Finanssivalvonta on myöntänyt MobilePaylle toimiluvan maksupalvelujen tarjoamiseen. MobilePay on irtaantunut omaksi osakeyhtiökseen 1. heinäkuuta alkaen. Yhtiö tekee yhteistyötä kaikkien pankkien kanssa.

Itsenäisen yrityksen perustaminen tarkoittaa myös MobilePayn irtaantumista omistajasta Danske Bankista.

MobilePay on Pohjoismaiden johtava mobiilimaksuratkaisu ja se on Suomessa ainoa sovellus, joka toimii kaikkien pankkien korteilla ja käytännössä kaikilla älypuhelimilla.

Muita mobiilimaksamisen vaihtoehtoja ovat muun muassa Aktia Wallet, Nordea Wallet, OP-ryhmän Pivo sekä ApplePay ja Apple Wallet. (JUTTU JATKUU KUVAN ALLA)

S-pankki ennustaa: johtava mobiilimaksuratkaisu

– MobilePay tulee olemaan johtava mobiilimaksuratkaisu Suomessa sekä kuluttajien että yritysten keskuudessa. Olemme iloisia, että MobilePay toimii nyt itsenäisenä yrityksenä, sanoo S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Ylihurula.

Mobiilimaksaminen tulee Suomeen toden teolla syksyllä, kun S-ryhmän, S-Pankin ja MobilePayn yhteistyön myötä ostokset pystyy maksamaan kännykällä S-ryhmän lähes 1000 päivittäistavarakaupassa sekä verkkokaupoissa.

MobilePay-ostoksista saa samalla myös bonuksen sekä sähköisen kassa- ja takuukuitin.

– Toivomme, että myös muut suomalaiset pankit ja yritykset tulevat mukaan, jolloin saisimme luotua yhtenäisen mobiilimaksutavan koko Suomeen, Ylihurula visioi MobilePayn ja S-ryhmän yhteistyön julkistuksen yhteydessä.

Suomessa MobilePaylla siirrettiin 100 miljoonaa euroa vuonna 2017 yhteensä 3,8 miljoonalla siirrolla. MobilePay on johtava mobiilimaksuratkaisu Suomessa käytöllä ja käyttäjämäärissä mitattuna.

MobilePaylla Suomessa tehdyt siirrot kasvoivat viime vuoden aikana kuukausitasolla tammikuusta joulukuuhun 200 prosenttia. Kasvun uskotaan jatkuvan erittäin nopeana myös tänä vuonna.

Viime vuonna MobilePay-siirrot kasvoivat Pohjoismaissa 36 %. Niitä tehtiin yhteensä 235 miljoonaa kappaletta. Euroissa siirretty rahasumma oli 8,6 miljardia euroa.

toimitus(at)yrittajat.fi

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämään kaupparekisteriin on merkitty uusia yrityksiä yhteensä 18 747 tämän vuoden alusta lähtien. Määrä on hieman yli tuhat yritystä enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, jolloin rekisteröitiin 17 716 uutta yritystä.

Kanta-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjanmaalla uusien yritysten määrät ovat hieman laskeneet. Muissa maakunnissa määrät ovat hieman nousseet.

12 000 yritystä uhkaa poisto rekisteristä

Kaupparekisterissä on yhteensä yli 600 000 yritystä. PRH aikoo taas syksyllä poistaa rekisteristä toimintansa lopettaneita yrityksiä ja asunto-osakeyhtiöitä.

Poistouhan alla ovat kaikki ne yritykset ja asunto-osakeyhtiöt, jotka eivät ole tehneet kaupparekisteri-ilmoitusta kymmeneen vuoteen ja joilla ei ole yrityskiinnityksiä ja jotka ovat Verohallinnon mukaan toimimattomia.

Poistomenettelyssä on mukana noin 12 000 toimimatonta yritystä ja asunto-osakeyhtiötä. Lista poistouhan alla olevista yrityksistä löytyy PRH:n sivuilta.

Jotta poistomenettelyssä mukana oleva yritys tai asunto-osakeyhtiö pysyy kaupparekisterissä, sen täytyy tarkistaa kaupparekisteritietojensa ajantasaisuus ja tehdä muutosilmoitus 30.8.2018 mennessä.

toimitus(at)yrittajat.fi

Työsopimuslakia muutettiin 1. heinäkuuta. Lainmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa oppisopimuksen käyttäminen kaikilla toimialoilla, myös sellaisen työnantajan palveluksessa, jolla on osa-aikatyötä tekeviä tai takaisinottovelvollisuuden piirissä olevia työntekijöitä.

– Nyt tehdyt muutokset omalta osaltaan tukevat yleistä tavoitetta lisätä oppisopimuskoulutuksena järjestettävän koulutuksen määrää ja tätä kautta ne edistävät ammatillisesti kouluttautuvien työelämään siirtymistä lisäten työllisyyttä, sanoo Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen.

– Muutokset helpottavat ja selkeyttävät oppisopimusopiskelijoiden palkkaamista erityisesti sellaisilla aloilla, joilla tehdään työn luonteen vuoksi paljon osa-aikatyötä. On huomattava, että mikäli nyt tehdyt muutokset olisi jätetty tekemättä, ei oppi-sopimusoppilaita olisi jatkossa voitu palkata lainkaan yrityksiin, joissa työskentelee yksikin osa-aikainen työntekijä, Rytkönen selventää.

Ei voi ohittaa palkkaamisessa

Lainmuutos oikeuttaa siis poikkeamaan osa-aikaisia työntekijöitä koskevasta lisätyön tarjoamisvelvollisuudesta ja irtisanottuja työntekijöitä koskevasta takaisinottovelvollisuudesta. Sen sijaan oppisopimusopiskelijan palkkaamisella ei voitaisi ohittaa työnantajan velvollisuutta tarjota irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle muuta työtä eikä työnantajan velvollisuutta tarjota työtä lomautetulle työntekijälle.

Oppisopimus on kestoltaan aina määräaikainen. Oppisopimuksen päätyttyä työnantaja saattaa harkita oppisopimuslaisen palkkaamista tavalliseen työsuhteeseen. Tällöin työnantajalla ei ole enää oikeutta poiketa lisätyön tarjoamisesta ja takaisinotosta, vaan työtä on ensisijaisesti tarjottava normaalien sääntöjen mukaan niille, joilla on siihen etuoikeus.

Oppisopimusten tekemistä on helpotettu vuoden alussa voimaan astuneella ”amisuudistuksella” monin tavoin. Oppisopimuksen voi nykyään tehdä myös lyhyeksi aikaa, esimerkiksi tiettyyn tutkinnon osaan ja vaikkapa vain kesän tai muutaman kuukauden mittaiseksi.

toimitus(at)yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 265 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus(at)yrittajat.fi

Helsinkiläinen Janita Autio, 25, on itseoppinut valokuvausalan yrittäjä ja lestadiolainen. Moni yrittäjä ei halua puhua suhteestaan lestadiolaisliikkeeseen mutta Autiolle asia ei ole tabu.

Tällä hetkellä Autio kuvaa enimmäkseen henkilökuvia. Hänen asiakkaitaan ovat muun muassa Marimekko ja Samsung.

– Aloitin hääkuvauksilla mutta nyt ne ovat jääneet vähemmälle. Sinänsä harmi, koska häitä on mukava kuvata, Autio sanoo.

Haastatteluhetkellä vietetään Suviseurojen kolmatta päivää. Autio on mukana tapahtumassa, kuten jokaisena kesänä elämänsä aikana.

– Suviseurat merkitsevät ystävien ja sukulaisten tapaamista. Se on ehdottomasti yksi kesän kohokohdista. Rakastan sitä fiilistä mikä täällä on. Täällä on jotenkin turvallista olla. Tapaan täällä ihmisiä, joita en näe koskaan missään muualla.

Matkalla tämän vuoden tapahtumaan Autio kuunteli Suviseurojen omaa radiokanavaa. Uskonto merkitsee hänelle edelleen paljon.

– Viime vuonna yksi kaverini tuli mukana katsomaan tapahtumaa. Kun olen kertonut Suviseuroista Helsingissä, moni on kiinnostunut tulemaan paikan päälle.

Autio on törmännyt ennakkoluuloihin, kuten suurin osa lestadiolaisista.

– Jos kerron esimerkiksi montako lasta meidän perheessä on, moni ihmettelee ja takertuu siihen. Pitkälti ennakkoluulojen taustalla on median antama tietynlainen kuva tietyistä säännöistä kuten esimerkiksi televisiokiellosta. Olen yrittänyt selittää ihmisille, miten tavallista perhe-elämää meillä on eletty.

– Helsingissä olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten kiinnostuneita ihmiset aidosti ovat. He suhtautuvat tosi ystävällisesti ja kiinnostuneesti asiaan. Siellä uskallan olla oma itseni.

Mediassa esitetään Aution mukaan usein epäolennaisia, stereotyyppisiä seikkoja lestadiolaisuudesta.

Toimittajan silmissä hän puhuu arvoista ja niiden ristiriidoista kieli keskellä suuta. Asia on arka, sillä yhteisön painetta ei voi vähätellä.

”Usko on välillä horjunut"

Autiolla on selkeä kuva tavoitteistaan yrittäjänä. Hän haluaa tehdä ”voimaannuttavaa valokuvausta”.

– Haluan tehdä kuvillani hyvää. Kannan huolta esimerkiksi epävarmuudesta kärsivistä nuorista.

Nuori nainen on tallentanut kuviinsa muun muassa somalinaisten hääjuhlia, Suviseurojen tunnelmia ja paljon muodikkaita ihmisiä.

– Mielestäni on ihanaa, että saan tavata erilaisia ihmisiä. Jos mietin omaa kasvatustani, siinä on korostettu ihmisten samanarvoisuutta. Toukokuussa järjestin isot syntymäpäiväjuhlat, joissa kävi 140 ihmistä. Mukana oli lestadiolaisia, artisteja, somalityttöjä ja tubettajia, kaikki sulassa sovussa keskenään. Sellaisen maailman haluaisin.

Nykyisin Autio työskentelee muun muassa kotimaisten viihdemaailman tähtien kanssa. Se ei ole täysin ongelmatonta.

– Olen saanut kuulla uskonnollisista piireistä työstäni ja siitä, että kuvaan esimerkiksi artisteja. Moni pelkää, mitä kaikkea musiikkibisneksessä tapahtuu. Toki omakin uskoni on välillä horjunut ja käyn kamppailua oman arvomaailmani kanssa. En kuitenkaan juo alkoholia ja tapaan ihan tavallisia ihmisiä. Tämä on minulle työtä, en ota sitä henkilökohtaisesti.

”Edelleen pieni pelko tulevaisuudesta”

Autiolle työ on ollut osa elämää pikkutytöstä asti.

– Meillä on aina opetettu niin, että pitää olla rahaa säästössä. Olen aina ollut kova tekemään töitä. 13-vuotiaana hoidin lapsia muissa perheissä. En ole koskaan kokenut työn tekemistä taakkana, hän kertoo.

Autio on 14-lapsisen perheen vanhin. Kuten muillekin sisaruksille, myös hänelle Suviseurat on yksi kesän perinteistä. Sinne mennään tapaamaan tuttavia ja nauttimaan rennosta yhdessäolosta.

Yrittäjäksi ryhtyminen ei ollut Autiolla itsestäänselvyys. Hän vietti lapsuutensa Raahessa, missä oman valokuvaamon perustaminen ei ollut ensimmäisenä mielessä.

– Raahessa näin kaikki asiat jotenkin pelottavina. Kun muutin Helsinkiin, ajauduin melko pian tilanteeseen, jossa oli käytännössä pakko perustaa toiminimi. Se on nyt muuttunut osakeyhtiöksi.

Isossa perheessä töitä ja vastuuta on riittänyt. Autio ei kuitenkaan koe sitä taakaksi, päinvastoin.

Lestadiolaisliikkeessä yrittäjiä on paljon. Monelle se voi olla ainoa ja paras keino elättää iso perhe.

– Meillä on maine kovina työntekijöinä. On opittu tekemään töitä pienestä pitäen eikä työn määrää pelätä.

Aution perheessä ei ole yrittäjiä, mutta kaveripiirissä kylläkin.

– Minusta tuntuu, että lapset suhtautuvat yrittäjyyteen myönteisemmin, kun ovat nähneet sitä elämää vanhempiensa kautta.

Tulevaisuudessa Autio haluaisi oman perheen. Nyt hän etsii omaa asuntoa Helsingistä.

– Olen pärjännyt hyvin mutta silti on pieni pelko siitä, että mitä jos tämä loppuu. Luotan kuitenkin tulevaisuuteen ja menen eteenpäin päivä kerrallaan. Vaikka tuliskin hankala kausi töiden suhteen, voin ottaa sen haasteena vastaan.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Asia käy ilmi Kantar TNS:n tekemästä tutkimuksesta, johon vastasi 1002 suomalaista. Tutkimuslaitos kysyi kesäkuussa työssäkäyvien suomalaisten mielipiteitä työmarkkinoista ja työttömyyskassoista Suomen Yrittäjien tilauksesta.

63 prosenttia vastasi KYLLÄ kysymykseen, että ”pitäisikö työpaikoilla olla sopimisen vapaus työehdoista, jos sekä työnantaja että työntekijä sitä yhdessä haluavat?” 23 prosenttia vastasi EI ja 14 prosenttia ei osannut muodostaa kantaa asiaan.

– Tutkimuksen tulos on erittäin vahva viesti paikallisen sopimisen puolesta, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Tutkimukseen vastaajista 652 eli 65 prosenttia kuuluu johonkin ammattiliittoon. (JUTTU JATKUU GRAFIIKAN ALAPUOLELLA)

Tärkein työmarkkinauudistus

Paikallisen sopimisen lisääminen lainsäädännön avulla on Pentikäisen mukaan seuraavan hallituksen tärkein työmarkkinauudistus.

Uudistuksia tarvitaan, jotta Suomen kilpailukyky paranee ja jotta luodaan lisää työpaikkoja. Työpaikkoja pitää kehittää ja asiakkaita palvella mahdollisimman hyvin.

Kantar TNS:n tutkimuksen mukaan paikallisen sopimisen vapautta kannattaa työntekijöistä 59%, alemmista toimihenkilöistä 66% sekä johtavassa asemassa olevista ja ylemmistä toimihenkilöistä 57%.

Yrittäjistä 91 prosenttia kannattaa paikallista sopimista.

– Lisäksi tarvitaan lakisääteinen toisin sopimisen oikeus myös työehtosopimusten kehittämiseksi, Mikael Pentikäinen sanoo.

– Ne alkavat uudistua, kun on aito mahdollisuus sopia myös toisin. Tällä hetkellä moni työehtosopimus on kahle, joka estää työyhteisön kehittämisen, Pentikäinen jatkaa.

Pentikäinen toteaa, että työmarkkinajärjestöt jarruttavat paikallista sopimista.

– Jos sopiminen siirtyy työpaikoille, myös valtaa siirtyy liitoilta työpaikoille.

Paikallisen sopimisen vastustajat ovat väittäneet, että silloin työnantaja jyrää työntekijät. Pentikäinen ei usko siihen:

– Meillä on työvoimapula, jokaisen työnantajan pitää kohdella henkilöstöään hyvin. Jos niin ei tee, yrityksellä ei ole kohta yhtään työtekijää jäljellä, Mikael Pentikäinen painottaa. (JUTTU JATKUU GRAFIIKAN ALAPUOLELLA)

Jos työnantaja maksaisi YTK:n jäsenmaksun?

Suomen Yrittäjät on kannustanut jäsenyrityksiään maksamaan työntekijöidensä puolesta jäsenmaksut Yleiseen työttömyyskassaan YTK:hon. SY:n mielestä ammattiliitot niputtavat harhaanjohtavasti yhteen liiton ja työttömyyskassan jäsenyyden, vaikka ne ovat kaksi eri asiaa.

Mitä mieltä tutkimukseen vastaajat ovat siitä, että työnantaja maksaisi YTK:n jäsenmaksun?

60 prosenttia vastaajista olisi erittäin (32%) tai melko tyytyväisiä (28%), jos työnantaja työsuhde-etuna maksaisi ns. Loimaan kassan eli YTK:n jäsenmaksun. Erittäin tyytymättömiä olisi vastaajista 12% ja melko tyytymättömiä 7%. 22% ei osaa sanoa juu ei jaata.

Ammattiliittoon kuuluvistakin yli puolet (52%) olisi erittäin tai melko tyytyväisiä, jos työnantaja maksaisi YTK-maksun. 24% suhtautuu asiaan kielteisesti.

Jari Lammassaari

Oululaisen Round Zeron julkaisemasta ja helsinkiläisen Superplus Gamesin kehittämästä Hills of Steelistä näyttää tulleen uusi hitti suomalaisten menestyspelien joukkoon.

Round Zero julkaisi Hills of Steel -mobiilipelin maailmanlaajuisesti viime vuoden lokakuun 19. päivä.

Nyt yksinkertaista panssarivaunutaistelupeliä on ladattu yli 10 miljoonaa kertaa. Raja ylittyi viime viikolla.

Peli pääsi näkyvästi esille maailman suurimmassa Android-pelisovelluskaupassa. Sieltä sitä ladattiin parhaimmillaan jopa 20 000 kertaa tunnissa.

Round Zero on perustettu emoyhtiönsä Fingersoft Oy:n ulkopuolisille mobiilipeleille. Fingersoft tunnetaan parhaiten Hill Climb Racing -mobiilipelisarjastaan. Kyseistä pelisarjaa on ladattu yhteensä jo yli miljardi kertaa.

Viime vuonna toimintansa aloittaneen Round Zeron tavoitteena on tarjota muille pelialan yrityksille paikka, jossa kasvattaa mobiilipelejä ilmaiseksi, ilman omaan markkinointikampanjaan vaadittavaa taloudellista riskiä. Fingersoftin pelitarjonnan kanssa yhteensopivat pelit hyötyvät mainostamisesta yrityksen yli 50 miljoonalle kuukausittaiselle pelaajalle.

– Round Zeron menettelytapa hyödyttää pelinkehittäjiä riippumatta siitä, haluavatko he lopulta tehdä julkaisusopimuksen kanssamme. Lopputuloksesta huolimatta pelinkehittäjät saavat pelilleen ilmaisia uusia käyttäjiä, lupaa Daniel Rantala, Round Zeron toimitusjohtaja.

– Hills of Steelin kaltaisen pelin löytäminen niin ajoissa oli mitä mainioin tapa varmistaa vastikään kehittämämme julkaisutavan toimivuus, hän lisää.

Superplus Gamesin toimitusjohtaja Kalle Mäkinen näkee julkaisumallissa paljon potentiaalia.

– Menetelmä on reilu kaikille osapuolille - päätös julkaista peli ja kyky skaalata käyttäjämäärää ylöspäin perustuu täysin pelin menestyksestä kerättyyn tietoon, eikä kenenkään subjektiiviseen mielipiteeseen, Kalle Mäkinen sanoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Round Zero

Uusia henkilöautoja ensirekisteröitiin alkuvuoden aikana 69 600 kappaletta. Se on 8 prosenttia enemmän edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tiedot pohjautuvat Trafin tilastoihin.

Kasvun kärjessä olivat vaihtoehtoiset käyttövoimat. Niitä ensirekisteröitiin enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä, 3 973 kappaletta.

Erityisesti ladattavat bensiinihybridit kiinnostivat. Niiden osuus tammi-kesäkuussa oli 2 794 kappaletta. Sekin on enemmän kuin kyseisten mallien määrä koko viime vuoden aikana.

Myös kaasuautot, 745 kappaletta, ohittivat menneiden kuuden kuukauden tilastoissa koko viime vuoden saldon

Sähköautojen suosio näyttää sen sijaan tasaantuvan. Uusia sähköautoja ensirekisteröitiin tammi-kesäkuussa 352. Se on vain hieman enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana, 272.

Suosituimmat henkilöautomallit olivat Skoda Octavia, Nissan Qashqai ja Toyota Yaris.

Alueista suurin kasvu oli Etelä-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Eniten määrät laskivat Trafin mukaan Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Vuokraatko tai oletko suunnitellut asuntosi vuokraamista suositun Airbnb-majoituspalvelun kautta?

Tiesitkö, että verottajan mukaan Airbnb-vuokraus yhdeksikin päiväksi nollaa kahden vuoden jakson, jonka jälkeen asunnon voisi myydä ilman luovutusvoittoveroa?

Keskiviikon Helsingin Sanomien haastattelema Verohallinnon henkilöverotusyksikön ylitarkastajan Petri Mannisen mukaan myös Airbnb katsotaan vuokraukseksi.

Omistusasunnon voi normaalitilanteessa myydä verovapaasti kahden vuoden yhtäjaksoisen asumisajan jälkeen.

Luovutusvoittovero on kuitenkin maksettava, jos henkilö saa myyntivoittoa asunnosta, jossa vaadittu asumis- ja omistusaika ei täyty. Kahden vuoden jakso katkeaa, jos asunto vuokrataan.

– Ei ole väliä, mitä kautta vuokralainen tulee. Jos koko asunto vuokrataan, se panee kahden vuoden poikki, Manninen sanoo HS:lle.

Jos Airbnb-käytössä olleen asunnon haluaa myydä ilman luovutusvoittoveroa, on kahden vuoden asumisaika aloitettava alusta.

– Airbnb on uusi ilmiö. Ihmiset eivät välttämättä ole mieltäneet kaikkia seuraamuksia, mitä siihen voi liittyä, Manninen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

Luovutusvoittovero on vähintään 30 prosenttia myyntivoitosta. Jos myyntivoittoa tulee yli 30 000 euroa, luovutusvoittovero on summan ylittävältä osalta 34 prosenttia.

Kahden vuoden jakso ei kuitenkaan katkea, jos asunnosta vuokraa vaikkapa vain yhden huoneen.

Helsingin Sanomien mukaan 9 000 suomalaista sai viime vuonna tuloja Airbnb-palvelun kautta. Tieto pohjautuu Tilastokeskuksen kyselyyn.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen hämmästelee Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen lehtilausuntoa.

Häkämies totesi viime perjantain Demokraatissa, että "EK on neuvotteluosapuoli ja hakee tulosta niin kilpailukykysopimuksessa tai eläkeratkaisuissa tai sosiaalivakuutukseen liittyvissä työnantajien sivukuluasioissa. Meidän rooliin kuuluu löytää ratkaisuja. Suomen Yrittäjät sitten enemmänkin arvioi näitä ratkaisuja julkisuudessa, mutta ei suinkaan neuvottele. Me olemme pelikentällä, emme katsomossa”.

Häkämiehen mielestä Suomen Yrittäjät eivät ole "lähtökohtaisesti neuvotteluorganisaatio".

– En ymmärrä, mitä Häkämies oikein yrittää sanoa. Hieman hämmentävää, sanoisin ylimielistä puhetta EK:n toimitusjohtajalta, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen kuvailee Demokraatille.

– En käsitä, miksi Häkämies haluaa väittää, että emme neuvottele.

Jyrki Mäkynen (kuvassa) muistuttaa, että Suomen Yrittäjät etsivät ratkaisuja neuvottelupöydissä muun muassa siihen, miten hallituksen esittämää henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista toteutettaisiin ja miten työaikalakia uudistetaan.

– Se on valitettavasti totta, että EK tekee välillä hartiavoimin töitä sen eteen, että Suomen Yrittäjät ei olisi kaikissa pöydissä, jossa sen pitäisi olla. Tällainen on esimerkiksi työttömyysvakuutusrahaston hallinto.

– EK on käyttänyt omaa vaikutusvaltaansa ja estänyt Suomen Yrittäjien pääsyn tiettyihin pöytiin. Pidän toimintatapaa erikoisena, sillä mielestäni jokaisen järjestön pitäisi edustaa niitä, jotka ovat mandaatit edustamiselle antaneet ja puhua vaan omasta puolestaan. Tämän pitäisi koskea myös EK:ta, Mäkynen sanoo Demokraatille.

Mäkynen muistuttaa kuitenkin SY:n ja EK:n yhteistyöstä.

– Olemme oikeastaan lähes kaikessa toisiamme täydentäviä. EK edustaa suurimman pään yrityksiä, meidän yritysrakenteemme on taas toisenlainen. Ja tämän myötä ne asiat, joita pidämme esillä, ovat erilaiset.

– Suomen Yrittäjien ja Elinkeinoelämän keskusliiton välillä on se iso ero, että EK kannattaa työehtosopimusvetoista paikallista sopimista. Meidän mielestämme se ei ole ainut oikea tie, emme usko että vain tes-järjestelmällä päästään riittävän suuriin uudistuksiin. Suomen Yrittäjien on vaikea ymmärtää, miksei EK halua palkkaneuvotteluita ja työehtosopimista aidosti työpaikoille, mikä on meidän ensisijainen tavoite silloin, kun molemmat osapuolet niin haluavat, Mäkynen toteaa Demokraatin haastattelussa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Pääkuva: Istockphoto

Kesä on huijaus- ja kalasteluviestien kulta-aikaa. Uutisoimme kesäkuun alussa valelaskujen "sesongista", jolloin niin kutsuttujen toimitusjohtaja- laskuhuijausten määrä kasvaa sijaisten ja kesätyöntekijöiden hyväksyessä laskuja. Voit lukea jutun täältä.

Tuoreena esimerkkitapauksena eteläsuomalainen yrittäjä sai sähköpostiinsa "viimeiseksi muistutukseksi" otsikoidun viestin.

– Muistutamme viimeisen kerran ystävällisesti, että olemme kohta sulkemassa tilisi. Tilisi on ollut käyttämättömänä viimeiset kolme kuukautta, sähköpostissa todettiin.

– Valitettavasti me emme voi aktivoida tiliäsi – kuten me tavallisesti voimme. Ehkäistäksemme tilisi sulkeutumista ja tililläsi olevien varojen menetystä, ole hyvä ja suorita seuraavat toimenpiteet, viesti kehottaa.

Vastaanottajaa neuvottiin klikkaamaan mukana ollutta linkkiä, lisäämään omat sähköposti-, nimi- ja puhelinnumerotiedot ja "luomaan uuden salasanan".

– Tällaisten huijausten ja viestien tarkoituksena on kerätä erilaisten lupausten, tarjousten tai houkutteluiden avulla luottamuksellisia tietoja, levittää haittaohjelmia tai esimerkiksi sitoa vastaaja kohtuuttomiin sopimusehtoihin. Viestissä olevia linkkejä ei kannata avata, eikä viesteihin ole tarvetta reagoida millään tavalla, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen muistuttaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

– Tulos on hämmentävä. Kaksi kolmasosaa kuuluu ammattiliittoon saadakseen ansiosidonnaisen työttömyysturvan, vaikka liiton jäsenyys ja ansiosidonnainen turva eivät kuulu yhteen, analysoi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Kantar TNS kysyi kesäkuussa työssäkäyvien suomalaisten mielipiteitä työmarkkinoista ja työttömyyskassoista Suomen Yrittäjien tilauksesta. Tutkimukseen vastasi 1002 työssäkäyvää suomalaista. Vastaajista 652 henkilöä eli 65 prosenttia kuuluu johonkin ammattiliittoon.

Tutkimuksessa kysyttiin, että ”miksi olet ammattiliiton jäsen?” Vastaajia pyydettiin valitsemaan enintään kaksi tärkeintä perustetta. 66 prosentilla vastanneista perusteena on, että haluaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan, 43% haluaa paremmat työehdot ja 26% haluaa saada tukea työpaikallaan. 11% vastaajista haluaa vaikuttaa yleiseen politiikkaan.

"Väärinkäsitys tai sumutusta"

– Vaikuttaa siltä, että ay-liikkeen vahva asema Suomessa perustuu suureen väärinkäsitykseen tai taitavaan sumutukseen, Mikael Pentikäinen toteaa.

– Tällä väärinkäsityksellä on vakavia vaikutuksia. Se nostaa järjestäytymisastetta ja johtaa siihen, että moni toimiala on väärin perustein yleissitovuuden piirissä, Pentikäinen painottaa.

– Tämä taas asettaa tuhansia ja tuhansia yrityksiä väärin perustein yleissitovuuden kahleisiin ja estää esimerkiksi paikallista sopimista, huomauttaa Pentikäinen.

Liiton jäsenyys ja ansiosidonnainen ovat kaksi eri asiaa

Tutkimuksessa kysyttiin ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja liiton jäsenyydestä vielä erikseen väitteen muodossa. ”Mitä mieltä olet seuraavasta väitteestä: ansiosidonnainen työttömyysturva vaatii jäsenyyttä ammattiliitossa.” Noin puolet (48%) oli samaa mieltä tai ei osannut sanoa. 52% oli eri mieltä väitteestä.

– Toivon, että suomalaiset laajasti tiedostavat, että ammattiliiton jäsenyys ja ansiosidonnainen työttömyysturva ovat kaksi eri asiaa. Ansiosidonnainen työttömyysturva ei todellakaan edellytä liiton jäsenyyttä, Mikael Pentikäinen selventää.

– Ay-toiminta kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan, mutta sitä kannattaa harjoittaa oikein perustein eikä väärin luuloin, Pentikäinen sanoo.

Hänen mukaansa tämä on taas yksi lisäperuste työnantajille tarjota työsuhde-etuna riippumattoman työttömyyskassan YTK:n jäsenyyttä. Suomen Yrittäjät on kannustanut jäsenyrityksiään tarjoamaan työntekijöilleen YTK:n jäsenyyttä. (JUTTU JATKUU GRAFIIKAN ALAPUOLELLA)

”Jäsenyys maksaa liikaa”

Tutkimukseen vastanneista 1002 henkilöstä 336 ei kuulu ammattiliittoon. Heiltä kysyttiin, että ”miksi et ole ammattiliiton jäsen?” Vastaajille annettiin useita eri vaihtoehtoja ja he saivat valita niistä enintään kaksi tärkeintä perustetta.

Perusteet ovat seuraavat: jäsenyydestä ei ole hyötyä (32%), jäsenyys maksaa liikaa (32%), ammattiliitot ovat liian poliittisia (27%) ja ammattiliitot ajavat omaa etuaan (24%).

30–44-vuotiaista 39 prosenttia on sitä mieltä, että liiton jäsenyydestä ei ole hyötyä. Alle kolmekymppisillä taas hinta on painavin peruste. 18–29-vuotiaista 39 prosentin mielestä liiton jäsenyys maksaa liikaa.

Työntekijöistä 40% ja alemmista toimihenkilöistä 48% on sitä mieltä, että jäsenyys maksaa liikaa. Ylemmistä toimihenkilöistä ja johtavassa asemassa olevista yli puolet (52%) on sitä mieltä, että ammattiliitot ovat liian poliittisia.

Noin viidesosa alemmista toimihenkilöistä ja työntekijöistä on sitä mieltä, että ammattiliitot ajavat omaa etuaan, johtavista ja ylemmistä sekä yrittäjistä tätä mieltä on vajaa kolmannes (30%).

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Häiriöttömän sähkönsyötön ongelmatilanteissa mahdollistava UPS-laite (engl. Uninterruptible Power Supply) voi olla kallisarvoinen, jos sähköt katkeavat esimerkiksi ukkosen aikana. Tällöin riskinä on, että tallentamatonta tietoa katoaa.

– UPS-laite takaa sähkönsyötön tietyksi ajaksi, mutta se suojaa myös jännitepiikeiltä. Monet UPS-mallit parantavat jännitteen laatua myös normaalikäytössä, Eaton Power Qualityn myyntipäällikkö Veli Sissonen kertoo.

UPS estää tietojen häviämisen ja turmeltumisen. Sähkökatkon seurauksena äkkinäisesti alasajetuksi joutuvien laitteiden tiedot saattavat turmeltua tai hävitä kokonaan, jos virransaantia ei ole varmistettu. Tämä puolestaan voi tulla kalliiksi.

Nämä asiat kannattaa tietää UPS-laitteesta

1. Määrittele ensin tarvittava teho.

Oleellista on määrittää tarvittava teho. UPS on mitoitettava sen mukaan, mikä kuorma sen "takana" on eli kuinka monta laitetta UPSiin liitetään. Käytännössä ensin täytyy saaada selville suojattavien laitteiden teho. Helpoiten tämä tieto löytyy suojattavien laitteiden takaa niiden arvokilvestä tai laitteiden käyttöohjeesta.

Jos laitteen tyyppikilvessä on mainittu ampeerit, kerro luku 230V:lla eli jännitteellä. Näin saat tehotarpeen VA. Myös suojattavan laitteen wattitehosta voidaan määritellä tarvittava UPSin teho esimerkiksi näin: Jos laitteen sähkövirran arvo on 1 A, Suomessa käytetyllä jännitteellä kuorma on 230 volttiampeeria.

2. Liitä useita laitteita samaan UPSiin.

Samaan UPSiin voidaan liittää kiinni useampia laitteita. On tärkeä muistaa, ettei UPSia saa ylikuormittaa. Teho on mitoitettava niin, että UPS-laitteen teho on mielellään 20-30 prosenttia enemmän kuin sen takana oleva laitekuorma.

3. Toimi näin sähkökatkon aikana

Sähkökatkon aikana UPS-laitteen akku antaa siihen kytketyille laitteille virtaa tietyn ajan, yleenmsä 10-15 minuuttia. Varoajan aikana laitteet ehdirtään sammuttaa turvallisesti. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että käyttäjä on paikalla sähkökatkon alkaessa. Kun tietokoneelle on asennettu UPS-laitteen ohjelmisto, laite osaa sammuttaa ohjelmiston ja ajaa laitteet alas turvallisesti.

Jos järjestelmää ei haluta ajaa alas, UPSin virta ylimitoitetaan selkeästi suuremmaksi kuin sen takana oleva laitekuorma, jotta saadaan riittävästi varakäyttöaikaa ja pystytään suojautumaan pidemmiltä sähkökatkoilta.

4. Entä kun UPS ei riitä?

Suomessa sähkökatkot ovat yleensä melko lyhyitä, mutta myrskytuhojen jälkeen sähköt voivat olla pois päältä pidemmänkin ajan. Silloin UPS-laite ei riitä takaamaan virtaa vaan tarvitaan erillinen aggregaatti tai generaattori.

5. UPS suojaa myös salaman aiheuttamilta jännitepiikeiltä.

UPS-laitteissa on ali- ja ylijännitesuojaus. Sen teho vaihtelee eri malleissa. Yleensä kalliimmissa suojauksen taso on korkeampi. Silti halpakin laite on parempi kuin ei suojaa lainkaan.

Kuva: iStockPhoto / Eaton

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjä Pekka Tanttu perusti ensimmäisen yrityksensä vuonna 1990. Nykyisin hän pyörittää korjausrakentamiseen ja kunnostustehtäviin keskittynyttä Kivapiha Oy:tä, jolla on myös oma puutarhaliike.

Tanttu on viime vuosina työllistänyt säännöllisesti osatyökykyistä henkilöä, joka on tehnyt muun muassa puutarhanhoitotehtäviä.

– Osatyökykyisen palkkaus oli ollut mielessä kauan. Olen halunnut pönkittää ihmisiä, jotka eivät pärjää normaalissa työelämässä. Mielestäni kaikille täytyy antaa samat mahdollisuudet. En erottele ihmisiä millään tavalla. Mielestäni kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, olkoon minkä kokoisia tai värisiä tahansa, Tanttu kertoo.

Vammaispalveluita tuottavan Etevan kautta löytyi Petri, joka oli ensimmäisen kerran töissä viitisen vuotta sitten.

– Hän oli ensin töissä työpajan kautta ja halusi sitten tulla meille takaisin uudelleen ja uudelleen. Nyt hän on ollut apuna neljällä kaudella, Tanttu kertoo.

Jälleen viime keväänä Petri otti yhteyttä yrittäjään ja ilmoitti haluavansa tulla töihin. Se onnistui.

– Tottakai minulle sopii. Olen ollut tyytyväinen.

Petrillä ei ole työskentelyn suhteen merkittäviä rajoituksia, mutta vapailla markkinoilla työpäivät olisivat todennäköisesti liian pitkiä.

– Hän on pärjännyt tosi hyvin. Juuri nyt Petri on leikkaamassa pensasaitaa. Hän on lisäksi leikannut ruohoa, ja opetellut käyttämään koneita. Minun mielestäni hän pärjää olosuhteisiin nähden hyvin. Kun ihminen itse huomaa että pärjää hyvin jossain tehtävässä, se tuo mielihyvää itselle ja muille.

Muita osatyökykyisen palkkauksesta kiinnostuneita Tanttu neuvoo suhtautumaan ennakkoluulottomasti.

– Antakaa ihmisille mahdollisuus. Opasta, äläkä odota liikoja vaan mene tilanteen mukaan. Suosittelen, tämä on antoisaa hommaa kun huomaa, että pystyy jotenkin auttamaan ihmisiä, jotka eivät helpolla työllisty vapaille markkinoille.

Kiinnostaako palkkaus? Toimi näin

Eteva kuntayhtymä tarjoaa työvalmentajan, joka on apuna osatyökykyiselle sopivan työpaikan etsimisessä. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti kehitysvammaisia.

Etevan palvelupäällikkö Era Koivumäki kehottaa yrityksiä olemaan yhteydessä, jos osatyökykyisen palkkaaminen kiinnostaa.

– Osatyökykyinen on yleensä turvallinen ja hyvä työntekijä. Työt hoituvat pääsääntöisesti aina. Jos eivät hoidu, työsuhde ei myöskään jatku. Yleisesti ottaen kehitysvammaiset ovat hyvin tunnollisia työntekijöitä, Koivumäki kertoo.

Suomessa on tähän mennessä työllistynyt noin 400-500 osatyökykyistä.

– Mahdollisuus olisi työllistää noin 3000 ihmistä, jos hyvää tahtoa löytyy. Pieniä, muutaman tunnin työtehtäviä löytyy lähes jokaisesta yrityksestä.

Toimi näin:

1. Ota ensin yhteys Eteva kuntayhtymään. 

Etevasta tarjotaan asiakkaalle ensin työharjoittelupaikkaa, jonka jälkeen katsotaan yrittäjän ja työvalmentajan kanssa, pystyykö osatyökykyinen asiakas työskentelemään. Jos pystyy, yrityksen ja asiakkaan välillä tehdään yleensä osatyöaikainen sopimus muutaman tunnin viikkotyöajasta 20 tuntiin.

2. Mahdollisuus rahalliseen tukeen.

Työnantajalla on mahdollisuus hakea palkkatukea TE-hallinnolta.

3. Entä palkkaus?

Palkka on pääasiassa työehtosopimuksen mukaista, mutta yleensä minimipalkan tasolla. Palkkauksessa voidaan ottaa huomioon asiakkaan alentunut työkyky. Eteva kehottaa palkkaamaan osatyökykyisiä myös suoraan ilman palkkatukea.

4. Työvalmentaja tukena.

Etevan kautta tuleva työvalmentaja opettelee itse työtehtävän ja opettaa sen tämän jälkeen osatyökykyiselle. Valmentaja on mukana työtehtävissä niin kauan kunnes asiakas pystyy hoitamaan tehtävät itsenäisesti. tämän jälkeen valmentaja käy säännöllisesti yrityksessä katsomassa miten asiakas pärjää. Valmentajatuki on jatkuvaa, ellei yrityksen kanssa muuta sovita.

Kuva: Kivapiha Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Espoolainen Sara Marjoniemi ei enää kadu hetkeäkään, ettei lähtenyt välivuoden jälkeen takaisin Yhdysvaltoihin.

Nyt hänellä on Suomessa mies ja vähintään orastava menestysbrändi, nimeltään Caccu.

Marjoniemi leipoo yhden työntekijänsä kanssas Helsingin Kalliossa sijaitsevassa liiketilassaan keksitaikinaa, jota myydään piakkoin Keskon ruokakaupoissa.

– Kutsun Kallion tilaa minitehtaaksi. Siellä on tilaa 50 neliötä, Marjoniemi kertoo.

Amerikkaa ja amerikkalaisia leivonnaisia rakastava nainen vietti Suomessa lapsuutensa kuuteen ikävuoteen asti. Sen jälkeen hän on viihtynyt enimmäkseen rapakon toisella puolella, kunnes palasi Suomeen rakkauden perässä. Nyt hän ei ole enää aikeissa lähteä Suomesta.

Marjoniemi perusti toiminimen kaksi vuotta sitten. Ensin hän leipoi kotona itselleen ja ystävilleen. Erään kaverin kautta tieto herkullisesta piirakasta levisi kahvilayrittäjän tietoon.

– En lähestynyt asiakkaita vaan asiakas lähestyi minua. Kahvila tykkäsi tuotteesta niin paljon että halusi tiöata sitä pysyvästi. Keksin hatusta hinnan ja aloitin laajemman valmistuksen.

Luvassa perinteinen omenapiirakka

Kakkutaikinan reseptin Marjoniemi on viilannut itse. Siinä on palanen kaipuuta Yhdysvaltoihin.

– Kun muutin takaisin Suomeen, aloin leipoa hiljalleen kaikkea mitä olin tottunut syömään Amerikassa, sellaista mitä ei Suomesta saanut. Alun perin minulla ei ollut tarkoitusta perustaa omaa yritystä. Nyt rakennan pikku-Amerikkaa ympärilleni, hän hymyilee.

Marjoniemen tuotteet ovat olleet myynnissä Helsingin seudulla tammikuusta lähtien. Yrityksen graafisessa ilmeessä on auttanut hyvä ystävä, joka sattuu olemaan yksi Suomen parhaista graafisista suunnittelijoista.

Kallion leipomosta lähtee maailmalle 150 tuotepakkausta päivässä. Se riittää toistaiseksi, mutta syksyllä tarvitaan lisää käsiä.

– Syksyllä valikoima kasvaa perinteisellä amerikkalaisella omenapiirakalla, sellaisella joka on suoraan valmis uuniin. Ne ovat suosittuja Amerikassa, Marjoniemi tietää.

Kuva: Daniela Talvitie

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yksi työn alla olevista tuotteista on älykäs laastari, jonka avulla vanhemmat voisivat tarkkailla lapsensa kuumetilan kehittymistä etänä.

– Ajatuksenamme on  tehdä helppokäyttöisiä mittaus- ja lähetysalusta, jotka hyödyntävät esineiden internetiä,  Small Data Gardenin perustajajäsen Timo Liukko kertoo.

Oleellista on nimenomaan pieni koko, joka mahdollistaa verkkoteknologian sijoittamisen paitsi laastariin, myös pakkauksiin ja kirjekuoriin. Isoja maailmanlaajuisia sovellusalueita ovat logistiikka ja kehonmittaus. Liukon mukaan yrityksen sisällä on vahvaa kehonmittauksen taustaa ja osaamista.

– Lähiverkkoteknologian yhdistäminen tällaisiin laastareihin on täysin uutta, sellaista ei ole muualla, hän jatkaa.

Laastari toimii kertakäyttöperiaatteella. Kuumeen mittaaminen ei vaadi mitään muita apuvälineitä. Tiedot lähetetään pilvipalveluun, josta ne voi tarkistaa nettilinkistä.

Teknologian käytöllä pakkauksissa saadaan tieto siitä, missä paketti tai kirjekuori liikkuu, koska se on tullut perille ja koska lähetys on avattu.

– Voimme välittää tiedon myös pakkauksen lämpötilasta, Liukko kehuu.

Small Data Gardenin tavoitteena on esitellä ensimmäistä demoa vuodenvaihteessa. Demon avulla yritys hakee kansainvälisiä asiakkaita, joiden kanssa tuotetta lähdetään kaupallistamaan.

– Olemme tehneet yhteistyötä Hämeen ammattikorkeakoulun Riihimäen yksikön kanssa. Heidän osaamisensa on ollut tässä suurena apuna. Se on yksi syy, miksi olemme nimenomaan Riihimäellä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Gizmodo-verkkosivusto uutisoi Northeastern University tutkimuksesta, jossa opiskelijat perehtyivät viime vuoden aikana Facebookin väitettyyn salakuunteluun.

Moni käyttäjä Suomessakin saattaa "pelätä" salakuuntelua, joka välittäisi keskustelun sisältöä Facebookille ja kohdentaisi käyttäjälle kyseisiin aiheisiin liittyviä mainoksia.

Yliopisto-opiskelijat tutkivat kaikkiaan runsaat 17 000 Android-sovellusta, joista noin puolet lähettivät tietoja Facebookille.

Käytännön testissä annettiin sovellusten "kuunnella" käyttäjien puhetta. Tämän jälkeen verkkoliikennettä analysoitiin tarkemmin. Testi tehtiin yhteensä kymmenellä Android-puhelimella.

Verkkoliikenteestä pyrittiin löytämään mediatiedostoja, jotka sisältävät puhetta. Samalla selvitettiin, mihin tietoa lähetettiin.

Tulokset kertoivat selvästi, etteivät sovellukset lähettäneet eteenpäin sellaista dataa, joka olisi käyttänyt hyväkseen mobiililaitteen mikrofonia. Puhetta tallentaneita äänitiedostoja ei löytynyt.

Mielenkiintoinen löydös oli sen sijaan se, että osa sovelluksista tallensi ruutunäkymän. Näin ollen sovellus saattoi siis lähettää eteenpäin tietoa, joka sisälsi muun muassa osoitetietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja kuten kahdenkeskistä viestittelyä. Tämä voi olla siis uusi pelon aihe.

Tutkimusryhmä painottaa, että tutkimus ei todista aukottomasti, etteikö sovelluksista voisi päästä äänitallenteita Facebookille.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Listalta löytyy Turkuun rekisteröity Michael Monroe Music Oy, jonka perustaja Michael Monroe tunnetaan paitsi Hanoi Rocks -yhtyeen laulajana, myös viime vuosien kykyjenetsintäkilpailujen kuten Voice of Finlandin tuomariston jäsenenä.

AAA-listalle on noussut myös Operart Jyrki Anttila, joka on suosikkitenorin perustama konsertti- ja ohjelmatoimisto.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 28.6.-4.7. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 330 yritystä.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Toiminimen perustaneen 21-vuotiaan helsinkiläisyrittäjän puhelin soi kesäkuun alussa.

Soittaja tarjosi uudelle yrittäjälle näkyvyyttä yritysrekisteripalvelussa samalla tiedustellen, pitivätkö yrityksen tiedot paikkansa.

Tapauksesta uutisoi Taloussanomat.

Lehden mukaan soittaja antoi ymmärtää, että liittyminen olisi pakollista yritystoiminnan jatkamisen kannalta.

Yrittäjä myönsi tiedot oikeaksi, mutta korosti, ettei halua liittyä mihinkään rekisteriin.

Palvelun liittymishinnaksi oli kerrottu 26 euroa. Vajaan kuukauden kuluttua yrittäjä sai kuitenkin 358 euron laskun.

Taloussanomien mukaan palveluntarjoajaan yhteydessä olleelle nuorelle yrittäjälle on kerrottu, että lasku on maksettava. Selvityspuhelukin kustansi yrittäjän mukaan lähes 30 euroa.

"Soittaja puhui koko ajan sanojeni päälle"

Yrittäjät.fi uutisoi kesäkuun lopussa tapauksesta, jossa toinen yrittäjä sai vastaavanlaisen puhelun.

– En aluksi edes tajunnut, että puhelussa myytiin minulle jotain, hän muisteli yrittäjät.fi:lle.

– Puhelu alkoi sanoilla "kuten aiemmin syksyllä sovittiin". En sanonut, että tilaisin palveluja. Soittaja puhui koko ajan sanojeni päälle enkä saanut sanottua yhtään mitään. Soittaja sanoi lopussa "hei" ja lopetti puhelun.

Vastaavia puheluita tuli myöhemmin kolme lisää.

Yrittäjä halusi poliisin tutkivan luettelokauppiaiden toiminnan laillisuuden epäiltynä petoksen yrityksenä.

Poliisi päätti, ettei esitutkintaa suoriteta, koska ”asiassa ei ole syytä epäillä rikosta”.

Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen muistuttaa, että sopimukseen tarvitaan yrittäjän aktiivinen suostumus.

– Ei missään nimessä riitä, että yrittäjä on ollut passiivinen, vaan esimerkiksi puhelinkeskustelusta tulee selkeästi käydä ilmi halu sitoutua sopimukseen, Rytkönen sanoo.

– Mikäli yrittäjä ei ole palvelua tilannut, eikä suostunut sopimukseen, myöhemmin mahdollisesti palveluntarjoajan lähettämä lasku on perusteeton eikä sellaista tarvitse maksaa, Rytkönen toteaa.

Aiheettomasta laskusta kannattaa aina reklamoida.

– Laskun lähettävällä yrityksellä on aina näyttövelvollisuus, että sopimus on syntynyt, Rytkönen korostaa.

Suomen Yrittäjien jäsenet saavat maksutonta lainopillista opastusta Yrittäjien neuvontapalvelusta. Harhaanjohtavan markkinoinnin ja valelaskujen tunnistamiseen löydät lisätietoa täältä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kuopiolaisen RPS Brewingin toimitusjohtaja Samuli Huuhtanen oli espanjalaisella uima-altaalla kuullessaan huippu-uutisen. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaisivat Helsingissä heinäkuussa.

– Ottaen huomioon yleisen tilanteen ja keskustelujen vakavuuden tämä on meille hieno tilaisuus tarjota apua. Oma ongelmanratkaisumalli, jolloin mikään kysymys ei jää käsittelemättä, Huuhtanen hehkuttaa Yrittäjät.fi:lle.

Huipputapaamista varten suunnitellun olutpullon etiketissä suurvaltojen johtajat pelaavat legendaarista kivi, paperi, sakset -peliä. Otsikko kehottaa "let´s settle this like adults", joka vapaasti suomennettuna kehottaa Trumpia ja Putinia löytämään aikuismaisen ratkaisun maailmanpoliittisiin haasteisiin.

– Tämä on meidän osuus maailmanrauhasta.

Tuote-eriä myös suurlähetystöille

Trump&Putin -olutta pullotetaan 10 000 pullon erä tulevana viikonloppuna.

– Soittoja on tullut karmea määrä. Oluen ystävät ovat olleet hereillä, varmaankin myös keräilijät, Huuhtanen arvelee.

Huuhtasen mukaan kuopiolainen lager sopii hyvin huipputapaamiseen.

– Se on universaalein oluttyyppi. Ehkä jossain määrin kärsinyt inflaatiosta, mutta on trendaamassa uudelleen. Tulevaisuuden juttu, mekin haluamme katsoa tulevaisuuteen.

RPS Brewing aikoo lähettää tuote-erät Yhdysvaltain ja Venäjän suurlähetystöihin. Tarkoitus on päästä tarjoamaan tuotetta myös tapaamisesta raportoivalle runsaslukuiselle kansainväliselle mediaväelle.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: RPS Brewing