Johanna Tidströmin aamu alkaa yleensä aikaisin, jo ennen perheen kolmea poikaa. Lähellä sijaitseva koulu helpottaa aikataulujen suunnittelua.

Tidström on kiireinen startup-yrittäjä, jonka Somessa.com -palvelu pyrkii helpottamaan sosiaalisen median vaikuttajamarkkinointia yhdistämällä yritykset ja sometähdet.

Startup ei ole Tidströmin ainoa työ, sillä hän on mukana rakennuttamassa uudiskohteita. Kokemusta rakennusalalta on, sillä aikaisemmin Tidström istui vaneritehtaan hallituksessa.

Vierailimme Tidströmin kotona ja seurasimme kiireisen yrittäjän arkea. Katso lisää videolta!

Teksti, video ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tevo Oy on raskaskonepaja-alan kansainvälinen monialaosaaja, jonka liiketoiminnot ovat laajentuneet teräs- ja paperiteollisuudesta offshore- ja laivanrakennusteollisuuteen. Konsernin toimipisteitä on Raahessa, Tampereella, Turengissa ja Valkeakoskella.

Yrittäjä Teuvo Joensuu perusti Raahen Levypajan vuonna 1974. Nykyinen Tevo on menestynyt keskikaartin yritys ja 210 työntekijän konserni.

Shanghaissa allekirjoitettiin sopimus erikoislujasta sukelluspallosta

Toimitusjohtaja Joensuu kävi viime vuonna Kiinassa, Shanghaissa, allekirjoittamassa sopimuksen erikoislujasta teräksestä valmistettavasta sukelluspallosta. Tevo oli mukana pääministeri Juha Sipilän vienninedistämismatkalla. Pallon osat toimitetaan keväällä 2019.

Yritys laajeni huomattavasti, kun Tevo osti Finnscrewn konkurssipesältä Turengin potkuri- ja valimotehtaan vuonna 2005. Vuonna 2015 Joensuu teki vieläkin isomman yrityskaupan.

– Metsolta ostettu Lokomo-valimo on suurin yrityskauppamme. Kyllähän se oli kymmenen miljoonan luokkaa.

Turengin potkurituotanto meni aiemmin etupäässä Rolls Roycelle.

– Tuotanto kasvoi nopeasti ja pitkään, ennen kuin se pari vuotta sitten melkein tyrehtyi, kun öljyn maailmanmarkkinahinta laski. Silloin potkurimme menivät öljynporauslaivoihin ja -lauttoihin, Joensuu kertoo.

Turengin pronssipotkureiden huonoa menekkiä on paikannut Tampereella valmistettavien teräspotkureiden kohtuullinen kysyntä. Yrityksen liikevaihto on heilunut rajusti talouden suhdanteissa ja on nyt kolmasosa parhaista vuosista. Pidennetyn viime tilikauden liikevaihto oli 35 miljoonaa. Viennin osuus on noin 40 prosenttia, mistä osa on epäsuoraa vientiä.

– Olemme toimittaneet toista tuhatta potkuria maailmanlaajuisesti. Tevo on kehittänyt yhteistyössä mm. VTT:n kanssa arktisen potkurin, Teuvo Joensuu kertoo.

Tevo osti tammikuussa paikallisen kunnossapitoyrityksen PK-tekniikan.

Varovaiset näkymät, monialayrityksellä on monta tukijalkaa

Teuvo Joensuun yrittäjän uralle on mahtunut useita merkkipaaluja. Hän kuitenkin nostaa yhdeksi harppaukseksi ensimmäisen insinöörin palkkaamisen, mikä näkyi sen aikaisessa liikevaihdossa heti.

– Omia tuotteita on oppinut arvostamaan, kun tietää, kuinka kovan työn takana on saada maailmalle kelpaava tuote. Varsinkin kun olemme lähteneet liikkeelle alihankkijasta.

Suomen taloudessa menee pitkän laskusuhdanteen jälkeen hyvin. Keskiraskaan teollisuuden edustaja kuitenkin toppuuttelee yleiskuvaa, jota nyt toistellaan mediassa.

– Ei voi ihan yhtyä julkisuuden tietoihin, kuinka lujaa menee. Meillä on ollut, ja on, lomautuksia.

Monialayrityksessä on sukupolvenvaihdos edessä, poika Jukka Joensuusta tulee toimitusjohtaja, mutta ajankohtaa ei olla vielä päätetty.

CERN:n palkitsema

Tevo Oy toimitti ruostumattomasta teräksestä komponentteja CERN:n (The European Organization for Nuclear Research) LHC-partikkelikiihdytinhankkeeseen. Yritys valmisti komponentteja LHC:n kiertokehän putkirakenteeseen. Kiertokehän pituus on 27 kilometriä.

Hiljaiset keskikaartin menestyjät

Etla tutki kolmisen vuotta sitten Suomen ns. Mittelstand-yrityksiä, eli 250–499 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Tällaisia yrityksiä oli 51 itsenäistä teollisuusyritystä. Kaksi kolmasosaa näistä yrityksistä on perheomisteisia, ja enemmistö melko vanhoja.

Etlan tutkijat laskivat Mittelstandin yhteenlasketun liikevaihdon olevan lähes kolme miljardia euroa ja niiden työllisyys on yli 17 000 henkilöä. Vertailun vuoksi Nokian tuottama arvonlisä BKT:hen oli 2,2 miljardia vuonna 2015.

Se tiedetään, että Suomen keskisuuret yritykset ovat isosti mukana suuryritysten arvoketjuissa, alihankkijoina ja välituotteissa.

Etlatieto Oy:n varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kertoo heidän rajanneen marraskuussa 2015 julkaistussa tutkimuksessa pois tytäryritykset, sillä niillä on emoyhtiön resurssit tukenaan.

– Yksi johtopäätös oli, että keskisuuret yritykset ovat tietyllä tavalla osoittaneet pärjäävänsä markkinoilla. Ne eivät ole ihan aloittelevaa porukkaa. On todennäköistä, että joistakin niistä tulee joku päivä potentiaalisesti suuria.

Keskisuuri yritys on määritelmän mukaan riippumaton 50-249 henkilöä työllistävä ja vuosiliikevaihto enintään 50 miljoonaa.

Kuvassa Teuvo Joensuu (oik.), Teknologiateollisuus ry:n Juhani Orkas ja professori emeritus Tuomo Tiainen vierailulla teräsvalimolla. Taustalla CPP-potkurin lapoja

Teksti: Riikka Koskenranta ja Kuva: Jani Vaalima/Tevo LOKOMO

Suomen Yrittäjien vuoden 2017 heinäkuussa jäsenilleen tekemä kysely paljastaa syvän epäluottamuksen YEL-järjestelmää kohtaan. Luottamuspulan ohella kyselystä heijastuu eläkevakuutusjärjestelmän maine kalliina ja kankeana. Tämä on merkittävä syy siihen, miksi moni suomalaisyrittäjä maksaa pientä YEL-maksua ja tulee samalla aliuvakuuttaneeksi itsensä.

Yrittäjän eläkelain mukaan yrittäjän työtulon tulisi vastata sitä, mitä vastaavasta työpanoksesta maksettaisiin palkkaa. Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että jopa kaksi kolmasosaa yrittäjistä kuitenkin alivakuuttaa itsensä lain edellyttämään tasoon nähden ja puolet myös todellisiin tuloihin nähden.

”Ratkaisin asian henkilökohtaisilla sijoituksilla”

Kysely paljastaa, että kolme neljästä yrittäjästä ei usko saavansa vakuutusmaksuaan vastaavaa eläkettä. Suomen Yrittäjien jäsenistä 58 prosenttia pitää eläkevakuutusmaksua kohtuuttoman korkeana sen takaamiin etuuksiin verrattuna. Kolme neljästä vastaajasta uskoo, että heillä olisi parempi vanhuuden turva, jos he saisivat sijoittaa eläkevakuutukseen käyttämänsä rahat itse. 

Yksi näin toimivista on vuodesta 2006 yrittäjänä erityiskaupan alalla toiminut Susan Äijälä. Hän toimii myös SYT-kassan puheenjohtajana.

– YEL kerryttää eläkettä aika niukasti. Itsellänikin YEL-vakuutuksen taso on selkeästi liian alhainen. Olen valitettavasti ratkaissut asian henkilökohtaisilla vakuutuksilla ja sijoituksilla.

”Valitettavasti” siksi, että Äijälä toivoisi muutosta nykyiseen järjestelmään, jotta se olisi yrittäjän kannalta toimivampi.

– Systeemi pitäisi saada sellaiseksi, että yrittäjät saisivat riittävän eläkkeen. Henkilökohtainen vakuutus on hyvä ratkaisu jos se on mahdollista. Kaikilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta maksaa ylimääräistä eläkettä. Itse koen, että omilla sijoituksilla saan paremman eläketurvan. Olemme miettineet asiaa myös yhdessä mieheni kanssa, joka ei ole yrittäjä.

YEL ei ole vain eläketurva

Äijälä tiedostaa sen, että hänen omalla kohdallaan suurin osa eläkkeestä on kertynyt takavuosina palkkatöissä.

– On tavallaan väärin, että joutuu tekemään näin, koska YELin pitäisi olla sellainen että se riittää. Minua huolestuttaa se, että moni yrittäjä ajattelee YELiä pelkkänä eläketurvana. Se liittyy paljon muuhunkin, kuten naisyrittäjän raskauden ajan päivärahaan.

Ikävin yllätys voi olla Kelan päivärahalle putoaminen, jos yritystoiminta loppuu eivätkä YEL-maksurt riitä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Äijälä muistuttaa, että Suomessa on paljon ”väärin itsensä vakuuttaneita” yrittäjiä, jotka kuuluvat väärään kassaan. Päätoimisen yrittäjän pitää kuulua yrittäjän työttömyyskassaan, mikäli hän haluaa saada ansioturvaa.

Yrittäjät: Alaraja ylös

Suomen Yrittäjät esittää, että yrittäjän pakollisen eläkevakuuttamisen alarajaa tulisi nostaa nykyisestä 7656 eurosta työttömyysturvan alarajalle 12 576 euroon.

– Jos vakuuttaa itsensä nykyisen alarajan mukaan, eläke jää pienemmäksi kuin takuueläke, jonka kaikki saavat joka tapauksessa ja työuran aikaiset etuudet ovat parhaimmillaankin perusturvan suuruisia. Yrittäjä siis maksaa eläkemaksujaan turhaan, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén muistuttaa, että alarajan nosto olisi jokaisen yrittäjän etu.

– Tällöin varmistettaisiin, että pakollisen järjestelmän piirissä olevalla yrittäjällä olisi käytännössä oikeus kaikkeen työuran aikaiseen ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan, Hellstén sanoo.

Katso tästä mitä muita muutoksia Suomen Yrittäjät esittää YEL-järjestelmään. Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin täällä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Xiaomin puhelimet tunnetaan Kiinassa hyvästä hinta-ominaisuussuhteestaan. Nyt ainakin osa valmistajan puhelimista näyttää tulevan myyntiin myös Suomessa.

Myynnistä vastaa jatkossa DNA, joka on vielä varsin vähäsanainen julkistuksista. Tarkempia tietoja luvataan kertoa ensi keskiviikkona. DNA paljasti aikeensa Twitterissä kuvien kera. Kuvissa on selkeästi Xiaomin puhelinmalli. Vielä ei ole tiedossa, montako Xiaomi-puhelinmallia on tulossa myyntiin.

Julkisuudessa DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko ei ole kuitenkaan vahvistanut asiaa. Hän on tyytynyt vain kertomaan valikoiman lisääntymisestä.

Xiaomi kovassa nosteessa

Xiaomi saattaa olla monelle suomalaiselle vieras älypuhelinvalmistaja, vaikka se lukeutuu maailman suurimpiin.   Xiaomi Redmi 5A oli keväällä maailman kolmanneksi myydyin älypuhelinmalli. Kansainvälisillä markkinoilla valmistajan markkinaosuus on noussut merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Strategy Analyticsin helmikuussa julkaistujen markkinaosuustietojen mukaan Xiaomi on maailman viidenneksi suurin valmistaja Samsungin, Applen, Huawein ja Oppon jälkeen. Xiaomi myy Kiinan lisäksi hyvin etenkin Intiassa.

Xiaomin puhelimet ovat saaneet tunnustusta tyylikkyydestään ja ohuesta muotoilusta. Takavuosina valmistajaa pidettiin yleisesti "Kiinan Applena", koska Xiaomin puhelimissa oli paljon Applelta imitoituja yksityiskohtia. Myös puhelinten käyttöliittymässä on ollut Applelta tuttuja elementtejä. 

Suomeen Xiaomin älypuhelimia on voinut tilata Eurooppaan rekisteröidystä verkkokaupasta ja niitä on myynyt myös Verkkokauppa.com.

Suomen älypuhelinmarkkinoilla kiinalaiset puhelimet ovat viime vuosina vallanneet alaa, kun Huawei on noussut Suomen suosituimmaksi älypuhelinvalmistajaksi ja OnePlus on myynyt hyvin Elisan verkostossa.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Luteita voi tarttua matkatavaroihin myös suomalaisista hotelleista, laadukkaistakin sellaisista. Kotioloissa ongelma voi kumuloitua ja vaatia lopulta ammattilaisen tekemän myrkytyksen.

Suomalainen Valpas Enterprises pyrkii ratkaisemaan ongelman palvelulla, johon kuuluu ludeansa ja verkossa toimiva valvontapalvelu.

Tekniikka&Talous -lehden mukaan palvelu on suunnattu hotelleille. Sänkyihin kiinnitetään tunnistimet, joissa on ludeansa ja anturi. Tunnistin on yhteydessä langattomaan verkkoon ja mahdollistaa ludeansan seuraamisen reaaliaikaisesti. Valpas tarjoaa palveluaan kuukausimaksulla. 

Ihmisen hengittäessä ilmaan vapautuva hiilidioksidi vetää luteita puoleensa. Sängynjalat on suunniteltu niin, että ne vangitsevat luteet kun hyönteiset ovat kiipeämässä sänkyyn.

Ludeansaidean isä on Valpas Enterprisesin toimitusjohtaja Martim Gois, joka on itse törmännyt ludeongelmaan matkoillaan.

Parhaillaan teknologia on käytössä kuudessa hotellissa Suomessa.

Kuva: Valpas Enterprises

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Verohallinnon työryhmä esittää pakolliseksi yrityksiin uudentyyppistä kassajärjestelmää, joka raportoisi myynnin suoraan verottajalle heti kun se tapahtuu. Verottaja haluaa ehkäistä mahdollista pimeää myyntiä ja suitsia harmaata taloutta. Uudistus koskisi Suomessa noin 170 000:ta yritystä, joilla on kuluttajamyyntiä.

Työryhmän arvion mukaan kassajärjestelmien uudistus maksaisi yrityksille perustamiskustannuksina yhteensä 122 miljoonaa euroa eli reilut 700 euroa per yrittäjä. Uudistus ja toisi verottajalle lisätuloja 120–140 miljoonaa euroa vuodessa.

- Jos verottajan laskelmat pitävät paikkansa, verottajan kannattaa kustantaa uudentyyppinen kassajärjestelmän rehellisille, asiana hoitaville ja veronsa nykyisin maksaville yrittäjille, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Malinen muistuttaa, että ylivoimaisesti suurin osa yrittäjistä hoitaa veronsa ja maksunsa kunnolla.

- Tämän ehdotuksen mukaan kaikkia yrittäjiä rangaistaisiin muutamien vilpillisyydestä, Malinen toteaa.

15 EU-maassa käytössä

Apulaisjohtaja Marko Niemelä verohallinnon harmaan talouden selvitysyksiköstä kertoo, että esitys lähtee laajasti lausuntokierrokselle. Hän sanoo toivovansa hankkeelle positiivista vastaanottoa. Niemelä kertoo esityksen olevan vasta verohallinnon työryhmän kanta.

HS:n mukaan jo 15 EU-maata on ottanut vastaavat kassajärjestelmät käyttöön. Pohjoismaista Norja ja Ruotsi ovat jo toteuttaneet uudistukset. Tanska ja Viro ovat käynnistäneet selvityksen järjestelmien käyttöönotosta.

Apulaisjohtaja Niemelä  perustelee uudistustarvetta kaupankäynnin muutoksella ja alustatalouden kasvulla. Siinä käteiskauppa ja perinteinen kassakoneiden käyttö loppuu, ja kauppaa käydään verkossa. Silloin verottaja tarvitsee tiedon tapahtuneista kaupoista.

Niemelä kertoo, että käytännössä online-järjestelmä toteutettaisiin niin, että verottaja antaisi yrityksille koodinpätkän tai mobiilisovelluksen, joilla kauppatapahtumat siirtyisivät kassajärjestelmistä verottajan tietoon.

- Halvimmillaan kustannukset eivät ole mitään, kuvaa selvitystyötä tehnyt ylitarkastaja Olavi Kärkkäinen uudistuksen vaikutuksia pienyrittäjille HS:lle.
Sähköinen järjestelmä voi Kärkkäisen mukaan päinvastoin jopa säästää pienyrittäjän hallintokuluja.

Esimerkiksi suutari tai torilla loimulohta myyvä yrittäjä tarvitsee vain älypuhelimen, johon verottaja tarjoaa ilmaisen kauppasovelluksen. Kuitti kaupasta menee samalla myös yrityksen kirjanpitoon.
toimitus(at)yrittajat

Koneurakointipalveluiden ostajat voivat lähettää uuden foorumin kautta tarjouspyyntöjä. Foorumista löytyvät maaseudun koneyrittäjien tarjoamat palvelut muun muassa maarakennus-, maa- ja metsätalous- sekä tienhoitourakointiin.

Palvelu sijoittaa urakoitsijat kartalle

Järjestelmä sijoittaa urakoitsijat karttanäkymään yhteystietojen perusteella. Kehitetyn foorumin tarkoituksena on auttaa urakoitsijoita saamaan uusia asiakkaita. Omat palvelut saa esille rekisteröitymällä urakoitsijaksi. Rekisteröityminen on ilmaista. Foorumissa on valmis lista erilaisia urakointitöitä, joista voi valita omaa tarjontaa vastaavat. Toiminnasta saa kirjoittaa lisäksi vapaamuotoisen kuvauksen, jolla kannattaa nostaa esiin omia vahvuuksia.

Foorumin kautta yrittäjä voi markkinoida palveluitaan ja esitellä toimintaansa ja kalustoaan muun muassa valokuvin, vaikka yrityksellä ei olisi omia kotisivuja. Sivusto toimii yleisimmillä selainohjelmilla ja kaikilla laitteilla, joilla on pääsy nettiin. Sivusto on suomenkielinen ja osin myös ruotsinkielinen, kielivalinta tehdään etusivulla.

Urakka-Foorumi on kehitetty osana Uudellamaalla vuosina 2015–2018 toteutettavaa Uus-Urakka -hanketta. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä TTS Työtehoseura, MTK-Uusimaa, SLC Nyland ja ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap. Hankkeen päärahoittajana on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

Järjestelmä välittää tarjouspyyntöjä

Koneurakoitsijoita voi hakea sivustolta ilman rekisteröitymistä. Urakoitsijaa voi hakea tiettyyn työhön valitsemalla hakulomakkeesta halutut työt. Vapaasanahaulla voi hakea esimerkiksi paikkakunnalla olevia urakoitsijoita.

Koneurakointipalveluiden ostajat voivat halutessaan rekisteröityä foorumiin urakointitöiden tilaajaksi. Tilaaja voi jättää foorumiin yhteydenotto- tai tarjouspyyntöjä. Kun tilaaja on julkaissut tarjouspyynnön, tieto siitä lähtee automaattisesti foorumiin rekisteröityneiden kyseistä urakointitöitä tekevien koneurakoitsijoiden sähköpostiin. Sähköpostin linkkiä klikkaamalla urakoitsija saa puolestaan auki tarjouspyynnön ja näkee tarkemmat tiedot pyynnöstä.

Foorumi löytyy osoitteesta www.urakka-foorumi.fi, josta löytyvät linkit foorumin käyttöopas- ja esittelyvideoihin.

Urakka-Foorumin teknisestä toteutuksesta vastasi Kymppimedia AGP Finland ja sitä ylläpitää TTS Työtehoseura.

Foorumi toimii koko maassa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 118 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

FRENNin uutuuttaan hohtava myymälä on kahden yrittäjän ylpeydenaihe. Jarkko Kallio ja Antti Laitinen ovat tyytyväisilä löydettyään vihdoin sopivan liiketilan.

– Tämä tila tuntui oikealta. Alakerrassa on vielä varasto ja työhuone, joten saimme koko paketin samaan tilaan, Kallio kertoo.

Miesten vaatemerkki FRENN on ollut olemassa jo vuodesta 2013, mutta vasta nyt kaksikolla on oma myymälä Helsingin keskustassa Fredrikinkadulla. Valoisa tila esittelee miesten muotia bleisereistä t-paitoihin ja parkatakkeihin.

Bisnes on lähtenyt liikkelle Suomessa, mutta ensiaskeleet on otettu myös kansainvälisesti. Kallion ja Laitisen tavoitteena on murtautua Suomen ulkopuolelle, mutta vaatealalla se on kovan työn takana.

Merkittävä voitto oli agentin kautta järjestynyt showroom Pariisissa, yhdessä muodin mekoista.

– Agentti ottaa nyt hoitaakseen kansainvälistä myyntiä, Kallio iloitsee.

Showroomin saaminen ei yleensä ole kiinni yrittäjästä itsestään. Se saadaan, jos hyvin käy.

– Meiltä se vaati kahden vuoden jalkatyön. Kaksi vuotta sitten olimme ensimmäisen kerran alan messuilla Pariisissa. Olemme sen jälkeen pitäneet yhteyttä meidän kannaltamme mielenkiintoisiin ihmisiin ja käyneet useita kertoja juomassa viiniä Pariisissa.

Kallion mukaan maailmalla on oltava modernin ajankohtainen ja rohkeampi, jotta tärkeiden ostajien mielenkiinto herätetään. Suomessa riittää "rauhallisemman" perusmalliston myyminen.

Sama vaate työhön ja vapaa-aikaan

Brändin rakentamisessa vaatealalla oleellinen merkitys on omalla liikkeellä. Nyt kun FRENNillä on sellainen Helsingissä, uskottavuus maailmalla on eri luokkaa.

– Se todistaa muille, että me olemme tosissamme. Samalla brändimme nousee uudelle tasolle. Voimme näyttää, mitä osaamme, Kallio kiteyttää.

Äskettäin liikkeessä vieraili pariisilaisen Galerie Lafayetten sisäänostaja. Hän piti näkemästään.

FRENN keskittyy rennon tyylikkäisiin miestenvaatteisiin. Kyseessä ei ole pukuliike. Niitä on Kallion ja Laitisen mukaan ihan riittävästi.

– Miesten pukeutuminen on muuttunut kauttaaltaan rennommaksi. Myös työelämässä tietyt pukeutumiskoodit ovat rentoutuneet. Meidän tarkoituksemme on tarjota vaatteita, joita voi käyttää työssä ja vapaa-ajalla.

Mallistossa korostuu käyttömukavuus ”työkelpoisuutta unohtamatta. Kuopion muotoiluakatemiasta valmistunut ja muun muassa Turo Tailorin ja Luhdan palkkalistoilla aikaisemmin ollut Antti Laitinen vastaa malliston suunnittelusta. Hän esittelee bleiseriä, jossa on stretch-kangas ja jonka saumat mahdollistavat takin kaventamisen tai leventämisen miehen mittojen mukaisesti.

– Vaatteemme sopivat kaupunkilaiselle työssä käyvälle miehelle. Bleiseriä voi käyttää farkkujen kanssa, mutta myös mustan paidan ja t-paidan kanssa. Hyvä istuvuus on meille tärkeä asia, Kallio lisää.

FRENNin vaatteet tuotetaan Euroopassa. Pellava tulee Liettuasta, missä se myös viljellään.

– Vastuullisuus on ollut meille tärkeä asia alusta asti. Noin 80 prosentilla käyttämistämme kankaista on sertifikaatti, joka varmistaa, ettei tuotannossa ole käytetty haitallisia kemikaaleja, eikä kankaissa ole kemikaalijäämiä.

Myös myymälän palvelukonsepti on mietitty huolella. Myymälä keskittyy yksilölliseen palveluun ja tarjolla on pukeutumisneuvontaa ja korjauspalvelua.

Kuvat: FRENN

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjän verenpaine otti loikan ylöspäin, kun Danske Bankin lainatarjous saapui. Lainaehtojen mukaan laina voidaan myöntää, mutta ehtona on muun muassa osingonmaksukielto ja tytäryhtiön lainanlyhennyskielto. 

– Pankkihan ottaa tässä päätösvallan yrityksen hallitukselle kuuluvasta osingonjako-oikeudesta ja siitä, kuinka yrittäjä hoitaa sitoumuksiaan. Kyllähän yrittäjä itse arvioi, mikä on parasta firman kannalta. Meillä osinko on pääsääntöisesti aina jaettu omaa pääomaa kehittäen. Tällainen on pankilta täysin kohtuutonta, yrittäjä manaa.

Ehdot kuulostavat erityisen tiukoilta, koska kyseessä on 20 000 euron laina 1,5 vuoden takaisinmaksuajalla.

– Tuollaisia summiahan jaetaan pikaluottoina, yrittäjä ihmettelee.

– Vastasimme, että näillä ehdoilla emme kerta kaikkiaan voi hyväksyä tarjousta. Pankilla on vakuuksia bruttoarvoltaan hieman vajaan 800 000 euron edestä, joten siitä laina ei voi jäädä kiinni.

Danske Bank vastaa

Danske Bankin yrittäjälle lähettämän tarkentavan vastauksen mukaan kyseessä on ”normaaliin tapaan tehty luottopäätös”.

– On tietysti ikävää, jos asiakas kokee, että ratkaisumme on hänen kannaltaan huono tai epäedullinen. Lähtokohta on, että pankki pyrkii lainanhakijan kanssa löytämään jonkinlaisen yhteisymmärryksen siitä, millä ehdoilla rahaa lainataan. Joskus lainaan liittyy joitakin ehtoja, yksi sellainen voi olla osingonjakokielto, Danske Bankin yritysluotonannosta vastaava johtaja Tuomas Kivelä kommentoi.

Kivelän mukaan kyseinen ehto voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun laina-asiakkaan pääomitus on hyvin velkavetoinen.

– Osingonjakoa rajoittamalla varmistetaan, että tulos jää yrityksen kehittämiseen ja pääomarakententeen vahvistamiseen. Lainaamisen hetkeä voidaan aikaistaa, jos molemmat osapuolet uskovat, että tulevilla tuloksilla yrityksen oman pääoman määrä kasvaa, Kivelä jatkaa. Hänen mukaansa pankki voi rahoittaa myös ohuesti pääomitettua yhtiötä, jos kumpikin osapuoli luottaa yrityksen positiiviseen kehitykseen ja vakavaraisuuden paranemiseen jatkossa.

Kivelä painottaa, että yleensä tiukemmat lainaehdot koskevat isoja yrityksiä. Tosin esimerkkitapauksessa yritys ei kuulu tähän ryhmään.

– Valtaosa luototuksestamme tehdään ilman tällaisia erityisehtoja, varsinkin jos kyse on pienemmästä yrityksestä.

”Lainapolitiikka ei tiukentunut”

Hämäläisyrittäjää ihmetytti lainatarjouksessa myös tytäryhtiöön kohdistuva lainanlyhennyskielto.

Kivelä ei tässäkään tapauksessa ota kantaa yksittäistapaukseen.

– Joissakin tapauksissa samaan rahoituskokonaisuuteen voi liittyä useampia velallisia, kiinteistöyhtiöitä ja tytäryhtiöitä. Harkitsemme näitä aina tapauskohtaisesti. Mietimme muun muassa sitä, mihin positiivista kassavirtaa ensisijaisesti käytetään ja onko lainoilla useita eri velkojia.

Kivelän mukaan Danske Bankin lainahanat eivät ole tiukentuneet eikä lainapolitiikka muuttunut viime aikoina.

– Ehdot eivät kiristyneet eivätkä löystyneet. Useamman vuoden olemme jatkaneet samalla politiikalla ja strategialla. Viime vuonna luotonantomme kasvoi markkinaa nopeammin, lähes kuusi prosenttia. Kysyntää on hieman aikaisempaa enemmän, koska Suomen kansantalous on paremmassa tilanteessa kuin pitkään aikaan. Se näkyy yleisenä toimeliaisuutena. Yrityksillä on investointeja ja tarvetta käyttöpääomalle.

Yrittäjä: Pyydä perustelut

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen pitää pankin lainatarjousta poikkeuksellisena. 

– En ole koskaan aikaisemmin törmännyt tällaiseen. En voi kommentoida yksittäistapausta, mutta erikoiselta vaikuttaa.

Malinen kehottaa yrittäjää pyytämään pankilta perusteluja ratkaisulle.

– Jos ehdot ovat sellaiset, ettei yrittäjä voi niihin suostua, pankin on käytävä syyt läpi. Yrittäjä voi aina pyytää yksityiskohtaisempia perusteita. Eurooppalaisella tasolla pankit ovat tehneet sopimuksen, että luottopäätöksiä on perusteltava.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Rekisteri löytyy 26. kesäkuuta alkaen osoitteesta maksukyvyttomyysrekisteri.om.fi. Verkossa tulevat näkyville rekisteriin merkityt tiedot, kuten menettelyn aloittamispäivä, asiaa käsittelevä tuomioistuin sekä velallisen nimi ja osoite. Rekisteristä näkyy myös konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyn kannalta olennaisia päivämääriä, kuten määräpäivä saatavien ilmoittamiselle. Rekisterin tavoitteena on helpottaa velkojien tiedonsaantia maksukyvyttömyysmenettelyistä, oikeusministeriö tiedottaa. 

Verkkosivuille vain elinkeinotoiminnassa syntyneet velkajärjestelyt

Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin tiedot ovat olleet Suomessa aiemminkin julkisia, mutta ne eivät ole olleet saatavilla verkossa. Rekisterin tietoja on voinut pyytää Oikeusrekisterikeskukselta ja rekisterin ote on maksanut 22 euroa.  

Yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevat tiedot tulevat saataville internetiin vain silloin, kun järjestellään elinkeinotoiminnassa syntynyttä velkaa. Muilta osin velkajärjestelyrekisterin tietoja pyydetään jatkossakin Oikeusrekisterikeskukselta, joka antaa tiedot maksutta.

Konkurssilain muutos liittyy EU:n uuteen maksukyvyttömyysasetukseen. Asetus edellyttää, että sen soveltamisalaan kuuluvista menettelyistä on julkaistava tietyt tiedot yleisen tietoverkon kautta maksutta. Asetusta sovelletaan konkurssiin, yrityssaneeraukseen ja yksityishenkilön velkajärjestelyyn.

Ensi vuonna EU:n yhteinen oikeusportaali

Uudistus on osa julkisten palvelujen digitalisointia, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista.

EU:n jäsenvaltioiden kansalliset maksukyvyttömyysrekisterit on tarkoitus liittää yhteen Euroopan oikeusportaalin https://e-justice.europa.eu avulla vuonna 2019. Portaalin kautta esimerkiksi ulkomainen velkoja voi hakea tietoja maksukyvyttömyysmenettelyistä.

Kuuluttamisesta konkurssi- ja yrityssaneerausasioissa pääsääntöisesti luovutaan, koska maksukyvyttömyysrekisterin tiedot ovat saatavilla verkossa. Virallisessa lehdessä kuuluttaminen on kuitenkin edelleen mahdollista poikkeustilanteissa, kuten silloin, jos pesänhoitaja arvioi tuntemattomia velkojia olevan paljon.

toimitus (at) yrittajat.fi

– Tietysti perusporukka, mökkiläiset ja kyläläiset, käyvät säästä riippumatta. Mutta jos juhannuksena on hyvät kelit, tänne saattaa tulla juhannuksen aikaan turisteja pyörimään. Silloin jäätelökauppa käy kovaa. Juhannuksen päivät vilkastuttavat myyntiä, kauppias Tomi Lapatto kertoo.

Lapaton mukaan sen sijaan juhannuksen alkuviikko on usein jopa tavallista hiljaisempi, koska ihmiset käyvät ennen juhannusta isommissa kaupoissa.

– Pärjäämme perusporukalla juhannuksenkin, emme tarvitse lisätyöntekijää. Teemme kesäkuukausina, toukokuusta elokuuhun, reilusti yli puolet vuoden liikevaihdosta.

Kesällä kauppiaan apuna on yksi työntekijä. Muutama henkilö on kiirehuippuja varten varalla. Kauppa toimii läpi vuoden.

Tomin vinkit kyläkaupan menestykseen

Tomi Lapaton mukaan ykkösjuttu on palvelu.

– Tällaisessa paikassa pitää ehdottomasti olla niin palvelualtis kuin ikinä pystyy olemaan. Lisäksi pitää joustaa niin paljon kuin mahdollista, eikä ikinä saisi sanoa ei millekään ehdotukselle. Kaikkea, mitä ihmiset toivovat, pitäisi ainakin kokeilla. Sitten on eri juttu, pystytäänkö kaikki pitämään valikoimissa.

– Toinen tärkeä juttu on sijainti. Jos perustaisi kyläkaupan, ei kannattaisi laittaa Prisman viereen. Meillä ei ole kilpailijoita lähistöllä. Lähin isompi kauppa on 10-15 kilometrin päässä.

Lähimmät kaupat ovat Kotkan suunnalla ja Loviisassa.

– Kolmas juttu menestymiseen ovat tuotteet. Valikoimiin voi ottaa vähän erikoisempiakin tuotteita. Kannattaa haalia sellaisia tuotteita, mitä ei joka paikasta löydy. Minullakin on esimerkiksi sirkkasuklaata. Uudet erikoisemmat jutut voivat tuoda uusia asiakkaita, Tomi Lapatto neuvoo.

Viisi vuotta kyläkauppiaana

Lapatto perusti kyläkaupan opiskeluaikoina kavereiden kanssa itselleen kesätyöksi. Kaksi muuta lähtivät 1,5 vuoden jälkeen jatkamaan opintoja ja Lapatto jäi kauppiaaksi.

Syksyllä hänellä tulee viisi vuotta kyläkauppiaana täyteen. Lapatto harjoittaa myös maanvuokrausta.

– Kyläläiset ovat löytäneet kaupan hyvin. Olemme tällainen kyläläisten kohtaamispaikka. Varmasti tunnen melkein jok’ikisen kyläläisen. Kaikkia oheispalveluita kannattaa tarjota; minulla on postia ja matkahuoltoa. Lisäpalvelut tuovat enemmän ihmisiä väkisin.

Pientuottajien tuotteita oluesta lenkkimakkaraan

Strömforsin ruukkialue kuhisee kesäviikonloppuisin. Melkein joka viikonloppu on jotain tapahtumaa, muun muassa kesäteatteri.

Tomi kertoo pyrkivänsä pitämään jokusen viikon lomaa talviaikaa, kesä menee kokonaan työnteossa.

Ruukin kyläkaupan valikoimissa on paikallisten tuottajien tuotteita, muun muassa Takatalo & Tompuri panimon juomia Virolahdelta, kotkalaisen Leistin leipomon possoa, eli kotkalaista perinnemunkkia omenahillolla. Myynnissä on myös pientuottajien juustoja Paavolan kotijuustolasta ja lenkkimakkaraa Neittamon herkusta.

Kuva: Ruukin kyläkauppa

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Turun yliopiston SWiPE-tutkija Pekka Stenholm on tutkinut Suomen Yrittäjien syksyllä 2017 julkaistun Pk-yritysbarometrista saadun aineiston pohjalta, minkälaisia digitalisaatiota hyödyntävät pk-yritykset ovat taustoiltaan ja tavoitteiltaan. Turun yliopisto tutki erityisesti neljää digitaalisuuden aluetta, jotka liittyvät työn ja yritystoiminnan murrokseen: alustataloutta, Big datan käyttöä, digitaalista asiakaspalvelua ja teollisen internetin hyödyntämistä. Turun yliopisto kertoi Stenholmin Suomalaisilla pk-yrityksillä on matkaa digitalisaation mahdollisuuksiin -tutkimuksen tuloksista 6. kesäkuuta 2018.

Alustataloudella tarkoitetaan esimerkiksi Uber-tyyppisen myynti-, markkinointi- ja palvelukanavan hyödyntämistä. Big dataa sen sijaan voi hyödyntää esimerkiksi markkina-analyyseissa.

Teollinen Internetin ratkaisuille tarkoitetaan uudenlaisia liiketoimintaratkaisuja, joiden avulla teolliset laitteet kommunikoivat automaattisesti keskenään.

Digitalisaatiota hyödynnetään erityisesti palveluyrityksissä

Turun yliopiston tutkimuksesta, jossa käytettiin SY:n pk-yritysbarometrin dataa, ilmeni, että digitalisaatiota hyödynnetään pienemmissä yrityksissä ja erityisesti palvelualojen yrityksissä. 

Teollista Internetiä puolestaan hyödynnetään eniten teollisuuden alojen yrityksissä ja hieman suuremmissa pk-yrityksissä. Digitalisaatiota hyödyntävät yritykset toimivat pääosin paikallisilla ja alueellisilla markkinoilla. Erityisesti digitaalisia asiakaspalveluja hyödyntävät yritykset eivät juuri toimi kansainvälisillä markkinoilla.

Pk-yritysbarometrin tulokset osoittavat, että suomalaisten pk-yritysten aktiivisuus digitaalisuudessa painottuu vahvasti kahteen osa-alueeseen – Internetin kotisivuihin ja sosiaaliseen mediaan, Turun yliopisto kertoo tutkimusuutisessaan. Elisan ja Suomen Yrittäjien Prior Konsultoinnilla teettämän ja syksyllä julkaistun tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset.

Pk-yrityksillä ei aikomusta hyödyntää digitaalisuutta laajemmin

Tulevaisuuden teknologisten mahdollisuuksien osalta tilanne näyttää haastavalta. Big dataa, teollista Internetiä, alustataloutta tai digitaalisia asiakaspalveluja hyödynnetään selvästi vähemmän ja aikomukset niiden käyttöönottoon ovat vähäiset.

Pekka Stenholmin tutkimuksen mukaan digitalisaation käyttöönotto näyttää olevan pienempien pk-yritysten varassa. Puolet alustataloutta ja digitaalisia asiakaspalveluja hyödyntävistä yrityksistä on alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Teollisuuden pk-yrityksissä hyödynnetään teollista Internetiä enemmän kuin muita digitalisaation muotoja.

Tutkimuksesta selviää myös, että alustataloutta hyödyntävät yritykset kokevat suhdanteet muita vastaajia parempina ja digitalisaatiota hyödyntävät pk-yritykset ovat kaikkiin vastaajiin verrattuna varsin kasvuhakuisia.

Teollista internetiä hyödyntävät korostavat tuotanto- ja kehittämistoimintoja

Stenholm on peilannut pk-yritysbarometrin dataa myös henkilöstön kehittämisen kannalta. Henkilöstön kehittäminen korostuu hieman muita useammin big dataa hyödyntävissä yrityksissä, kun taas digitalisaatiota hyödyntävissä yrityksissä koettiin viennin ja kansainvälistymisen kehittämistarpeita useammin verrattuna kaikkien Pk-yritysbarometrin vastaajiin.

Teollista Internetiä hyödyntävissä yrityksissä korostetaan myös tuotanto- ja materiaalitoimintojen, tietotekniikan, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja laadun kehittämistarpeita.

Stenholmin tutkimus on osa SWiPE – Smart Work in Platform Economy – Fiksu työ alustatalouden aikakaudella -hanketta, joka jatkuu vuoteen 2019.

toimitus (at) yrittajat.fi

– Yrittäjät pähkäilevät, mistä löytää oikeanlaista työvoimaa. Moni työtön taas huomaa, että omalle koulutukselle ja osaamiselle ei ole kysyntää”, sanoo työministeri Jari Lindström (sin).

– Haastan yrittäjät harkitsemaan oppisopimuskoulutusta. Koulutukseen tulijoita olisi, jos vain olisi paikkoja tarjolla.”

Lindström toteaa tiedotteessaan, että Suomi kärsii parhaillaan työvoimapulasta. Monella kymmenellä alalla on puute osaavasta työvoimasta. Samaan aikaan Suomessa on yli 200 000 työtöntä, joiden on vaikea löytää työtä.

Oppisopimus on nyt joustava

Oppisopimuskoulutus uudistui vuoden 2018 alussa ja se on entistä joustavampi. Esimerkiksi oppisopimuksen pituudella ei ole enää alarajaa.

Lisäksi oppisopimuskoulutuksen rahoituksen taso on nostettu vastaamaan muun ammatillisen koulutuksen tasoa.

– Aiemmin oli niin, että yritys sitoutui oppisopimukseen puoleksitoista – pariksi vuodeksi, mutta nyt oppisopimus voidaan tehdä esimerkiksi vain johonkin tutkinnon osaan, havainnollistaa Suomen Yrittäjien ammattikoulutuksen asiantuntija Terhi Haapaniemi.

Nyt on myös käytössä ns. kesäoppisopimus, jonka voi sopia vanhan, ilman alan koulutusta olevan työntekijän tai uuden, alalle haluavan työntekijän kanssa.

Satoja kesäoppisopimuksia tehty

Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan kesäoppisopimuksia on tehty eri puolilla Suomea vähintäänkin satoja. Yrittäjät.fi:ssä kerrottiin viime viikolla, että esimerkiksi Kotkan-Haminan koulutuskuntayhtymän alueella niitä on noin 200, Oulun seudun ammattiopiston alueella 150 ja Seinäjoen Sedussa noin 50 kesäoppisopimusta.

– Työvoimaa etsivän yrittäjän kannattaa olla yhteydessä oman alueensa ammattioppilaitokseen ja keskustella, miten päästä alkuun oppisopimuskoulutuksessa, työministeri Jari Lindström korostaa.

– Yrittäjiä huolettaa yleensä, kuka ehtii opastaa koulutettavaa. Siihen ei ole mitään poppaskonsteja. Mutta kehottaisin miettimään kokeneempien työntekijöiden hyödyntämistä ns. mestareina. Olisiko työpaikalla henkilö tai henkilöitä, joilla olisi kyky siirtää osaamisensa nuoremmalle sukupolvelle, Lindström pohtii.

Oppisopimuksessa opiskelijalle maksetaan TES:n mukaista palkkaa ja töitä on tarjottavat vähintään 25 tuntia viikossa. Työnantaja voi saada koulutuskorvausta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Lisätietoa oppisopimuksesta:

yrittajat.fi/amis

minedu.fi/amisreformi

oppisopimus.fi

Vihannespörssin työntekijät saavat osallistua ohjatuille jumppatunneille työaikana ilman ansioiden menetystä. Talossa on myös oma ravintoneuvoja.

– Meillä mahdollistetaan erilaisilla jutuilla, että ihmiset pitävät itsestään huolta. Ollaan panostettu työhyvinvointiin vähän enemmän, vuonna 1995 perustetun Vihannespörssin yrittäjä Kaitsu Vuorio kertoo.

Viimeisen vuoden aikana Vihannespörssi on satsannut toden teolla henkilökunnan liikuntapalveluihin. Yritys on perustanut kaksi yksityiskäyttöön tarkoitettua salia, toisen Helsinkiin ja toisen Turkuun.

– Salit ovat keskittyneet toiminnalliseen harjoitteluun ja ne ovat vain henkilökuntamme käytössä. Järjestämme saleilla ohjattuja tunteja useampana päivänä viikossa. Jokainen työntekijä voi käyttää saleja vapaasti niin paljon kuin haluaa, kunhan ensin on opeteltu liikkeet oikeilla tekniikoilla, Vuorio selvittää.

Ohjatut tunnit ovat tarjolla maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 6.15 aamulla. Ryhmän paine saa ihmiset treenaamaan kukonlaulun aikaan. Yrittäjä on tavallisesti itsekin mukana treeneissä.

Liikunta on tärkeässä roolissa, mutta henkilökunnalle tarjotaan myös maksutonta ravintoneuvontaa. Siitä vastaa yrityksen toinen omistaja, Vuorion vaimo Terhi, joka vetää myös jumppatunteja ja tarjoaa matalan kynnyksen liikuntapalveluita niille, joille liikunnan aloittaminen on syystä tai toisesta hankalampaa.

"Homma lähti lapasesta"

Rahalliset panostukset työntekijöiden hyvinvointiin ovat poikineet myös menestystä. Toukokuussa Vihannespörssi pokkasi ykköspaikan Suomen kovakuntoisin yritys -kilpailussa.

Vuorion kiinnostus hyvinvoinnin lisäämiseen on peruja hänen omasta treenitaustastaan.

– Vaimoni on harrastanut pitkään crossfittia ja menestynyt kohtuullisen hyvin myös kilpatasolla. Hän ehdotti aikanaan, että lähtisin mukaan treenaamaan. Aluksi en innostunut mutta pian treeni vei mukanaan ja homma lähti lapasesta.

Tällä hetkellä Vihannespörssi satsaa henkilöstön hyvinvointiin selvästi enemmän kuin useimmat vastaavan kokoiset, 140 työntekijän yritykset.

Oman hyvinvoinnin parantamiseen pyritään kannustamaan myös erilaisilla yhteisillä projekteilla. Viime syksynä Vihannespörssin porukka pyöräili yhdessä Helsingistä Porvoosen ja takaisin. Kesällä juostiin puolimaraton.

– En ole suoraan tutkinut, miten liikunnan lisääminen ja siihen aktivoiminen on vaikuttanut työn tehokkuuteen yrityksessä mutta yhteishenki on parantunut selvästi. Pyrin siihen, että kaikki työntekijät ovat samassa asemassa. Nyt kun lähes kaikki treenaavat, ihmiset puhuvat keskenään muustakin kuin työstä ja vihanneksista. Kun tulee lisää hyvää fiilistä, työpaikalle tuleminenkin muuttuu mukavammaksi, Vuorio sanoo.

Erityisen tyytyväinen yrittäjä on siitä, että liikuntaharrastuksen pariin on lähtenyt monia sellaisia, jotka eivät olisi muuten innostuneet liikkumaan.

– Nyt he eivät enää halua lopettaa.

Kuva: Vihannespörssi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Vuoden Nuori Yrittäjä 2018 -kilpailun voittaja julkistetaan Nuorten Yrittäjien Get Together -päätapahtumassa Hyvinkäällä 24. elokuuta.

Tänä vuonna voittoa tavoittelevat suomusjärveläinen maatalousyrittäjä Simo Larmo, 33, Vaasassa ja Saariselällä toimiva siivousyrittäjä Jenni Parpala, 26, jyväskyläläinen ohjelmistoyrittäjä Janne Puustinen, 30, töysäläinen maanrakennusalan yrittäjä Lasse Saarenpää, 34, ja Keski-Pohjanmaalla toimiva personal trainer Emmi Salo, 29.

Vuoden Nuori Yrittäjä -kilpailu on Suomen arvostetuin nuorille suunnattu yrittäjäkilpailu. Kilpailussa painotetaan yritystoiminnan ansioita. Finalistit valittiin Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen järjestämien alueellisten alkukilpailujen 18 voittajan joukosta.

Simo Larmo jatkaa sukutilaa

Simo Larmo jatkaa vuonna 1892 perustettua Birkkalan tilaa Suomusjärvellä. Tilan päätuotteita ovat luomuspelttituotteet eri muodoissa ja asiakkaina vähittäiskauppa ja tukut, ravintolat ja leipomot kautta maan sekä elintarviketeollisuus. Kansainvälistymisen Larmo aloitti verkkokauppa Amazonissa vuonna 2017.

Birkkalan tilan yrittäjä on osoittanut, että myös maatilayritys ja omistajanvaihdosyritys voi olla vahvasti kasvuhakuinen sekä kansainvälisesti menestyvä omalla brändillään. Simo Larmo on rohkeasti tuonut vanhan maatilayrityksen sen rohkeasti nykyaikaan. Hän on myös kehittänyt reseptikirjoa speltille, jotta viljaa pystytään käyttämään kotikeittiössä, leipomossa ja elintarviketeollisuudessa. 

Jenni Parpala uudistaa siivousalaa

Jenni Parpala on löytänyt personallisen toimintatavan Vaasassa ja Saariselällä. Avainsana on tuotteistaminen. Kiffel tarjoaa erilaisia palvelupaketteja siivoukseen. Yrittäjä on luonut Kiffelin oman mobiilisovelluksen, jota käytetään asiakkaan ja työntekijän väliseen viestintään ja lisämyyntiin.

Parpala maksaa työntekijöilleen alan keskivertoa korkeampaa palkkaa. Hän on kasvattanut yritystä nopeasti 16 työntekijän yritykseksi.

Janne Puustinen satsaa osaamiseen

Jyväskylässä perustetun ohjelmisto- ja konsultointiyritys MEOM:in vahvuus ovat työntekijät, joiden osaaminen ei ole pelkästään yhden substanssin varassa. Työntekijöitä on 20. Esimerkiksi palvelumuotoilijoilla on vankan suunnitteluosaamisen lisäksi liiketoiminta- ja ohjelmointiosaamista.

Yrittäjä Janne Puustinen panostaa osaamisen kehittämiseen, sillä maailmanluokan digitaaliset toteutukset vaativat monipuolista osaamista ihmisten käyttäytymisen ymmärtämisestä pikselintarkkoihin ohjelmointitoteutuksiin. Puustinen haluaa löytää firmalle oikean kasvuvauhdin suhteessa työntekijöiden hyvinvointiin. 

Laten Koneen valttina nopea palvelu

Töysäläinen Laten Kone aloitti pienesti toiminimellä ja on kasvanut kansainväliseksi käytettyjen maanrakennus- ja nostokoneiden maahantuojaksi, huoltajaksi ja myyjäksi. Kilpailuvaltti on nopea palvelu. Kun ostopäätös on tehty, toimitetaan tilattu tuote mahdollisesti saman päivän aikana asiakkaalle. Viime vuosina on kasvatettu maanrakennuskoneiden lisälaitteiden suunnittelua, valmistuttamista ja myyntiä.

Vaikka yrittäjä Lasse Saarenpää on vasta 35-vuotias, hänellä on jo yli 20 vuoden yrittäjäkokemus: hän perusti ensimmäisen yrityksensä Tmi Laten Mopon 14-vuotiaana. 

Emmi Salo satsaa sosiaaliseen mediaan

Emmi Salo aloitti fitness-yrittäjyyden toiminimiyrittäjänä. Nyt Fitverstas on osakeyhtiö, jossa työskentelee 14 valmentajaa toiminimellä. Fitverstas laajentaa palvelujaan myös englannin ja saksan kielelle ja tähtää kansainvälisille markkinoille. Valmentajia osallistetaan tekemiseen ja myös asiakkaat ovat mukana paitsi palvelun kehityksessä, myös markkinoinnissa. Firmalla on sosiaalisessa mediassa asiakkaista koostuva 60 hengen pr-tiimi.

Salo on tehnyt suositusta ja vahvasti kilpaillusta alasta omannäköisen, satsannut sosiaalisen median voimaan ja kasvattanut liiketoimintaa vaikuttavaan suuntaan. Yritys tarjoaa myös muille alan osaajille työllistymisen väylän.

Voittajalle 30 000 euroa

Vuoden nuoren yrittäjän valitsee raati, johon kuuluvat viime vuoden kilpailun voittaja, Takuullecomin yrittäjä Niklas Nukari, yrittäjä Saimi Hoyer, yrittäjä ja Nuorten Yrittäjien johtoryhmään kuuluva Leo Kadieff, yrittäjä Anna Perho, Business&Marketing Dot Oy:n yrittäjä Kati Rauhaniemi, SGN Groupin Sam Nieminenj a Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Muutoksen myötä koti- ja matkailupalveluyritysten tarjoamissa kuljetuksissa ei tarvitsisi jatkossakaan taksinkuljettajan ajolupaa. Hallituksen esitys liikennepalvelulain muuttamisesta on tarkoitus antaa tällä viikolla ja lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

- On hienoa, että ministeri on puuttunut asiaan. Toivottavasti kyseinen lakimuutos menee jouhevasti läpi, muuten tämä aiheuttaa kohtuutonta taakkaa esimerkiksi ohjelmapalvelupuolen yrityksille, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen.

- Koti- ja matkailupalveluyritykset kuitenkin tarvitsevat jatkossa taksiluvan, huomauttaa Seppänen.

Yrityskohtainen liikennelupa tarvitaan jatkossa, jos kuljetukset ovat osana palvelua koti- ja matkailupalveluissa sekä vastaavissa palveluissa.

- Kannustan kaikkia taksiluvan tarvitsevia hakemaan sitä mahdollisimman nopeasti heti kun lupia pystyy hakemaan 1.7. lähtien, sanoo Seppänen.

Uuden taksiluvan hinta on 105 euroa vuodessa. Ensimmäisen vuoden jälkeen vuosimaksu on 85 euroa.

Seppäsen mukaan kannattaa myös punnita onko yrityksen tarpeellista hakea taksilupaa vai ostaa kuljetukset taksipalveluita tarjoavalta yritykseltä, jos tarve kuljetuksille on hyvin vähäinen.

Varsinaisen taksiluvan lisäksi jatkossa myös henkilö- tai tavaraliikenneluvalla voi harjoittaa taksitoimintaa. Tällöin yrityksen tarvitsee ilmoittautua taksiliikenteen harjoittajaksi. Lisäksi kuljettajalla on oltava taksinkuljettajan ajolupa.

Trafin sivuilta löytyy kattavasti tietoa taksiliikenteen lakimuutoksista, muun muassa taksiliikenneluvan hakemisesta ja yleisistä velvotteista taksiliikenteessä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Yrittäjän pitkät päivät saattavat rassata myös ihmissuhteita.

Maaseudun asukkaille suunnatun kyselyn mukaan parisuhteita kuormittavat muun muassa yhteisen ajan puute, puhumattomuus ja kyky ratkoa käytännön ongelmia sekä kyvyttömyys vahvistaa tunneyhteyttä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Yksissä-hankkeen kyselyyn vastasi 30 maatalousyrittäjää.

– Yhdessä työskentely tiloilla koettiin hankalaksi, jos on paljon käsittelemättömiä ihmissuhteisiin liittyviä asioita ja ristiriitoja. Lisäksi maaseudun yrittäjien taloudellinen ahdinko lisää ihmissuhdeongelmien kärjistymistä, JAMKin hyvinvointiyksikön Yksissä-hankkeessa projektipäällikkönä työskentelevä Riitta Ala-Luhtala pohtii.

– Myös maaseudun asukkaiden ja maaseutuyrittäjien kanssa toimiville työntekijöille tulee viikoittain parisuhteisiin ja yksinäisyyteen liittyviä yhteydenottoja, jatkaa Ala-Luhtala.

Yksissä-hanke sisältää maaseutuyrittäjien tiloille tehtäviä työparikäyntejä.

Tilakäynnit toteutetaan moniammatillisesti: työparin muodostaa muun muassa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Välitä viljelijästä-projektin Keski-Suomen työntekijä sekä Yksissä-hankkeen pari- ja psykoterapeutit.

Työparityöskentelyssä kokeillaan erilaisia toteuttamismuotoja, esimerkiksi tilakäyntien rinnalla voidaan kokeilla vastaanottokäyntejä ja osana työskentelyä voidaan hyödyntää digitaalisia menetelmiä.

"Vuosien varrella ehti parisuhde väljähtyä"

Tilakäynnit ovat luottamuksellisia ja tarvittaessa asiakkaita ohjataan eteenpäin muiden palvelujen piiriin. Hanke toteuttaa myös parisuhdekursseja ja tapahtumia, joihin tilakäyntien lisäksi voidaan maaseudun asukkaita ohjata.

– Enpä olisi arvannut, kuinka paljon auttaa, että voi puhua aroista parisuhteeseen liittyvistä asioista ulkopuolisen kanssa ja ihan kotioloissa, totesi kyselyssä maaseutuyrittäjämies.

– Vuosien varrella ehti parisuhde väljähtyä kaiken tekemisen ja työn tohinan ohella. Onneksi oli mahdollista pysähtyä katsomaan mitä hyvää on vielä jäljellä ja mitä uutta voi rakentaa, ilmoitti kyselyyn vastannut naispuolinen maaseutuyrittäjä.

Maaseutuyrittäjien Yksissä-hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja sen toteutuksesta vastaavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Parisuhdekeskus Kataja ry.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Viranomaiset muistuttavat tietomurtojen todennäköisyyden kasvavan, jos käyttäjän salasanat eivät ole riittävän turvallisia – esimerkiksi jos samaa tai samantyylistä salasanaa käytetään jokaisessa palvelussa. Se on kuin yleisavain, joka sopii useampaan eri oveen.

– Viestintäviraston kuluttajatutkimuksesta on selvinnyt, että suomalaisista vain noin kolmasosa käyttää eri salasanoja jokaisessa palvelussa. Merkittävimmät heikkoudet ovat samojen salasanojen käyttö useammassa eri palvelussa sekä sanasanojen lyhyys, kertoo Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen päällikkö Arttu Lehmuskallio.

Alkukesän aikana rikolliset ovat kalastelleet suomalaisyritysten käyttäjätunnuksia. Viestintävirasto antoi asiasta "punaisen varoituksen".

Kalastelun seurauksena useiden yritysten Office 365 -sähköviestejä on varastettu. Nyt poliisi tutkii ainakin kahta tapausta, jossa kalastelun seurauksena on muutettu yritysten tilisiirtoja. Niistä toisessa helsinkiläisyritys ehti maksaa miljoonia euroja huijaritilille.

Kolme vinkkiä turvallisiin salasanoihin:

1. Tee pitkä salasana, joka on sinulle itsellesi ymmärrettävä ja helppo muistaa. Kokonainen lause on parempi salasana kuin yksittäinen sana.

2. Käytä erikoismerkkejä, numeroita ja isoja kirjaimia. Salasanan voi vaikka aloittaa numerolla ja päättää isoon kirjaimeen sekä erikoismerkkiin.

3. Tee jokaiseen käyttämääsi palveluun oma, erilainen salasana ja ota käyttöön salasanojen tallennusohjelma.

Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen Pidempi parempi -salasanalingolla voit kokeilla turvallisen esimerkkisalasanan luomista.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Tanssia, kokkoa, karaokea ja perhejuhlaa. Päijät-Hämeessä sijaitseva leirintäalue Gasthaus Koskenniemi luottaa juhannusohjelmassaan "perinteiseen kaavaan".

– Odotukset ovat hieman viime vuotta korkeammalla, ehkä karvan verran vilkkaammalta vaikuttaa, pohtii juhannusaatonaattona tavoitettu hartolalaisyrittäjä Tuomo Piipari.

– Sääennuste on vain sellainen, joka taitaa näkyä. Normaali juhannussää siis, Piipari naurahtaa.

Koskenniemeen odotetaan tänä juhannuksena noin 400-500 keskikesän juhlan viettäjää.

Siinä missä alueen hotelli- ja mökkimajoituksia on varattu etukäteen, on leirintäalueen suosio "aina vähän arvoitus".

– Kelit ratkaisevat. Jos pyörien päällä liikkuvat vakiokävijät ja -porukat vaihtavat paikkaa, niin kentällä voi olla hyvinkin 10-20 vaunua vähemmän.

"Ei odoteta huvipuistopalveluita tai kabaree-esityksiä"

Yleisömagneettia on vaikea keksiä epävakaisen ja viileän sään varalle.

– Tanssit ja laulut ovat katetuissa sisätiloissa, terassia on jonkun verran. Katon alle pääsee, mutta kyllähän kylmä ja märkä vaikuttavat ihmisten aktiivisuuteen kaikessa. Ei siinä paljon venettä eikä golfia tarvita. Enemmän olla möllötellään, Piipari luonnehtii.

– Ei ainakaan meidän asiakkaamme odota mitään huvipuistopalveluita tai kabaree-esityksiä. Perinteinen kaava riittää.

Toukokuusta näihin päiviin kestänyt kesäinen lämpöaalto on mennyt matkailuyrittäjän silmissä "vähän hukkaan”.

– Ehkä pientä piristystä on ollut viikonloppuisin, mutta kun lomakausi ei ole vielä alkanut, niin ihmisiä ei ole ollut yhtä paljon kuin olisi heinäkuussa, Piipari sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Gasthaus Koskenniemen Facebook-sivu