysten viennin osuus on Pohjoismaiden alhaisimpia. Vientikaupan rahoitusosaamisen nostaminen toisi lisää kauppoja kotiin, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

Suomessa pk-yritysten osuus viejäyrityksistä on 15 prosenttia, kun Ruotsissa vastaava osuus on 22-25 prosenttia.

Yrityksen kannattaa luoda vientikaupan politiikka.

– Jos yritys tarjoaa vähän kalliimpaa tuotetta, on jatkuvasti yleistynyt trendi, että pitää tarjota rahoitusta. Jos kilpailija näin tekee, mutta itse ei, siinä ollaan takamatkalla, Heikkilä huomauttaa.

Suomalaisilta pk-vientiyrityksiltä jää hyvin todennäköisesti vientikauppoja saamatta, koska ne eivät tunne riittävästi ostajalle kaupanteossa tarjottavia rahoitusvaihtoehtoja. Ostajarahoituksen merkitystä yrityksen kilpailuvalttina ei tiedosteta.

Yleistynyt trendi on tarjota rahoitusta

Yrityksistä, joilla vientikauppoja on jäänyt toteutumatta, 39 prosenttia kertoo, ettei ostaja saanut rahoitustaan järjestymään. Lisäksi 11 prosenttia vastasi ostajan saaneen rahoituksen paremmilla ehdoilla ulkomaiselta kilpailijalta.

Molempiin tapauksiin vientiyritys voisi vaikuttaa pankin ja vientitakuulaitoksen avulla.

Viidennes vientiyrityksistä ei suojaudu luottoriskeiltä mitenkään

Puolet suomalaisista vientiyrityksistä tekee vientikauppaa laskua vastaan ja antaa näin ostajalle maksuaikaa – joskin lyhyesti. Maksuajalla myymiseen liittyy kuitenkin aina luottotappion riski, koska ostaja voi jättää laskun maksamatta.

Kolme neljästä yrityksestä käyttää luottoriskeiltä suojautumiseen ennakkomaksua vientikaupoissaan. Remburssi, pankkitakaus, luottovakuutus tai Finnveran vientitakuut tunnetaan pääasiassa suurimmissa vientiyrityksissä. Peräti viidennes kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä ei ole suojannut vientikauppojaan mitenkään. Näistä lähes puolet arvioi, etteivät suojaustavat ole tarpeellisia.

– Kauppoja jää saamatta tai yritykset pysyvät poissa vientimarkkinoilta luottoriskien pelossa. Lähes 60 prosenttia vastanneista yrityksistä kokee, että yksittäinen tappio voi vaarantaa toimintaedellytykset pitkäksi aikaa, maajohtaja Timo Vuori toteaa.

Mikä mättää viennin rahoituksessa?

Kansainvälisen kauppakamarin Timo Vuori on pohtinut, mikä mättää vientikaupan rahoituksessa.

– Tähän asti olemme tehneet helppojen maiden kanssa kauppaa, pohjoismaalaisten ja saksalaisten. Niiden kanssa kaupanteko on helppoa, he maksavat ehkä viiveellä mutta maksavat yleensä maksut. Tietysti kauppakumppanina myös Venäjä.

Vuoren mukaan on toisenlaisia vientimaita, kuten Iran.

– Yrityksillä ajattelutapa, että rohkeasti mennään, mutta ehkä pitäisi tehdä vähän kotitehtäviä. Iranista ei aiemmin eikä nyt niin helposti rahoja kotiuteta.

Hän viittaa luottoriskien hallintaan.

Rahoittajat ja kauppakamarit kiertueelle rahoitusosaamisen lisäämiseksi

Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n aloitteesta viennin rahoittajat ja luottovakuuttajat ovat päättäneet ryhtyä yhteistyöhön pk-vientiyritysten rahoitusosaamisen vahvistamiseksi.

Vuosina 2018–2019 toteutetaan alueellinen Vientikaupan rahoituskiertue, jossa ovat mukana Finnveran ja alueellisten kauppakamarien lisäksi suurimmat Suomessa toimivat pankit ja kaikki yksityiset luottovakuuttajat.

– Lisäämme neuvontaa ja järjestämme syksystä lähtien viennin rahoituksen työpajoja yrityksille eri puolilla maata, Heikkilä ja Vuori korostavat.

Syksyllä tilaisuuksia tulee olemaan 5-6 kasvukeskuksissa. Ne ovat avoimia kaikille yrityksille, mutta mukaan pääsee rajattu määrä.

Tutkimuksen toteutti Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n toimeksiannosta Taloustutkimus huhti–toukokuussa 2018 internetkyselynä ja puhelinhaastatteluina. Tutkimukseen vastasi 654 suomalaista suoraa vientikauppaa tekevää yritystä. Vastaajayrityksissä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on 42 prosenttia.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Post-it-laput ovat pitäneet sitkeästi pintansa digitalisaation puristuksessa. Lappuja käytetään paitsi muistin tukena, myös erilaisissa luovissa tarkoituksissa kuten ideointikokouksissa.

Tamperelaisen ohjelmistokehitykseen keskittyneen Haltun työntekijät käyttävät lappuja päivittäin.

– Post-it-asiantuntijana esiintyvä projektipäällikkömme Ville Mäkiranta on ansioituneesti kouluttanut koko henkilöstömme Post-it-lappujen oikeasta käyttötavasta. Yhtenä iltapäivänä hän näytti taas kerran, miten lappuja kuuluisi käyttää. Silloin tuli mieleen, että tästä pitäisi tehdä ohjevideo, Haltun myyntijohntaja Mikki Ylevä kertoo.

Video suunniteltiin, kuvattiin, editoitiin ja julkaistiin heti seuraavana päivänä.

– Oletimme, että varmasti moni muukin käyttää lappuja väärin, Ylevä jatkaa.

Video paljastaa oikean tekniikan lapun irrottamiseen. Yleisesti käytetty "väärä" tapa näkyy helposti tarrapinnan käpristymisenä.

Video on kerännyt runsaasti katselukertoja ja kommentteja etenkin Linkedin-palvelussa.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Koulutyön tauottua moni nuori työllistää itsensä kesäyrittäjinä. Tästä ovat esimerkkeinä lukuisat Suomessa toimivat kesäkahvilat.

Suomen Yrittäjien, 4H Liiton ja Nuori Yrittäjyys ry:n yhteisprojektina syntynyt Munyritys.fi tarjoaa kiinnostavia nuorten yrittäjätarinoita ja vinkkejä yritystoiminnan aloittamiseen.

Sivuston tavoitteena on antaa konkreettisia vinkkejä yrittäjyyden ensi askeleisiin ja kannustaa kokeilemaan yrittäjyyttä. Samalla sivusto kokoaa yhteen nuorten yrittäjien tarinoita yrittäjyyden alkutaipaleesta.

Tarinoiden tarkoituksena on antaa nuorille käsitys siitä, kuinka erilaisista lähtökohdista yrittämiseen lähdetään ja mitä kaikkea matkan varrella voi tulla vastaan. Sivustolta löytyy myös blogipostauksia yrittäjyyteen liittyvistä käytännön aiheista, kuten liiketoimintasuunnitelmasta, markkinoinnista ja rahoituksesta. Sivustoa on rahoittanut Yksinyrittäjäin Säätiö.

Sivustolta voi lukea muun muassa Kalle Koivun yrittäjätarinan. Koivu tunnetaan tuorepuuroa myyvästä Puuroboi-yrityksestä. Lue tarina täältä.

Kuva: Puuroboi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kauppalehti uutisoi Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta, joka voi vaikeuttaa monen pienpanimon toimintaa. KHO:n mukaan pienpanimo ei voi enää ensi vuonna vuokrata panimolaitteita toiselta panimolta ilman, että kumpikin menettää oikeutensa verotuksen pienpanimoalennukseen.

KHO perustelee ratkaisuaan lakitulkinnalla, jonka mukaan laissa mainittu "fyysinen erillisyys" tarkoittaa, etteivät panimot voi käyttää yhteisiä laitteita.

Verohallinnon ylitarkastaja Seppo Raitolahti kertoo Kauppalehdelle, että verottaja joutuu nyt muuttamaan ohjeistustaan ratkaisun takia. Verottaja oli saanut pienpanimoalennusta koskevan syventävän ohjeistuksensa vastikään valmiiksi.

Lain mukaan pienillä panimoilla on mahdollisuus saada alkoholiverosta 10–50 prosentin alennus. Laki kuitenkin edellyttää, että panimot ovat toisistaan riippumattomia. Alennus perustuu EU-direktiiviin.

Tähän asti lakia on kuitenkin tulkittu KHO:n tuoreesta ratkaisusta poikkeavalla tavalla niin, että lisäkapasiteettia on voitu vuokrata toiselta panimolta. Nyt KHO:n päätös voi tarkoittaa lisäinvestointeja monessa panimossa. EU-direktiivi ei ole muuttunut viime vuosina, mutta Suomen lakiin on lisätty maininta erillään toimimisesta.

Nykyinen laki kuitenkin sallii pienpanimoiden yhteistyön muun muassa oluen valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankinnassa.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Etelä-Karjalassa on tällä hetkellä noin 120 palvelusetelituottajaa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten hyväksymät tuottajat löytyvät palse.eksote.fi -verkkosivulta. Projektipäällikkö Anna Behm kertoo, että Eksotessa on myös oma Yksityiset palvelut -sivusto, johon sosiaali- ja terveyspiiri on koonnut alueelle hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten tietoja.

Yksi Eksoten palvelusetelituottajista on Kotipalvelu Onnin toiminimiyrittäjä Jaana Koskinen. Hän tarjoaa vanhusten ja vammaisten sosiaalihuollon palveluita. Henkilökohtaisen budjetin kokeiluhanke alkoi vuoden alusta. Se on yksi STM:n kärkihankkeista.

– Tällä hetkellä henkilökohtaisen budjetin kokeilu menee palvelusetelilain mukaan. Asiakas valitsee itse palveluntuottajan, kun on yhdessä asiakasohjaajan kanssa suunniteltu se, miten budjettia käytetään. Asiakkaan kohdalla henkilökohtainen budjetti koostuu niistä palveluista, joita hän saa, Anna Behm kertoo.

Lappeenrannan seudulla paljon yhden naisen palveluntarjoajia

Lappeenrantalaistunut Koskinen on toiminut 13 vuotta toiminimellä.

– Olen ollut tyytyväinen yrittäjyyteen. Se toi vapautta. Minulla on tosi pitkiä asiakassuhteita. Asiakkaita on välillä vähemmän ja välillä enemmän.

– Omaishoidon palveluseteli on ollut niin pitkään kuin olen tehnyt, mutta henkilökohtaisen avun palvelusetelit sekä lapsiperheiden setelit tulivat myöhemmin.

Vammaisasiakkaista hänellä on sopimukset asiakas kerrallaan. Näissä sopimuksissa Eksote on maksaja. Lappeenrannan seudulla on runsaasti pieniä yrityksiä, jotka tarjoavat vammais- ja sosiaalihuollon avopalveluita. Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö on alueella isompi toimija, joka tarjoaa sosiaalihuollon palveluja.

Henkilökohtaisen budjetin mallia kehitetty jo aiemmin

Etelä-Karjalassa Jaana Koskisen asiakkaista enemmistö ei tulisi itse tekemään valintaa ottamistaan palveluista.

– Minulla on enimmäkseen vammaisasiakkaita, he eivät pysty itse tekemään valintaa. Heillä ei myöskään ole sellaisia omaisia, jotka osallistuisivat heidän elämään, virkamies tekisi sen päätöksen sitten.

– Oikeaa valinnanvapautta heidän kanssaan ei pysty olemaan, Koskinen toteaa.

Aiemmin henkilökohtaisen budjetoinnin mallin kehittämistyö tehtiin Eksotessa osana Tiedän mitä tahdon -hanketta. Asiakkaat olivat tyytyväisiä hankkeeseen. Lisäksi Eksotessa on käynnissä palvelusetelikokeilu, joka suuntautuu henkilökohtaiseen budjetointiin. Hankkeen nimi on eOhjat-hanke. Tavoitteena on luoda yhteinen HB-toimintamalli Etelä-Karjalan alueelle.

Yksinyrittäjä menee mahdollisesti kimppaan muiden kanssa

Soteuudistus on ollut Koskisen mielessä jo pitkään ja siitä on keskusteltu myös kollegoiden kanssa.

– Tässä vaiheessa ei tehdä vielä mitään ennen kuin soteuudistuksen läpimeno on satavarma. Tässä on jo pitkään roikuttu löysässä hirressä. Vielä ei tiedetä, mitä maakunnan liikelaitokselle jää. Se tulee varmaan käyttämään ostopalveluita niin kuin tähänkin asti.

Tämänhetkisen tiedon mukaan, jos uudistus etenee, palveluntuottajat ilmoittautuvat maakunnan tuottajarekisteriin erikseen asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin tuottajiksi.

– Toivon, että työtä voisi tehdä näin itsenäisesti jatkossakin, mutta epäilen kovasti. Olemme puhuneet muiden pienten palveluntarjoajien kanssa, että mahdollisesti perustamme osuuskunnan. Osuuskunnan nimissä pystyy jättämään suurempia tarjouksia kuin yksin.

Palveluntuottajille tulee erilaisia rekistereitä, joihin pitää liittyä, jos uudistus astuu voimaan.

– Osa rekistereistä maksaa. Silloin vain osuuskunnan tarvitsisi olla rekisterissä, eli meidän kaikkien ei tarvitsisi olla siellä, esimerkiksi Kanta-rekisteri. Monet meistä ovat Valviran rekisterissä. Joillakin täytyy olla lääkelupia.

– Palveluntuottajien kannattaa muuttaa palvelumuotoilua siihen suuntaan, mitä asiakkaat voisivat haluta, Eksoten Behm vinkkaa.

Yrittäjän terveiset päättäjille

Jaana Koskinen toivoo, että pienet ammatinharjoittajat pystyvät jatkossakin tarjoamaan palveluitaan. Hän on tyytyväinen palveluseteliin.

– Olen ollut tyytyväinen toimintaympäristöön Lappeenrannassa. Palveluseteli on selkeä ja asiakkaalla on setelin käytössä jonkinlainen valinnanvapaus. On epävarma olo, kun ei tiedä tulevaisuudesta.

Palveluntuottajille kiirinyt tieto on vielä vähäistä. Palveluntuottajille on kerrottu, että he voivat jo nyt rekisteröityä suomi.fi-sivustolle. Suomi.fi on kuitenkin vasta harjoitusta tulevaa varten, sitä ei edellytetä vielä.

– Rekisteröintiä yrittäessäni tulikin ensimmäinen ongelma. Ei oltu ajateltu, että sinne kaahaa 10 000 yhden naisen yritystä, Kotipalvelu Onnin Jaana Koskinen kertoo verkkopalvelun takkuilusta.

– Soteuudistuksen tullessa voimaan mukaan pääsy riippunee siitä, miten suurissa kokonaisuuksissa henkilökohtainen budjetti tarjotaan. Tuleeko se olemaan asiakas kerrallaan vaiko joku osa-alue kerrallaan.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Neljän vuoden välein järjestettävät jalkapallon MM-kisat käynnistyvät tänään. Turnaus pelataan Venäjällä.

Monissa työyhteisöissä kisajännitystä lisätään omilla, pienen rahapanoksen MM-kisaveikkauksilla, joissa paras jalkapallotietäjä vie lopulta koko potin.

Tällainen on kuitenkin vastoin Suomen lakia. Asiasta uutisoi Iltalehti. Suomessa Veikkauksella on yksinoikeus rahapelien järjestämiseen.

– Ymmärrän, että asia nousee tässä kisojen alla puheeksi ja joinain vuosina on uutisoitu, että Poliisihallitus ärähtää tai pitää laittomana, sanoo arpajaishallinnon ylitarkastaja Mikko Cantell Poliisihallituksesta IL:lle.

– Se perustuu toki siihen, että kaikki arpajaisten ja rahapelin kriteerit täyttyvät tässä. Osallistumismaksu ja sattumaan perustuva voittaminen ja rahapalkinto, niin kyllähän se rahapeli silloin on.

Iltalehden haastattelema Cantell ei tiedä, että poliisi olisi joskus puuttunut työpaikkojen omaan vedonlyöntiin.

– Jos jotain vakavia piirteitä tulisi tietoon, että laajalla skaalalla järjestetään tällaisia vedonlyöntipooleja ja siinä olisi selkeä voitontavoittelu, sitten selvittäisimme asiaa, hän sanoo.

– Tai jos olisi jotain muuta huolestuttavaa, hän jatkaa ja mainitsee esimerkiksi alaikäisten osallistumisen vedonlyöntiin.

Cantell kertoo poliisin olevan tietoinen työpaikkojen MM-kisavedoista.

– Tällaisena ilmiönä emme ole nähneet sitä toistaiseksi, että siihen liittyisi vakavia piirteitä meidän näkökulmastamme.

– Emme rupea työpaikkoja ratsaamaan asian tiimoilta, Cantell kertoo IL:lle.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

– Yrityksen omistajanvaihdokseen kannattaisi valmistautua, vaikkei sitä aikoisi juuri nyt tehdä. Kannattaa miettiä, että ovatko firman asiat ja paperit kunnossa. Jos ovat, yritystä on helpompi johtaa ja mukavampi omistaa – ja myydä tai tehdä sukupolvenvaihdos jossakin vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Mika Haavisto Suomen Yrittäjistä.

Omistajanvaihdosten ongelmina ovat muun muassa firman myyntikuntoon saattaminen ja arvonmääritys sekä sopivan ostajan ja rahoituksen löytäminen.

Haavisto muistuttaa, että omistajanvaihdos voi tulla eteen myös täysin yllättäen, esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden vuoksi.

Suomen Yrittäjillä on paraikaa käynnissä kysely, jonka tuloksista kootaan Valtakunnallinen Omistajanvaihdosbarometri 2018. Se julkistetaan myöhemmin tänä vuonna. Pääset vastaamaan kyselyyn täällä.

– Toivomme mahdollisimman monen yrittäjän vastaavan kyselyyn. Kysymyksiin vastaaminen myös auttaa yrittäjää miettimään firmansa tilannetta ja kehittämiskohteita, Haavisto sanoo.

Yhdessä kysymyksessä esimerkiksi kartoitetaan sitä, että voiko yritys jatkaa toimintaansa, jos yrittäjä sairastuu vakavasti tai joutuu onnettomuuteen. Toisessa kysymyksessä pyydetään vastaamaan yrityksen kehittämisasioihin, esimerkiksi uusiin tuotteisiin, markkina-alueisiin, kuluihin, tehostamiseen tai ulkoistamiseen. (kts. kuva jutun lopussa)

Vastaukset ovat luottamuksellisia eikä yksittäisen vastaajan tietoja julkisteta.

– Yritysten omistajanvaihdosten onnistuminen on merkittävä haaste. Kysymys on yrittäjien menestyksestä ja kansantalouden kasvusta, painottaa Mika Haavisto.

– Kannattaa vastata, kysely vie vain 10 minuuttia kiireisen yrittäjän ajasta, kannustaa Haavisto.

Linkki kyselyyn

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Business Finlandiin kuuluvan Finnfactsin järjestämien kansainvälisten mediavierailujen pohjalta julkaistut artikkelit tavoittivat viime vuonna ennätysyleisön. Arvioitu kokonaisvaikutus nousi 1 100 miljoonaan mediakuluttajaan ympäri maailman. Tulokset ovat lähes neljä kertaa suuremmat kuin edeltävänä vuonna. Erityisesti Aasian osuus kasvoi. 

Finnfactsin mediavierailujen teemoista suomalaiset koulut ja digitaalisuus, suomalainen talviteknologia ja arktinen osaaminen sekä startupit tavoittivat eniten lukijoita.  

Viime vuonna Finnfacts järjesti yhteensä 16 mediavierailua, joille osallistui 120 toimittajaa. Kutsuttavat mediat ja toimittajat valitaan vierailun teeman ja profiilin mukaan. Vierailuille osallistuneet toimittajat kirjoittivat yhteensä 308 artikkelia, jotka julkaistiin 34 eri maassa.

Suurin osa mediaosumista tuli Japanista, Etelä-Koreasta, Kiinasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista.

– Aasian merkitys suomalaisyritysten viennille on kasvussa, ja teemme tiivistä yhteistyötä muun muassa Suomen ulkoministeriön ja Business Finlandin Global Networkin kanssa saadaksemme kattavan näkyvyyden jokaisesta mediavierailusta. Aasian medioilla voi suomalaisessa mittapuussa olla todella suuret levikit, mikä näkyy mediaosumatuloksissa. Näkyvyyden ansiosta vierailut tuovat yrityksille muun muassa leadejä tai yritysdelegaatioiden vastavierailuja Suomeen, mikä osoittaa mediavierailun olevan kustannustehokas tapa edistää suomalaisen yritysten osaamisen näkyvyyttä, kertoo Finnfactsin Senior Communications Specialist Tsui-Shan Tu.

– Artikkeli, joka julkaistiin Aasiassa kevään 2017 hyvinvointi- ja terveysteknologia-aiheisen mediavierailun jälkeen yritykseemme liittyen, oli todella hyödyllinen kaupalle, jota yrityksemme oli parhaillaan työstämässä, paljastaa Myontecin toimitusjohtaja Janne Pylväs.

Syksyllä 2017 eteläkorealaisille suunnatun ICT-vierailun ja siltä saadun medianäkyvyyden jälkeen Suomeen saapui useita korealaisia yritysdelegaatioita tutustumaan suomalaisiin älykaupunki-hankkeisiin sekä älyliikenteen, AR/VR:n, 5G:n osaamiseen.

– Tehty kansainvälinen mediatyö hyödyttää vahvasti suomalaista yrityskenttää. Esimerkiksi Suomessa toimivien kansainvälisten kirjeenvaihtajien osuus on hyvin pieni verrattuna vaikka Tukholmaan tai Kööpenhaminaan, joissa uutisia tuotetaan kansainvälisiin julkaisuihin ihan eri volyymilla. Erityisen tärkeää on, että toimittajat pääsevät omin silmin näkemään ja kokemaan suomalaista osaamista paikan päällä, taustoittaa Katja Anttila, Finnfactsin Senior Communications Specialist.

Viime vuoden artikkeleista 40 prosenttia julkaistiin ammatti- ja asiantuntijamedioissa ja kolmannes perinteisissä uutismedioissa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Saiko yrityksesi oudolta vaikuttavan laskun, jossa pyritään kiirehtimään maksamista? Kyse voi olla niin kutsutusta toimitusjohtaja- tai laskuhuijauksesta, joiden määrä kasvaa kesäkuukausina, sijaisten ja kesätyöntekijöiden hyväksyessä laskuja.

Viestintäviraston mukaan huijauslaskuissa maksuliikenteestä vastaaville henkilöille osoitettu sähköposti vaikuttaa yleensä tulevan tutulta asiakkaalta tai oman organisaation sisältä - esimerkiksi toimitusjohtajalta. Sähköpostin lähettäjätiedot ovat kuitenkin helpohkosti väärennettävissä.

Laskujen summat saattavat olla muutamia tuhansia tai jopa satoja tuhansia euroja.

Office 365 -huijauksia poliisitutkinnassa

Valelaskut näyttävät silmämääräisesti usein oikeilta laskuilta tai ovat oikeita laskuja, joihin on vaihdettu tilinumero. Lähettäjä näyttää tulevan omasta yrityksestä tai tutulta asiakkaalta tai sidosryhmältä.

Viestin sisältämiä linkkejä tai liitetiedostoja ei kannata avata. Ne voivat ohjata tietojenkalastelusivulle tai sisältää haittaohjelman.

Laskutushuijaus voi alkaa myös Office 365 -tunnusten kalastelulla, joista Yrittäjät.fi on uutisoinut kuluvalla viikolla. Poliisilla on tutkinnassa ainakin kaksi tapausta, joissa yritykset ovat joutuneet huijausten kohteeksi.

Viisi vinkkiä:

Perehdytä

• Sijaisuuksia hoitavat ihmiset ja kesätyöntekijät kannattaa perehdyttää ilmiöön. Sopikaa erityisesti kiireellisten maksupyyntöjen hoitamistavoista etukäteen.

Varmista

• Sopikaa, että yrityksen toimitusjohtajan nimissä tehdyt laskut varmistetaan toimitusjohtajalta esimerkiksi puhelimitse. Älä käytä varmistamiseen sähköpostia, etenkään jos maksupyyntö on tullut meilitse.

Tarkista uudelleenohjaussäännöt

• Erityisesti Office 365-ohjelmistoista tulisi tarkistaa, onko sähköpostiin asetettu erikoisia uudelleenlähetyssääntöjä. Lisätietoja ja ohjeita saat Microsoftin ohjeesta.

Kaksivaiheinen tunnistautuminen

• Ottamalla käyttöön kaksivaiheisen tunnistautumisen käyttäjätunnukset ja salasanat eivät päädy vääriin käsiin, ainakaan helposti. Tämä ei ole aukoton suojautumiskeino, mutta selvästi turvallisempi vaihtoehto kuin yksittäinen salasana.

Vaihda varastetut tunnukset välittömästi

• Jos käyttäjätunnukset ja salasanat on annettu tietojenkalastelusivustolle, vaihda ne välittömästi.

Jos saat valelaskun:

Sähköpostiin vastaaminen ei vielä aiheuta vaaraa. Epäilyttävistä laskuista kannattaa kuitenkin ilmoittaa tietoturvasta vastaavalle henkilölle.

Poliisia kiinnostaa sekä yritykseksi jääneet että onnistuneet huijaukset. Tee niistä rikosilmoitus. Jos rikollisen kanssa käydyssä sähköpostikeskustelussa mainitaan myös tilitiedot, lisää ne rikosilmoitukseen.

Myös Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus ottaa vastaan vapaaehtoisia tietoturvapoikkeamailmoituksia.

Tutustu myös Yrittäjien oppaaseen, jonka avulla tunnistat harhaanjohtavan markkinoinnin ja valelaskut.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 7.6.-13.6. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 291 yritystä.

Tuoreimmalla listalla on muun muassa tv:n suosittua Uutisvuotoa juontaneen Barbara "Baba" Lybeckin vuonna 2011 perustettu Baba Lybeck Productions, joka teki 264 000 euron liikevaihdolla 58 000 euron tuloksen.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 10,2 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 1,9 miljoonaa euroa.

Pienyrityksille teetetyn kyselyn mukaan yrittäjät korostavat realististen odotusten ja suunnitelmien merkitystä menestykselle.

Ohjelmistotalo Visma Passelin kyselyn mukaan vastaajista kuitenkin vain 44 prosenttia oli tehnyt liiketoimintasuunnitelman yrityksen perustamisvaiheessa.

– Pää pilvissä ei tosiaan kannata yrittäjäksi ryhtyä, vaan pitää olla valmis puurtamaan kovaa yrityksen menestyksen eteen. Omat ideat kannattaa testata ennen toteuttamista ja kehittää niitä maltilla ennen kuin pistää oman toimeentulonsa niiden varaan, muistuttaa Visma Passelin Oy:n toimitusjohtaja Terhi Karasjärvi.

Noin kolmannes vastaajista olisi kaivannut alkuvaiheessa tietoa ja vinkkejä yrityksen pyörittämiseen.

– Pienyrittäjä on ninja, joka pyörittää yritystoimintaa usein hyvinkin yksin. On kuitenkin tärkeä osata pyytää apua oikealla hetkellä, jottei yrittäjän omat voimavarat tai yritystoiminta ole uhattuna. Tukea ja apua on saatavilla, kunhan sitä pyytää, Karasjärvi korostaa.

Suomen Yrittäjien jäsenet saavat apua jäsenille tarkoitetusta ilmaisesta neuvontapalvelusta. Neuvontapalveluun tulee vuosittain noin 50 000 yhteydenottoa.

Kyselyn perusteella yrityksen perustamisen suurimmaksi haasteeksi nousi markkinointi.

– Rohkeuden ja intohimon merkitys korostuu vastaajien antamissa kommenteissa ja vinkeissä. Moni on ollut ennen yrittäjyyttä palkkatyössä, eikä hyppy tuntemattomaan ole ollut helppoa. Yrittäjyydessä tarvitaan myös rohkeutta viedä asioita eteenpäin. On tarpeen uskaltaa nostaa rohkeasti ongelmat esiin ajoissa, kun ongelmat ovat vielä ratkaistavissa, tulkitsee Karasjärvi tutkimusta.

Kyselyyn vastasi yhteensä 517 pienyrittäjää.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Luksusautoja myyvän Luxury Collection Automobilesin perustanut Jukka Sinisalo jättää yrityksen. Asiasta kertoo Talouselämä.

Lehden haastattelussa hän muistelee, kuinka Jaakko Rytsölän ostama keltainen Lamborghini nousi puheenaiheeksi.

– Hype ja palstatila lehdistä, minkä Rytsölän veljekset saivat ja ottivat, oli valtava. Tietyllä tapaa se oli pioneerityötä luksusautojen eteen, että he eivät peitelleet autojen omistusta. Silloin se oli uutta ja ihmeellistä, nyt tuskin media kiinnostuisi luksusauton omistuksesta yhtä paljon, Sinisalo sanoo.

Osakekaupoilla vaurastuneet Rytsölän veljekset poseerasivat urheiluautojensa kanssa mediassa vuosituhannen alussa.

– On tietysti ymmärrettävää, että siihen aikaan tällaiset autot herättivät kysymyksiä, etenkin, jos niitä esitellään ja levitellään lehtien palstoilla, Sinisalo toteaa Talouselämässä.

– Nuoret sukupolvet ajattelevat nykyään kovin eri tavalla kuin edeltäjänsä. Jos on menestytty ja on mahdollista tehdä hankinta ja nauttia siitä, silloin ei epäröidä mitä naapuri mahdollisesti sanoo, hän sanoo.

Sinisalon mukaan "viimeisin tekijä ostoon on se, että haluttaisiin näyttää muille".

– Ennemminkin ostajat haluavat palkita itseään onnistumisesta, on se sitten saatu aikaan osakekaupoilla, pokerissa tai toimimalla pitkään yrittäjinä.

Sinisalo perusti yrityksensä vuonna 2009. Nyt hän myy osuutensa yhtiökumppaneilleen.

– Suomalaiset, nauttikaa elämästä! Moni ajattelee, että teen jonkin asian sitten kun pääsen eläkkeelle. Välttämättä ei koskaan pääse eläkkeelle. Jos nautintoa tuo kallis auto, kannattaa nauttia siitä, jos siihen on mahdollisuus. Elämä on ainutkertaista, Sinisalo korostaa Talouselämän haastattelussa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Yhtiö on nousemassa Tekniikka&Talous-lehden mukaan seuraavaksi suomalaistaustaiseksi ns. ”yksisarviseksi”. Kyseinen termi tarkoittaa nopean kasvun startupia, jonka arvoksi pörssilistautumisessa tai yrityskaupassa on arvioitu miljardi dollaria tai enemmän.

CRF Healthin (toiselta nimeltään CRF Box) kauppahinnaksi on tulossa liki miljardi euroa eli lähes 1,2 miljardia dollaria talousuutistoimisto Bloombergin tietojen mukaan.

CRF Health perustettiin Suomessa vuonna 2000 ja sillä on yhä toimintaa Suomessa. Yritys kehittää esimerkiksi kliinisen lääketutkimusten hoitotulosten keräämisen palvelua. Tuotteita on käytössä yli 70 maassa 72 000 toimipisteessä.

Vauhdikas kasvu

CRF Healthin perustajat Timo Ahopelto, Jaakko Ollila ja Jarkko Joki-Tokola sekä pääomasijoittajat myivät yhtiön brittiläiselle pääomasijoittajalle Vitruvianille noin 320 miljoonalla dollaria vuonna 2015. Yritys on kasvanut sen jälkeen vauhdikkaasti noin 100 miljoonan euron liikevaihdosta 200 miljoonaan euroon.

Suomessa on ollut vasta kolme startupia, joiden arvo on ollut yrityskaupassa tai pörssinoteerauksessa yli miljardi dollaria. Tällaisia ovat peliyritykset Rovio ja Supercell sekä tietokantayritys MySQL.

Suomessa CRF Box Oy:n liikevaihto oli Tekniikka&Talouden mukaan viime tilikaudella noin 38 miljoonaa euroa, ja operatiivinen tulos 9,6 miljoonaa euroa. Suomen 115 työntekijän yhtiö on kuitenkin lähinnä yrityksen tuotekehitysyksikkö.

toimitus(at)yrittajat.fi

"Julkishallinnon kilpailutusten ongelma on se, että korruption pelossa toimitaan täysin järjettömästi ja ostetaan huonoja tuotteita ja vääriä palveluja moninkertaiseen hintaan. Useimmissa yksityisissä yrityksissä ymmärretään, että ostamalla tuotteet ja palvelut tutuilta yhteistyökumppaneilta (vrt. Toyota Way) saadaan parempia tuotteita parempaan hintaan. Julkisella puolella taas joka nippelin ostamista varten pyydetään kasapäin tarjouksia, mikä aiheuttaa turhaa työtä palveluntarjoajille. Sitten valitaan halvin vaihtoehto, riippumatta siitä, miten se sopii tarkoitukseensa. Ja lopuksi aikaa ja rahaa tuhlataan vielä hävinneiden tarjoajien valitusten käsittelyyn.”

”Ongelma minusta on se, että kaunis idea ("kaikki voivat tasavertaisesti osallistua kilpailutukseen, ketään ei ole valittu etukäteen vaan valitaan aidosti paras") ei toimi käytännössä kun kuitenkin on valmiiksi valittu joku ja ehtoja säätämällä saadaan esitettyä näytelmä tasapuolisuudesta. Tai jos etukäteen ei olekaan valittu toimittajaa, niin etukäteen määritetyt kriteerit estävät tilaajaa ostamasta parasta vaihtoehtoa; sitä saat mitä mittaat. Eli kriteerien määrittäminen ja julkaiseminen ohjaa tarjousten sisältöä enemmän kuin oikea tarve.”

”Joustavampia prosesseja ja hankintamalleja lisää, pois lippulappujen täyttäminen ja lähettäminen.”

Vastaukset ovat ICT-alan toimijoilta, jotka tuoreessa kyselyssä lyttäävät julkishallinnon kilpailutukset. Ohjelmistoyrittäjät ry:n, Pro Growth Consultingin ja TIVIAn toteuttamassa kyselyssä 83 prosenttia luokitteli ne heikoiksi. Yksikään sadasta vastaajasta ei kehunut niitä erittäin toimiviksi.

– Luonnollisesti näiden tulosten valossa täytyy lähettää herätysterveiset päättäjille: Näin murskaavan kritiikin saavaa järjestelmää täytyy muuttaa. On todella pysäyttävää, ettei yksikään haastateltu johtaja arvioinut, että hankintojen kilpailutus toimisi erittäin hyvin, summaa Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.

ICT-alan toimijat ideoivat yli 50 parannusehdotusta julkishankinnon kilpailutuksiin.

– Kilpailutusten aiheuttamaa verenpaineen nousua kuvaa hyvin erään toimitusjohtajan arvio, jonka mukaan korruption pelossa toimitaan täysin järjettömästi ja ostetaan vääriä palveluja moninkertaiseen hintaan. Toki tässä on mukana jo turhautuneiden tunteiden värinää, mutta kautta koko kentän kuuluu sama viesti: Muutosta tarvitaan, Roiha sanoo.

”Kilpailutukset eivät tue lopputuotteen laatua vaan kilpailutusprosessin säännöstöä. Vuorovaikutus kilpailuttajan ja palveluntarjoajan välillä on täysin olematonta. Edes tarjouksen julkaisemisen aikaisia keskustelutilaisuuksia ei järjestetä. Tarkoitan tällä tilaisuutta, jossa tarjoajat voisivat esittää syventäviä kysymyksiä siitä mitä KPI:tä uudistuksella liiketaloudellisesti tai toiminnallisesti haetaan. Toiminta on yhdellä sanalla amatöörimäistä.”

"Julkinen sektori istuu niin tilaajan kuin tuottajankin paikalla"

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin ei hämmästele kyselyn tuloksia.

– Olen harmissani mutten yllättynyt kyselyn murska-arvioihin. On sinänsä tavallista, että se, joka ei voittanut, on pettynyt. Mutta joskus hävinnytkin kehuu reilua kilpailua, ja tämä pitäisi olla tavoitetaso kaikissa verovaroin tehdyissä hankinnoissa. Tähän pyritään Yrittäjien tarjoamalla hankintaneuvonnalla, Grekin toteaa.

– Suurin syy epäluottamukseen on se, että julkinen sektori istuu niin tilaajan kuin tuottajankin paikalla. ICT-alalla on muodostettu hankintaa varten in-house-yhtiöitä, joilta hankitaan kilpailuttamatta. Tämä johtaa siihen, että pienien toimijoiden on hankala osallistua kilpailutuksiin. Niitä ei ole, Grekin sanoo.

”Mukaan pääsy on usein hankalaa jos ei ole ns. puitesopimustoimittaja tai ei ole julkkarireferenssejä. Kilpailua pitäisi avata enemmän myös pienemmille toimijoille.”

Kursivoidut kohdat Myynti kasvun veturina, tutkimus myynnin esteistä ja parhaista keinoista 2018 -kyselystä

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Viime vuonna julkaistu Nokia 6 oli yksi HMD Globalin ensimmäisiä tuotteita kansainvälisille älypuhelinmarklkinoille.

Tuolloin puhelinta kehuttiin paitsi tyylikkyydestään, myös kestävästä rakenteestaan. Youtubessa älypuhelinten kestävyystivideoistaan tunnettu JerryRigEverything on nyt laittanut testiin kuutosmallin seuraajan Nokia 6.1:n.

Ensimmäinen kuutosmalli kirvoitti viime vuonna testaajalta ylistäviä arvioita. Seuraaja jatkaa samalla linjalla. JerryRigEverything kehuu puhelimen rakennetta "uskomattomaksi hintaan nähden". Puhelin selviää erityisen hyvin taivutustestistä.

Nokia-puhelimet olivat aikanaan suosittuja etenkin kestävyytensä ansiosta. Tunnetuin esimerkki on Nokia 3310, joka sai lähes rikkoutumattoman maineen.

Katso Nokia 6.1:n testitulos oheiselta videolta!

Kuva: Kuvakaappaus

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tivi.fi uutisoi toukokuussa sattuneesta tapauksesta, jossa suomalaisomistuksessa oleva Bittiraha.fi -sivusto joutui hakkeroinnin kohteeksi. Bittiraha.fi on virtuaalirahoihin keskittynyt uutissivusto. 

Hakkeri oli saanut ujutettua sivustolle haittaohjelman, joka kykeni käyttämään sivustolla vierailevien käyttäjien tietokoneita kryptovaluutan louhimiseen.

Tieto haittaohjelmasta kiiri sivuston ylläpitäjien korviin muutamassa tunnissa, kun yksi asiakkaista raportoi siitä.

– Tutkimme, mitä palvelimella oli tehty. Selvisi, ettei hyökkääjä ollut tehnyt tai kyennyt tekemään mitään muuta kuin kryptolouhintaa, Bittiraha.fi-sivustoa pyörittävän Prasos Oy:n toimitusjohtaja Henry Brade kertoo Tivin haastattelussa.

Haavoittuvuus Drupal-ohjelmassa

Haittaohjelma ujutettiin Bittiraha.fin palvelimille Drupal-sisällönhallintaohjelmassa olleen tietoturva-aukon kautta.

Viestintävirasto varoitti kyseisestä haavoittuvuudesta maaliskuussa. Tuolloin kerrottiin, että Drupalin haavoittuvuus mahdollistaa hyökkääjän komentojen suorittamisen kohdejärjestelmässä ja sivuston täydellisen haltuunottamisen. Valmistaja kehotti ylläpitäjiä päivittämään järjestelmänsä viipymättä. Haavoittuvuus koski Drupalin versioita 6, 7 ja 8.

Huhtikuussa kyseiseen haavoittuvuuteen julkaistiin hyväksikäyttömenetelmä, jota verkkorikolliset pääsivät hyödyntämään hakkeroinnissa.

Tivin mukaan Prasos unohti tehdä kyseisen tärkeän päivityksen.

– Prasoksen toiminta on keskittynyt viime vuosina kansainvälisiin palveluihin ja suomalaisille suunnattu Bittiraha.fi on jäänyt sisällöntuotantoa lukuun ottamatta vähemmälle huomiolle, muun muassa palvelimen ylläpidon osalta, Brade jatkaa haastattelussa. Hänen mukaansa ylläpitoon on nyt kiinnitetty enemmän huomiota.

Käyttäjätietoja vuotanut yli 5000 tililtä

Tivin mukaan Bittiraha.fin murron yhteydessä on saattanut vuotaa artikkelien kommentoinnissa vuosina 2012–2015 käytettyjä sähköposteja, käyttäjätunnuksia ja ei-selkokielisiä salasanoja.

Jos tietoja on päässyt vääriin käsiin, riskinä on niiden hyödyntäminen käyttäjien muilla tileillä, joissa käytetään samaa salasanaa. Kaikkiaan tietoja on vuotanut 5500:lta tililtä.

Prasos lupaa jatkossa 500 euron palkkion ensimmäisenä haittaohjelmasta ilmoittavalle henkilölle. 

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Ammatillinen koulutus uudistui vuoden 2018 alussa. Uudistusten tavoitteena on tehdä ammatillisesta koulutuksesta joustavampi ja työelämälähtöisempi.

Keskeisimpiä muutoksia uudistuksessa ovat koulutussopimuksen käyttöönotto, oppisopimusten joustavammat kestot, tutkintojen määrän vähentyminen ja rahoituksen muutokset.

Oppisopimuksessa keskeisimpiä muutoksia on se, että oppisopimuksen voi jatkossa solmia kokonaisen tutkinnon sijasta myös tutkinnon osiin tai sitä pienempiin kokonaisuuksiin. Aiemmin oppisopimukset on miltei poikkeuksetta solmittu kokonaiseen tutkintoon.

Se on tarkoittanut perustutkinnoissa (esimerkiksi merkonomit, lähihoitajat, kiinteistönhoitajat, kokit ja tarjoilijat) 2–3 vuoden sitoutumista niin työnantajalle kuin opiskelijalle. Uudistusten myötä sopimuksia voidaan siis solmia lyhyemmiksikin ajoiksi. Oppisopimuksen kesto riippuu siitä, mitä opiskelija opiskelee ja millaisia työtehtäviä hän pystyy työpaikalla tekemään ja myös siitä, millaiset resurssit työnantajalla on tarjota töitä ja työpaikalla tapahtuvaa ohjausta.

Oulun suunnalla tekniikan alan sopimuksia

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen mukanaan tuomat joustot oppisopimuksessa tarjoavat loistavan mahdollisuuden hyödyntää oppisopimusta myös kesätöissä. Useat koulutuksen järjestäjät ja yrittäjät ovat tarttuneet tähän mahdollisuuteen.

Oulun seudun ammattiopisto OSAOn yksikön johtaja Virpi Spangarin mukaan OSAOn kesäoppisopimusten määrä tulee olemaan n. 130–150. Sopimuksia on solmittu Pohjois-Pohjanmaan alueella ja erityisesti Oulun seudulla.

– Tähän mennessä on tehty useita perustutkintojen oppisopimuksia. Määriin vaikuttaa koulutusalan koko ja tietysti työvoiman kysyntä ylipäätään. Erilaiset tekniikan alan perustutkinnot ovat hyvin edustettuina kesäoppisopimuksissa, Spangar kertoo.

Tekniikan alan tutkintoja ovat muun muassa rakennusala, maanrakennuskoneen kuljetus, sähköautomaatio, logistiikka, sähkö- ja energiatekniikka, talotekniikka ja putkiasennus.

– Sopimuksia on tehty myös metsäalan perustutkintoon (metsäkoneenkuljettaja) ja liiketalouden perustutkinnoissa myyjille. Puutarhatalouteen ja hotelli-, ravintola- ja cateringalalle on tehty yksittäisiä oppisopimuksia kesätyön ajaksi, Spangar kertoo.

Seinäjoella eniten sote-alan sopimuksia

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedussa kesäoppisopimuksia on solmittu yhteensä noin 50. Eniten kesäoppisopimuksia on solmittu sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon, johon niitä on tehty 20 kappaletta.

Toiseksi eniten Sedussa on tehty kesäoppisopimuksia hotelli-, ravintoja ja cateringalan tutkintoon. Yksittäisiä sopimuksia on tullut metsäalalle, logistiikkaan, matkailualalle, rakennusalalle sekä sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoon.

Miten työnantajat on saatu vakuutettua kesäoppisopimuksen hyödyllisyydestä itselleen?

Yrityspalvelupäällikkö Satu Ahopelto Sedusta kertoo, että työelämälle kesäoppisopimuksista on tiedotettu yrityskäynneillä oppilaitosten kanssa yhdessä järjestetyissä infotilaisuuksissa. Lisäksi Sedu on lähettänyt työnantajille laajalla jakelulla sähköisen uutiskirjeen asiasta ja julkaissut kirjoituksia teemasta yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien ja Kauppakamarin kanssa.

– Olimme myös mukana Huvivaltio Powerparkin uusille kesätyöntekijöilleen järjestämässä perehdyttämispäivässä, jossa oli n. 300 Powerparkissa kesätyönsä aloittavaa nuorta, Ahopelto kertoo.

Työnantajat ovat Ahopellon mukaan suhtautuneet kesäoppisopimuksiin pääsääntöisesti positiivisesti.

– Monet työnantajat kokevat hyvänä sen, että opiskelijan opinnot etenevät kesätöiden aikana. Esimerkiksi valtakunnallisessa Pihlajalinna-konsernissa on meidän alueella käynnistynyt useita kesäoppisopimuksia ja työnantajan näkökulmasta on erittäin hyvä, että kesätöiden aikainen opiskelu on tavoitteellista, koska siten he saavat opiskelijat nopeammin tuottavaan työhön, Ahopelto lisää.

Kotkan suunnalla 200 sopimusta

Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekamissa kesäoppisopimuksia on solmittu peräti 200. Niitä on solmittu niin nuorille kuin aikuisemmillekin opiskelijoille. Kesäoppisopimuksia on Ekamissa tehty lähihoitajille, prosessiteollisuuteen, sähköasentajille, autoalalle, liiketalouden alalle ja hotelli- ja ravintola-alalle.

Ekamin koulutussuunnittelija Susanna Eerola kertoo, että työnantajat ovat lähteneet prosessiin hyvin mukaan.

– Mutta olemme kyllä tehneet sen eteen paljon myyntityötä koko kevään ajan! Ajatus kesäoppisopimuksesta on pitänyt myydä niin työnantajille kuin opettajillekin. Hyvä tulos näissä on edellyttänyt yrittäjien ja työnantajien tiedotusta ja henkilökohtaisia keskusteluja, infotilaisuuksia ja käytäväkeskusteluja, Eerola painottaa.

Kesäoppisopimukset ovat siis ottaneet hyvin tuulta purjeisiinsa. Toivottavasti jo ensi kesänä niiden tekemisen mahdollisuus on tiedossa kattavasti eri puolilla Suomea.

Terhi Haapaniemi

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien ammatillisen koulutuksen asiantuntija

LVI-yrittäjä Kari Kivisaari vaatii järkeä pätevyyskorttien viidakkoon. Hänellä itsellään on tulityökortti, työturvallisuuskortti, puhdasvesipassi, tieturvakortti, sähköturvallisuuskortti, hätäensiapukortti, työmailla vaadittava henkilökortti, allasvesipassi sekä kuorma-autokortti.

Monien ja usein myös monopolisoitujen korttien ja koulutusten vuoksi yrittäjille tulee huomattavia kuluja. Ne pitää uusia muutaman vuoden välein istumalla kursseilla. Kivisaaren mielestä digiaikaan sopiva versio olisi se, että kerran hankitut kortit päivitetäänja tentitään netissä.

– Pakollisista pätevyyskorteista tulee viiden henkilön yritykselle 12500 euron kulut viiden vuoden aikana, kun laskee mukaan myös niihin liittyvät kulut kuten päivärahat, LVI-yrittäjä Kari Kivisaari kertoi taannoin Yrittäjäsanomien haastattelussa.

Kivisaari harmittelee sitä, että kesätyöntekijänkin työkuntoon varustaminen tulee maksamaan yli tuhat euroa, kun työvaatteiden lisäksi pitää maksaa työturvallisuus- ja tulityökortit (kurssit 150€/kpl) ja päivien palkat sekä matka- ja päivärahakulut.

Kilpailu avautuu

Digitalisaatio tuo kilpaillut markkinat myös pätevyyskorttien ja työturvallisuuskoulutuksen kentälle - ja laskee myös yrittäjien maksamia kuluja. Liikennevirasto poisti vanhan markkinajohtajaa Työturvallisuuskeskusta suosivan käytäntönsä työturvallisuuskortista kesäkuun alussa.

Taustalla on koulutusammattilainen Matti Jääskeläisen maaliskuussa tekemä vaatimus kilpailun vapauttamisesta.  Jääskeläinen perusteli asiaa muun muassa sillä, että voimassa ollut käytäntö oli hankintalain vastainen.

Liikennevirasto muutti kesäkuun alussa käytäntöään siten, että nyt muukin kuin Työturvallisuuskeskuksen antama vastaava koulutus käy.

Vapaus tehdä valintoja

– Turvallisuus on tärkeä asia. On hyvä, että työnantajalla sekä työn tilaajalla on vapaus tehdä valintoja, keneltä hankkivat palveluita turvallisuuden ylläpitämiseksi, sanoo Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.

Hän huomauttaa, että julkisissa hankinnoissa on joskus ehtona, että tarjoaja on varmistunut työturvallisuus- tai ensiapu -asioista - vähintään oman henkilöstönsä tai myös alihankkijoidensa osalta. Kummallakin sektorilla koulutusmarkkina on Grekinin mukaan hyvin keskittynyt:

Työturvallisuuskoulutusmarkkinaa dominoi Työturvallisuuskeskus ry:n  koulutus, ja tuote nimeltä "Työturvallisuuskortti". Ensiapukoulutusmarkkinaa taas hallitsee SPR ja tuotteet kuten "EA1, EA2".

– Kumpaankin koulutukseen on kuitenkin olemassa, ja viime aikoina digitalisaation myötä ja muutenkin syntynyt myös kilpailua ja vaihtoehtoja. Tästä syystä hankinnoissa pitää ryhtyä pääsemään eroon ehdoista, jotka suosivat noiden markkinajohtajien koulutuksia, Satu Grekin sanoo.

Työturvallisuusvaatimukset sinänsä ovat laissa, mutta mitään yksinoikeutta pätevyyden myöntämiseen ei millään taholla ole, Grekin muistuttaa.

– Suomen Yrittäjien mielestä yrittäjällä pitää olla valinnanvapaus, miten turvallisuutensa järjestää, kunhan on järjestetty, Grekin sanoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi