Veli-Matti Lamppu aloittaa AMKE:n toimitusjohtajana 1. syyskuuta. Hän tuli Suomen Yrittäjien palvelukseen 1. syyskuuta 2001 eli 17 vuotta sitten. Lamppu työskenteli ensin koulutusasiamiehenä ja sitten koulutuspäällikkönä.

Suomen Yrittäjien koulutuksesta, innovaatioista ja kansainvälistymisestä vastaavaksi johtajaksi hänet nimitettiin vuona 2013.

– Tämä on meille suuri menetys, mutta Veli-Matille hieno mahdollisuus katsoa osaamisensa kovaa ydinaluetta vähän toisesta näkökulmasta. AMKE on meille erittäin tärkeä yhteistyökumppani, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Veli-Matti Lamppu on koulutukseltaan kasvatustieteiden lisensiaatti. Ennen Suomen Yrittäjiä hän työskenteli muun muassa aikuiskoulutuskeskus Adultassa noin 10 vuoden ajan.

– Meidän pitää huolehtia siitä, että ammattikoulutus tuottaa osaavaa väkeä työmarkkinoille ja vastaa työelämän tarpeisiin. Digitalisaatio muuttaa osaamistarpeita hurjaa vauhtia, pitää löytää uusia toimintamalleja, Veli-Matti Lamppu sanoo.

Hän viittaa arvioihin, että digitalisaation vuoksi seuraavan 10 vuoden aikana noin miljoona suomalaista pitää kouluttaa uudelleen.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 14.6.-20.6. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 265 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin kolme miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 393 000 euroa.

Tuoreimmalta listalta löytyy muun muassa suositun lastenkirjailja Mauri Kunnaksen Doghill Productions Oy. Vuonna 1997 perustettu yritys teki noin 1,3 miljoonan euron liikevaihdolla lähes 1,4 miljoonan euron tuloksen.

Kunnas on tehnyt urallaan kymmeniä lastenkirjoja sekä piirtänyt lukuisia sarjakuva-albumeja.

Sosiaalisen median palvelu Instagram haastaa videoistaan tunnetun Youtuben lanseeraamalla oman videosovelluksen, IGTV:n.

Tähän asti Instagramissa on voinut julkaista kuvien lisäksi vain lyhyitä, minuutin mittaisia videoita sekä suoria lähetyksiä, mutta jatkossa videot voivat olla kestoltaan jopa tunnin mittaisia.

– On aika kehittyä, ottaa askel eteenpäin, totesi Instagramin toimitusjohtaja Kevin Systrom yhtiön tiedotustilaisuudessa San Franciscossa.

IGTV:n videot ovat palvelulle tyypilliseen tapaan pystyvideoita.

IGTV ei ainakaan alussa sisällä mainoksia. Mainossisällön voidaan kuitenkin odottaa tulevan palveluun myöhemmin.

Uusi videosovellus on maailmanlaajuisesti Android- ja iOS-käyttäjien ulottuvilla lähiviikkojen sisällä.

Vuonna 2010 perustetulla Instagramilla on yli miljardi käyttäjää. Facebook osti yhtiön vuonna 2012.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Syyskuussa Helsingissä järjestettävä Nordic Business Forum saa presidentillisen puhujan kun Yhdysvaltain ex-presidentti Barack Obama saapuu tapahtumaan.

Nordic Business Forum järjestetään 26.-27.9. Obama päättää kaksipäiväisen tapahtuman.

– Tämä on meille valtava kunnia, ja myös hieno mahdollisuus ja tilaisuus asiakkaillemme sekä Suomelle ja Pohjoismaille, sanoo Aslak de Silva, Nordic Business Forumin toimitusjohtaja.

– Todella hienoa saada presidentti Obama tapahtumamme pääpuhujaksi. Tapahtuman agenda on jo ennestään upea ja tämä on sille hieno kruunu. Varmasti merkittävin puhujakiinnityksemme koskaan. Pari muutakin hyvin teemaspesifiä puhujaa on vielä tulossa. Uskon, että presidentti Obama inspiroi monia ja että hänen näkemisensä Pohjolassa liike-elämän seminaarissa on meille kaikille todennäköisesti "kerran elämässä" -tyyppinen kokemus, jatkaa Nordic Business Forum hallituksen puheenjohtaja ja perustajajäsen Hans-Peter Siefen.

Helsingin päätapahtuma kokoaa 7 500 yrityspäättäjää yli 40 maasta. Syyskuun teemoina ovat strategia, suorituskyky ja tekoäly.

Presidentti Obaman lisäksi tapahtumassa nähdään Whole Foods Marketin perustaja ja toimitusjohtaja John Mackey, alppihiihdon olympiavoittaja Lindsey Vonn, Strategosin perustaja Gary Hamel, sosiaalipsykologi Amy Cuddy, mediateoreetkiko Don Tapscott, MIT Initiative on the Digital Economyn perustaja Andrew McAfee, ja kirjailija Susan Cain.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Nordic Business Forum

Ari "Allu" Koskinen on toiminut erilaisten tapahtumien järjestäjänä jo teini-ikäisestä. Nyt hän vastaa muun muassa Tahkon juhannusfestivaalien järjestämisestä.

Siinä missä takavuosina festarit tarjosivat pääasiassa musiikkia ja makkaraperunoita, nyt palveluvalikoima on lisääntynyt merkittävästi. Uhat ovat kuitenkin edelleen samat ja yksi niistä on sää. Tahkolla ensimmäinen festivaalipäivä saatiin nauttia aurinkoisessa poutasäässä.

Kurkista videolta Tahkon tunnelmiin ja festivaalijärjestäjän arkeen!

Teksti, video ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi 

Stadin Laatumaalaus Oy:n yrittäjä Christopher Mupenda kertoo tilauskirjan olevan tällä hetkellä aika täysi.

– Töitä on enemmän kuin tekijöitä. Tarvitsisin lisää jengiä, mutta on haasteellista löytää hyviä tekijöitä näihin hommiin. Toiminta menee ihan nätisti eteenpäin, vuoden 2017 alussa osakeyhtiön perustanut Mupenda sanoo.

Tätä ennen hän toimi toiminimellä. Stadin Laatumaalaus Oy:n vähemmistöosakas on Elmer Numanovic.

Stadin Laatumaalaus työllistää tällä hetkellä kaksi keikkatyöntekijää. Tarve olisi palkata työntekijä pidemmäksi aikaa, mutta silloin uuden tekijän pitäisi pystyä tekemään myös vaativia kohteita.

– Pitää paikkansa, että osaavasta työvoimasta on pulaa. Eteen on tullut hakijoita, jotka sanovat, että on alan kokemusta, mutta puhuvat enemmän kuin osaavat tehdä. Pyrin tietysti työllistämään pidemmäksi aikaa, mutta se on kiinni siitä, mitä henkilöt osaavat tehdä.

– Vaativiin kohteisiin ei aina löydä oikeaa tekijää. Ulkohommia pystyy tekemään vähemmällä kokemuksella.

Yrittäjän mukaan noin 1,5 vuoden yrittäjyyden aikana osaavien työntekijöiden löytyminen on ollut koko ajan haastavaa. Stadin Laatumaalauksen liiketoiminta on ollut kasvusuuntaista.

Yrittäjä lomailee ehkä joskus joulukuussa

31-vuotias Christopher Mupenda tuli Suomeen 8-vuotiaana.

– Teen laidasta laitaan maalaustöitä. Saimme juuri valmiiksi yksityishenkilön omakotitalon maalaustyöt. Nyt tällä hetkellä Helsingin keskustassa sijaitsevan Mehiläisen sairaalan maalauspuoli on meidän hallussa.

Kesä on maalaustöiden yrittäjälle sesonkia eikä nyt ole kesälomalle aikaa.

– Pyrin pitämään viikonloput vapaina, kun olen perheellinen. Viikolla painetaan hommaa, minkä kerkeää. Lomaa pidän ehkä joskus joulukuussa.

Maksuajat kohtuullisia – Hyvät asiakassuhteet auttavat neuvottelussa

Mupendan yritys tekee alihankintaa myös isoille yrityksille. Maksuajat vaikuttavat yrittäjän omaan maksukykyyn. Hän ei ole onneksi törmännyt 30 päivän maksuaikoihin, eikä varsinkaan 60 päivään.

Toukokuussa 2015 tuli voimaan lakimuutos, jolla pyrittiin rajoittamaan yritysten välisiä maksuaikoja enintään 30 päivään. Sitä ennen ei ollut tavatonta, että pitkät maksuajat heikensivät yrittäjän omaa maksukykyä. Pahimmillaan pieniä yrityksiä joutui maksuvaikeuksiin ylipitkien maksuaikojen takia.

– Nyt olen pyrkinyt 14 päivään, mutta isot yritykset pyrkivät pidempään. Pienellä yrityksellä pitkä maksuaika voi olla iso kompastuskivi; pieni yritys ei pysty pärjäämään pitkillä maksuajoilla. Joillakin yrityksillä on 21 päivää, pääsääntöisesti se on ollut 14 päivää.

Mupendan mukaan kaikki hoituu onneksi puhumalla ja hyvät asiakas- ja yhteistyösuhteet auttavat neuvottelemisessa.

Kuva: Stadin Laatumaalaus Oy:n Facebook-sivu

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Yrittäjästä Tilastokeskuksen projektipäälliköksi siirtynyt Heikki Sarajärvi otti yhteyttä Yrittäjäsanomiin kohdattuaan yrittäjätaustan vuoksi eriarvoista kohtelua virkasuhteen lomien määräytymisessä. Hän on ollut asiasta yhteydessä aluehallintovirastoon. Sarajärven mukaan hänen yrittäjänä saamansa työkokemus oli yksi valintaperusteista, jolla hänet valittiin virkaan.

Vain palvelus valtio- tai yksityisellä työnantajalla lasketaan loman määräytymiseen mukaan. Yrittäjyys on suljettu pois. Sarajärven tulkinnan mukaan freelancerit, pienyrittäjät ja suuryritysten johtajat ovat samalla viivalla. Yli 15 vuoden työrupeama yksityisellä työnantajalla olisi kerryttänyt valtion tes:sin mukaan 38 lomapäivää. Mutta Sarajärvellä on oikeus 22 päivään.

Etelä-Suomen AVI:n ylitarkastaja vastaa yrittäjän kysymykseen

Miksi edellä kuvattu erilainen kohtelu virkasuhteen ehdoissa, nimenomaisesti lomien määräytymisessä, on hyväksyttävää vai onko tapauksessa kyse syrjinnästä, ylitarkastaja Jenny Rintala, Etelä-Suomen AVI?

– Se on hyvä kysymys: onko tässä mahdollisesti kielletty syrjintätilanne. Jotta tapaus voisi kuulua syrjinnän kiellon piiriin, ensimmäinen edellytys sille on jonkinnäköinen syrjintäperuste. Perusteita voivat olla: ikä, terveydentila ym. Viimeinen lakipykälässä mainittu asia liittyy siihen, onko yrittäjyys muu henkilöön liittyvä syy. Tämä on kysymyksen yksi olennainen ratkaistava asia. Jos vastaus tähän on: ei ole, silloin tapausta ei arvioida syrjintäkysymyksenä.

– Tiedossani ei ole vastaavaa oikeuskäytäntöä asiasta. Mutta en näe tällaista tulkintaa myöskään poissuljettuna. Yksittäistapauksessa täytyy miettiä, että onko yrittäjänä hankittu kokemus relevanttia työn suorittamiseen, Jenny Rintala toteaa.

Rintala pohtii saman kysymyksen asettamista rekrytointitilanteeseen.

– Työnantaja ei rekrytoisi henkilöitä, joilla on vain yrittäjyystausta, ja sanoisi, että rekrytoi vain sellaisia, joilla on muitakin kokemusta. Jos ajatellaan, että yrittäjyys on syrjintäperuste, sitten lähdetään pohtimaan, täyttyykö muut syrjinnän kriteerit. Jos ne täyttyvät, mietitään, että onko työnantajalla joku hyväksyttävä syy tälle toiminnalle. Tähän ei ole mustavalkoista vastausta.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Mustan Virran Panimon yrittäjä ja toimitusjohtaja Petteri Vänttinen operoi Savonlinnassa ehkä yhtä maailman pienintä ja eriskummallisinta olutmyymälää.

Kaikki sai alkunsa, kun Vänttisen hakema lupa oluen ulosmyynnille panimobaarista tyssäsi viranomaiskäsittelyyn: Citroën-pakettiautosta ei saa myydä olutta, ellei sen viereen rakenneta erillistä myymälää tai myyntitilaa järjestetä auton sisään.

Taustalla on vuoden alussa voimaan astunut alkoholilaki, joka kieltää luukkumyynnin. Vänttinen puntaroi asiaa hetken ja päätyi rohkeasti erilaiseen ratkaisuun. Ajatus erillisestä myymälärakennuksesta jouduttiin hautaamaan, koska kyse on suojellusta kansallismaisemasta.

– Siksi järjestimme myyntitilan auton peräosaan, onhan siinä vanhassa hevoskuljetusautossa tilaa yhdelle olutkaupallekin, Vänttinen kertoo Ilta-Sanomien haastattelussa.

Kun lupa Itä-Suomen aluehallintovirastolta saatiin, pakettiautokauppa voitiin aloittaa.

– Minusta Itä-Suomen aluehallintovirasto toimi asiassa hyvin. He ymmärsivät myyntiluvan merkityksen yritykselle. Viranomaisena heidän on vain pakko noudattaa poliitikkojen joskus järjenvastaisiakin päätöksiä, Vänttinen jatkaa Ilta-Sanomille.

Moni asiakas on suhtautunut myymälään hurtilla huumorilla. Mukaan ostettavien panimotuotteiden myynti on tehtävä auton sisällä.

Yrittäjä kertoo asiasta blogissaan.

Kuva: Mustan Virran Panimo

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tunnettu kuulokevalmistaja Bose on kehittänyt korvanapit, joista voi olla apua unettomuudesta kärsiville. Kuulokkeiden tarkoituksena on estää ulkopuolisten äänien pääsy korviin ja helpottaa näin nukahtamista. Tämän lisäksi kuulokkeet toistavat rentouttavia ääniä.

Kuulokkeista voi olla hyötyä unettomuudesta tai vaikkapa vieressä nukkuvan kuorsauksen takia nukahtamisvaikeuksista kärsiville.

Sleepbuds-korvanapit on suunniteltu siten, että ne sopivat korvakäytävään vaikeuttamatta nukkumista sivuasennossa. Pakkauksessa tulee mukana kolme eri kokoista sovitinpalaa.

Valmistaja lupaa napeille 16 tunnin akun keston. Kuulokkeita on tarkoitus käyttää yhdessä Bosen mobiilisovelluksen kanssa. Sovellus tarjoaa käyttäjälle 10 erilaista rauhoittavaa äänimaailmaa, kuten metsän ja meren ääniä. Kuulokkeisiin voi asentaa myös herätyksen.

Kuulokkeita ei ole suunniteltu musiikin kuuntelemiseen. Äänenvoimakkuuden voi säätää vain niin korkeaksi kuin tarpeen rauhoittavien äänten kuuntelemiseen.

Uutuuskuulokkeet tulevat myyntiin heinäkuussa ja maksavat noin 215 euroa.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kyseessä on vika, joka vaivaa uusimpia MacBook- ja MacBook Pro -kannettavia. Apple on nyt myöntänyt ongelmat ja tarjoaa niistä kärsiville ilmaisen huollon laitteille myös takuuajan päättymisen jälkeen. Asiasta uutisoi viikonloppuna muun muassa Mobiili.fi.

Ongelmat saivat alkunsa, kun Apple muutti kannettaviensa näppäimistöä matalammaksi. Tämän jälkeen käyttäjät ovat raportoineet erilaisista näppäimiin liittyvistä ongelmista. Osalla käyttäjistä painallukset eivät ole rekisteröityneet lainkaan tai näppäimet ovat jumittuneet ala-asentoon.

Nyt Apple on luvannut korjata vialliset näppäimistölt neljän vuoden ajan laitteen ostopäivästä. Aikaisemmin omalla rahalla korjauksen tehneet saavat rahansa takaisin.

Laitteen voi huoltaa valtuutetussa Apple-huoltoliikkeessä.

Huolto-ohjelmaan kuuluvat seuraavat Applen kannettavamallit:

MacBook (Retina, 12-­tuumainen, 2015)

MacBook (Retina, 12­-tuumainen, 2016)

MacBook (Retina, 12-tuumainen, 2017)

MacBook Pro (13­-tuumainen, 2016, kaksi Thunderbolt 3 -porttia)

MacBook Pro (13­-tuumainen, 2017, kaksi Thunderbolt 3 -porttia)

MacBook Pro (13­-tuumainen, 2016, neljä Thunderbolt 3 -porttia)

MacBook Pro (13­-tuumainen, 2017, neljä Thunderbolt 3 -porttia)

MacBook Pro (15-tuumainen, 2016)

MacBook Pro (15-tuumainen, 2017)

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomalainen startup Mash on valittu ainoana suomalaisyrityksenä arvostetulle FinTech50-listalle. Lista kerää yhteen Euroopan lupaavimmat fintech-yritykset. Tällä kertaa vain parikymmentä uutta yritystä nousi listalle kaikkiaan 1500 ehdokkaan joukosta.

Saavutusta voi pitää kunnioitettavana, sillä yli puolet FinTech50-listalla olevista yrityksistä toimii Lontoosta käsin.

– FinTech50 on alan Oscarit ja on huikea tunnustus Mashille, että se nousi suoraan viidenkymmenen joukkoon käymättä lainkaan niin sanotulla kuumalla listalla, jolla varsinaiselle listalle päätyvät yritykset tavallisesti ensin näkyvät, Mash Groupin toimitusjohtaja James Hickson toteaa yhtiön tiedotteessa.

Mash tarjoaa helpon osamaksun

Mashin liikeideana on tarjota yrityksen asiakkaille joustavamman vaihtoehdon maksaa ostoksensa laskulla ja osamaksulla. Asiakas saa kaksi viikkoa korotonta maksuaikaa tai vaihtoehtoisesti mahdollisuuden maksaa ostoksensa osamaksuna. Mashia voi käyttää joko yksittäisen tuotteen tai palvelun myyntiin tai käyttää kanta-asiakkuuden tukena esimerkiksi lahjakorttien myynnissä. Palvelua voivat käyttää kaikki Mashin luotonantokriteerit täyttävät asiakkaat.

FinTech50-listaa on ylläpidetty vuodesta 2012 lähtien. Listan yritykset valitsee kansainvälisten asiantuntijoiden muodostama raati.

Kuva: Mash.com

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Vuonna 2012c perustettu oululainen Fingersoft on noussut jo Suomen suurimpien pelikehittäjien kastiin. Yhtiö teki viime vuonna 14,9 miljoonan euron nettotuloksen lähes 27 miljoonan euron liikevaihdolla. Asiasta kertoo Talouselämä-lehden verkkojulkaisu.

Hill Climb Racing on fysiikkamoottorilla ryyditetty autopeli, jossa ajetaan ylös ja alas mäkeä ja yritetään päihittää vastustajat. Palkinnot mahdollistavat oman ajokin tuunaamisen entistä paremmaksi. Kakkososa toi peliin mukaan aikaisempaa kilpailullisemman kokemuksen muita pelaajia vastaan. Tämän myötä kehittäjän tavoitteena on saada pelaajat maksamaan enemmän oman auton kehittämisestä, mutta pelissä voi edetä myös ilman rahallisia panostuksia.

– Tämä oli meille hyvä etappi, ja osoitus siitä, että emme ole yhden hitin ihme. Meillä on tiimi, joka pystyy toistetusti tekemään maailmanlaajuisia hittituotteita, Fingersoft Oy:n toimitusjohtaja Teemu Närhi sanoo Talouselämä-lehden haastattelussa.

Yli miljardi latausta

Talouselämän listalla Suomen 20 suurimmasta peliyhtiöstä Fingersoft nousi sijalle viisi. Keväällä pelisarja ylitti miljardin latauksen rajan.

Rapakon takana Yhdysvalloissa Fingersoftin peli on pysynyt tiukasti 150–300 eniten rahaa tuottavan sovelluksen joukossa.

Fingersoft työllistää tällä hetkellä 46 henkilöä. Emoyhtiö Finger Groupin suurin omistaja on Fingersoftin perustaja Toni Fingerroos. Viime aikoina omistajiksi on sitoutettu myös yrityksen työntekijöitä.

Hill Climb Racing on luonut menestyksensä Googlen Android-alustalla. Ensimmäinen peli nousi julkisuuteen paitsi toimivan yksinkertaisuutensa takia, myös siksi että se oli käytännössä Fingerroosin yksin ohjelmoima.

Viime aikoina Fingersoft on panostanut myös markkinointiin, mikä on yhtiössä uusi asia.

– Firmassa on avautunut uudenlaisia työtehtäviä, esimerkiksi analytiikan parissa ja markkinoinnissa. Markkinointiin on nyt panostettu ensimmäistä kertaa enemmän, ja olemme alkaneet tehdä myös käyttäjähankintaa, Teemu Närhi kertoo Talouselämälle.

Fingerroos on nykyään enimmäkseen yhtiön taustahahmo, mutta vaikuttava sellainen. Talouselämän mukaan yrityksen toimisto oli pitkään Fingerroosin omistama omakotitalo, jonka tallissa oli hänen Ferrarinsa. Vasta vuosi sitten yrityksen toimitilat muuttivat Oulun keskustaan.

Kuva: Kehittäjä

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Nykytilanteessa, kun taloustilanne on epävarma, venäläisyriykset ovat valmiita maksamaan myös ennakkomaksua. On otettu vanhoja kauppatapoja käyttöön. Näillä tavoilla olemme pystyneet pitämään maiden välisen kaupan melko suurella tasolla, Timo Pietiläinen kertoo.

– Finnvera on osaltaan mahdollistanut Venäjän kauppaa suomalaisille vientiyrityksille. Muutama vuosi takaperin Suomen Venäjän viennin puolittuessa Finnveran vastuukanta Venäjällä puolitoistakertaistui. Nyt vastuukanta on hiljalleen vähentynyt, koska venäläisyritykset hoitavat vastuitaan ja niiden maksumoraali on parempi kuin niiden maine.

Valtion omistama erityisrahoittaja Finnvera tarjoaa lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja.

Venäjä kiinnostaa aiempaa vähemmän

Venäjällä on käytössä tuonninkorvauspolitiikka. Käytännössä tuonninkorvausohjelma tarkoittaa sitä, että julkinen sektori tai julkisen sektorin omistamat yhtiöt ovat velvoitettuja ostamaan venäläisen tuotteen, jos sellainen löytyy. Venäläinen tuote saa maksaa 15 prosenttia enemmän kuin ulkomainen tuote.

Pietiläisen mukaan se pakottaa ulkomaisia yrityksiä viemään osan tuotannostaan Venäjälle.

– Venäjä kiinnostaa uusia suomalaisia vientiyrityksiä aiempaa vähemmän. Syynä on esimerkiksi se, että uusia potentiaalisia vientimarkkinoita on löydetty muualta.  Lisäksi Venäjän poliittinen riski arveluttaa monia yrityksiä, Pietiläinen arvioi.

Vientikauppaa Venäjälle saattavat hankaloittaa myös uudet veroluonteiset maksut. Esimerkkinä tästä Pietiläinen mainitsee harvestereille ja ajokoneille määrätyt kierrätysmaksut viimeisen kahden vuoden aikana.

”Länsikilpailijamme etsineet asemia jo pidempään” – Ottakaa selvää ostajarahoituksesta

Miksi Venäjän markkinoiden asiantuntijan mukaan suomalaisyritysten kannattaa sitten mennä itänaapuriin?

– Suomalaisyritysten maine on hyvä. Erityisesti Luoteis-Venäjällä on tosi iso markkina-alue ihan meidän vieressä.

Timo Pietiläisen mukaan länsikilpailijamaamme ovat jo 2-3 vuotta etsineet asemia varautuen Venäjän viennin nousemiseen.

– Tämä on sellainen asia, mihin myös meidän suomalaisten pitäisi panostaa.

Finnveran Pietarin-edustuston päällikkö Timo Pietiläinen kertoi Venäjän-kaupan näkymistä Finnveran, Kauppakamarin ja Kansainvälinen kauppakamarin rahoitusbarometrin julkistuksen yhteydessä 13. kesäkuuta.

Barometristä kävi ilmi, että suomalaisilta pk-vientiyrityksiltä jää hyvin todennäköisesti vientikauppoja saamatta, koska ne eivät tunne riittävästi ostajalle kaupanteossa tarjottavia rahoitusvaihtoehtoja. Ostajarahoituksen merkitystä yrityksen kilpailuvalttina ei tiedosteta.

Venäjä putosi kuudenneksi suurimmaksi vientimaaksi

Kiina nousi sijalle viisi Suomen viennissä. Suomen tavaravienti Venäjälle säilyi tammi-maaliskuussa viime vuoden vastaavan ajanjakson tasolla Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan. Vienti oli arvoltaan 757 miljoonaa euroa. Viime vuonna vienti Venäjälle kasvoi 15 prosenttia.

Vuosina 2013-2016 vienti Venäjälle laski vuosittain. Suomen vienti Venäjälle kehittyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä EU28-maiden vientiä heikommin.

Venäjän osuus Suomen viennistä oli tammi-maaliskuussa 4,9 prosenttia.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain alkuiltapäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 273 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Näin perustettava yhtiö tuottaisi työterveyshuoltopalvelut ns. in-house -statuksella. Julkisalojen eläkevakuuttaja Keva on viestinyt kunnille ja maakunnille olevansa valmis pääomittamaan yhtiöryhmää.

– Mikäli Keva sijoittaa perustettavaan yhtiöön tai pääomittaa sitä, kyse olisi todennäköisesti kielletystä valtiontuesta, Hyvinvointialan liitto toteaa tiedotteessaan.

Kevan johdolla valmisteltava julkisomisteinen työterveyshuoltokonserni voi sisältää vakavia juridisia ongelmia, muistuttaa Suomen Yrittäjät ja Hyvinvointialan liitto. Näitä ovat muun muassa kielletty valtiontuki ja eläkevarojen väärinkäyttö.

– Fiksu kunta ei suostu Kevan suunnittelemaan työterveyshuolto -inhouse-yhtiön osakkuuteen. Se on laillisuusriski. Uhkana on paitsi bisneksen vieminen muilta terveydenhuoltoyrityksiltä, myös se, että yritysten työntekijöiden mahdollisuudet saada työterveyshuoltoa heikkenevät, Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin korostaa.

– Suunniteltu yhtiö tavoittelee kaikki kuntia ja kuntakonserniin kuuluvia yhtiöitä. On mielestämme moitittavaa, koska monopoli, ja ei ehkä laillistakaan.

SY ei toivo kuntien menevän osakkaaksi Kevan yhtiöön, sillä laillisuusriski

Kilpailutuksen ohittaminen hankintalain sidosyksikkösääntelyn turvin on arveluttavaa.

– Kilpailutuksen pitäisi aina olla pääsääntö julkisin varoin tehdyissä ostoksissa, sillä kilpailuttamalla turvataan avoimuutta ja tavoitellaan kustannustehokkuutta.

Kuntien tytäryhtiöt eivät aina edes täytä sidosyksikön omistajalle asetettuja lain edellytyksiä.

– Yrittäjien näkökulmasta on olennaisinta muistaa, että pienten yritysten suurin ongelma työterveyshuollossa on, ettei palveluita saada ostetuksi, vaikka yritys haluaisikin. Terveysyritysten tarjoama palvelu isoille yrityksille onkin pienille liian raskas ja kallis paketti, Satu Grekin muistuttaa.

Jos työnantaja ei muualta saa hankituksi työterveyshuoltoa, kunnan on velvollisuus tarjota ennaltaehkäisevä työterveyshuolto kaikille alueensa työnantajille.

– Nykytilaa kuvastaa, että vaikka kunnan kanssa olisi tehty sopimus työterveyshuollosta, aikojen saaminen on kiven alla.

SY:n Grekinin mukaan Kevan suunnittelema yhtiö olisi todennäköisesti nihkeä tarjoamaan palveluitaan pienille työnantajayrityksille, sillä se haluaa pitää kiinni asemastaan sidosyksikkönä. Asema katoaa, jos muita, kuin kunta-asiakkaita on liikaa.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kahden nuoren muotoilijan, Elisa Luodon ja Heidi Huovisen perustama Young Finnish Design edistää suomalaista designia joukkorahoituksen avulla.

Kuluttajat voivat osallistua kampanjaan tilaamalla kampanjatuotteen ennakkoon sille määritellyllä ostohinnalla. Yritys määrittää kampanjalle halutun keräystavoitteen. Kun tavoite on täynnä, tuote siirtyy tuotantoon.

Tuotteet ovat kalusteita, valaisimia ja muita sisustustuotteita.

– Startupin perusajatus on luoda kuluttajille väylä löytää nuorten suomalaisten muotoilijoiden tuotteita. Vastaavasti tarjoamme muotoilijoille mahdollisuuden omien tuotteiden myyntiin myös laajemmalle yleisölle. Tavoitteenamme on saattaa yhteen kuluttajat ja muotoilijat, ja luoda näin laajempi markkina nuorten suomalaisten muotoilijoiden tuotteille, kertoo Young Finnish Designin toimitusjohtaja Elisa Luoto.

– Tuomme joukkorahoituksen avulla ratkaisun kuluttajien ja muotoilijoiden ongelmaan. Kuluttaja saa mahdollisuuden tutustua suomalaisten nuorten muotoilijoiden tuotteisiin ja tukea nuoria muotoilijoita. Vastaavasti muotoilijoille syntyy mahdollisuus saada tuotteensa tuotantoon. Joukkorahoituksen avulla toteutettavan tuotetilauksen hienous on siinä, ettei kummallekaan osapuolelle synny tilanteesta taloudellista riskiä, toteaa Luoto.

Luodon ja Huovisen startup on valittu mukaan Kiuas Accelerator 2018 -yrityskiihdyttämön ohjelmaan, jossa mukaan valitut yritykset kehittävät yrityksensä toimintaa ja liikeideaa mentoreiden tukemana. Kiuas Accelerator on osa Aalto-yliopiston yrittäjyysyhteisö Aaltoes:ia.

Ensimmäinen kampanjatuote on HE Design Helsingin suunnittelema Airy-pöytävalaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Young Finnish Design

Tuoreen tutkimuksen mukaan perheyritykset eivät juurikaan rakenna uusia verkostoja muiden yritysten ja kumppaneiden kanssa.

Deloitten NextGen 2018 -tutkimukseen vastanneista tulevaisuuden perheyritysten johtajista pitää uusia ekosysteemejä merkittävinä innovaatioiden kannalta. Silti yli puolet vastaajista kertoo, ettei ole juurikaan hyödyntänyt innovaatiotoiminnassaan ulkopuolisia verkostoja tai kumppaneita viime vuosien aikana.

– Perheyritykset tunnistavat tarpeen kehittää ja uudistaa liiketoimintaa erilaisia yhteistyömuotoja hyödyntäen. Monilla perheyrityksillä on ajan kuluessa muodostunut tiivis yhteistyöverkosto, jonne uusien tulijoiden voi kuitenkin olla vaikea päästä sisään. Lähes kolmasosa tutkimukseen vastanneista kertoo työskentelevänsä vain ennestään tuttujen kumppaneiden kanssa. Perheyritysten kannattaa opetella hyödyntämään verkostoja entistä laajemmin, Deloitten partneri Tomi Karsio toteaa.

Perheyritysten kulttuuri on usein vahva. Omien perinteiden säilyttäminen ja samanaikaisesti uusien verkostojen rakentaminen eivät ole helppoa. Kilpailukyvyn kannalta erilaiset yhteistyökumppanit ja heidän mukanaan tuoma osaaminen näyttävät välttämättömiltä.

Aineeton omaisuus tärkeää

Perheyritykset kasvavat tällä hetkellä pääasiassa yritysostojen kautta. Yritysostoja kasvattaa erityisesti halukkuus löytää nopeasti uusia ideoita. Perheyritykset arvostavat tutkimuksen mukaan myös suuresti aineetonta pääomaa. Vastaajista 63 prosenttia kertoo, että aineeton omaisuus on yrityksille tärkeää. 

– Hyvin toimivassa ekosysteemissä yritysten ei tarvitse välttämättä omistaa kaikkia resursseja tai aineetonta pääomaa itse. Ekosysteemin tai verkostojen jäsenet voivat hyödyntää niitä ilman omistamistakin. Monet pienemmät kasvuyritykset käyttävät usein yhteisiä toimitiloja. Erinomaisia esimerkkejä on useita, kuten Spondan Mothership of Work -konsepti tai Pohjoismaiden suurimmaksi startup-yhteisöksi tähtäävä Maria 01. Tästä ajattelutavasta myös muut yritykset voivat ottaa mallia, Karsio pohtii.

Perheyritysten seuraavan sukupolven johtajat luottavat yleisesti omiin mahdollisuuksiinsa muuttuvassa toimintaympäristössä. Yli puolet tutkimukseen vastanneista uskoo kuitenkin, että heidän kannattaa toimia aiempaa ulospäinsuuntautuneemmin. Muutosta tarvitaan, mikäli perheyritykset haluavat edistää kasvua ja innovaatioita erilaisten verkostojen kautta.

Next-Gen 2018 -tutkimuksessa haastateltiin 575 perheyrityksen jatkajaa 52 maasta. Tutkimus toteutettiin tammi-helmikuussa 2018.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Digitalisaatio helpottaa yrittäjänkin arkea, mutta uuden oppiminen ei välttämättä aina suju helpoimman polun kautta.

Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemän työsuojelupaneelin mukaan tiedon määrä, osaamisvajeet ja uuden oppimisen vaatimus ovat digitalisaation tuomia uusia haasteita.

Jopa 90 prosenttia vastaajista arvioi, että digiajan välineiden käyttö on lisännyt tiedon ja uuden oppimisen määrää selvästi tai jossain määrin omalla työpaikalla.

– Uusien järjestelmien opettelu koetaan monilla työpaikoilla rassaavana, ja työntekijöillä on vaikeuksia hallita eri sovelluksia ja teknisiä laitteita, toteaa johtaja Päivi Husman Työterveyslaitokselta.

– Haasteita toi myös esimerkiksi sähköpostien tulva. Sähköposti on yhä arkipäivää yhteydenpidossa työpaikoilla. Kiinnostavaa sen sijaan on, että sosiaalinen media ja pikaviestimet olivat laajasti käytössä vain joka kymmenennellä työpaikalla työyhteisön yhteydenpidossa.

Tiedonsaanti helpottuu

Digivälineiden nähtiin lisäävän muutoksia ja keskeytyksiä työssä sekä työn sirpaleisuutta. Niiden koettiin kasvattavan työn määrää ja tahtia, tuovan enemmän haasteita esimiestyöhön sekä sekä vähentävän kasvokkaisuutta. Myönteisenä digitalisaation tuomana vaikutuksena näyttäytyi tiedonkulun ongelmien ja väärinkäsitysten väheneminen.

– Tieto kulkee sujuvasti ja tieto on kaikkien saatavilla. Usein työ sujuu muutenkin jouhevammin ja helpommin erilaisten teknisten sovellusten avulla. On myös huomattava, että kokonaisuutena digitalisaation vaikutus omalla työpaikalla nähtiin yleensä pääsääntöisesti myönteisenä tai sekä myönteisenä että kielteisenä, summaa Husman.

Työsuojelupaneelin mukaan digivälineet ovat lisänneet esimerkiksi niskan ja hartianseudun vaivoja.

– Työpaikoilla näkyy uudenlaista kuormittumista, joka liittyy esimerkiksi työn korkeisiin kognitiivisiin vaatimuksiin. Toisaalta työsuojelutyötä helpottavat parantunut tiedonsaanti, useat uudet digitaaliset sovellukset, joita voi hyödyntää työsuojelutyössä, toteaa asiantuntija Kerttuli Harjanne Työturvallisuuskeskuksesta.

Lue myös: Nämä ovat työhyvinvoinnin kuusi tekijää

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Väitöstutkimuksen mukaan sähköisillä alustoilla tapahtuva suositteluviestintä tarjoaa matkailualan yrityksille runsaasti mahdollisuuksia.

Ping Wang tarkasteli Turun yliopiston tietojärjestelmätieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan sähköisillä alustoilla tapahtuvaa suositteluviestintää sekä sen vaikutuksia matkailun palveluntuottajien toimintaan ja asiakassuhteisiin.

eWOM-viestintä (electronic word-of-mouth) on asiakkaiden ja käyttäjien palveluista tekemien arvioiden antamista ja jakamista sähköisillä alustoilla. Matkailijat hyödyntävät eWOM-tietoa sekä tehdäkseen matkailuun liittyviä päätöksiä ja minimoidakseen niihin liittyvät riskit että suunnitellakseen matkojaan.

– Olemme nähneet, miten suosituksi eWOM on tullut matkailuteollisuudessa. Suositteluviestintä vaikuttaa matkailuorganisaatioiden liiketoiminnan suorituskykyyn ja liiketoimintastrategioihin. Yhä useampi organisaatio hyödyntää sosiaalista mediaa ja eWOM-ratkaisuja mahdollistaakseen asiakkaiden arviot, suositteluviestintää matkailussa tutkinut Ping Wang taustoittaa.

Suosittu sosiaalinen media tarjoaa alustan eWOM-viestinnälle.

– Sovellusten sosiaaliset ja systeemiset ominaisuudet sekä käyttäjien kokemukset arviointisivustojen hyödyllisyydestä vaikuttavat yksittäisen asiakkaan haluun lähettää omat arvionsa alustalle. Organisaatiot voivat rohkaista asiakkaita tuottamaan muita asiakkaita hyödyttävää suosittelusisältöjä ja osallistaa heidät arvontuotantoon. eWOM-sisältöjen tuottaminen ja hyödyntäminen syventää asiakkaiden suhdetta palvelutarjoajaan, Wang sanoo.

"Uskottavaa tietosisältöä matkailukohteista"

Wang korostaa, että mikäli matkailun palveluntuottaja haluaa hyödyntää eWOM-viestintää, tulee ymmärtää, miten eWOM vaikuttaa asiakkaisiin ja mikä toisaalta vaikuttaa heidän päätökseensä hyödyntää eWOM-viestintää päätöksenteossaan. Wangin väitöstutkimus tarjoaa empiiristä näyttöä niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat matkailijoiden päätöksentekoon.

Matkailijoiden aikomuksiin vierailla tietyssä matkakohteessa vaikuttaa ensisijaisesti eWOM-viestinnän sisällön laatu, kun taas haluun suositella matkakohdetta vaikuttaa ennen kaikkea eWOM-alustan uskottavuus.

– Jos yritykset tai kohdepäälliköt haluavat hyödyntää suositteluviestinnän voimaa ja tarttua sen tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin, heidän tulisi tarjota uskottavaa tietosisältöä matkailukohteista ja ymmärtää sosiaalisen median ja eWOM-alustojen mahdollisuudet.

eWOM-verkkosivustojen kehittäjien tulisikin kiinnittää huomiota tietosisältöjen luokitteluun ja tiedon laatuun sekä myös järjestelmän sosiaalisiin, viihteellisiin ja laadullisiin käyttökokemuksiin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Markku Hautala marssii pitkin Järvenpään Citymarketin käytäviä ja puhuu lähes taukoamatta. Hän on selvästi ylpeä aikaansaannoksistaan. Syystäkin, sillä toista samanlaista markettia ei Suomesta löydy.

– 26 ihmistä on sanonut muuttavansa Järvenpäähän meidän kaupan takia. Viisi on todistetusti muuttanut. En ole ikinä kuullut tällaista puhetta, vaikka olen koko ikäni ollut kaupan alalla.

Hautala on kolmannen polven kauppias. Järvenpäässä hän aloitti vuonna 2007 mutta sitä ennen hän oli toiminut alalla jo yli 10 vuotta.

– Olin aikanaan Helsingissä viisi vuotta pienessä kaupassa. Sen jälkeen siirryin Helsingin keskustan Scandicin alakertaan ja epäonnistuin. Menetin kaikki rahani.

Konkurssin jälkeen suunta on ollut ylöspäin. Porvoossa kauppiaana toimiessaan hän tuplasi kauppansa myynnin edellisen kauppiaan ajoista. Sen jälkeen tuli tarjous tulla Järvenpäähän.

– Ensimmäiset 9 vuotta olivat varman päälle pelaamista, että pystymme maksamaan kaikki laskut.

Viime vuonna tuli hetki, jolloin Hautalan piti miettiä ottaako vastaan uuden 10-vuotiskauden. 

– Oli aika pysähtyä ja miettiä, onko intohimoa jatkaa. Tein päätöksen että rakastan tätä työtä ja asiakkaita. Samalla tein päätöksen, etten anna pelolle valtaa määrätä päätöksistäni.

Pelkkiä onnistumisia

Hautala alkoi kokeilla. Hän loi marketin sisään sushimyymälän. Se onnistui. Sen jälkeen hedelmämehupisteen, jossa asiakkaat voivat itse puristaa tuoremehun. Sekin onnistui. Niin myös juomaosasto, josta Hautala on tehnyt "miesten karkkikaupan".

Viimeisin aluevaltaus on gourmet-tasoinen ruokaravintola Sesonki, jota Hautala pyörittää yhdessä Suomen eliittikokkeihin lukeutuvan Matti Jämsenin kanssa.

– Onnistumiset alkoivat ruokkia tekemistä.

Hautala ei usko onneen. Hän on on ollut aina kova oppimaan uutta. Työhuoneessa on kymmeniä bisneskirjoja, joista mies on ammentanut oppia. Häneltä on pyydetty itseltään jo kahta kirjaa, mutta mies ei ole vielä suostunut.

– Olen perehtynyt siihen, miten vähittäiskauppa oikeasti toimii. Tiedän melko paljon siitä.

Opit on tunnustettu. Viime vuonna Kesko valitsi Hautalan marketin vuoden Citymarketiksi. 

– Cheekin sanoin kuka muu muka? Kyllä me tää osataan, annetaan vaan mennä ja nostetaan rimaa, mies sanailee.

Tavoitteet ovat korkeammalla. Hautala haluaa, että hänen luomuksensa noteerataan Euroopan 10 mielenkiintoisemman kaupan joukkoon.

– Kiitos Matti Jämsenin, se on mahdollista. Matin kanssa teemme "grocerantia", kaupan ja ravintolan yhdistelmän.

Sisäänvetoa sushilla

Hautala on onnistunut koukuttamaan asiakkaansa muulla kuin perinteisillä ruokaostoksilla. Sushi on sisäänvetotuote numero yksi. 

Kuulostaa uskomattomalta, mutta Hautala myy eniten sushia Euroopassa. Ostajat tulevat enimmäkseen pääkaupunkiseudulta, mutta kaukaisin on matkustanut Oulusta.

– Hän halusi tulla päivää ennen matkalle lähtöään tänne. Olemme myös vieneet sushia Imatralle asti ja Turusta on tultu käymään.

Kauppiaan alkuperäinen tavoite oli myydä sushia 300 kiloa viikossa. Tällä viikolla sitä myydään noin 1300 kiloa. Se tarkoittaa 37 000 sushipalaa.

Kuten niin monesti muidenkin ideoiden kohdalla, myös Hautalan sushi-ideaa haukuttiin hulluksi. Eihän sellainen voisi toimia Järvenpäässä.

– Tämän parempaa sushia ei Suomessa pysty tekemään. Jos joku tekee parempaa, sen täytyy olla todella hyvää.

Eikä laatu tässä tapauksessa ole hinnalla pilattu. Kilohinta on 19,90 euroa eli selvästi vähemmän kuin sushiravintoloissa keskimäärin.

– Meillä 50 kappaleen jättilajitelma maksaa 35 euroa, muualla se voi maksaa jopa yli 100 euroa. Siitä huolimatta tämä on kannattavaa liiketoimintaa. Olimme kannattavia jo 500 kilon kohdalla.

Uusi sushiriisi saapuu myyntiin elokuussa. Silloin Hautalan on pakko hieman nostaa hintoja, sillä kyseinen riisi maksaa selvästi nykyistä enemmän. Sushikeittiön oheen on rakennettu riisivarasto, jossa voi säilyttää 17 000 kiloa riisiä optimaalisissa olosuhteissa.

Euron kahvi

Järvenpään Citymarketin ulko-ovista astuu päivittäin lukuisia lounasasiakkaita, jotka eivät astu jalallakaan varsinaisen ruokakaupan puolelle. Delissä paistetaan pitsoja italiasta tilatussa pitsauunissa alle 9 euron hintaan. Päälle voi juoda euron kahvin rajattomilla santsikerroilla tai nauttia euron pehmisjäätelöstä.

Tässä piilee Hautalan menestyksen salaisuus.

– Me emme halua olla pitsaravintola vaan koukuttaa ihmiset paikalle, mies selventää.

Matti Jämsenin kanssa avattu ravintola Sesonki tarjoaa gourmet-tason lounaan 9 eurolla. Sunnuntain brunssin aikana ravintolaan ei useimmiten ole asiaa ilman pöytävarausta.

Hinnat ovat edullisia, koska ravintolan ei tarvitse pitää omaa varastoa, ruoka-aineet tulevat saman katon alla toimivasta marketista ja markkinointikin hoidetaan yhteisponnistuksin Citymarketin kanssa.

Parhaillaan Hautala johtaa Citymarkettiaan isojen remonttitöiden keskellä. Marketin pohjakerroksen parkkihalli uusitaan täysin. Se olli päässyt varsin huonoon kuntoon. Syksyksi valmistuu ravintolakabinetti yritysten kokoustilaksi. Kahvilan kulmaan rakentuu catering-palveluita ja kokkikouluja tarjoava koekeittiö. Lisäksi työn alla on yllätys, jota Hautala ei vielä paljasta.

– Me tykätään olla ainoa. Siellä on kiva olla. Eikä ensimmäisellä kerralla kaiken tarvitse mennä oikein. Riittää kun menee tarpeeksi oikein, sitten korjataan jos on tarve. Tärkeintä on, ettei mene liikaa vinoon.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi