– Moni yrittäjä seuraa nyt hämmentynein mielin, että mitä tässä tasavallassa oikein tapahtuu, Mikael Pentikäinen toteaa viitaten irtisanomisista käytyihin keskusteluihin ja ay-liikkeen poliittisiin lakkoihin.
– Ammattiyhdistysliike kokoaa voimiaan ja järjestää poliittisia lakkoja vastustaakseen hallituksen suunnitelmaa keventää henkilöperusteista irtisanomista pienissä, alle 10 hengen yrityksissä, Pentikäinen kuvailee.
Suomessa on OECD-maiden kolmanneksi tiukin henkilöperusteisen irtisanomisen suoja. Oikeuskäytännössä tulkinnat vaihtelevat niin, että samasta oikeuteen päätyneestä irtisanomistapauksesta voi tulla eri oikeusasteissa täysin päinvastaiset tuomiot.
Suomen Yrittäjät on ajanut lain muuttamista niin, että asiallinen perustelu riittäisi henkilöperusteiseen irtisanomiseen. Nykylain mukaan perustelun pitää asiallinen ja painava.
Uusia työpaikkoja
– Tässä on kysymys työllisyydestä. 93,3 prosenttia yrityksistä on alle 10 hengen yrityksiä.
– Yrittäjä tekee näissä yrityksissä pitkää päivää ja yrityksissä on tekemätöntä työtä. Monella on ollut mielessä, että palkkaisinko työntekijän tai useita työntekijöitä, Mikael Pentikäinen toteaa.
Suomen Yrittäjien selvitysten ja kyselyjen mukaan moni yrittäjä on jättänyt palkkaamatta, koska he kokevat, että työllistämisen riski on suuri. Yksi tekijä tässä on Suomen korkea henkilöperusteinen irtisanomissuoja.
– Suomen Yrittäjät on arvioinut, että jos lakimuutos toteutuu, se voi tuoda 10 000 – 20 000 uutta työpaikkaa, Pentikäinen sanoo.
IPCC edellyttää maanantaina julkaistussa raportissaan rankkoja toimia, jotta maapallon lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen. Hiilidioksidipäästöjen pitäisi pienentyä maailmanlaajuisesti 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nollapäästöihin pitäisi päästä vuoteen 2050 mennessä.
Nykyisillä maiden päästövähennyssitoumuksilla ilmasto on lämpenemässä noin kolme astetta.
Suomen Yrittäjien ympäristöasioihin perehtynyt ekonomisti Sampo Seppänen kirjoitti maanantain Helsingin Sanomissa, että se johtaisi laajoihin ympäristöongelmiin, sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen, ruuantuotannon edellytysten heikkenemiseen ja suuriin pakolaisvirtoihin Eurooppaan. Myös talous sakkaisi.
Suomessa lämpeneminen olisi noin kaksi kertaa voimakkaampaa. Pakolaisvirtojen ja maatalouden haasteiden lisäksi pienelle, viennistä riippuvalle maalle maailmantalouden taantuminen on myrkkyä. Sen osoitti viimeksi vuoden 2008 -finanssikriisi, Seppänen kirjoittaa.
– Nykyinen saastuttamisen tahti tulee vielä kalliiksi. Entinen maailmanpankin pääekonomisti on todennut raportissaan, että globaali bruttokansantuote tulee vähenemään 5–20 prosenttia, jos tarvittavia toimia ei tehdä. Tämä kehitys osuisi pahasti myös Suomen talouteen ja yrittäjäkenttään, Seppänen sanoo.
Hänen mukaansa EU:ssa ja Suomessa kansantalouden ja yrityskannan kannalta järkevintä on lisätä päästövähennyksiä päästökauppasektorille. Päästökauppasektoriin kuuluu pääosin sähköntuotanto ja teollisuuden päästöt sekä Suomessa sähkön ja lämmön yhteistuotanto.
Panostusta tutkimukseen ja uuteen teknologiaan
– Lisäämällä päästökauppaan kunnianhimoa tehdään fossiilisista polttoaineista kalliimpaa ja näin luodaan mahdollisuuksia yrittäjävetoisille puhtaammille teknologioille ja polttoaineille, ekonomisti Seppänen toteaa.
Hän panostaisi myös tutkimukseen ja uuteen teknologiaan.
–Tällä hetkellä yritystuissa on pk-yrityksiä syrjiviä ja tehottomia energiatukia, kuten teollisuuden energiaveron palautukset ja päästökauppakompensaatio. Näistä voidaan kohdentaa rahaa tutkimuksen ja uuden teknologian puolelle. Teollisuuden kustannuskilpailukyvystä voidaan huolehtia sähkön alemman verokannan ja dieselin kohtuullisilla tasoilla, Seppänen sanoo.
Nadja Painokallio Tullin Ulkomaankauppa- ja verotusosastolta korostaa tullinimikkeen eli Taric-koodin selvittämistä.
– Aina asiakkaat eivät ymmärrä, että tullinimike määrittää kannettavat maahantuontiverot ja -rajoitukset. Usein myyjä tietää tullinimikkeen, joten se kannattaa kysyä jo ostovaiheessa myyjältä, Painokallio kertoo.
– Jos tuote on tullaamatta, niin asiakas yleensä tekee tulliselvityksen. Se, että tilaa tavaran EU:ssa sijaitsevasta verkkokaupasta, ei välttämättä tarkoita, että tavara tulisi EU:n alueelta tullattuna.
Tulli tekee jälkitarkastuksia tullauksiin, ja virheilmoittaminen voi johtaa jälkikantoihin. Siksi oikean nimikkeen ilmoittaminen on tärkeää. Tullinimikkeiden löytämiseen saa tarvittaessa apua Tullista.
– Joskus tullinimikkeen määrittäminen on tosi hankalaa. Asiakas voi hakea myös sitovaa tariffitietoa. Se on sitova päätös oikeasta tullinimikkeestä ja yleensä maksuton.
Maahantuoja vastaa monesta
Tuotteiden maahantuontiedellytykset kannattaa selvittää ennen tuontia tuoteryhmän markkinavalvontaviranomaiselta. Maahantuoja vastaa tuotteiden turvallisuudesta ja pakkausmerkinnöistä.
– Esimerkiksi jos asiakas perustaa leluja myyvän verkkokaupan, hän haluaa tietää turvallisuusasioiden edellytyksiä. Tukes vastaa näistä asioista. Jos asiakas olisi tuomassa ravintolisiä, vastuutaho olisi Evira, Nadja Painokallio selventää.
Pakkausmerkintävaatimukset kannattaa selvittää markkinavalvontaviranomaisilta. Tukesin sivuilla on lista viranomaisista.
Tullilaskulle maksuaikaa
Jos tavara tulee tullaamattomana ja yrittäjä hoitaa tulliselvityksen itse, silloin täytyy hankkia Katso-tunniste. Moni aloitteleva yrittäjä ostaa palvelun huolintafirmalta tai postilta.
– Sellaiset yritykset, jotka tuovat säännöllisesti ja isoissa määrin, voivat antaa ilmoitukset sanomaliikenteen kautta. Tämä tarkoittaa, että yrityksen tiedot toimitetaan yrityksen omista tietojärjestelmistä Tullin järjestelmiin. Tämä on luvanvaraista.
Saat tavarat vasta, kun olet tulliselvittänyt ne.
– Tämä tarkoittaa, että silloin maahantuontiverot Tullille on maksettu. Kuitenkin, jos yritys tuo merkittävässä määrin ja tullaa itse, hän voi hakea maksunlykkäys- ja yleisvakuuslupaa, jolloin tavaran saa nopeammin. Tällöin tullilaskulle saa maksuaikaa. Muista, että voit ostaa tullauksen palveluna, jolloin et tarvitse lupia.
Valitse tuontimaa huolella
Painokallio vinkkaa huonommin tiedetystä asiasta, eli EU:lla on erilaisia tullietuussopimuksia, mikä tarkoittaa, että tuote voi saada tullietuuden, jos se tuodaan tietystä maasta.
– Esimerkiksi paitojen tuonnista Kiinasta tai Bangladeshista on eroa. Bangladeshista tuotaessa tavaralle voi saada tullietuuden. Tällöin tuonti voi olla jopa tullitonta tai siihen saa alennetun tullikohtelun. Kysy jo myyjältä, onko hänellä tullietuuteen oikeuttava asianmukainen alkuperäselvitys. Tarvitset sitä tullausta varten.
Selvitä mistä tavarat lähetetään
Tai onko ne jo EU:ssa valmistettu tai sinne tullattu. Jos tuote on EU:sta tai EU:n ulkopuolelta ja tullaamatta, niin asiakas tekee tulliselvityksen.
Tullin nettisivuilta löytyy tietoa tuote- ja maakohtaisesti Taric-kyselyohjelman kautta.
Selvitä tullinimike
Tullinimike määrittää kannettavat maahantuontiverot ja -rajoitukset.
Selvitä tuotteiden maahantuonnin edellytykset
Selvitä nämä ennen tuontia tuoteryhmän markkinavalvontaviranomaiselta. Maahantuoja vastaa tuotteiden turvallisuudesta ja pakkausmerkinnöistä.
Selvitä EU:n etuussopimukset
Etuussopimuksella tarkoitetaan, että tuote voi saada tullietuuden, jos se tuodaan sopimusten piiriin kuuluvasta maasta.
Siivousala ei tule ehkä ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan yritysten digitalisoimisesta. Gronlund Palveluiden toimitusjohtaja Tiina Holopainen myöntää, että hän istui monesti vaivaantuneena hallituksen kokouksissa, joissa udeltiin, miten yritys on lähtemässä mukaan digitalisaatioon.
– Sitten tuli mahdollisuus osallistua AlihankintaHeat-nimiseen verkostoitumistapahtumaan, jossa startup-yritykset pyrkivät ratkaisemaan teollisuuden yritysten ongelmia.
Gronlund pääsi mukaan startupin myllyyn, joka muutti Holopaisen ajatukset täysin.
– Olin miettinyt, että digitaalisuuden pitäisi ratkaista asiakkaidemme ongelmia. Sitten ymmärsin, että eihän se ole mahdollista. Meillä on 160 asiakasta, kaikkien ongelmia ei millään pysty ratkaisemaan jollakin digitaalisella palvelulla. Näin ollen lähdimme kehittämään ajatusta siitä, että ratkaisemme jonkin oman ongelmamme. Sitä kautta pystymme palvelemaan paremmin asiakkaita.
"Parasta on helppokäyttöisyys"
Muutaman päivän tapahtuman aikana syntyi ajatus Ailiksi nimetystä sovelluksesta, joka opastaisi käytännönläheisesti siivousfirman työntekijöitä.
– Pyrimme kehittämään sovelluksen, joka auttaisi siivoojia huomioimaan ympäristöään, informoimaan asiakkaita, tilaamaan välineitä ja niin edelleen.
Alihankintatapahtuman jälkeen ideaa koeteltiin vielä Tekesin Dealab-ohjelmassa, jossa konsepti käytiin läpi perusteellisesti.
Koodaaminen kesti koko kevään ja Aili otettiin käyttöön elokuun alussa. Kokemukset ovat hyviä.
– Työntekijät ja työnjohtajat ovat olleet mukana sovelluksen suunnittelussa. Hienointa sovelluksessa on, että sitä on oikeasti todella helppo käyttää. Se toimii edullisellakin puhelimella. Kaikki ovat oppineet sovelluksen käytön saman tien.
Puhelinneuvonnan määrä romahti
Gronlundin periaatteena on ollut, että Ailiin ei laiteta mitään sellaista, mikä ei helpottaisi työntekijän elämää.
– Tottakai ruokahalu kasvaa syödessä mutta fokus täytyy pitää siinä, mitä varten sovellus on olemassa ja kenelle se on tehty, Holopainen sanoo.
Siinä missä työnjohtajat ovat aikaisemmin joutuneet käyttämään jopa kymmeniä tunteja viikottain puhelimessa neuvomassa työntekijöitä, sovelluksen ansiosta aikaa jää muuhun.
– Nyt työnjohtajat voivat käyttää aikaa johonkin tärkeämpään kuten vaikka siihen, että kysytään mitä työntekijälle kuuluu. Samalla siivoojat kokevat olevansa enemmän kuin siivoojia. Ammatillinen itsetunto on kohentunut selvästi. Sovellus vähentää epävarmuutta, kun se neuvoo miten asiat tehdään.
Aili opastaa työntekijöitä havainnollisilla videoilla, jotka ovat pääsääntöisesti työnjohtajien itse tekemiä. Holopaisen mukaan tämä säästää kustannuksia mutta työntekijöiden kannalta on miellyttävämpää, että heidän esimiehensä neuvoo videoilla jonkun ulkopuolisen sijasta.
– Olemme sijoittaneet RFID-koodeja eri paikkoihin, kuten esiomerkiksi siivouskomeroon ja laitteisiin. Koodin tunnistamalla sovellus osaa neuvoa juuri kyseisen laitteen tyypillisistä vikatilanteista.
Holopainen on tyytyväinen siihen, että Ailin kehittäminen ei ole ollut kallista. Se toteutettiin ulkoistettuna projektina.
– Tähän mennessä rahaa on mennyt noin 10 000 euroa. Tällaisessa projektissa se on hyvin vähän.
Verkkoviestintää tekevä yrittäjä Jarkko Sipilä aloitti yli 13 000 jäsenen suljetussa Yrittäjät-ryhmässä keskustelun, jossa oli tiistaina iltapäivällä jo yli 170 kommenttia.
”Mitä, jos me yrittäjät päättäisimme yhdessä, että emme solmi enää suoria palkkasuhteita? Työntekijät otettaisiin töihin joko heidän omalla toiminimellään tai osuuskuntien (kuten Eezy ja Ukko) kautta. Päästäisiinkö sillä ay-liikkeen mielivallasta?”, Sipilä kirjoitti.
Hänellä on verkkoviestintää ja verkkosivuja tekevä yritys Rajasoft, jossa on toistakymmentä vakituista työntekijää. Sipilä ei välttämättä aio itse käyttää vuokratyövoimaa jatkossakaan, mutta hän halusi herättää keskustelua ay-liikkeen vallasta ja toimista irtisanomislakiin liittyen.
Monet yrittäjät toteavat keskustelussa käyttävänsä vain vuokratyövoimaa ja ennustavat perinteisten palkansaajien määrän vähenevän huomattavasti tulevaisuudessa.
– En halua polkea työntekijöiden oikeuksia. Kirjoittamani ajatus nousi mieleen, kun olen seurannut ay-liikkeen ja hallituksen välistä poliittista vääntöä, Jarkko Sipilä sanoo.
– Kärsijöinä näyttävät poikkeuksetta olevan yritykset ja tuntuu, että ajoittain yrittäjiä pidetään automaattisesti rosvoina, Sipilä sanoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.
”Alussa oli suuri kynnys palkata”
Jarkko Sipilä muistaa, kuinka vaikeaa ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen oli:
– Alussa oli suuri kynnys palkata. Mietin, että valitsenko oikeita ihmisiä. Sitten tilanne muuttuu, kun ”kriittinen massa” saavutetaan eli työntekijöitä on kolmesta ylöspäin…viisi tai enemmän, Sipilä kuvailee yrittajat.fi:n haastattelussa.
– Olen joutunut yrittäjänä venymään ja venyttämään päivää. Yrittäjyyden alkuvuosina olen maksanut itselleni merkittävästi pienempää palkkaa kuin työntekijöilleni, Jarkko Sipilä kertoo.
Hän aikoo rekrytoida jatkossakin työntekijöitä palkkasuhteeseen.
– Olen tietoinen palkanmaksun kuluista ja ne ovat omassa yrityksessäni olleet ok-tasolla.
Sipilä kaipaa enemmän yrittäjien joukkovoimaa:
– Voisivatko yrittäjät toimia vastavoimana – käyttää yhdessä päätösvaltaansa? Parempi olisi, että jyrkkään vastakkainasetteluun ei mentäisi, mutta voisiko ay-liikkeen ohittaa, Sipilä miettii.
Hänen aloittamassaan keskustelussa monet yrittäjät ehdottavat myös ”pienyrittäjien lakkoa” eli ovien laittamista kiinni pariksi päiväksi tai viikoksi.
”Lopetetaan ay-jäsenmaksujen tilittäminen”
Yli 25 vuotta yrittäjänä ollut Ari Heikkilä toteaa some-keskustelussa, että nyt ay-liike on laittanut valtataistelun selkeästi maan työllisyyden edelle ja sitä ei saa hyväksyä.
– Kaikki hallituksen esitykset vaativat perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan hyväksynnän, mutta kuka arvioi näiden ay-jyrien toimien laillisuuden, Heikkilä kysyy.
Hän ehdottaa vastavetona, että yritykset lopettavat työntekijöidensä ay-jäsenmaksun laskemisen ja tilittämisen:
– Olen aina ihmetellyt, että miksi yritykset hoitavat ay-jäsenmaksut. Jos työntekijä joutuisi maksamaan jo saadusta palkasta itse sen ylisuuren jäsenmaksun tyhjästä, eroamiskynnys laskisi huomattavasti, Ari Heikkilä sanoo yrittajat.fi:n haastattelussa.
Heikkilä ehdottaa yrittäjille myös, että he tarjoaisivat työntekijöilleen työsuhde-etuna yksityisen Yleisen työttömyyskassan jäsenmaksun maksamista.
Ari Heikkilä harmittelee työntekijöiden vääriä käsityksiä siitä, että saadakseen ansiosidonnaista pitäisi kuulua johonkin liittoon – tai että ay-liike maksaa työttömyysturvan.
– Juristin palvelujakin saa nykyään laajojen kotivakuutusten kautta, Heikkilä toteaa.
– En ymmärrä myöskään pekkaspäiviä ja lomaltapaluurahaa. Miksi yritysten pitää maksaa sellaisia, Heikkilä kysyy.
Ari Heikkilän antipatiat ay-liikettä ja sen painostustoimia kohtaan syntyivät jo nuoruudessa, kun hänen äitinsä kauppa joutui pistelakon ja lakkovahtien aggressiivisten toimien kohteeksi.
Image may be NSFW. Clik here to view.
”Palkkasin pitkäaikaistyöttömiä”
Ari Heikkilällä itsellään on vuosien varrelta kokemusta sekä palkkatyöntekijöistä että vuokratyövoimasta. Kun hänellä oli 90-luvun laman aikaan halpahalli, hän työllisti pitkäaikaistyöttömiä palkkatuen avulla.
– Kun ihminen jää työttömäksi, niin hänet pitää saada heti takaisin töihin tavalla tai toisella, muuten hän passivoituu, Heikkilä sanoo.
Nykyisessä yrityksessään Oy Kansallistukku Ab:ssä Heikkilä käyttää tarvittaessa vuokratyövoimaa.
– Onhan se korkea kynnys, että palkkaa työntekijän. Mitä vain voi tapahtua, sen ihmisen kanssa täytyy tulla toimeen. Ei kai kukaan anna potkuja hyvälle työntekijälle, mutta sopimaton työntekijä voi kaataa yrityksen ja yrittäjä joutuu tappelemaan liittojen juristien kanssa, Ari Heikkilä sanoo.
– Monenlaisia työntekijöitä on tullut nähtyä. Minulla kävi 90-luvun laman aikaan työhaastattelussa monia ansiosidonnaisella olevia, jotka eivät halunneet tulla töihin. Työvoimaviranomaisten vuoksi heillä oli pakko tulla haastatteluun. Eli ei se kannustinloukku mikään uusi asia ole, Heikkilä toteaa.
Yrittäjät niin kaupoissa kuin liikenneasemilla ovat tuskastuneet näpistelijöihin, jotka aiheuttavat rahallisia menetyksiä ja ovat turvallisuusriski.
Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto jättivät joulun alla oikeusministeri Antti Häkkäselle vaatimuksen, että sakon muuntorangaistus pitää palauttaa lakiin. Oikeusministeriössä onkin pikavauhtia valmisteltu lakiesitys, jonka mukaan toistuvasti näpistykseen syyllistyvät voisivat joutua vankilaan seitsemän näpistyksen jälkeen, jos sakot jäävät maksamatta.
Lain odotetaan tulevan eduskunnan käsittelyyn aivan lähiaikoina.
Termi näpistys antaa kuvan siitä, että kyse on tikkarin näpistämisen luokkaa olevasta teosta. Näpistyksen yläraja on kuitenkin 500 euroa, vasta sitä suuremmissa summissa aletaan puhua lakitekstin mukaan puhua varkaudesta. Vähittäiskauppa kärsii vuosittain noin 500 miljoonan euron menetykset myymälävarkauksien vuoksi.
Omituiseksi tilanteen tekee se, että yrittäjille on nyt alettu mätkäistä sakkoja, kun he ovat julkaisseet kuvia näpistelijöistä sosiaalisessa mediassa.
Nimi rekisterinumeron perusteella
Hyvinkääläisen Teboil Kehäkujan Facebook-sivuilla julkaistiin tammikuussa 2017 valvontakameran kuva tilanteesta, jossa mies anastaa polttoainetta. Julkaisussa mainittiin polttoainetta varastaneen henkilön nimi, jonka huoltoaseman henkilökunta oli saatu tietoonsa auton rekisterinumeron perusteella.
Lisäksi julkaisua kehotettiin jakamaan eteenpäin, ja sitä jaettiin Facebookissa yli 2000 kertaa.
Polttoainetta näpistänyt mies kertoi käräjäoikeudelle saaneensa julkaisun johdosta julkista halveksuntaa sekä uhkaavia ja loukkaavia kommentteja.
Teboil Kehäkujan kauppias Raakel Hynninen kertoo pitävänsä saamaansa tuomiota kohtuuttomana ja oikeustajun vastaisena.
– Me kauppiaat koemme, että näpistelijöihin ei suhtauduta yhteiskunnassamme vakavasti, vaikka näpistelijät ovat yrityksen toiminnalle sekä henkilökunnan että asiakkaiden turvallisuudelle iso ongelma, Hynninen sanoo Aamuposti-lehden haastattelussa.
Yrittäjä Hynninen sai 40 päiväsakkoa ja Facebook-päivityksen tehnyt työntekijä 30 päiväsakkoa. Lisäksi he joutuvat yhdessä maksamaan bensavarkaalle 1500 euron korvauksen sekä oikeudenkäyntikulut.
Jo useita sakkoja
Hyvinkäälääisen Teboil Kehäkujan kauppias Raakel Hynninen ja hänen työntekijänsä kertoivat vastauksessaan käräjäoikeudelle, että aseman tankkeihin oli kiinnitetty laput, joissa luki, että polttoainetta varastamalla henkilö antaa luvan julkaista kuvan itsestään Facebookissa.
Hyvinkään käräjäoikeus katsoi, että polttoaineen anastaminen ei ole niin vakava rikos, että rikosepäillyn kuvan julkaiseminen olisi ollut perusteltua. Käräjäoikeuden mukaan julkaiseminen on aiheuttanut asianomaiselle halveksuntaa ja teko loukannut hänen yksityisyyden suojaansa.
Oikeuslaitos myös katsoi, että polttoainemittareiden teksti ei antanut lupaa nimen julkaisuun sosiaalisessa mediassa.
Käräjäoikeudessa on käsitelty viime aikoina ainakin kaksi vastaavaa tapausta. Tuomiot ovat menneeltä kesältä Vaasasta ja Seinäjoelta. Ensimmäisessä tapauksessa rautakauppias julkaisi kuvan myymälävarkaasta. Toinen yrittäjä jakoi myös julkaisun ja sakot tuli molemmille.
Toisessa tapauksessa ruokakaupan sivuilla julkaistiin valvontakameran kuva alaikäisestä näpistelijästä.
– Ainakin minut yllätti, että liikkeissä on niin laadukas ja monipuolinen tarjonta, sanoo Silmäoptikot Palmun yrittäjä Pekka Palmu.
Mukana muotinäytöksessä oli kuusi vaateliikettä, kenkäkauppa, kampaamo, kahvila ja optikkoliike.
– Vaikka vaatetusliikkeet ovat keskenään kilpailijoita, ne haluavat tehdä tämän yhdessä. Yhdessä ollaan raumalaisen asiakkaan puolella, Palmu korostaa.
Tänä syksynä tilaisuus järjestettiin purku-uhan alla olevassa kauppakiinteistössä. Tilat jäisivät suunnitteilla olevan, mutta kaavavalituksen takia jäissä olevan kauppakeskuksen alle.
Paikalliset yrittäjät näkevät Vanhan Rauman laidalle suunnitellussa kauppakeskuksessa sekä uhkia että mahdollisuuksia.
– Nythän täällä ei ole kauppakeskusta, ja siksi rahaa valuu muun muassa Raisioon, Lempäälään ja Poriin. Uskoisin, että yhteistyö kauppakeskuksen ja Vanhan Rauman liikkeiden välillä toisi tarvittavaa vetovoimaa, Palmu sanoo.
Muotigaalan 500 lippua myytiin loppuun parissa viikossa, joten siitä on tullut odotettu ja suosittu tapahtuma Raumalla. Lavalla nähtiin sata mallia ja satoja vaatekokonaisuuksia.
Mukana olevat yritykset ovat Westlook, Kauppahuone Riveri, Candida, Cameo Boutique, Koti-Vakka, Alusasuliike Helmi, Silmäoptikot Palmu, Salon Fiin, Popo Shoes ja Café Sali. Idea muotinäytökseen saatiin Rakastunut Raumaan -kehittämishankkeen työryhmässä kuusi vuotta sitten.
Kasvuyrittäjäverkoston järjestämä ohjelma on tarkoitettu yrittäjille, jotka näkevät hyödylliseksi listautua First North -markkinapaikalle Nasdaq Helsinkiin. Listautumisen avulla voidaan luoda yrityksen osakkeelle likviditeetti ja markkina-arvo.
– Käynnistämme vuoden mittaisen valmennusohjelman. Sen avulla pk-yritykset voivat nostaa valmiuksiaan 365 päivässä siten, että ne olisivat valmiimpia listautumaan Nasdaq First North -markkinapaikalle, Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai kertoo.
Brändi tunnetummaksi
Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja Petri Roininen kertoo, että listautumisesta voi olla hyötyä pk-yritykselle esimerkiksi siinä, että brändi tulee tunnetummaksi ja luotettavuus vahvistuu. Se helpottaa myös omistajanvaihdosta.
– Myös kasvun, investointien, yritysostojen, t & k -toiminnan ja yritysjärjestelyiden rahoitus on helpompaa listautuneelle yritykselle.
Suomessa First North -markkinapaikalla on nyt 25 yhtiötä.
– Se voi olla myös välietappi kohti pörssilistaa. Ihan varmasti Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä löytyy listautumiskelpoisia. Jos promille niistä listautuisi, se tarkoittaisi 115:ä yritystä, Roininen huomauttaa.
Valmennusohjelmaan voi hakea 15. marraskuuta asti. Ohjelmaan valitaan 20–30 yritystä ja se alkaa tilaisuudella 15. tammikuuta 2019. Valmennus koostuu seitsemästä ohjelmapäivästä vuoden 2019 aikana. Ohjelman pääyhteistyökumppani on Finnvera.
Nasdaq Helsingissä, jota kutsutaan Helsingin Pörssiksi, on kaksi erilaista markkinapaikkaa: suuremmille yrityksille tarkoitettu niin kutsuttu pörssilista ja First North -markkinapaikka. Eräitä viime aikojen FN-listautujia ovat olleet IT-kauppa Verkkokauppa.com, kuljetusliike Ahola Transport, taloushallinnon sovelluksia tarjoava Heeros, lakiasiantoimisto Fondia ja peliyhtiö Remedy.
Paneelikeskusteluun osallistunut Myynninmaailman varatoimitusjohtaja Ville Orrenmaa korosti avoimuutta.
– Uskon vision kautta johtamiseen. Y-sukupolvi haluaa, että työllä on merkitys. Tärkeitä ovat myös luottamus ja avoimuus. Johtaja luo itsestään helposti mystisen, jääräpäisen hahmon, mutta se ei toimi enää, korosti Orrenmaa, joka valittiin viime vuonna vuoden eteläpohjalaiseksi johtajaksi.
Tämän vuoden eteläpohjalaiseksi johtajaksi kukitettiin foorumissa Seinäjoen ammattikorkeakoulun yksikön johtaja Leena Perämäki. Kunniamaininnalla palkittiin toimitusjohtaja Olli Tarkkanen Etelä-Pohjanmaan Osuuspankista ja toimitusjohtaja Marko Orpana Rauhala Yhtiöistä.
Y-sukupolven työelämästä väitöskirjan tehnyt Susanna Kultalahti toi esiin uudenlaiset odotukset esimiestä kohtaan.
– Y-sukupolvi näkee esimiehen personal trainerina, joka kartoittaa mihin mennä, seuraa, että ollaan oikealla tiellä ja tekee korjaavia liikkeitä tarvittaessa. Tällainen esimies antaa palautetta ja auttaa paitsi nykyisessä työssä, myös koko työuralla, Kultalahti kuvasi.
Väitöskirjatutkimuksen mukaan y-sukupolvelaiset arvostavat sosiaalisia suhteita työpaikalla, ja he haluavat työyhteisön, jossa saa olla oma itsensä.
Image may be NSFW. Clik here to view.
Kädet savessa kaikkien keskellä
Kauhajoen kaupunginjohtaja Linda Leinonen korosti uuden ajan johtajuutta, jossa pomo ei asetu muiden yläpuolella.
– Itselleni tärkeätä ja ominaista on, että en aseta itseäni muiden yläpuolelle enkä edes eteen, vaan keskelle. On tärkeätä olla mukana kädet savessa, tuntea paloa ja uskoa organisaatioon, jota on johtamassa. Keskellä oppii tuntemaan porukan ja oppii tietämään, mikä motivoi ketäkin.
Image may be NSFW. Clik here to view.
Voimakkaasti kansainvälistyvän ja kasvavan HappyOrNot-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Heikki Väänänen toi esiiin rehellisyyden merkityksen.
– Yrityksen perustana ovat avoimuus ja sadan prosentin rehellisyys. Arvoina ovat myös lojaalisuus ja arvostus yritystä ja ihmisiä kohtaan, Väänänen kertoi.
Paneelikeskustelussa johtajuutta pohti myös Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn. Hän korosti hyvän johtajuuden olevan tehokkuutta.
– Johtajuus on nopeuslaji, siinä ei ole aikaa tussarointiin. On rohjettava päättää asiat, jotka ovat pöydällä. Työnteon pitäisi olla selkeätä eikä henkilöstöä saa kuormittaa liian monella asialla yhtä aikaa.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mielestä hyvän johtajuuden ensimmäinen kulmakivi on kuunnella itseään.
– Itsensä kuuntelemiseen pitää jokaisen löytää oma tapansa. Joku haluaa mennä lenkille, joku metsään, joku haluaa saunoa.
Pentikäisen mukaan itsetuntemuksesta syntyy itseluottamus, joka on pohja myös ihmisten väliselle luottamukselle ja organisaatioon kohdistuvaan luottamukseen.
Juha Gröhnin mukaan hyvä johtaja tarvitsee intohimoa ja paloa työhön.
– Joskus palo on kieroutunuttakin, että takertuu liikaakin työasioihin. Pyrin kuitenkin siihen, että en viikonloppuna häiritse muita, viisi päivää pääsääntöisesti riittää.
Onko kaikista johtajiksi?
Paneelikeskustelijat tarttuivat myös Risto Siilasmaan väitteisiin pelolla johtamisesta Nokiassa. Linda Leinosen mukaan sellainen johtamistapa syö organisaation motivaatiota ja tulosta.
– Pelolla johtaminen voi olla myös sitä, että johtaja ei anna itsestään mitään. Tällöin kukaan ei tiedä, mihin ollaan menossa ja tekeekö oikein.
Juha Gröhn puolusti Jorma Ollilan suorituksia johtajana ja muistutti, että kaikki eivät koe johtamistyyliä samalla tavalla.
– Jollekin tiukka johtamistyyli on pelottavaa, toisille ei. Kovaakin sanomista on kestettävä.
– On myös kysyttävä, onko kaikista johtajiksi. Jos joutuu hirveästi teeskentelemään johtajan roolissa ja keräilemään itseään, tilanne on vaikea, Linda Leinonen huomautti.
Hyvän johtamisen foorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Markku Haapasalmi kertoi tapahtuman alkaneen neljä vuotta sitten Rytmikorjaamolla, jossa se järjestettiin tänäkin vuonna.
– Esimiehen tehtävä on saatava ihmiset haluamaan, ei pelkästään suostumaan. Tuloksen teossa on iso ero siinä, haluaako vai pelkästään suostuu, Haapasalmi tiivisti.
Uudeltamaalta loppukilpailuun nousivat talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tarjoavan Accountor-ryhmän Asko Schrey, pellavavaatteita ja tekstiilejä suunnittelevan by Pia´sin Pia Erlund, kuljettajakoulutusyritys CAP-Groupin Pekka Kari sekä lyhyt- ja pitkäaikaisasuntoja vuokraavan Forenomin Johannes Kangas.
Hämeen ja Keski-Suomen aluetta loppukilpailussa edustavat äänieristettyjä tiloja tekevän Frameryn Samu Hällfors sekä IT-konsultointiin erikoistuneen Vincitin Mikko Kuitunen. Länsi-Suomen edustaja on designtuotteiden verkkokauppa Finnish Design Shopin Teemu Kiiski.
Pohjois-Suomesta loppukilpailuun ylsivät lastenvaatteita valmistavan Gugguun Miia Riekki ja Anne Valli sekä SuperPark-sisäaktiviteettipuistojen Juha Tanskanen. Itä-Suomea loppukilpailussa edustaa metalliteollisuusyritys Mantsinen Groupin Mia Mantsinen.
Vuodesta 2003 lähtien Suomessa järjestetty kilpailu etsii vuosittain yrittäjien joukosta kovia kasvajia ja vastuullisen liiketoiminnan rakentajia.
– Upeita menestystarinoita löytyy paitsi eri aloilta myös eri puolilta Suomea, ja tänä vuonna kilpailijat edustivat poikkeuksellisen kattavasti koko Suomea. Ilahduttavaa oli myös naisyrittäjien kasvanut osuus: tämän vuoden 78 ehdokkaasta peräti 16 oli naisyrittäjiä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin, iloitsee kilpailun tuomariston puheenjohtaja, Ensto Groupin hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen.
Valtakunnalliseen loppukilpailuun valitut yritykset ovat kasvattaneet vuotuista liikevaihtoaan tasaisesti, osa jopa nelinumeroisin luvuin. Myös yritysten työllistämisluvut ovat positiivisia. Finalistit ovat vuosittain kasvattaneet myös henkilöstönsä määrää ja näin luoneet uusia työpaikkoja ympäri Suomen.
– Kasvuyrittäjyys on monipuolistunut ja kansainvälistynyt entisestään. Meillä on paljon yrityksiä, jotka tähtäävät suoraan kansainvälisille markkinoille. Ehdokkaissa korostuivat myös nuorten yrittäjien suuri osuus ja eri toimialojen laaja kirjo ympäri Suomen, sanoo EY Entrepreneur of the Year -kilpailun johtaja Juha Hilmola EY:ltä.
– Olemme automatisoineet lähes kaiken mitä voi, yrittäjä Harri Koski sanoo.
Miestä on helppo uskoa, kun kuuntelee hetken hänen tarinaansa Mad Professor Amplificationinin liiketoiminnasta. Yritys myy valmistuttamiaan kitaravahvistimia ja pedaaleja. Vientiä on tällä hetkellä noin 50 maahan.
Koski on itsekin entinen muusikko ja tuntee alansa läpikotaisin. Sen lisäksi hän on armoitettu digitalisaation puolestapuhuja. Ensimmäinen verkkokaupan Koski laittoi pystyyn jo 90-luvulla Custom Sounds -yritykselleen.
– Silloin opin konkreettisesti, mitä etua saa kun on ajoissa. Tilasin Amerikasta kitarapedaaleja, pakkasin ne Suomessa ja lähetin takaisin Amerikkaan, koska kenelläkään muulla ei ollut siihen aikaan verkkokauppaa, monella ei ollut edes verkkosivuja.
Sivuprojektina Koski myi Mad Professor -tuotteita. Hiljalleen myynti kasvoi Custom Soundsia isommaksi liiketoiminnaksi.
"Robotti ei väsy eikä valita"
Kosken yrityksessä on automatisoitu muun muassa varaston- ja asiakkuudenhallinta. Asiakkaan tekemä tilaus siirtyy suoraan laskutusohjelmaan.
– Vain rahti lasketaan manuaalisesti, koska se vaihtelee niin paljon eri alueiden mukaan.
Kaikki sähköpostiliikenne asiakkaalle on niin ikään automatisoitu. Tilauksen jälkeen asiakkaalle lähtee automaattinen kiitosviesti, jonka mukana on 10 prosentin alennuskuponki. Näin yritys pyrkii koukuttamaan asiakkaan tilaamaan uudelleen.
– Jos huomamme, että asiakas käy kaupassa ja luo ostoskorin mutta ei osta, järjestelmä lähettää hänelle viestin, jossa houkutellaan tekemään tilaus loppuun.
Järjestelmä huomaa myös, jos asiakas on käynyt klikkaamassa useampaan kertaan jotakin tuotetta. Tämän jälkeen asiakkaalle lähtee viesti, jossa kerrotaan että kyseistä tuotetta on juuri nyt varastossa.
Jos asiakkaasta ei ole kuulunut mitään 120 päivään, yritykseltä lähtee automaattinen viesti.
– Kerromme että kaipaamme sinua ja annamme alennuskoodin, jolla asiakas houkutellaan takaisin. Robotti on loistava asiakaspalvelija, se ei väsy eikä valita.
Automatisoinnin ansiosta Koskelle jää aikaa palvella asiakkaita nopeasti ja henkilökohtaisesti.
– Moni asiakas kiittelee, että vastaamme niin nopeasti ja perusteellisesti heidän ongelmiinsa. Automation kannattaa antaa tehdä bulkkityö, minkä jälkeen voi keskittyä hyvään henkilökohtaiseen asiakaspalveluun.
Jatkuvaa seurantaa ja testaamista
Kosken mukaan järjestelmän parhaita ominaisuuksia on seuranta.
– Joka päivä tulee seurantaraportti, miten mikäkin ominaisuus toimii. Jos joku asiakas kirjautuu pois postituslistaltamme, muutetaan toimintaamme ja kokeilemme jotain muuta tapaa. Jos näemme, että joku jokin viesti toimii, lisäämme sen käyttöä. Lähetämme koko ajan erityyppisiä posteja asiakkaalle ja hiomme toimintaamme kokemusten perusteella.
Koski huomauttaa, että järjestelmiä ei ole otettu käyttöön vain koska pitäisi.
–Digitaalisaatio ei kannata vain digitalisoinnin takia, vaan sen pitää tuoda jotain ekstraa kuten lisämyyntiä tai ajansäästöä.
Tähän mennessä Kosken yritys on investoinut alustoihin "joitakin kymmeniä tuhansia" euroja. Business Finlandin tuella yritys sai tukea työntekijän palkkaamiseen. Kyseinen työntekijä oli merkittävänä apuna esimerkiksi verkkokaupan toteuttamisessa.
Koski kiittelee myös digitaalista taloushallintoa ja kirjanpitoa.
– Nykyisin voin pyörittää koko yritystä mistä tahansa vaimn älypuhelimella. Toimisto kulkee aina mukana. Aiemmin keräsimme lappuja ja laitoimme ne kirjekuoressa kirjanpitäjälle. Silloin tiesimme missä firman kanssa mentiin kolme kuukauttya sitten. Nykyisin kun kirjanpito on digitaalista, tiedämme missä firman menee kolmen kuukauden kuluttua.
– Tekstiviestejä, WhatsApp-viestejä, puheluita, kaikkea tulee koko ajan kun ihmiset yrittävät tavoittaa. Ei tässä tiedä miten päin olisi, Paananen kertoo.
Paananen teki huhtikuussa Työrauha 2018 -kansalaisaloitteen. Sen tarkoituksena on rajata poliittisia lakkoja.
– Vielä eilen olin sitä mieltä, että ei tästä tule mitään. Nyt tästä voi tullakin jotain.
Torstaina aamupäivällä allekirjoituksia oli noin 4200 kappaletta.
"Politiikalla simputetaan työpaikoilla"
Hypeä ovat nostaneet useat artikkelit valtakunnan suurimmissa medioissa. Tänä iltana Paananen keskustelee asiasta Ylen A-Talk-ohjelmassa yhdessä EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen ja SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan kanssa.
– Kannan huolta yrityksen työhyvinvoinnista ja siitä, että politiikka tuodaan työpaikoille ja sitä kautta aletaan simputtaa ihmisiä. Nyt näyttää siltä, että tämä kampanja voi lähteä kunnolla liikkeelle.
Paananen huomauttaa Ilta-Sanomien haastattelussa, että "monet Helsingin toimistoissa työskentelevät poliittisista lakoista vähät välittävät eivät ymmärrä, mitä moinen lakko tarkoittaa teollisuudessa työyhteisölle."
– Niillä kyylätään, meneekö joku töihin lakosta huolimatta ja annetaan ymmärtää, että ei ehkä kannattaisi, hän toteaa lehdelle.
Omat kiireet etusijalla
Paanasen tavoitteena on saada aloitteelleen 50 000 nimeä, jolloin se voidaan toimittaa eduskunnan käsiteltäväksi.
– Kaksi viikkoa on vielä aikaa. Pidän tavoitetta realistisena. Tavoitteena oli tuoda asia julkiseen keskusteluun, siinä mielessä kansalaisaloite on vain sivujuonne.
Paananen ei ehdi juurikaan hoitamaan asiaa päivisin omien työkiireidensä takia.
– Minulla on 1800 henkilöä johdettavana ja heille kaikille pitäisi saada leipää pöytään. Iltaisin olen käytettävissä tähän asiaan, hän kommentoi.
Peikko Groupilla on toimintaa kaikkiaan 34 maassa.
Tilitoimistoyrittäjä sai kokea kantapään kautta, miten kova riski työntekijän palkkaaminen voi olla pienelle yritykselle.
– Palkkasin henkilön, joka osasi paljon ja jolla oli tietoa jopa enemmöän kuin minulla. Kävi kuitenkin ilmi, että hän ei saanut kovin paljon aikaiseksi, Heli kertoo.
Naisen yrityksessä käytössä oleva työajan seuranta paljasti, että kyseisen työntekijän kellottama työaika oli tuottanut yritykselle kolme euroa tunnissa.
– Emme kellota toimistolla vietettyä aikaa vaan sitä, paljonko teemme työtä asiakkaalle. Kolme euroa on todella vähän, varsinkin suhteutettuna palkkaan. Seuranta on helppoa, koska tiedämme tarkasti, mitä asiakkaille tehdystä työstä laskutetaan.
"Työntekijä myönsi itsekin ongelman"
Helin oli pakko tehdä asialle jotain.
– Puhuin kyseisen työntekijän kanssa siitä, mitä pitäisi tehdä ja miksi työt eivät etene. Hän myönsi itsekin noteeranneensa asian.
Yrittäjä tarjoutui luopumaan omasta työhuoneesta ja luovuttamaan sen työntekijän käyttöön, jotta tämä saisi työskennellä rauhassa ja keskittyä työhönsä paremmin kuin omalla avokonttorityöpisteellään. Sekään ei auttanut.
– Mietin, että jos joudun jatkamaan näin, vaihtoehtona voi olla se että yritykseni on pian konkurssissa. Kyse on sen verran merkittävästä asiasta pienessä yrityksessä, jos maksan palkkaa ihmiselle joka ei tuota mitään. En kuitenkaan olisi voinut hakea yritystä konkurssiin, koska omakotitaloni on yrityslainan vakuutena.
Samaan aikaan yritys menetti ison asiakkaan. Sen jälkeen Heli päätti irtisanoa työntekijän tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
– Jonkin ajan päästä olisin tarvinnut ihmistä töihin. Minulla oli takaisinottovelvollisuus, mutta en tietenkään voinut ottaa samaa henkilöä takaisin, koska tilanne olisi ollut pian sama kuin ennen irtisanomista. Löysin vuokratyöntekijän ja sain sitä kautta työt järjestettyä.
"Yritän olla palkkaamatta ketään"
Heli on seurannut viimeaikaista irtisanomiskeskustelua tarkalla korvalla.
– Olen ehdottomasti hallituksen esityksen kannalla. Oman kokemukseni jälkeen olen etsinyt pääasiassa vain toiminimellä töitä tekeviä työntekijöitä. Yritän olla palkkaamatta ketään.
– Eihän tässä ole mitään järkeä. Ensin teen kahden ihmisen työt, jotta saan niin paljon laskutusta, että pystyn palkkaamaan työntekijän. Jos työntekijä ei saa mitään aikaiseksi, teen taas kahden ihmisen työt, jotta pystyn maksamaan hänen palkkansa.
Hän korostaa, ettei palkkaisi koskaan työntekijää kevyin perustein.
– En tietenkään palkkaa ketään voidakseni irtisanoa hänet. Minut on irtisanottu kolme kertaa. Tämä kerta tuntui paljon pahemmalta kuin ne kolme kertaa yhteensä. Ei kukaan huvikseen irtisano ketään.
Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.
Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.
Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.
Nyt julkaistava lista sisältää 5.10.-11.10. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 77 yritystä.
Uuden OnePlus-puhelimen Julkistustilaisuuden sisällöstä ei tiedetä vielä kaikkea, mutta luotettavina pidetyt lähteet ovat paljastaneet tietoja tulevasta puhelimesta. Se tiedetään, että uutuusmallin myynti alkaa Suomessa 6. marraskuuta. Kuvassa edellinen versio OnePlus 6.
Uutuus käyttää uusinta Android 9.0 Pie -käyttöjärjestelmäversiota ja nopeaa Snapdragon-prosessoria. Akun koko on älypuhelimissa varsin normaali eli 3700 milliampeerituntia. Näytön koko on vahvistamattomien tietojen mukaan 6,41 tuumaa.
OnePlus kertoi on paljastanut jo hyvissä ajoin, ettei 6T:ssä ole enää lainkaan kuulokeliitäntää. Tämä jakanee mielipiteet, sillä moni käyttää edelleen kuulokkeita ilman erillistä adapteria. Jatkossa kuulokkeet liitetään USB-C-liitäntään.
Täysin uutta on näyttöön integroitu sormenjälkilukija, jolle OnePlus on antanut enemmän arvoa kuin kuulokeliitännälle.
OnePlus on paljastanut etukäteen myös se, ettei uutuus ole IP-luokiteltu. Näin ollen puhelin kestää pikaisen pudotuksen veteen mutta ei ole täysin vesitiivis.
Monista kilpailijoista poiketen OnePlus 6T ei tue langatonta latausta.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi torstaina, että hallitus antaa eduskunnalle tiedonannon työllisyyspolitiikasta irtisanomislain aiheuttaman kiistan vuoksi.
Sipilän mukaan eduskunnan on määrä äänestää hallituksen luottamuksesta keskiviikkona. Pääministeri kuvailee hallituksen tiedonantoa poikkeukselliseksi keinoksi, mutta sitä on hänen mukaansa käytetty aiemminkin vastaavissa tilanteissa.
Pentikäinen muistuttaa, että hallituksen uudistusten tarkoitus on luoda uutta työtä.
– Meidän on nostettava työllisyysastetta, jotta pystymme huolehtimaan kaikista Suomessa asuvista ja kehittämään suomalaista yhteiskuntaa, sen osaamista ja turvallisuutta.
Hän korostaa, että toimenpiteet ovat kaikkien tärkeimpiä työttömille.
– Työttömyys on pitkittyessään tragedia, jolla on taipumus periytyä sukupolvelta toiselle. Me tarvitsemme vielä paljon lisätoimia työllisyyden vahvistamiseksi.
Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan tiedonanto ja luottamusäänestys kohdistuvat hallituksen yleiseen työllisyyspolitiikkaan, jonka osa irtisanomislaki on.
– Ei voi olla niin, että ulkoparlamentaariset voimat sanelevat politiikkaamme, Lindström sanoi Helsingin Sanomien mukaan tiedotustilaisuudessa ja viittasi ay-liikkeen painostukseen.
Pentikäinen sanoo luottavansa ay-liikkeen vastuuseen työllisyyspolitiikassa.
– Uskon, että vastuullinen ay-liike kunnioittaa eduskunnan enemmistön tahtoa. Jos ei kunnioita, on vakavan keskustelun paikka, Pentikäinen arvioi.
Lakiesitys sakon muuntorangaistuksesta oli hallituksen käsittelyssä torstaina ja se menee seuraavaksi eduskunnan vahvistettavaksi.
Jos lakimuutos menee läpi eduskunnan äänestyksessä, sen jälkeen seitsemän kertaa vuoden sisällä samankaltaiseen rikokseen syyllistyvät voivat joutua vankilaan. Näin käy jos sakot jäävät maksamatta.
Yleisiä näpistyksiä ovat oluen ja polttoaineiden varastamiset.
Bensavarkaita lähes päivittäin näkevä Teboil-yrittäjä Raakel Hynninen toteaa, että lakimuutos on ehdottoman tärkeä, koska aina kun tekee rikoksen siitä täytyy saada rangaistus. Hynninen toivoo lakimuutoksen menevän läpi eduskunnassa. – Sakon muuntorangaistus on hyvä meidän yrittäjien kannalta. Toivottavasti lakimuutos tulee voimaan mahdollisimman pian, Hynninen sanoo.
Oikeusministeriön torstaisen tiedotteen mukaan uudistusten voimaantulo edellyttää poliisin ja oikeushallinnon tietojärjestelmiin muutoksia, joiden arvioidaan valmistuvan viimeistään vuonna 2021.
Yrittäjälle sakot bensavarkaan vuoksi
Huoltoasemayrittäjä Raakel Hynninen on ollut viime päivinä otsikoissa. Hän sai 4400 euron sakot, koska julkaisi bensavarkaan kuvan hyvinkääläisen huoltoasemansa Teboil Kehäkujan Facebook-sivuilla.
Sakkojen lisäksi Hynninen joutuu maksamaan 1 500 euroa vahingonkorvausta varkaalle sekä 2 400 euroa hänen oikeudenkäyntikulujaan. – Olen tyrmistynyt ja pettynyt tuomioon, se on oikeustajun vastainen. Minusta tehtiin se rikollinen, Raakel Hynninen toteaa. Hän aikoo valittaa tuomiosta.
Hyvinkään käräjäoikeuden mukaan Hynninen syyllistyi yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen.
Kyseinen bensan sarjanäpistäjä on syyllistynyt bensan näpistämiseen lukuisia kertoja, Hyvinkään Teboilin lisäksi pelkästään Hyvinkään ABC:lla tammi-helmikuussa 2017 kuusi kertaa Iltalehden tietojen mukaan.
Näpistys voi kuulostaa pieneltä, tikkarin varastamiseen verrattavalta rikokselta. Harva kansalainen tietää, että näpistyksen yläraja on 500 euroa. Sitä suuremmissa summissa puhutaan varkauksista.
Aikaa ja rahaa menee
Raakel Hynninen näkee huoltoasemillaan Hyvinkäällä ja Vantaalla bensavarkaita monta kertaa viikossa. Joskus heitä saattaa olla useita päivässä.
– Jos varas tankkaa täyden tankillisen, on rahallinen tappio helposti 60–70 euroa. Sen lisäksi minulta menee viikottain tunteja työaikaa, kun katson valvontakameroiden kuvia ja täytän sähköisiä rikosilmoituksia, Hynninen harmittelee.
25 vuoden ajan huoltoasemayrittäjänä toiminutta Raakel Hynnistä harmittaa myös se, että Suomessa on jouduttu muuttamaan paljon huoltoasemia pelkästään automaatilla toimiviksi.
– Iäkkäille ihmisille automaatin käyttö voi olla hankalaa – ja me myös haluamme palvella polttoainetta ostavia asiakkaita, Hynninen toteaa.
Raakel Hynnisen Teboililla on edelleen tavallisiakin mittareita, mutta hekin ovat joutuneet välillä sulkemaan mittareita iltaisin.
Suomen Yrittäjät vetosi oikeusministeriin
Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto toimittivat joulukuussa 2017 oikeusministeri Antti Häkkäselle vetoomuksen, jotta sakon muuntorangaistus palautettaisiin takaisin rikoslakiin. Myymälävarkaudet ja näpistykset aiheuttavat kaupan toimialalle yli 500 miljoonan euron kustannukset vuosittain.
”Suurten kustannusten lisäksi myös henkilökunnan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että Suomessa on tahtotilaa puuttua myymälävarkauksiin ja näpistyksiin tiukentamalla voimassa olevaa lainsäädäntöä” todetaan Suomen Yrittäjien lakiesityksestä jättämässä lausunnossa.
Kansallisessa yritysuhritutkimuksessa on selvitetty kaupan alan yrityksiin ja niiden työntekijöihin kohdistuvaa rikollisuutta sekä rikollisuuden aiheuttamia haittoja.
Tulosten mukaan kaikista kauppaan kohdistuneista rikoksista selvästi yleisin oli asiakkaan tekemä varkaus, jonka olivat kokeneet yli puolet kaupoista vuoden sisällä. Myymälävarkaista joka neljäs oli teon aikana päihteiden vaikutuksen alaisena.
– Näpistys- ja varkauskeskustelussa on sakon muuntorangaistuksen lisäksi tärkeää keskustella kauppojen turvallisuudesta sen työntekijöille ja asiakkaille, painottaa lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä.
Työntekijään kohdistunut väkivalta ja uhkailu oli asiakkaiden tekemien varkauksien jälkeen toiseksi yleisin yritysuhritutkimuksessa kartoitettu rikostyyppi kaupan toimipaikoissa.
– Rikollisen käytöksen ja häiriökäyttäytymisen kierrettä voitaisiin ehkäistä, jos sakon muuntorangaistuksen aikana tekijät ohjattaisiin tarvittavien päihde- ja sosiaalipalveluiden piiriin, Toivonen sanoo.
Viimeisin tutkimus on vuodelta 2010. Uusi yritysuhritutkimus julkaistaan ensi vuoden alkupuolella.
Suomen Yrittäjien tapahtumakoordinaattori Anne Eronen uskoo hyvin monipuolisen ja kiinnostavan ohjelman innostaneen osallistujia. Pääpuhujina ovat Ponder Nobs Oy:n yrittäjä Petri Rajaniemi, Meyer Turku Oy:n toimitusjohtaja Jan Meyer ja Suomen jääkiekkojoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen.
– Myös paneelikeskusteluissa on ajankohtaiset aiheet ja mielenkiintoiset keskustelijat, Eronen hehkuttaa.
Paneelikeskustelujen aiheena on mm. kansainvälistyminen, josta keskustelevat Supercellin viestintäjohtaja Linda Åström, Jungle Juice Barin toimitusjohtaja Noora Fagerström, Nordic Business Forumin perustaja Hans-Peter Siefen ja The other danish guyn perustaja Tommi Lähde.
Johtajuutta ja itsensä johtamista pohtivat paneelissa uinnin maailmanmestari Hanna-Maria Seppälä, Suomen eSports-maajoukkueen valmentaja Otto Takala ja Elisan myyntijohtaja Mika Railosalo.
Alustataloudesta, tulevaisuuden työelämästä ja yrittäjyyden murroksesta puolestaan keskustelevat Uberin Pohjoismaiden johtaja Joel Järvinen, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon toimitusjohtaja Satu Huber, taksiliiton puheenjohtaja Kai Andersson ja Industryhackin perustaja ja toimitusjohtaja Peri Vilén.
Valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestetään Turun Messukeskuksessa perjantaina ja lauantaina 19.–20. lokakuuta. Paikkoja lauantai-illan juhlagaalaan voi tiedustella sähköpostitse osoitteesta .
Service Design Global Conferencen tuomaristo vallitsi Hellonin viime vuoden parhaimmaksi kansainväliseksi palvelumuotoilutyöksi torstaina Dublinissa. Palkittu työ paransi parkkipaikalle saapumista, ostoskärryllä liikkumista, lapsiperheille suunnattua stressitöntä kassapistettä ja huomioi yleisesti lasten ja vanhempien viihtyvyyden koko kaupassa käynnin ajan.
Asiakasyritys Musgrave on laskenut saavuttavansa lähes viiden miljoonan euron vuosittaisen kasvun palvelumuotoilun ansiosta. Voittohanke vakuutti tuomarit sekä innovatiivisuudellaan että kaupallisilla huipputuloksillaan.
Hellon Lontoon studion johtava palvelumuotoilija Lotta Julkunen korostaa, että arkisten askareiden jouhevampi onnistuminen riippuu useasti palvelumuotoilusta.
– Muotoilijoina meidän tehtävämme on ymmärtää, mistä asiakaskokemus muodostuu, millaisia odotuksia ja tarpeita erilaisilla kohderyhmillä on ja miten näistä löydöksistä luodaan kestävää liiketoimintaa ja erottuvuutta markkinoilla, sanoo Julkunen.
Palvelumuotoilu Hellon perustettiin Helsingissä vuonna 2009 ja vuodesta 2015 lähtien sillä on ollut oma studionsa myös Lontoossa. Palvelumuotoilualan kansainvälisen kattojärjestön Service Design Networkin jo kolme kertaa parhaasta työstä palkitsema Hellon on noussut yhdeksän toimintavuotensa aikana alansa kaikkien aikojen palkituimmaksi toimijaksi maailmassa.
– Suomi on 1930-luvulta lähtien tullut tunnetuksi arvostettuna muotoilumaana arkkitehtuurin ja käyttöesineiden ansiosta. On hienoa nähdä, että suomalainen palvelumuotoiluosaaminen jatkaa tätä perintöä. Kolmas kansainvälinen voitto osoittaa, että suomalainen funkkis toimii käyttökokemuksena, vakuuttaa Hellon Lontoon toimitusjohtaja Timo Pätiälä.
Hellonin asiakkaita ovat globaalit yritykset kuten Volkswagen, Boots, Yara, Tesco sekä nyt palkittu Musgrave. Hellon on valittu myös maailman toiseksi suurimman teleoperaattori Vodafonen palvelumuotoilukumppaniksi. Aiemmat Service Design Networkin palkitsemat kultamitalityöt ovat tulleet Suomeen Finavialle ja Yhteistyöapteekeille.
– Tämä on tärkeä ja ajankohtainen aloite. Viime päivät osoittavat, että se on erityisen tärkeä yrittäjien ja yritysten kannalta. Siksi kannustan allekirjoittamaan ja kertomaan siitä myös muille.
Peikko Groupin toimitusjohtaja Topi Paananen teki huhtikuussa Työrauha 2018 -kansalaisaloitteen. Sen tarkoituksena on rajata poliittisia lakkoja.
Tavoitteena on saada aloitteelle 50 000 nimeä, jolloin se voidaan toimittaa eduskunnan käsiteltäväksi. Aikaa allekirjoittaa on 25. lokakuuta saakka.
– Allekirjoituksia on tullut hyvin viime päivinä. Toivottavasti aika riittää siihen, että vaadittava raja ylittyy. Matkaa on vielä paljon, Pentikäinen sanoo.
Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen pitää tärkeänä, että kaikki yrittäjät allekirjoittaisivat työrauha-aloitteen. Hänen mukaansa lakoista aiheutuvat kustannukset tulisi kohdistaa poliittisiin toimijoihin eikä syyttömiin osapuoliin, yrittäjiin.
– Tarvitsemme Suomeen kirjaimellisesti työrauhan. Yrittäjillä on oikeus vaatia rajaamaan poliittiset lakot pienempiin mittakaavoihin niin etteivät ne häiritse työntekoa. Tämän hetken asetelma on täysin epäoikeudenmukainen, Laaksonen huomauttaa.
