Julkista yritysrahoitusta voi hakea rahoitusta myöntäviltä tahoilta suoraan (ELY, Business Finland, Team Finland, Teollisuussijoitus, Finnvera) tai vaikkapa SEKES-verkoston kautta (Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt ry). Siihen kuuluvat kaupunkien ja kuntien kehitysyhtiöt ovat alueilla yritysten lähipalvelun luukku koko julkiseen rahoitustarjoomaan.
Se käsitys, että tuki maksetaan vasta hankkeen päätyttyä ei yleensä enää pidä paikkaansa. Esimerkiksi Business Finland jakaa riskiä yrityksen kanssa ja yritys saakin osan myönnetystä rahoituksesta käyttöönsä heti projekti käynnistyessä.
– Esimerkiksi tuotekehitys- ja pilotointilainassa osa maksetaan ennakkoon projektin käynnistyessä. Viime vuosina on pyritty vähentämään yritysten käyttöpääoman tarvetta ja yhä useammin yli puolet rahoituksesta maksetaan heti projektin käynnistyessä, Business Finlandin alueellisten palvelujen johtaja Kari Komulainen kertoo.
– Omarahoitusosuutta ei tarvitse olla valmiina, mutta siitä pitää olla riittävät suunnitelmat. Yritys voi mennä neuvotteluihin meiltä saadun ehdollisen rahoituspäätöksen kanssa.
Hankkeen avulla kilpailukykyä
Lingo Languages Oy haki ELY-keskuksen kehittämisavustusta vuosina 2016 ja 2017. Hanke päättyi vuoden 2017 lopussa. Hankkeessa kehitettiin projektinhallinnan järjestelmä pilvipalveluna.
– Tälläkin hetkellä hyödynnämme Cloud9-järjestelmäämme, Lingo Languages Oy:n toimitusjohtaja, kielenkääntäjä Miia Virtanen sanoo.
Lingo Languagesin hankkeessa ELY-keskus maksoi rahoituksen vasta hankkeen jälkeen. Mutta myös ELY-keskuksen myöntämissä kehittämisrahoissa maksatusta voi hakea niin, että puolet maksetaan silloin, kun kustannukset ovat syntyneet. Käännöstoimiston kokonaishanke oli noin 60 000 euroa, josta kehittämisavustuksen suuruus oli 30 000 euroa. Finnveran siltarahoituksen avulla Lingo sai käyttöpääomaa. Siltarahoitus on vakuusmuotoista.
– Siltarahoitusta oli noin puolet omasta osuudesta. Siltarahoitus kuittautui silloin, kun ELY-
keskukselle tehtiin maksatushakemus.
Virtasen mukaan ELY-keskuksen maksatus tuli yli kaksi vuotta hankkeen aloitushetken jälkeen.
Hanke rasitti siltarahoituksesta huolimatta kassaa, kun kuluja syntyi hankkeessa jatkuvasti. Hankkeen avulla yritys pysyy toimialan kansainvälisessä kilpailussa mukana.
Helposti liikkeelle
Kun yritys suunnittelee Business Finlandin rahoituksen hakemista, yrittäjän ei tarvitse perehtyä rahoituspalveluiden yksityiskohtiin. Yrittäjä voi täyttää Business Finlandin verkkosivuilla lyhyen tunnustelulomakkeen. Tämän jälkeen rahoitusneuvoja ottaa yhteyttä ja kertoo BF:n ja tarpeen mukaan kumppaneiden rahoitustuotteista.
– Yhteydenottolomakkeessa mennään suoraan yritykselle relevantteihin asioihin: mikä on yrityksen nykytilanne, millaisia kansainvälisiä kasvutavoitteita ja millaisilla toimenpiteillä yritys kaavailee kasvutavoitteeseen päästävän, Komulainen kertoo.
Yhteiskunnan palveluvaltaistuminen näkyy myös Business Finlandissa. Valtaosa yritysrahoituksesta on usean vuoden ajan mennyt toimialoista palveluyrityksille.
– Ei rahoituksessa mitään karsinointia ole,
ydinasia on se yrityksen valitsema keino tuottaa arvoa omille asiakkailleen.
Hakemukset vaikeita
Lingo Languages Oy otti hankkeeseen mukaan konsultin, joka auttoi jo hakemusvaiheessa.
– Hakemuksen tekemisessä haastavinta oli ymmärtää viranomaisen mieli ja kieli: mitä hankalilta kuulostavat kysymykset tarkoittavat ja mitä se käytännössä meiltä vaatii.
Virtasen mielestä ilman ulkopuolista konsulttiakin pärjää, mutta hän halusi saada prosessin sujumaan jouhevasti ja jakaa työmääräänsä.
Suomen Yrittäjien kansainvälisyysvaliokunnassa istuvan Miia Virtasen tuntuma on, että Satakunnassa tunnetaan melko vähän esimerkiksi ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuuksia. Osa yrittäjistä epäröi rahoitushakemuksen tekemistä, kun viidakkorumpu on kertonut hakemusten olevan vaikeaselkoisia.
Lingo Languages Oy työllistää kolme työntekijää ja noin 100 freelanceria.
– Seuraavaksi meitä kiinnostaa Business Finlandin kansainvälistymistuki. Olimme kesäkuussa Shanghaissa Kasvun Roihu Oy:n matkassa ja jo silloin mietimme Team Finland -rahoitusta, mutta matka tuli meille kuitenkin nopealla aikataululla.
Yrityksellä on muutamia eurooppalaisia asiakkaita ja Kiinan markkinoita on selvitelty. Kiinnostavat markkinat löytyvät myös muualta Pohjoismaista. Kielipalveluala on jo lähtökohtaisesti kansainvälinen. Virtasen mukaan todennäköisin seuraava vaihtoehto heille on Business Finlandin euromääräisesti pienemmästä päästä oleva TF Explorer -rahoitus.
Mihin kompastutaan?
Business Finlandin Kari Komulaisen mukaan hakemuksen jättämistä suunniteltaessa on muistettava, että avustushakemuksen kohteena olevaan hankkeeseen liittyviä sopimuksia ei saa tehdä ennen hakemuksen jättämistä. Muutoin hanke katsotaan käynnistyneeksi.
Business Finland voi neuvoa yritystä hakemukseen liittyen, mutta laskelmia he eivät laadi. Niihin voi saada apua kaupunkien kehitysyhtiöiltä ja uusyrityskeskuksista sekä konsulteilta.
– Neuvotteluissa keskiössä on usein se, että pyrimme ymmärtämään, millaisen asiakastarpeen yritys on markkinoilla tunnistanut ja millaista tietoa tarvitaan lisää, jotta yritys voi tehdä päätöksiä investoida markkinoille menoon.
Toinen asia, mitä asiakkaiden kanssa pitää jumpata on yrityksen kilpailuetu.
– Se, miten yritys erottuu asiakkaiden silmissä ja miten kilpailuedusta voi tehdä kasvavaa liiketoimintaa. Meillä on myös rahoitusmuotoja, joiden avulla voi hankkia alustavaa näkemystä kilpailuedusta sekä täsmentää markkinatarvetta.
Neuvotteluissa keskustellaan myös siitä, että kasvun mahdollisuudet tulevat monesti kotimarkkinoilla vastaan eli kasvu edellyttää kansainvälisille markkinoille menoa.
– Kansainvälinen kilpailu on läsnä myös kotimarkkinoilla entistä enemmän.
Business Finland rahoittaa pääasiallisesti alkavien yritysten hankkeita ja tuotekehityshankkeita, jotka eivät ole yksityiselle rahoitussektorille niin houkuttelevia.
– Meille se tarkoittaa riskin jakamista. Noin kolmasosa rahoittamistamme projekteista päättyy siihen, että siitä ei syntynyt sellaista liiketoimintaa, jota yritys lähti tavoittelemaan. Projekteista kolmasosa onnistuu osapuilleen ja viimeinen kolmasosa onnistuu täysin.
Epäonnistumisen tilanteissa laina tai osa lainasta voidaan Komulaisen mukaan muuttaa jälkikäteen avustukseksi.
SY:n pääekonomisti: Kriteerit ovat jäykät
Yrittäjiä julkisessa yritysrahoituksessa hiertää edelleen hakuprosessin haastavuus prosessin virtaviivaistamisesta huolimatta.
– Toisaalta yrittäjiltä saamamme palaute koskee sitä, että rahoituksen perustuessa erilaisiin ohjelmiin pk-yrityksestä tulee äkkiä väliinputoaja. Ohjelmien kriteereistä on päätetty etukäteen ja ne ovat hyvin jäykät. Jos pk-yritys ei täytä jotain yksittäistä kriteeriä, vaikka muut kriteerit täyttyisivätkin, niin rahoitus jää saamatta, SY:n pääekonomisti Mika Kuismanen kertoo.
SY:n kansainvälisten asioiden päällikön Thomas Palmgrenin mukaan yksi merkittävä puute jatkossa on yritysten yhteishankkeiden rahoituksen lopettaminen. Yhteishankkeisiin, eli vientirenkaisiin ja messuosallistumisiin on osallistunut 1 500–2 500 yritystä vuodessa. Nämä päätettiin lopettaa edellisissä hallitusneuvotteluissa.
– Messuavustuksia saatiin jatkettua ottamalla rahoitus kärkihankkeista, mutta nyt nämäkin rahat ovat loppu. Yhteishankkeet ovat tärkeitä yrityksen kansainvälistymisessä. Näitä halutaan nyt takaisin hallitusneuvotteluissa.
Palmgrenin mukaan Finnveralla on isojen asiakasmäärien takia ollut vaikeuksia saada rahoituspäätökset tehtyä ajoissa. Tämä on aiheuttanut yrittäjille päänvaivaa.
Palmgren korostaa, että innovaatiosetelit ovat hyviä Business Finlandin sisäänajotuotteita.
On hyvä huomata, että toiminimiyrittäjät ovat BF-rahoituksen ulkopuolella.
Painotusta innovaatiorahoitukseen
Suomen Yrittäjien mielestä yritysrahoitusmallin tulee olla sellainen, joka on ensisijaisesti vakuuksiin ja lainoihin perustuva rahoitusmalli.
– Avustukset tulisivat kyseeseen lähinnä silloin, kun on selvästi nähtävissä, että rahoitettavan hankkeen hyödyt ovat laaja-
alaiset, eli niillä on ulkoisvaikutuksia. Ei ole näyttöä siitä, että virkakoneisto olisi
poikkeuksellisen taitava päättämään siitä,
mikä on toista parempi hanke, Mika Kuismanen kertoo.
Yrittäjäjärjestö siirtäisi yritystukien painopistettä vahvasti innovaatiorahoitukseen eli säilyttävästä uudistavaan rahoitukseen.
Riikka Koskenranta
toimitus(at)yrittajat.fi
