– Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille on tärkeää, että liikesalaisuuksilla on korkeatasoinen suoja, Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä kommentoi uutta lakia.

Suomessa liikesalaisuuksien suoja on ollut jo aiemmin hyvällä tasolla, mutta uusi laki tuo asiaan selkeyttä ja lisää turvaa liikesalaisuuden haltijalle.

– Ehdotus tehostaa liikesalaisuuksien suojaa Suomessa. Lakiin tulee ensimmäistä kertaa selkeät säännökset siitä, mikä liikesalaisuus on ja milloin sen hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen on oikeudetonta, sanoo lainopillinen asiantuntija Albert Mäkelä.

Hänen mukaansa liikesalaisuuksien korkeatasoinen suoja on erityisen tärkeä pk-yrityksille. Erilaisen aineettoman tiedon merkitys yritystoiminnassa on korostunut, joten on tärkeää, että yrityksillä on käytettävissä tehokkaita keinoja oikeudenloukkausten varalta

– Salassapitosopimuksien tekoa ei lailla rajoitettu. On tärkeää, että salassapitosopimuksia voidaan jatkossakin käyttää, sillä sopimukset ovat aivan keskeinen keino liikesalaisuuksien suojaamisessa, Mäkelä sanoo.

Liikesalaisuuslaista antamassaan mietinnössä eduskunnan talousvaliokunta totesi, että on tärkeää erottaa toisistaan kilpailukieltosopimukset ja salassapitosopimukset, jotka liittyvät keskeisesti liikesalaisuuksien suojaan.

Kilpailukieltopykälät syyniin

Salassapito- ja kilpailukieltosopimuksia tarkastellut selvitysmies  Jukka Ahtela ei nähnyt salassapitosopimuksia koskevassa käytännössä ja oikeustilassa ongelmia.

Salassapitosopimuksia tehdään lähes kaikilla aloilla ja ne koskettavat nykyään johdon ja asiantuntijoiden lisäksi myös suorittavaa porrasta.

– Salassapitosopimus on yleensä yritysten suojan kannalta riittävä eikä erillistä kilpailukieltosopimusta välttämättä tarvita, Yrittäjien Albert Mäkelä arvioi.

Selvitysmies Ahtela näki ongelmia kilpailukieltosopimuksissa ja esittää niihin tiukennuksia.

– Ahtelan selvitys osoittaa, että kilpailukieltosopimuksia tehdään liian usein ilman yksilöidympää pohdintaa niiden tarpeellisuudesta. Usein esiin tuotu havainto on se, että kilpailukieltosopimus tehdään, vaikka salassapitosopimuksellakin pärjättäisiin, arvioi työministeri Jari Lindström.

Työministeri asettaa alkusyksystä työryhmän selvittämään kilpailukieltosopimusten lainsäädännön muutostarpeet.

toimitus(at)yrittajat.fi

Jakeluyhtiö PostNordin toimituksissa on tällä hetkellä ongelmia. Samalla yhtiön asiakaspalvelu on pahoin ruuhkaantunut.

– Ongelmien taustalla ovat uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton jälkeen ilmenneet tekniset ongelmat, joiden ratkominen ennakoitua pidempään jatkuneessa korkeasesongissa on ollut erittäin haasteellista. Olemme kuitenkin paikallistaneet ongelmat, ja niitä ratkotaan parhaillaan kaikin mahdollisin voimin. Ymmärrän erittäin hyvin asiakkaidemme ärtymyksen ja pahoittelen tilannetta, PostNord Oy:n toimitusjohtaja Jari Rinnekoski sanoo yhtiön kotisivuilla julkaistussa tiedotteessa.

Ongelmat koskevat pääasiassa kotitoimituksia. PostNordin mukaan ruuhkatilanteen vuoksi myös muissa palveluissa saattaa esiintyä viiveitä

– Järjestelmä saatiin käyttöön, mutta käyttöönoton jälkeen siinä on valitettavasti esiintynyt virheitä, jotka erityisesti liittyvät yksityisjakeluun. Tavoitteena on esimerkiksi ollut, että pystymme avisoimaan (ilmoittamaan tavaran saapumisesta tai lähtemisestä) asiakkaalle entistä tehokkaammin toimituksista. Systeemissä on ollut pirusti bugeja, jotka ovat aiheuttaneet virheitä. Viestit eivät ole menneet perille tai siellä on ollut vääräntyyppistä dataa, minkä vuoksi olemme epäonnistuneet toimituksissa. Kun asiakas ei saa pakettia, otetaan yhteyttä asiakaspalveluun ja se on sitä kautta ruuhkaantunut. Tämä on tämmöinen vyyhti, jota tässä nyt puretaan, Rinnekoski avasi tilannetta Iltalehdelle.

Rinnekosken mukaan yhtiö toimittaa päivittäin keskimäärin 30 000 pakettia.

Postnord sanoo, että suurin osa kuluttajien paketeista noudetaan kotitoimituksen sijaan noutopisteistä. Niitä ongelmat eivät koske.

Yhtiö kehuu uuden toiminnanohjausjärjestelmän "sujuvoittavan palvelua".

– Syksyn aikana tulee mahdolliseksi muun muassa ohjata kotitoimituksella saapuva paketti lähimpään noutopisteeseen sekä noutaa paketit vuorokauden ympäri avoinna olevasta pakettiautomaatista, Rinnekoski kertoo PostNordin tiedotteessa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Porissa 16.-20.7. järjestettävän SuomiAreenan pääteemoina ovat tänä vuonna turvallisuus, vastuullisuus ja suvaitsevaisuus. Viiden päivän aikana tapahtumassa järjestetään 200 tilaisuutta, joihin osallistuu tuhat yhteiskunnallista vaikuttajaa poliitikoista aina tunnettuihin viihdetähtiin.

Myös Suomen Yrittäjät on näkyvästi läsnä kesän suurimmassa yhteiskunnallisessa keskustelutapahtumassa.

SuomiAreena järjestetään nyt 13. kerran. Viime vuonna SuomiAreenaan osallistui 74 000 ihmistä.

Listasimme SuomiAreenan ohjelmatarjonnasta 10 kiinnostavaa tilaisuutta yrittäjälle ja yrittäjähenkiselle kävijälle.

Maanantai 16.7.:

MTV-lava, klo 11.40-12: Stadi vs. Lande

Eetunaukion lava, klo 13-14: Yrittäjien työssä jaksaminen – Kestävän kasvun avain?

Bepop, klo 14.30-15.30: Robotit, tekoäly ja me – mikä on työnjako jatkossa?

Tiistai 17.7.:

Puuvillan kauppakeskus, klo 10-11: Yritä perässä – nuorten ja konkariyrittäjien esiinmarssi

Keskiviikko 18.7.:

Kaupungintalon piha, klo 10-11: Ottaisitko sinä yrittäjyyden riskin – ilman sopeutumiseläkettä?

Puuvillan kauppakeskus, klo 13-14: Riita poikki! Näin opit ratkaisemaan konflikteja kotona, töissä ja maailmalla

Kaupungintalon piha, klo 16-17: Yrityksetkin ovat kansalaisia – mitä siitä seuraa?

Torstai 19.7.:

Antinkatu 5, klo 13-14: Stadi vs. Lande: Kasva Suomi! Miten se tapahtuu?

Bepop, klo 17.30-18.30: Yritysvastuuetkot: Roistoja maailmalla, enkeleitä Porissa? – Yritysvastuu vuonna 2020

Perjantai 20.7.:

Puuvillan kauppakeskus, klo 10-11: How will Brexit affect you?

toimitus (at) yrittajat.fi

Riihimäellä vuodesta 2006 toiminut Trans Farm Oy jalostaa kuminaa, jonka moni tuntee leipien mausteena. Kuminaa käytetään paitsi leivissä myös juustoissa, makkaroissa, akvaviitissa ja etenkin valmisruokateollisuudessa. Pöytämausteena sitä ei juurikaan käytetä.

Moni ei kuitenkaan tiedä, että kumina ohittaa viljelyskasvina sokerijuurikkaan ja rukiin. Luonnonvarakeskuksen tuoreiden tietojen mukaan kuminan viljelysala tänä vuonna on 27 000 hehtaaria.

Kotimainen kumina saatetaan sekoittaa juustokuminaan eli jeeraan, joka on intialainen mauste.

– Toisin kuin juustokumina, kumina pitää pohjoisesta ilmastosta. Nämä kaksi ovat samansukuisia ja saman näköisiä, mutta maku on erilainen, Trans Farmin toimitusjohtaja Jyrki Leppälä kertoo.

Kumina kasvaa Suomessa luonnonvaraisena. Sen viljelystä löytyy merkintöjä yli 100 vuoden takaa. Suomen lisäksi kuminaa tuotetaan Kanadassa ja Baltian maissa.

Trans Farm vie maustetta Eurooppaan, Intiaan ja Yhdysvaltoihin. Yleensä kumina kuljetetaan jauheena, mutta kokonaisiakin siemeniä käytetään etenkin leivissä.

– Intiassa suosio perustuu siihen, että maassa pidetään mausteisesta ruuasta. Sinne kuminaa lähtee 25 kilon säkeissä, 20 tonnin toimituksina, Leppälä kertoo.

Kaksi omistajaa

Trans Farm käsittelee sopimusviljelijöiltä saadun kuminan, puhdistaa sen roskista, analysoi ja lajittelee. Leppälä on yhtiön toinen osakas ja perustajajäsen. Hän omistaa yhtiön yhdessä entisen opiskelukaverinsa Juha Hemmingin kanssa.

Kaikki sai alkunsa Leppälän isän maatilalta, jolta piti saada maataloustuotteita myyntiin. 

– Aluksi teetimme kuminan käsittelyn alihankintana. Kun kapasiteetti rupesi käymään alihankkijoilla vähiin ja laatuvaatimukset kovenivat, piti siirtyä omiin tuotantotiloihin. Nykyään on oltava tarkat laatujärjestelmät ja dokumentit.

Riihimäen kaupungin omistaman kiinteistöyhtiön avustuksella Trans Farm löysi sopivan tontin. Kiinteistöyhtiö auttoi myös byrokratiassa kaupungin suuntaan.

– Saimme apua alkuvaiheen puuttuvaan riskirahoitukseen ja käytännön avustusta rakennustoimintaan.

Nyt Trans Farmin liikevaihto on noin seitsemän miljoonaa euroa ja yrityksellä on 15 työntekijää.

Trans Farmille myönnettiin valtakunnallinen yrittäjäpalkinto vuonna 2015.

Kuva: Trans Farm Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Aamulehti kertoo 22-vuotiaista tamperelaisista Matias Järvisestä ja Ville Turusesta, jotka ovat onnistuneet houkuttelemaan tuhat rekisteröitynyttä käyttäjää kehittämälleen Vazan-mobiilisovellukselle. Sovellus on ollut ladattavana vasta kuukauden.

Sovelluksen ideana on tarjota kanava arkiavun pyytämiselle ja tarjoamiselle. Sovelluksen avulla voi etsiä tekijää esimerkiksi ikkunoiden pesulle ja koiran ulkoiluttamiseen. Korvauksen saa määritellä itse.

Yleinen korvaus esimerkiksi siivousavusta on 5-15 euron välillä.

Vazan Oy:n toimitusjohtaja Järvinen kertoo Aamulehden haastattelussa, että on käyttänyt sovellusta itsekin muun muassa pyöränsä kunnostamiseen. Yhtiökumppani, hallituksen puheenjohtaja Turunen on ostanut apua leivontaan ja siivoukseen.

Kuten moni muukin liikeidea, Vazanin tarina lähti käytännön ongelmasta.

– Eineksiin kyllästyneinä ajattelimme, että lähistöltä varmasti löytyisi joku, joka voisi valmistaa meille kotiruokaa pientä korvausta vastaan, Ville Turunen kertoo Aamulehdelle.

Nuoret miehet toivovat, että sovellus kannustaisi suomalaisia tutustumaan naapureihinsa.

Vazanista on nyt käytössä ilmainen kokeiluversio, jonka voi ladata App Storesta tai Google Play Storesta. Tulossa on ainakin osittain maksullinen versio. Tällä hetkellä sovellus on käytössä pääsääntöisesti Tampereen alueella.

Kuva: Vazan Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

EGG Internationalin Suvi Widgrén kertoi kesäkuun alussa Facebook-sivuillaan julkisesti siitä, että yrityksessä on tehty virheitä ja ilmoitti Jyväskylän ravintolan sulkemisesta. Sen jälkeen yritys jätti velkasaneeraushakemuksen, jossa velkojien kuuleminen päättyi maanantaina. Mutta viime viikkoina on selvinnyt, ettei kannattavalle liiketoiminnalle kuitenkaan ollut edellytyksiä.

Widgrénin mukaan velkasaneerauksen ehdot eivät ole hakemuksen jättämisen jälkeen täyttyneet, ja olikin tehtävä isoja ja nopeita ratkaisuja. Velkasaneerauksessa velkaa ei saa syntyä lisää.

– Päätöksemme oli, että lopetetaan löysässä hirressä oleminen. Touko-kesäkuussa ajatuksemme oli vielä, että kesällä jatkaisi kaksi ravintolaa ja syksyyn mennessä olisi etsitty uudet liiketoimintapaikat.

Kymmenen prosentin siivun yrityksestä omistava Suvi Widgrén avaa konkurssiin johtaneita syitä, joista isoimpia olivat alkuvaiheen johtamisen puute, väärät sijainnit ja epäonni.

– Ei meidän brändi kuulu esimerkiksi tänne Eerikinkadulle, vaan vilkkaisiin liikepaikkoihin, joissa ihmiset pystyvät nappaamaan nopeaa pikaruokaa. Myös yhteistyö Forenomin kanssa alkoi liian varhain. Kun rakennetaan uutta brändiä, sitä ei kannata noin nopeasti lähteä sotkemaan toisen brändin kanssa.

”Myyntikate ei ollut sellainen kuin sen pitäisi olla”

Ketjun ensimmäinen ravintola avasi ovensa maaliskuussa 2017 Helsingissä. Satokausikalenterista tunnettu Samuli Karjula oli idean isä ja Michelin-kokki Jouni Toivanen yrityksen suurin omistaja ja edellinen toimitusjohtaja. Ketjun Mikonkadun ruokapaikasta on tehty liiketoimintakauppa. Sitä jatkaa Jouni Toivanen.

Widgrén kertoo huomanneensa jo ensimmäisinä työviikkoinaan uutena toimitusjohtajana, että yrityksellä ei ole kaikki niin kuin kuuluisi. Muun muassa kirjanpito laahasi pahasti.

– Lähdin nopeasti etsimään uutta tilitoimistoa. Minulle jo entuudestaan tuttu tilitoimisto teki loistavaa työtä tilanteen vaatimalla tavalla. Todellinen tilannekuva tuli yllätyksenä ja puutteet johtamisessa tulivat näkyviksi ja niitä pystyttiin lähteä korjaamaan.

Hän näki, ettei myyntikate ole sellainen kuin sen pitäisi olla.

– Mutta en heti löytänyt syytä, koska minulla ei ollut ravintola-alasta kokemusta. Aloin luoda systeemejä sekä käytänteitä samanaikaisesti. Reseptiikasta löytyi puutteita ulkopuolisen näkemyksen avulla. Meillä on käytetty hienoja raaka-aineita mutta hinnoittelu oli väärä, hän käy läpi syöksykierteen syitä.

Widgrén puuttui henkilöstökuluihin ja työvuorosuunnitteluun heti alussa. Maalis-huhtikuussa oli kova yritys nostaa toimintaa kannattavaksi. Yrityksessä ei aiemmin oltu esimerkiksi seurattu hävikkiä.

18 omistajan kova työ menee hukkaan

Konkurssi koskettaa aina monia. Ihmisiltä menevät työpaikat, toimittajat ja yhteistyökumppanit eivät saa rahojaan toimittamistaan palveluista tai tavaroista. Omistajat menettävät konkurssissa sijoittamansa varat. 

– Lisäksi yksityishenkilöillä on takauksia, joista kaatuu suuria summia henkilökohtaisia lainoja niskaan. Tässä on myös paljon työtä takana, se valuu vessanpöntöstä alas. Menetin itse noin 50 000 euroa.

Widgrén ei halua syytellä ketään, yrityksen tila johtuu monesta asiasta.

– Yritystä lähdettiin kasvattamaan liian nopeasti ilman, että ydinliiketoimintaa oli hiottu tarpeeksi.

Yritys ei ole toimitusjohtajan mukaan tuottanut tulosta oikeastaan missään vaiheessa.

– Minut rekrytoitiin kasvattamaan, mutta koko kevät on ollut yhtä kriisijohtamista. Tein sen virheen, etten ottanut tarpeeksi taustoista selvää ja halusin liian nopeasti hypätä mukaan. Haastattelut tapahtuivat Skypen välityksellä. Mutta ei minusta kyynistä saa tämänkään jälkeen. Olen onnellinen, että pystyin rakentamaan luottamuksen henkilöstön kanssa kriisin keskellä.

Henkilökunta on kertonut olevansa mukana loppuun asti. Siitä Suvi Widgrén on iloinen.

Idean isä ei katkeroidu – kokemus on opettanut

Hallituksen puheenjohtaja Samuli Karjula summaa alkutaivalta, jolloin kaikki vaikutti todella hyvältä. – Liikevaihto kasvoi ja asiakkailta saatu palaute oli erinomaista. Silloisen tiedon valossa laajentuminen oli hyvä vaihtoehto, mutta emme olleet siihen valmiita. Parasta koko matkassa on ollut kaikessa vaikeudessaan tämä kevät, koska pääsin Suvin kanssa tekemään operatiivista työtä ja samalla opin paljon.

Helsingin Katajanokalla sijaitseva EGG ravintola on avoinna vielä ensi viikon, niin kauan kuin tavaraa riittää.

– Tästä päivästä lähtien emme voi ostaa mitään. Sitten konkurssipesä myy irtaimiston.

– Jälkeenpäin katsottuna olin hypännyt uppoavaan veneeseen. Sitten kun löysin tulpan ja korjasimme asioita, oli valitettavasti jo liian myöhäistä ja vene upposi.

Widgrén on kesän jälkeen työmarkkinoiden käytettävissä.

– Minua harmittaa, että tämä meni tällä tavalla. Yrittäminen sisältää aina riskit ja nyt ne realisoituvat tällä tavalla. Toivon sydämeni pohjasta, että konsepti saa arvoisensa jatkon ja toimintaa jatketaan paremmilla liikepaikoilla nyt, kun liiketoiminta ilman vanhoja syntejä olisi elinkelpoista.

Katso videolta Suvi Widgrénin mietteet.

Teksti, kuva ja video: Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Yrittäjä oli perustanut yrityksensä keväällä 2017. Reilu puolisen vuotta myöhemmin, alkuvuodesta 2018, hän sai puhelinsoiton, jossa kaupattiin näkyvyyttä sähköisessä puhelinluettelossa.

Uusi yrittäjä ei ollut kuullut aiemmin vastaavista palveluista.

– En aluksi edes tajunnut, että puhelussa myytiin minulle jotain, hän muistelee yrittäjät.fi:lle.

– Puhelu alkoi sanoilla "kuten aiemmin syksyllä sovittiin". En sanonut, että tilaisin palveluja. Soittaja puhui koko ajan sanojeni päälle enkä saanut sanottua yhtään mitään. Soittaja sanoi lopussa ”hei” ja lopetti puhelun.

Vastaavia puheluita tuli vielä kolme lisää, mutta soittajana oli eri yritys.

– Niiden jälkeen olin varma, että en ole neljän eri palvelun tai yrityksen kanssa sopinut mistään tällaisesta.

Uudet yrittäjät ovat aiemminkin joutuneet puhelurumban kohteeksi, kuten yrittäjät.fi uutisoi maaliskuussa. Olemme myös kertoneet yrittäjästä, joka tallensi luettelofirman myyntipuhelun.

Puhelutallenne paljasti: ei tilausta

"Kuten aiemmin syksyllä sovittiin" -puheluita saaneen yrittäjän mukaan yrityksen postiosoitteeseen saapui laskuja, karhukirjeitä ja uhkauksia perintätoimista.

Yrittäjä kertoo lähettäneensä reklamaation palvelua tarjonneelle ja siitä laskuttaneelle Suomen Numerokeskukselle tilauksen perumiseksi.

– Sain kuulla tallenteen käymästäni puhelinkeskustelusta. Nauhoitteesta käy ilmi, etten ole tilannut palvelua. Siitä huolimatta Suomen Numerokeskus katsoi, että lasku tulisi maksaa. Heidän mielestään en ole sanonut, että ”en tilaa mitään”.

Kolmannen soiton jälkeen yrittäjä vahingossa sanoi ”joo joo, pistä tulemaan”.

– Sen laskun maksoin, mutta en näitä kolmea muuta, yrittäjä kertoo.

– En tämän maksetun palvelun osalta edes tiedä, löytyykö yritykseni kyseisestä luettelosta. Ei kai mikään yritys enää käytä puhelinluetteloa, yrittäjä miettii.

Karhukirjeiden tulo loppui yrittäjän lähestyttyä laskuttajia uudelleen.

– Puhuin asianajajan kanssa. Kirjoitin numeropalveluiden myyjille todella ilkeästi, aloin vaatia heiltä korvauksia omista käyttämistäni työtunneista. Sen jälkeen laskut loppuivat.

"Teko jäänyt yrityksen asteelle"

Yrittäjä halusi poliisin tutkivan luettelokauppiaiden toiminnan laillisuuden epäiltynä petoksen yrityksenä.

Poliisi päätti, ettei esitutkintaa suoriteta, koska ”asiassa ei ole syytä epäillä rikosta”.

Yrittäjä pyysi vielä syyttäjältä esitutkinnan määräämistä. Kihlakunnansyyttäjä ei muuttanut poliisin tekemää päätöstä, koska "teko on jäänyt yrityksen asteelle" eikä yrittäjälle "ole koitunut taloudellista vahinkoa tapahtuneesta”.

Syyttäjän tekemässä päätöksessä silti todetaan, että "vastaavia tapauksia on valtakunnallisesti raportoitu lähes kaksisataa".

"Summat nousevat aika korkeiksi"

Syyttäjä kuitenkin poliisin tavoin piti tekoa ”kokonaisuutena arvostellen vähäisenä eikä siitä ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko, ja syyttäjä tulisi todennäköisesti jättämään syytteen nostamatta”.

– Mielestäni myöskään tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei vaadi esitutkinnan suorittamista, syyttäjä toteaa päätöksessään.

Viranomaisten ratkaisu hämmästyttää yrittäjää.

– Päätöksessä lukee, että vastaavia tapauksia on valtakunnallisesti raportoitu lähes 200. Entä kaikki ne, jotka eivät ole tehneet näissä tapauksissa rikosilmoitusta? Summat nousevat aika korkeiksi, kun lasku on 100-150 euroa per soitto, ja jokaiselle yritykselle myydään samaa palvelua useasta yrityksestä, jotka kuuluvat samaan ryhmään, yrittäjä hämmästelee.

"Tarvitaan yrittäjän aktiivinen suostumus"

Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen muistuttaa, että sopimukseen tarvitaan yrittäjän aktiivinen suostumus.

– Ei missään nimessä riitä, että yrittäjä on ollut passiivinen, vaan esimerkiksi puhelinkeskustelusta tulee selkeästi käydä ilmi halu sitoutua sopimukseen, Rytkönen sanoo.

– Mikäli yrittäjä ei ole palvelua tilannut, eikä suostunut sopimukseen, myöhemmin mahdollisesti palveluntarjoajan lähettämä lasku on perusteeton eikä sellaista tarvitse maksaa, Rytkönen toteaa.

Rytkösen mukaan aiheettomasta laskusta kannattaa aina reklamoida.

– Silloin estetään perintätoimiston perintätoimet.

– Laskun lähettävällä yrityksellä on aina näyttövelvollisuus, että sopimus on syntynyt, Rytkönen korostaa.

Suomen Yrittäjien jäsenet saavat maksutonta lainopillista opastusta Yrittäjien neuvontapalvelusta. Harhaanjohtavan markkinoinnin ja valelaskujen tunnistamiseen löydät lisätietoa täältä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Eilen uutisoitiin teleoperaattori Elisan avaamasta maailman ensimmäisestä kaupallisesta 5G-verkosta, joka otettiin käyttöön Suomessa Tampereella ja Virossa.

Alkuvaiheessa 5G:tä tarjotaan uusia digitaalisia palveluita tarjoaville yrityksille. Kuluttajien käyttöön ei ole vielä myynnissä sopivia päätelaitteita, vaikka niitä on testattu jo pitkään.

Elisalla on Tampereella väliaikainen lupa 5G-verkolleen. Varsinaisia verkkolupia ei ole vielä jaettu. Elisan järjestämässä demotilaisuudessa selvisi, että verkon nopeus nousee käytännössä 2,2 gigabittiin sekunnissa. Elisan mukaan 5G:llä päästään noin kymmenkertaisiin nopeuksiin nykyiseen 4G-verkkoon verrattuna. Nopeuksien odotetaan kasvavan vielä nykyisestä, sillä tässä vaiheessa 5G käyttää osittain 4G-tekniikkaa.

Mitä hyötyä? 5 asiaa

Kysyimme Elisan verkkojen osastopäälliköltä Eetu Prieurilta, mitä käytännön hyötyä 5G-verkko tuo tullessaan yrittäjille.

1. 5G:n nopeudet kymmenkertaistuvat 4G:stä. Mahdollistaa raskaidenkin sovellusten käytön sujuvasti.

2. 5G:n viive putoaa kymmenesosaan nykyisestä 4G:stä. Se mahdollistaa erityyppiset etäohjaukset reaaliaikaisesti sekä myös virtuaalitodellisuuden.

3. 5G on merkittävästi 4G:tä luotettavampi. Tämän ansiosta kriittisetkin sovellukset voidaan siirtää mobiiliverkon päälle.

4. 5G tukee esineiden internetin laitteiden suurta määrää sekä jopa useiden vuosien akunkestoa. Se mahdollistaa valtavan tietomäärän keräämisen sensoreiden avulla kustannustehokkaasti ja huoltovapaasti.

5. 5G tukee palvelu- ja asiakaskohtaista räätälöintiä. Sen myötä on mahdollista toteuttaa eri tyyppisiä kohdennettuja tai rajattuja sovelluksia ja palveluita.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 22.6.-28.6. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 271 yritystä.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Asia käy ilmi tuoreista yrityskyselyistä, joilla kartoitettiin omistajanvaihdosten tilannetta työnantajayrityksissä.

Omistajanvaihdoksista noin 68 prosenttia on seurausta yrittäjien ikääntymisestä. Omistajanvaihdokset ovat suhteellisesti yleisempiä maaseudulla kuin kaupungeissa. Maaseudun yrityksistä 25 prosenttia on omistajanvaihdostilanteessa, kaupungeissa kotipaikkaansa pitävistä osuus on 16 prosenttia.

– Kyselyjen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että omistajanvaihdosten pato on juurisyy monille näkyville oireille. Näitä ovat kasvuhaluttomuus, investointien vähäisyys ja uudistumiskyvyn tai -halun puuttuminen, sanoo Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja Jari Huovinen.

– Kääntäen voidaankin sanoa, että omistajanvaihdosten edistäminen on tehokasta kasvu- ja innovaatiopolitiikkaa, joilla yhä useampi kannattava pk-yritys saadaan uusien vetäjien myötä kasvu-uralle. Juuri tätä työtä teemme yhteistyössä Omistajanvaihdosfoorumissa, jatkaa Huovinen.

Omistajanvaihdosfoorumissa ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriö, Finnvera, Business Finland, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari, Suomen uusyrityskeskukset (SUK), Fennia-konserni ja Elo, Danske Bank, Nordea, Suomen Yrityskaupat Oy, Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Suomen Yrityskummit.

Hankkeen projektipäällikkönä toimii Mika Haavisto Suomen Yrittäjistä.

– Tutkimusten mukaan omistajanvaihdoksissa myyjän pääongelmat ovat ostajan löytyminen ja yrityksen arvonmääritys. Ostajan ongelmina ovat myyjän löytäminen, yrityksen korkeat hintapyynnöt suhteessa yrityksen tuloksentekokykyyn ja yrityskaupan rahoitus, Haavisto listaa omistajanvaihdosten haasteita.

Omistajanvaihdosten tilannetta kartoitettiin touko-kesäkuussa EK:n Pk-Pulssin ja huhtikuussa tehdyn EK:n Yrittäjäpaneelille suunnatun kyselyn avulla. Pk-Pulssiin vastasi yhteensä 519 ja Yrittäjäpaneeliin 274 työnantajayrittäjää.

Suomen Yrittäjillä on paraikaa analysoitavana kysely, jonka tuloksista kootaan Valtakunnallinen Omistajanvaihdosbarometri 2018. Kysely päättyi juhannuksen alla ja tulokset julkistetaan myöhemmin tänä vuonna.

– Ykköstavoitteemme on se, että hallitus korjaisi yrittäjäperheen ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Kehysriihessä tehtiin pieni korjaus, mutta se ei ratkaise pääongelmaa eli sitä, että perheyrityksessä työskentelevä, samassa taloudessa asuva, mutta ei-omistava perheenjäsen katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi eikä työntekijäksi.

– Moni maksaa työttömyysturvamaksujaan turhaan, Pentikäinen toteaa.

Työttömäksi jäänyt yrittäjän vaimo Tiina Starcke kertoi taannoin omasta kohtalostaan yrittajat.fi:ssä, lue juttu täältä. Starcke teki osa-aikaisen työsopimuksen miehensä firmaan. Työttömyyskassa luokitteli hänet täysipäiväiseksi yrittäjäksi ja Starcke menetti osittaisen, sovitellun ansiosidonnaisen päivärahan. 

Ongelma yli 20 000 yrittäjän perheenjäsenelle

– Työttömyysturvan ongelma on merkittävä ja koskee yli 20000 yrittäjän perheenjäsentä. Yrittäjät odottavat, että hallitus korjaa tämän selkeän epäkohdan. Kun se korjataan, se kannustaa yrittäjiä tarjoamaan työtä perheenjäsenilleen, mikä on hyvä asia, Mikael Pentikäinen painottaa.

Suomen Yrittäjien arvion mukaan korjaus ei lisäisi valtion- tai työttömyysturvajärjestelmän kustannuksia. Vaikutus voisi olla jopa positiivinen.

Nykylain mukainen tilanne on epäreilu: jotta yrittäjän perheenjäsen voitaisiin katsoa työttömäksi ja oikeutetuksi työttömyyskorvauksiin, hänen työskentelynsä tulisi päättyä työttömyysturvalain yrittäjiä koskevien pykälien mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koko yritystoiminta pitäisi lopettaa. Vaatimus on kohtuuton.

Yrittäjästatus työttömyysturvassa tarkoittaa myös sitä, että ilman työtä olevalla henkilöllä ei ole myöskään oikeutta työttömien työllistämistä edistäviin palveluihin.

Mitä muita esityksiä Yrittäjiltä budjettiriiheen?

Suomen Yrittäjät on lähettänyt hallitukselle monisivuisen muistion, jossa ovat Yrittäjien esitykset maan hallituksen budjettiriiheen, joka on kesälomien jälkeen.

– Ehdotamme myös poikkihallinnollista selvitystä yrittäjän uuden alun ongelmista, kulttuuri- ja liikuntaseteliä toiminimiyrittäjille. Esitämme myös pk-yrityksille rahoitusneuvontaa, rahoitusta perusasteen varassa olevien koulutukseen ja hankintaneuvontaan, Pentikäinen listaa.

Suomen Yrittäjät esittää myös innovaatiosetelin vakinaistamista. Kasvuhakuisille pk-yrityksille myönnettävä innovaatioseteli (500€ + alv) on osoittautunut hyväksi tavaksi edistää yritysten kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

Budjettiriiheen lähettämissään terveisissä SY esittää myös toimia sote-uudistuksen onnistumisen varmistamiseen. Tärkeää on myös turvata Business Finlandin kasvuohjelmien rahoituksen sekä omistajavaihdoshankkeen jatkuminen.

Mikael Pentikäisen mukaan julkisen talouden haasteiden vuoksi pitäisi jatkaa rakenneuudistuksia ja tehdä lievästi kiristävä budjetti. Merkittäville menolisäyksille tai verokevennyksille ei hänen mukaansa ole tilaa.

– Julkinen talous on hyvästä kasvusta huolimatta edelleen alijäämäinen eli otamme lisää velkaa. Vaalibudjettia ei pidä lähteä tekemään. Säästöjä voi hakea esimerkiksi yritystuista tai julkista hallintoa tiivistämällä, Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjien kaikki esitykset budjettiriiheen löydät täältä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Suomen suurimman taksialan yrityksen Lähitaksin teettämän tutkimuksen mukaan 1 000 vastaajasta jopa 60 prosentin mielestä turvallisuus on kaikkein tärkein tekijä taksikyydin valinnassa.

Sunnuntaina 1. heinäkuuta voimaan astuvasta taksiuudistuksesta ja sen vaikutuksista vastaajat ovat epätietoisia. Erityisesti se, että erilaiset taksiyrittäjät lisääntyvät, arveluttaa yli puolta vastaajista. Lisäksi joka toinen vastaaja kokee, että hinnan kilpailuttaminen etukäteen on hankalaa. 35% vastanneista ei osannut ottaa kantaa tähän kysymykseen lainkaan.

Halpa hinta on Suomalaiset taksinkäyttäjinä -kyselytutkimuksen mukaan toiseksi tärkein tekijä taksipalvelun valinnassa (54%). Kolmanneksi tärkein kriteeri (39%) on taksin tilaamisen helppous ja nopeus. Valtakunnallisessa kyselytutkimuksessa kuljettajan palveluhenkisyys ja ammattitaito koettiin myös tärkeäksi.

Uskoa ja epäilyksiä

Alalle tulevien uusien toimijoiden myötä taksin saatavuuden paranemiseen ja hintaneuvotteluun uskoo yhtä moni suomalainen kuin sitä epäileekin (30% vs. 25%). Suomalaiset arvioivat, että uudet toimijat lisäävän osaltaan saatavuutta, mutta vastaavasti pelkäävät, että paikallisesti taksin saatavuus kuiteinkin heikentyy, koska taksiuudistuksen myötä kuljettajien ei ole enää pakko päivystää omalla alueellaan. 

Lähitaksin toimitusjohtaja Juha Pentikäinen allekirjoittaa suomalaisten näkemykset ja laatuvaatimukset taksipalvelulle.

– Kyselyn tulokset eivät yllätä, vaan päinvastoin vahvistavat meidän käsitystämme suomalaisesta taksimarkkinasta. Taksiuudistuksen jälkeen kuluttajien tekemillä valinnoilla on merkitystä, ja asiakkaan kannattaa jatkossakin kiinnittää huomiota siihen, kenen kyydissä kulkee, Pentikäinen muistuttaa.

Jopa kolme neljästä vastaajasta toivoo, että perinteinen taksipalvelu säilyttää korkean laatunsa myös jatkossa. Laadun tärkeys kasvaa selvästi iän mukana. 55-75 -vuotiaista vastaajista 43 prosenttia on korkean laadun kannalla, kun 25-34-vuotiaista tätä mieltä on 25 prosenttia.

toimitus(at)yrittajat.fi

Jarkko Wuorinen toimi Suomen Yrittäjien puheenjohtajana vuosina 2008–2010. Sitä ennen hän toimi yrittäjäjärjestön palveluksessa muun muassa Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana.

Maakuntaneuvos Wuorisella on ollut pitkä ura maakunnallisissa luottamustehtävissä ja hän on vuodesta 2013 lähtien ollut Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja. Wuorinen toimii Etelä-Savon maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtajana ja on maakuntauudistuksen johtoryhmän jäsen.

Savonlinnalainen Jarkko Wuorinen on koulutukseltaan hammaslääkäri ja hänen Wiisaudenhammas-Yhtiöillään oli hänen aikanaan vastaanotot Helsingissä, Savonlinnassa, Oulussa ja Rovaniemellä. Wuorinen myi yrityksensä Attendo Medone Oy:lle vuonna 2011.

Yrittäjäneuvoksen arvonimen saanut Erkki K. Mäkinen Sastamalasta on tilitoimistoyrittäjä ja EK-Tilit Oy:n hallituksen puheenjohtaja. 

Mäkinen on hoitanut lukuisia luottamustoimia yrittäjäjärjestössä niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Hän on muun muassa toiminut Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana sekä Satakunnan Yrittäjien puheenjohtajana vuosina 1992–2004.

Erkki K. Mäkinen on toiminut aktiivisesti myös Paltan ja Elinkeinoelämän keskusliiton erilaisissa hallintoelimissä ja teemakohtaisissa asiantuntijaryhmissä.

Paltan luottamustehtävissä Erkki K. Mäkinen on edustanut oman yrityksensä lisäksi Tilitoimistojen Työnantajayhdistys ry:tä.

Bali the Dog on pienten ja keskikokoisten koirien sisä- ja ulkovaatteiden sekä tarvikkeiden verkkokauppa. Balin, 3-vuotiaan yorkshirenterrierin, julkinen some-elämä alkoi jo 2,5 vuotta sitten omalla Instagram-tilillä. Tili keräsi nopeasti seuraajia myös Suomen ulkopuolelta.

Balin emäntä, yrittäjä Ullica Hansson sai kipinän verkkokaupan perustamiseen, kun hän halusi ostaa koiralleen kivoja vaatteita, mutta sellaisia ei helposti Suomesta löytynyt. Toisaalta hänen brändäämänsä Instagram-tilin suosio rohkaisi myös koirien lifestyle -verkkokaupan pystyttämiseen.

– Halusin tuoda toiminnallisia ja hyvännäköisiä vaatteita koiramaailmaan, jotka edustavat omaa tyyliä ja skandinaavista lifestyleä, Hansson kertoo.

Suomesta puuttuu koirien sisävaatekulttuuri. Australiassa, Kaukoidässä ja Pohjois-Amerikassa koirilla käytetään enemmän sisävaatteita. Bali the Dog -verkkokauppa aukesi joulukuussa 2017.

”Koko ajan pitää testailla ja parantaa”

Inspiraation lähteenä on ollut oma koira Bali. Ullica Hanssonille yrittäminen on tuttua hänen ensimmäisen yrityksensä Urban A:n vuosilta. Hän perusti silloisen yhtiökumppaninsa kanssa lifestyle- ja muotikaupan Helsinkiin vuonna 2004.

Parhaimmillaan liikkeitä oli kolme, ja Ullica myi omistuksensa pois vuonna 2012. Hansson on työskennellyt niin ikään suomalaisten kuluttajabrändien markkinoinnissa, esimerkiksi Roviolla.

Verkkokaupan valmistelun tekninen työ käynnistyi viime syksynä. Projektissa oli apuna konsultti ja tarvittava koodaustyö ostettiin ulkoa. Alustana on amerikkalainen pilvipohjainen alusta Shopify. Kaupan betaversio avattiin kaksi viikkoa ennen lanseerausta.

– Kun verkkokauppa on kerran lanseerattu, silloin se työ vasta alkaa. Koko ajan pitää testailla ja parantaa. Pitää miettiä sitä, miten saat asiakkaat pysymään verkkokaupassa. Asiakkaan koko polku konversioon asti pitää olla sujuva.

Ullica Hansson opiskeli digimarkkinointia vuonna 2016 Googlen Digital Marketing Academy -kurssilla, jonka lähiopetuspäivät antoivat eväitä ymmärtää digimarkkinointia ja analytiikkaa.

– Verkkokauppa-alustoja on valtavasti. Kannattaa miettiä, mikä alusta sopii omiin tarpeisiin. (Juttu jatkuu kuvan alapuolella)

Yrittäjä suunnittelee vaatteet itse

Bali the Dog lanseerasi oman koirien ja koiranomistajien vaatemalliston keväällä. Hansson on kauppatieteiden maisteriopintojen jälkeen opiskellut muotisuunnittelua. Hän suunnitteleekin malliston vaatteet itse.

– Kuulun Hankenin Business Lab -verkostoon, jonka myötä olin marras-joulukuun vaihteessa oman yritykseni kanssa Hankenin startup-osastolla Slushissa.

Kun puhutaan koirien ’ei marketti’-vaate ja tarvikemyynnistä kyseessä on niche-markkina. Hansson asemoi yrityksensä massatuotannon ja luksuksen väliin.

Suomessa on noin 700 000 koiraa, joista noin 79 prosenttia on pieniä ja keskikokoisia koiria. Hanssonin verkkokaupassa on toistaiseksi myynnissä XS-L-koot, ja tulossa on myös XL, koska niillekin tuntuu olevan kysyntää.

– Tässä ei myydä mitään massatavaraa. Tuotteemme eivät tule heti kadulla vastaan. 

Yrityksellä on nyt muutama jälleenmyyjä ja lisää on tulossa.

– On tärkeää, että asiakkaat pääsevät näkemään tuotteet ja katsomaan materiaalit. 

Bali the Dogin Instagram-tilillä on tuhansia seuraajia. Markkinointi hoituu kokonaan sosiaalisessa mediassa ja oman verkoston merkitys on suuri.

– Alkuun keskitymme Suomen markkinoihin, sitten vuorossa on Ruotsi ja muut Pohjoismaat. Äidinkieleni on ruotsi. Tällä hetkellä sivumme ovat vain englanniksi. Kohderyhmä osaa navigoida englannin kielellä. Mutta hakukoneoptimoinnin kannalta olisi hyvä, jos olisi suomenkieliset sivut.

Haasteita aloittavan yrityksen harteille on aiheuttanut hyvän ompelimon löytyminen. Tällä hetkellä vaatteet valmistetaan Portugalissa, mutta Ullica Hansson on löytänyt uuden ompelimon lähempää, Baltiasta.

Verkkokaupassa pitää olla nopea

Bali the Dog-verkkokaupan perustaja-yrittäjä Ullica Hansson painottaa nopean toimituksen tärkeyttä verkkokaupassa.

– Meillä ei ole suoraa asiakaskontaktia niin kuin myymälällä, siksi toimitus on todella tärkeä. Ihmiset eivät halua odottaa kuin korkeintaan 2-3 päivää. Tavarat lähtevät meiltä 24 tunnissa.

Hansson seuraa tiiviisti Google Analyticsin mittareita ja verkkokaupan omaa analytiikkaa.

– Seuraan laskeutumissivuja, kävijämääriä tietenkin, käyntimääriä, myyntejä sekä seuraan myös, miten esimerkiksi some-päivitykset tai verkkosivupäivitykset näkyvät verkkokaupan kävijämäärissä.

Laskeutumissivu voi esimerkiksi olla kampanjasivu, jonka tavoitteena on vain saada mahdollisimman paljon konversioita. Hanson käyttää maksullista Hotjar-palvelua, jolla voi seurata sitä, mitä kävijät klikkaavat verkkokaupassasi tai -sivuillasi.

Teksti: Riikka Koskenranta

Kuvat: Pekka Sipola

Juttu on julkaistu Yrittäjä-lehdessä 3/2018

– Tällaisia taas napsuu sähköpostiin. Surkeita tekeleitä, toivottavasti kukaan ei mene halpaan, toteaa huijausviestin saanut tilitoimistoyrittäjä Twitterissä.

Verottajan logolla varustettu viesti on kirjoitettu todella huonolla suomen kielellä: ”Hyvä veronmaksaja, kun viimeinen vuotuinen laskelmat niiden verotoiminnan olemme päättäneet, että olet oikeutettu saamaan veronpalautus € 244,79.”

Sähköpostihuijausviestin avulla yritetään kalastella luottokortti- ja tilitietoja valheellisen veronpalautusilmoituksen avulla.

Verohallinto ei koskaan pyydä tilinumeroita tai luottokorttien numeroita sähköpostilla tai tekstiviestillä. Asiakkaiden kannattaa tuhota viesti avaamatta sitä.

Laaja huijaus viime syksynä viimeksi

Viime syksynä Viestintävirasto varoitti laajasta veronpalautushuijauksesta. Sähköpostitse lähetetyissä viesteissä ilmoitettiin vastaanottajan saavan palautuksia 318,12€ rekisteröitymällä ”verohallinnon” sivuilla ja tunnistautumalla oman nettipankin kautta. Huijaussivu muistutti ulkoasultaan vero.fi-sivuja.

Pankkien kuvakkeet ohjasivat Nordean, Danske Bankin tai S-Pankin kirjautumissivuja matkiville sivuille. Sivuilla pyydettiin henkilö- ja pankkitietoja, ja luvattiin soittaa 48 tunnin sisällä asiakkaalle.

Tietojenkalastelun pääasiallinen tarkoitus on varastaa käyttäjän luottokortti- ja pankkitiedot.

Jos asiakas on antanut luottokorttitietonsa huijaussivustolle, kortti kannattaa kuolettaa välittömästi. 

Huijausviesti voi olla myös tekstiviesti. Verohallinto muistuttaa, että se ei koskaan kysy henkilötietoja myöskään tekstiviestillä. Verohallinnolta voi tulla muistutusviesti tekstiviestinä, mutta Verohallinto ei koskaan pyydä lähettämään esimerkiksi verkkopankkitunnuksia, tilitietoja tai henkilötunnusta.

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Euroopan Unionin asetuksen perusteella lentoyhtiön asiakas on oikeutettu 600 euron korvaukseen, jos uusi lento saapuu kohteeseen yli 2 tuntia alkuperäisen saapumisajan jälkeen.

Lentoyhtiöt ovat asetuksen jälkeen kiristäneet aikataulujaan myöhästymisten välttämiseksi, mutta peruutuksia sattuu silti. Mediassa uutisoitiin viikonlopun aikana Finnairin kahdesta perutusta lennosta. Aamulehden mukaan peruutuksista voi koitua Finnairille jopa 344 400 euron korvaukset.

Matkustajan oikeudet ovat voimassa, kun lento on peruttu tai myöhässä tai matkustajalta evätään pääsy lennolle esimerkiksi ylibuukkauksen takia.

Jos lento peruutetaan, asiakkaalla on asetuksen mukaan oikeus saada lipun hinta takaisin tai valitsemaan uudelleenreititys.

Valituslomake verkosta

Saadakseen korvauksen matkustajan on huolehdittava itse valituksesta lentoyhtiölle. Tämän voi tehdä EU:n valituslomakkeella.

Korvauksen piirissä ovat EU:n sisäiset lennot sekä EU:n ulkopuolelta EU-alueelle saapuvat lennot, joita operoi unionin sisällä operoiva yhtiö. Korvauksen saa myös EU:n alueelta lähtevistä myöhästymisen ehdot täyttävistä lennoista, joiden määränpää on unionin ulkopuolella.

Lentoyhtiö välttyy korvauksilta, jos se pystyy osoittamaan, että peruutuksen ovat aiheuttaneet epätavalliset olosuhteet. Muussa tapauksessa yhtiö voi olla velvollinen rahallisiin korvauksiin myös silloin, kun lento peruutetaan alle kaksi viikkoa ennen lähtöä. Poikkeukselliseksi olosuhteeksi ei asetuksen mukaan katsota teknistä vikaa.

Lentomatkustajan oikeudet on varmistettava myös odotusaikana. Myöhästymisen aikana lentoyhtiön on tarjottava matkustajille ruokaa. Jos myöhästyminen edellyttää yöpymistä, lentoyhtiön on maksettava hotellikulut ja kuljetukset lentokentältä ja takaisin.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Elisan tuoreen älypuhelinten myyntitilaston perusteella OnePlus 6 näyttää miellyttävän niin henkilö- kuin yritysasiakkaita.

Kesäkuussa kuluttajien suosikkimalli oli toukokuussa myyntiin tullut OnePlus 6 -puhelin. OnePlus 6 nousi myös yritysasiakkaiden listalla sijalle kaksi. Ykköspaikalla jatkoi Applen iPhone 8.

– Yrittäjät arvostavat puhelimia, jotka helpottavat ja tehostavat työntekoa, mutta samalla vastaavat myös vapaa-ajan tarpeisiin. Moni haluaa kuvata kesällä videoita, käyttää roamingia ulkomaanmatkalla ja kuunnella musiikkia suoratoistopalvelulla, Elisan yritysasiakkaiden liiketoimintajohtaja Petteri Svensson toteaa.

Myydyimmät puhelimet kesäkuussa 2018

Henkilöasiakkaat

1.    OnePlus 6
2.    Huawei P Smart
3.    Samsung Galaxy A3
4.    Apple iPhone 6
5.    Nokia 3
6.    Samsung Galaxy A5
7.    Nokia 8
8.    Nokia 3310 Retro 
9.    Honor 10
10.    Apple iPhone 8
11.    Apple iPhone SE
12.    Apple iPhone X
13.    Samsung Galaxy S9    
14.    Nokia 6
15.    Samsung Galaxy S8

Yritysasiakkaat

1.    Apple iPhone 8
2.    OnePlus 6
3.    Apple iPhone X
4.    Samsung Galaxy A5 
5.    Apple iPhone 7
6.    Samsung Galaxy J5 
7.    Samsung Galaxy S8
8.    Samsung Galaxy Xcover 4
9.    Apple iPhone 8 Plus
10.    Nokia 3
11.    Samsung Galaxy A3 
12.    Nokia 5
13.    Apple iPhone 7 Plus
14.    Honor 10
15.    Samsung Galaxy S9

Kuva: OnePlus 

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Pirkanmaan TE-palvelut opastaa asiakkaitaan yrittäjyyden saloihin hauskalla ohjevideolla, jonka pääosassa on Kummeleista tuttu Timo Kahilainen. Mies on yritysneuvoja Veikko Tase, joka opastaa aloittelevaa yrittäjää yritystoiminnan saloihin.

Videolla käydään läpi muun muassa yritysmuodon valitsemisen, rahoituksen ja verotuksen perusteita työttömyysturvaa unohtamatta.

Kummeli-miehet ovat yrittäjiä itsekin. Heillä on yhteinen tuotantoyhtiö Porkkana Ryhmä Oy, joka on televisiotuotantojen lisäksi tuottanut mainoselokuvia.

Miehillä on myös omia yrityksiä, esimerkiksi Heikki Silvennoisella on tuotantoyhtiö Pirkka-Hämeen Apina & Gorilla Oy. 

Katso koko video alta!

Kuva: Kuvakaappaus

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Vuonna 2016 yksinyrittäjiä oli Tilastokeskuksen mukaan 183 000 ja vuonna 2017 heitä oli 171 000. Vuodessa yksinyrittäjien määrä laski siis 12 000:lla. Näistä lukemista puuttuvat maa-, metsä- ja kalatalouden alalla toimivat yksinyrittäjät.

– Mielenkiintoista yksinyrittäjien määrän pienentymisessä on erityisesti se, että muutos on tapahtunut pääosin miehissä, toteaa Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 yksinyrittäjänä toimi 113 000 miestä ja vuotta myöhemmin 102 000 eli laskua on 11 000. Samassa ajassa naisyksinyrittäjien määrä on pienentynyt vain tuhannella: vuonna 2016 yksinyrittäjänaisia oli 70 000 ja vuonna 2017 heitä oli 69 000.

– 11 000 miesyksinyrittäjän vähentyminen vuodessa on aika merkittävä muutos. Määrän tippumiselle on nähtävissä kaksi syytä: moni  on työllistänyt ensimmäisen työntekijänsä ja siirtynyt työnantajayrittäjäksi, toisaalta osa yksinyrittäjänä toimineista miehistä on palannut takaisin työntekijäksi, Mika Hämeenniemi analysoi.

Huomattava kasvu 2000-luvulla

Yksinyrittäjien määrä on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla. Vuosituhannen alussa yksinyrittäjiä (pois lukien maa, metsä- ja kalatalous) oli Tilastokeskuksen mukaan 123 000. Tuosta heidän määränsä lähti nousemaan ja vuonna 2016 yksinyrittäjiä oli Tilastokeskuksen mukaan 183 000. Nyt kasvu näyttäisi pysähtyneen.

– Toimialakohtaisesti tarkasteltuna yksinyrittäjien määrä on pienentynyt erityisesti rakentamisen, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla, toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi kertoo.

Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen alalla yksinyrittäjien määrä on laskenut vuodessa 3 000 yrittäjällä: vuonna 2017 heitä oli 25 000, vuotta aiemmin oli 28 000.

Vastaava 3 000 yksinyrittäjän vähentyminen on tapahtunut myös toimialaluokassa Muu palvelutoiminta, jossa yksinyrittäjien määrä pienentyi 21 tuhannesta 18 tuhanteen. Kahden tuhannen yksinyrittäjän laskua on tapahtunut myös toimialoilla Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Muilla toimialoilla muutokset ovat olleet edellä mainittua vähäisempiä.

– Yksinyrittäjyys on tyypillisin yrittämisen muoto ja yksinyrittäjiin liittyy myös suuri potentiaali työllistämisen kannalta, sillä noin 170 000 yksinyrittäjän joukko on valtava, Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi sanoo.

toimitus(at)yrittajat.fi

Tietoturvaan liittyvät haasteet koskettavat yhä useampia yrityksiä.

– Antivirus ja palomuuri eivät enää riitä, pitää ajatella laajemmin, F-Securen tuotemarkkinoinnista vastaava johtaja Mikko Röntynen sanoo.

Tämä ei Röntysen mukaan tarkoita sitä, etteikö tietoturvan perusteista pitäisi huolehtia.

– Perinteisenkin virustorjunnan on oltava kunnossa, koska se on yleisin tapa pysäyttää hyökkäykset. Monessa yrityksessä unohdetaan edelleen, että uusimpien ohjelmistojen on oltava käytössä.

Röntynen on pannut merkille, että varsinkin pienissä yrityksissä saatetaan tuudittautua ajatukseen, ettei mitään arvokasta hakkeroitavaa ole.

– Yhä useammalla yritykselle on hallussaan jotain arvokasta. Tietomurron yhteydessä brändiarvon menetys on yksi suurimmista uhkista, hän muistuttaa.

Uusi teknologia avuksi

F-Securessa on viime aikoina keskitytty uudenlaiseen tietoturvateknologiaan, jolla pyritään havaitsemaan yritysten tietoverkkoon murtautunut hakkeri.

– Uusi teknologia pystyy torjumaan hyökkäyksiä, joissa ei käytetä virusta eli saastuneita tiedostoja. Lähes puolet hyökkäyksistä käyttää käyttöjärjestelmän omia työkaluja, jolloin hyökkääjä tunkeutuu järjestelmään tavallisena käyttäjänä. Silloin ei ole olemassa mitään virusta, joka voitaisi pysäyttää perinteisellä antivirusohjelmalla.

Yleensä hakkeri pääsee sisään yhden tietokoneen kautta ja etsii sen jälkeen mahdollisuuksia edetä verkossa muihin laitteisiin ja varastaa niiden avulla yrityksen kallisarvoista dataa.

– Meidän tehtävämme on kerätä tietoa käyttäjän toimista ja kertoa asiakkaallemme, mikä on epätyypillistä käyttäytymistä ja sitä kautta paljastaa hyökkäys. Tämä perustuu koneoppimiseen, Röntynen jatkaa.

”Älä yritä ratkaista itse”

Röntynen painottaa, että yrittäjän kannalta on helpointa etsiä itselleen tietoturvakumppani. Ongelmien ratkaiseminen itse on yleensä lähes mahdotonta.

– Mitään ongelmaahan ei olisi, jos yrityksessä on riittävästi osaamista. Isoillakin yrityksillä on tällä hetkellä vaikeuksia löytää kyberturvallisuuden eksperttejä. Me palkkaamme heitä jatkuvasti sitä mukaan kun löydämme, Röntynen sanoo.

Hakkerin iskun sattuessa tietotaitoa tarvitaan. Kone ei voi yksin hoitaa ongelmaa vaan ihminen tarvitaan ohjaamaan teknologiaa.

”Uusi teknologia ei täysin aukoton”

Röntysen mukaan aukotonta tietoturvaa ei ole olemassa.

– Tekoälyn avulla murtautuminen järjestelmään voidaan huomata. Saamme tiedon siitä, mitä on tapahtunut.

Tästä on hyötyä uuden EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) aikakaudella. GDPR edellyttää, että tietomurrosta pystytään raportoimaan kolmen vuorokauden sisällä. Jos tietoturva ei ole kunnossa, hyökkääjä saattaa tehdä pahojaan verkossa kuukausien ajan ennen paljastumistaan.

– Kun hyökkäyksestä saadaan tieto mahdollisimman pian, yritys saa tehtyä raportoinnin säädetyssä ajassa ilman rahallisia sanktioita.

Useimmiten hyökkääjä pyrkii peittämään jälkensä verkossa sitä mukaa kun etenee laitteesta toiseen.

– Kehittämässämme järjestelmässä data tallentuu pilvipalveluun, jolloin se on aina tallessa eikä hyökkääjä pääse peittämään jälkiään, Röntynen selvittää.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi