Suomalaisten pk-yrittäjien verkkokauppojen myynti lisääntyi moninkertaisesti sekä viime viikon perjantaina että koko viikon aikana. Tämä selviää verkkokauppojen automaatioita tarjoavan Flashnoden tilastoista.

Flashnoden mukaan verkkokauppatilauksia tehtiin Black Fridayn aikana yli kolme kertaa normaalia enemmän. Vertauslukuna käytettiin neljän aiemman perjantain keskimääräistä myyntiä.

Yhdysvalloista Suomeen rantautunut Black Friday oli tänä vuonna viime vuotta selvästi suurempi kulutusjuhla Suomessa. Siinä missä myynti viime vuonna yli kaksinkertaistui perjantaina, tänä vuonna kasvu oli 229 prosenttia.

– Black Friday on vahvasti tarjousvetoinen ilmiö, ja se toimii toisaalta ostamisen vauhdittajana ja samalla ajaa monien tuotteiden kohdalla ostokäyttäytymistä verkon suuntaan, Flashnoden toimitusjohtaja LennuKeinänen sanoo.

Isompi kasvu kuin viime vuonna

Koko Black Friday -viikon myyntiluvut kasvoivat 103 prosenttia, kun myyntiä verrataan kuukauden takaiseen viikkoon.

– Merkittävä osa kauppiaista osaa hyödyntää Black Fridayn omassa tekemisessään. Tarjouskampanjointi on kuitenkin aina katteesta tinkimistä. Katepuolta ja yksikkökustannuksia pystyy onneksi hinnan lisäksi hallitsemaan esimerkiksi automatisoimalla käytössä olevien järjestelmien välistä tiedonsiirtoa. Moni kauppias on varmasti tyytyväinen hurjaan tilausten määrään, mutta tuskailee nyt ainakin alkuviikon niiden käsittelyn kanssa, Keinänen jatkaa.

Black Friday -kasvuluvut on laskettu verkkokauppatilauksista, joita Flashnode on siirtänyt asiakkaidensa puolesta esimerkiksi verkkokaupasta taloushallinnon ohjelmistoihin.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Palkat 1.1.2019
– tulorekisteriin ilmoitetaan tiedot palkoista ja ansiotuloista

Etuudet 1.1.2020
– myös eläke- ja etuustiedot ilmoitetaan

Tietojen ilmoittaminen:

– Tekninen rajapinta. Palkkahallinnon järjestelmästä voidaan rakentaa tekninen rajapinta tulorekisteriin. Teknisen rajapinnan käyttöä varten tarvitaan varmenne, joka annetaan yritykselle tai sen puolesta asioivalle tilitoimistolle tai muulle kumppanille.

– Sähköinen asiointipalvelu. Tietoja voi toimittaa kahdella tavalla: lataamalla tiedostoja tai syöttämällä yksittäisen ilmoituksen tiedot verkkolomakkeella. Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

– Ilmoittamiseen voi käyttää myös verottajan Palkka.fi-palvelua, joka on pientyönantajille tarkoitettu maksuton palkanlaskennan ja viranomaisilmoitusten palvelu.

– Paperilomakkeella vain erityisestä syystä.

– Tiedot ilmoitetaan maksukohtaisesti.

– Ilmoittamisaika on maksupäivä + 5 päivää.

Yksi iso muutos on, että eri tulolajit eritellään viranomaisille eli tulorekisteriin hyvinkin tarkasti. Tulorekisteriin pitää ilmoittaa esimerkiksi palkalliset ja palkattomat poissaolot.

Profitcountin kirjanpitäjä Annukka Miikki laskee, että jatkossa tulot eritellään liki 40:een eri lajiin. 

– Ja näistä pitäisi saada asiakkaalta tarvittavat tiedot jokaisen palkanmaksun yhteydessä, hän huomauttaa.

Tilitoimistoyrittäjä Markus Seppänen neuvookin yrittäjiä keskustelemaan tulorekisteristä etukäteen paitsi palkanlaskijoiden myös kaikkien työntekijöiden kanssa.

– Muutokset onnistuvat paremmin, kun jokainen ymmärtää hyödyt ja miksi muutokset tehdään.

Tietoja käyttävät 1.1.2019: 

– Verohallinto
– Kela
– työttömyysvakuutusrahasto (TVR)
– työeläkelaitokset ja ETK

Vuonna 2020 mukaan mm. TEMin hallinnonala, Tilastokeskus, Koulutusrahasto, vahinkovakuuttajat, työttömyyskassat ja työsuojeluviranomainen.
Viranomaiset ja muut tiedon käyttäjät saavat tulorekisteristä vain sen tiedon, mihin he ovat oikeutettuja ja mitä he tarvitsevat toiminnassaan. 

Mitä hyötyä?

– Tulorekisteri korvaa nykyisin mm. verohallinnolle, työeläkelaitoksille ja työttömyysvakuutusrahastolle toimitettavia vuosi-ilmoituksia. 
– Rekisteri korvaa myös työnantajilta ja tulonsaajilta pyydettyjä palkkaselvityksiä ja -todistuksia.
– Viranomaisasiointi nopeutuu. Esimerkiksi etuuspäätökset perustuvat ajantasaisempaan tietoon. Paperiset palkkalaskelmat erilaisten hakemusten liitteenä voidaan unohtaa.

Yrittäjä

– Ilmoita itsellesi maksamat palkat, jos yrityksesi on oy, ay tai ky.
–Jos olet yksityinen elinkeinonharjoittaja eli sinulla on toiminimi, et voi nostaa palkkaa yrityksestäsi. Voit tehdä yrityksestäsi yksityisnostoja, niitä ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Työnantaja

– Ilmoita työntekijöiden palkat, palkkiot, luontoisedut ja kustannusten korvaukset.
– Tiedot on ilmoitettava jokaisen palkanmaksun jälkeen.
– Tiedot on ilmoitettava viiden kalenteripäivän kuluessa maksutapahtumasta. 
– Tulorekisteriin on ilmoitettava kaikki maksetut korvaukset, euromääräistä alarajaa ei ole.

Usein kysyttyä:

Mihin valtuuksia tarvitaan?
Valtuuksia tarvitaan tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa, kun henkilö tai yritys haluaa valtuuttaa toisen henkilön tai yrityksen asioimaan tulorekisterissä puolestaan.

Millä tulolajilla ilmoitetaan työntekijälle maksettava korvaus oman puhelimen käytöstä?
Puhelimen käytöstä maksettu korvaus ilmoitetaan tulolajilla 353 (Veronalainen kustannusten korvaus).

Voiko palkkaennakkoa maksaa enää vuodenvaihteen jälkeen?
Voi maksaa. Myös palkkaennakko on ilmoitettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä sen maksupäivästä. Palkkaennakko vähennetään bruttopalkasta varsinaisena palkanmaksupäivänä. Tulorekisteriin jo ilmoitettua palkkaennakkoa ei saa ilmoittaa uudelleen varsinaisena palkanmaksupäivänä.

Milloin luontoisedut pitää ilmoittaa tulorekisteriin? 
Luontoisedut ilmoitetaan tulorekisteriin silloin, kun ne on annettu palkansaajan käyttöön. Jos palkansaajalle ei ole samalla maksettu rahapalkkaa, luontoisedun tiedot ilmoitetaan kuukausittain. Esimerkiksi tammikuun luontoisetu on ilmoitettava viimeistään 5. helmikuuta.

Kaikki ovat kesälomalla, miten tiedot voi ilmoittaa?
Tiedot voi toimittaa tulorekisteriin myös ennen suorituksen maksupäivää, esimerkiksi suoraan palkka-ajosta. Tiedot voi ilmoittaa aikaisintaan 45 päivää ennen maksupäivää.

Hae varmenne 14.12. mennessä

Tulorekisterin varmenne on nyt haettavissa, mutta kaikkien tulorekisterin käyttäjien ei välttämättä tarvitse hakea sitä. Varmenne on haettava vain siinä tapauksessa, jos yrityksellä on käytössään palkkahallintojärjestelmä, josta on rakennettu sähköinen yhteys eli tekninen rajapinta tulorekisteriin.

Yrityksen on ensin selvitettävä palkkahallintojärjestelmän toimittajalta, miten ilmoittaminen tulorekisteriin on järjestelmästä hoidettu. Tämän jälkeen tarvittaessa haetaan varmennetta. 

Varmennehakemuksen teknisen rajapinnan käyttöönottamiseksi voi tehdä 1.11.-14.12. arkisin klo 9-15 tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa.
 

Tarkempaa tietoa löytyy Verohallinnon tulorekisteri-sivuilta.

Lue lisää tulorekisteristä myös Yrittäjäsanomista 6/2018.

toimitus (at) yrittajat.fi

Useampi automaatio- ja sähkövoimatekniikkaan keskittyvän ABB-konsernin suomalaisista yritysasiakkaista on saanut viime aikoina sähköpostia, jossa edellytetään hyvin yksipuolisesti maksuaikojen pidentämistä 90 päivään.

Asia on herättänyt yrittäjissä epätietoisuutta. 

– Yrittäjä lähestyi meitä (Suomen Yrittäjiä) ja kysyi, miten asiaan pitäisi suhtautua. Neuvoin, että tällaiseen ei tarvitse suostua, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

ABB perustelee muutosta kirjeessään maksuehtojen "standardisoinnilla". Yritys on jo muuttanut suuren osan toimittajiensa maksuehdoista.

ABB:n yrityksille lähettämän kirjeen mukaan yritys soveltaa jatkossa laskujen maksuehtoa siten, että lasku odottaa järjestelmässä kyseisen kuukauden viimeistä päivää ja sen jälkeen sille lasketaan 90 päivän maksuehto. Näin ollen maksuaika voi ylittää selvästi 90 päivän rajan. Jatkossa ABB:n järjestelmä kerää kaikki kyseisen kuukauden laskut ja maksaa ne kerrallaan samana päivänä. Kirje antaa ymmärtää, ettei neuvotteluvaraa ole:

"Valitettavasti se on sellainen asia mihin me emme voi vaikuttaa ja meidän on pakko elää sen kanssa, siksi meille olisi syytä päivittää sopimusta uusien maksuehtojen osalta."

– Lain mukaan yli 30 päivän maksuajan muutos edellyttää sopimista osapuolten kesken. Jos toinen osapuoli kieltäytyy,  maksuehtoa ei voi muuttaa. Tässä tapauksessa moni yrittäjä joutuu pohtimaan, joutuuko tekemään muutoksen pakon edessä. Saatetaan pelätä, että toinen osapuoli irtisanoo sopimussuhteen. Riskinä on, että yritys menettää ison asiakkaan ja hyvän yhteistyökumppanin, Toivonen jatkaa.

"Pieni yritys toimii pankkina isommalle"

Tuoreimman Yrittäjägallupin mukaan yksinyrittäjistä 7 prosenttia soveltaa 61-90 päivän maksuehtoa. Yli 90 päivän ehtoa soveltaa vain 4 prosenttia vastaajista. Yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä 61-90 päivän maksuehtoa käyttää 20 prosenttia ja yli 90 päivän maksuaikaa 6 prosenttia.

– Suomen Yrittäjät lähtee siitä, että yritysten välinen maksuaika on tavallisesti enintään 30 päivää, kaikki muut ajat ovat poikkeuksellisia, ellei pitemmän maksuajan taustalla ole esimerkiksi toimialan yleinen käytäntö. Pitemmät maksuajat ovat hyväksyttäviä esimerkiksi sesonkikauppaan liittyvissä sopimuksissa. Pidämme ABB:n toimintaa kyseenalaisena, koska se on sanelemassa maksuehdot yksipuolisesti. Toiselta osapuolelta ei aidosti kysytä, sopiiko muutos vai ei. Toivosen mukaan 90 päivän maksuaika voi aiheuttaa taloudellisia vahinkoja pienelle yritykselle.

– Käytännössä pieni yritys toimii pankkina isolle yritykselle. Se joutuu odottamaan omia saataviaan, vaikka maksaa itse enimmäkseen 30 päivän maksuajan mukaisesti. Vahingot voivat olla merkittäviä pienelle yritykselle.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Järvelin on itse Helsingin Yrittäjien HYMY - Hyvinvoiva yksin- ja mikroyrittäjä -hankkeen ohjausryhmän jäsen.

Yksinyrittäjyys on yksi Suomen Yrittäjien painopistealueista, onhan jo yli puolet suomalaisista yrittäjistä yksinyrittäjiä. SY:n sivuilla on tietopankki yksinyrittäjille. Suomen

Yrittäjissä aloitti yksinyrittäjien verkosto vuoden 2018 alussa ja aluejärjestöissä on toimintaa yksinyrittäjille.

Heli Järvelin on ollut yrittäjänä yli kymmenen vuoden ajan, ensin Kanadassa ja sitten Suomessa mentaalivalmentajana vuodesta 2010 alkaen. Järvelinin yritys WorkWise tekee muun muassa työyhteisövalmennuksia ja järjestää verkkokursseja mielen valmentamisesta ja menestymisestä.

– Suomessa ei työpaikoilla puhuta tarpeeksi ihmisten vahvuuksista, ei ehkä kehdata puhua, ainakaan omista vahvuuksista. Valmennuksissani on lupa puhua vahvuuksista ja onnistumisista. Olen nähnyt kuinka ihmiset voimaantuvat siitä ja energiataso nousee, Heli Järvelin kuvailee.

– Kenelle tahansa on tärkeää nähdä itsessään se hyvä mitä on – ja opetella kertomaan itsestään hyvää, Heli Järvelin kannustaa.

Yksinyrittäjä johtaa itse itseään

Valmennuksissaan hän on kohdannut ihmisiä, jotka haaveilevat yrittäjyydestä:

– Miten voisi valmistaa ihmisiä siihen, mitä se yksinyrittäminen on, Järvelin naurahtaa.

– Palkkatyössä olevat saattavat valittaa, että on paljon palavereita. Kun ryhtyy yrittäjäksi, voi alkaa ikävöidä palavereita ja työyhteisöä. Yksinyrittäjälle kukaan ei varaa palavereita, vaan hänen täytyy johtaa itse itseään, Järvelin toteaa.

– Yksinyrittäjille kaikki paikat ja tilaisuudet missä on vertaistukea, ovat tosi tärkeitä. Niissä saa tukea ja neuvoja toisilta yrittäjiltä, jotka ovat samantyyppisissä tilanteissa, Heli Järvelin sanoo.

Hän kannustaa yksinyrittäjiä menemään ainakin välillä yhteisiin työtiloihin. Niin hän tekee itsekin, vaikka hänellä on viihtyisä kotitoimisto.

Yhteisiä työtiloja on ainakin suurissa kaupungeissa, nykyään myös monissa pienehköissä kunnissakin.

– Tykkään ja virkistyn puheensorinasta, kun ympärillä on ihmisiä, jotka tekevät töitä, Heli Järvelin kertoo.

Yksinyrittäjien sivusto löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi/yrittajat/yksinyrittajat

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. 

Alkuviikon aikana on ehdity perustaa jo 209 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkistaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta. 

Juha Päivärinta istuu joka-aamuiseen tapaansa Fuengirolan rantabulevardin ravintolassa. Hän ei ole aikoihin tehnyt itse aamiaista, koska sen saa alle viidellä eurolla valmiiksi pöytään tuotuna. 

Yrittäjänä Suomessa elantonsa tehnyt Päivärinta on viettänyt viime vuodet enimmäkseen Espanjassa, kesäkausia lukuun ottamatta. Espanjaan häntä on vetänyt paitsi aurinko, myös rakkaat harrastukset tennis ja golf.

Rantakadulla Päivärinnan tunnistaa helposti. Hänen kannettavansa kannen takaosaan on kirjailtu sanat "Ostamisen vaikeus – elämisen helppous".

Kyse on Päivärinnan äskettäin lanseeratusta saman nimisestä kirjasta, jonka julkistustilaisuus järjestettiin Fuengirolassa ja sitä ennen syksyllä Suomessa.

– Kyseessä on nimenomaan myyjille tarkoitettu oppikirja, mutta lukija huomaa hyvin pian, että se kääntyy myös  elämäntaitokirjaksi. Koko elämähän on yhtä myyntiä. Työssä, perhe-elämässä ja vapaa-ajassa ovat samat lainalaisuudet, Päivärinta toteaa.

"Maailman myydyin tuote on eioo"

Ajatus kirjasta heräsi, kun Päivärinta huomasi törmäävänsä arkipäiväisissä tilanteissa tämän tästä ostamisen vaikeuteen. Tällä hän tarkoittaa tilanteita, joissa ostajan ja myyjän ajatukset eivät kohtaa. Taustalla oli myös toimiminen myynnin konsulttina.

– Maailman myydyin tuote on eioo. Se alkaa jo siitä, että suurimmassa osassa laskuissa tai asiakirjoissa ei ole yrityksen www-osoitetta tai sähköpostiosoitetta. Myynnissä ei koskaan pitäisi ohjata ostavaa asiakasta pois.

Päivärinta kertoo esimerkin kiinalaisesta ravintolasta, josta hän yritti ostaa 10,40 euron hintaista lounasta.

– Ojensin tarjoilijalle 20 euron setelin. Hän pyysi minulta 40 senttiä erikseen, koska kassassa ei ollut pientä vaihtorahaa. Koska en ollut kovin nälkäinen, ehdotin, että ravintola ottaisi lounaasta 10 euroa ja söisin vain vähän. Tämä ei käynyt, joten päätin juoda pelkän kahvin. Tarjoilija pyysi minulta siitä 2 euroa, vaikka hänen toisessa kädessään oli 20 euron setelini. Vaihtorahaa ei ollut, joten päädyin vain istumaan poikani seurassa syömättä ja juomatta mitään. Ostamisen vaikeudesta voisin kirjoittaa kokonaisen päätalosarjan.

"Yritykset unohtavat aktiivisen myynnin"

Päivärinta on huomannut, että moni yritys ei vaivaudu ottamaan yhteyttä asiakkaisiinsa.

– Odotetaan, että asiakas kävelee ovesta sisään. Laitetaan korkeintaan ilmoitus lehteen tai Facebookiin, mutta ei kontaktoida asiakasta suoraan.

Ennen nykyistä elämäntilannettaan Päivärinta toimi muun muassa Canon-laitteiden jälleenmyyjänä.

– Liikevaihtomme oli 50 miljoonaa. Jos olisimme vain odottaneet, että joku tulee ostamaan tulostimia, liikevaihtomme olisi ollut 10 miljoonaa. Ei voi odotella kun tietää, että kilpailijat ovat aktiivisia.

Hyvästit ei-sanalle

Päivärinnan kirjan perusajatus on posiitivisen elämänasenteen omaksuminen. Mies itse on huomannut selkeitä muutoksia jätettyään ei-sanan vähemmälle.

– Tein elämässäni kaksi muutosta: jätin ei-sanan ja päätin aloittaa liikkumisen. Kyllä-sanan käytön filosofia pitää sisällään sen, että ihminen ottaa asenteekseen onnistumisen. Uudenlaisen asenteen myötä olen huomannut, että en ole sairastellut lähes lainkaan.

Päivärinta kehottaa omaksumaan "asiallisen jääräpäisyyden".

– Asiat yleensä vain onnistuvat ja toteutuvat. Jos lähtökohtaisesti ajattelee, että ei onnistu, niin ei varmasti onnistu.

Juha Päivärinnan teesit

1. Elä tässä ja nyt: Meidän on hyvä muistuttaa viikoittain itseämme, että elämähän on ihanaa. Muista päivän kolme tärkeintä asiaa, jotka saavat sinut tyytyväiseksi.
2. Auta muita. Tähän meidät on luotu. Emme tule toimeen yksin. Auttamalla luot onnea muille ja voit saada energiaa itsellesi.
3. Ole luonnossa. Luonnossa liikkuminen on uskomaton voimavara. Jokaisella luontoretkellä minun on sytytettävä nuotio, jonka voimasta voimaannun itsekin.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Nettikyselyyn suomalaisyrittäjien elämäntyytyväisyydestä, optimistisuudesta ja työhön liittyvistä asenteista vastasi 308 yrittäjää. Tutkimuksen tekivät professori Arto Lindblom Aalto-yliopistosta ja tutkijatohtori Taru Lindblom Tampereen yliopistosta.

Kyselyssä selvitettiin elämäntyytyväisyyttä ja optimismia sekä näiden yhteyttä yrittäjien työssä suoriutumiseen. 
 
– Suomalaisyrittäjien elämäntyytyväisyys ei juuri poikkea muun väestön tilanteesta. Merkillepantavaa on, että yrittäjät eivät suhtaudu tulevaisuuteensa yhtä myönteisesti kuin muu väestö keskimäärin, kertoo Arto Lindblom.

Yrittäjäryhmien välillä on eroja tyytyväisyydessä ja tulevaisuuteen suhtautumisessa.

– Yksinyrittäjien elämäntyytyväisyys on korkeampi kuin työnantajayrittäjien. Naisyrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteensa hieman miehiä myönteisemmin.

3–5 vuotta yrittäjänä raskain vaihe

Yrittäjäuralla 3–5 vuoden kohta näyttäisi olevan raskain vaihe, sillä elämäntyytyväisyys on selkeästi alhaisin tuolloin. Myös optimismia on vähiten ja stressiä eniten 3–5 vuotta yrittäjänä olleilla.

– Elämäntyytyväisyys ja optimismi ovat erittäin merkitsevässä yhteydessä yrittäjien työtyytyväisyyteen ja koettuun menestykseen, tutkija täsmentää.

Suomalaisyrittäjille on tutkimuksen mukaan tärkeintä sisäiset motivaatiotekijät. 

– Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjä innostuu ensisijaisesi työstä itsestään ja nauttii työn itsenäisyydestä sekä haastavuudesta. Ulkoisten tekijöiden vaikutusta ei voida kuitenkaan täysin sivuuttaa. Erityisesti miesyrittäjille yrittäjätyöstä saatava taloudellinen korvaus ja vaurastumismahdollisuus ovat tärkeitä työhön liittyviä motivaatiotekijöitä. Statukseen tai sosiaalisiin aspekteihin liittyvät tekijät eivät juuri motivoi tutkittuja yrittäjiä.

Tutkimuksesta selviää, että mitä tyytyväisempi yrittäjä on elämäänsä, sitä paremmin hän myös kokee pärjäävänsä yrittäjänä. Ja toisaalta, jos yrittäjä kokee tyytymättömyyttä omaan elämäänsä, heijastuu se myös yrittäjän kokemaan menestykseen. 

– Sinänsä looginen tulos, mutta korostaa kuitenkin sitä, kuinka tärkeää menestyksen kannalta on se, että yrittäjä voi hyvin ja nauttii työnsä ohella myös elämästään laajemmin, Lindblom korostaa.
 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kun YEL-työtulo on 12 816 euroa, se täyttää Kelan peruspäivärahaan tai työttömyyskassan jäsenenä ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan oikeutettavan työssäoloehdon. Vuonna 2018 työttömyysturvaan oikeuttava YEL-työtulo on ollut 12 576 euroa.

Työeläkeyhtiöt tarkistavat vuosittain YEL-työtulon sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman palkkakertoimen mukaan. YEL-työtulo jää vuonna 2019 alle Kelan peruspäivärahan ja työttömyysturvan minimin, jos YEL-työtulo on 12 576 euroa. Tämä johtuu työttömyysturvalain pyöristyssäännöstä.

– Jotta pystymme huolehtimaan asiakkaidemme perusturvasta, olemme päättäneet korottaa YEL-työtulon automaattisesti vuoden alusta alkaen 12 816 euroon niillä asiakkailla, jotka jäisivät muutoin ensi vuonna työttömyysturvan ulkopuolelle. Korotus tehdään niille asiakkaille, joiden työtulo on ollut tänä vuonna 12 576 euroa, toteaa Elon asiakaspalvelupäällikkö Harri Kangaskoski.

– On erittäin hieno juttu, että eläkeyhtiö Elo nostaa ensi vuoden tason automaattisesti työssäoloehdon vähimmäistasolle. Toivottavasti myös muut eläkeyhtiöt seuraavat tätä linjaa, sanoo SYT-kassan markkinointi- ja viestintäpäällikkö Pekka Salokoski.

SYT-kassassa on noin 3000 jäsentä.
– Kun vähimmäistaso säilyy, saadaan pidettyä mahdollisimman moni yrittäjä työttömyysturvan piirissä, Salokoski sanoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Vuoden vaihde on muutosten aikaa. Uusia linjauksia verotukseen on suunnitteilla, ja listasimme muutoksista oleellisimmat. Tässä vaiheessa vuotta tiedot ovat vielä ennakkotietoja, jotka varmistuvat myöhemmin. 
Ansiotuloverotus kevenee mutta maksutaakka pysyy ennallaan
Ansiotuloverotusta ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä 130 miljoonalla eurolla. Kevennys toteutetaan korottamalla perusvähennystä työtulovähennystä sekä eläketulovähennystä. Lisäksi  ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Kun otetaan lisäksi huomioon vuodelle 2019 päätetyt palkansaajamaksujen muutokset, palkkatulon verotuksen arvioidaan pysyvän suunnilleen nykyisellään.

Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 

Työasuntovähennyksessä on kyse verotuesta, jonka nojalla verovelvollisella on oikeus vähentää työasuntovähennyksenä työn vuoksi vuokraamansa toisen asunnon eli työasunnon vuokraa, vaikka asumisesta aiheutuneet kulut ovat lähtökohtaisesti verotuksessa vähennyskelvottomia elantomenoja. Työasuntovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 250 eurosta 450 euroon.
– Tavoitteena on edistää ja helpottaa työn vastaanottamista pidempien matkojen etäisyydellä työntekijän vakituisesta asunnosta, Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro kertoo. Yritysten näkökulmasta muutoksen tavoite on helpottaa työvoiman saatavuutta niillä alueilla, joilla on tällä hetkellä pulaa työvoimasta.

                                                                                                                                                                                                                    
Verohallinnon päätösten tiedoksianto sähköisesti laajenee 

Verohallinon mahdollisuutta antaa päätöksiä ja muita asiakirjoja tiedoksi sähköisesti laajennetaan. Menettely edellyttäisi, että verovelvollinen on antanut tähän suostumuksen ja ilmoittanut Verohallinnolle sähköisen osoitteen. 
Sähköinen tiedoksiantomenettely otettaisiin käyttöön vaiheittain siten, että se koskisi vuoden 2019 alusta lähtien tuloverotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta. EU:n niin sanotun veronkiertodirektiivin kansallisen voimaansaattamisen myötä uudistuksia aiheutuu muun muassa yritysten korkojen vähennysoikeutta koskevaan lainsäädäntöön sekä väliyhteisölainsäädäntöön.

Korkovähennysrajoituksia muutetaan 

Elinkeinoverolakiin sisältyvää korkovähennysoikeuden rajoittamista koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että rajoitus koskisi myös muille kuin konserniosapuolille, esimerkiksi pankeille, suoritettuja korkomenoja. 
Ulkopuolisille maksettuja nettokorkomenoja voisi kuitenkin vähentää enimmäismäärä 3 000 000 euroon asti. Lisäksi rajoitusten soveltamisala laajenee koskemaan myös muun toiminnan ja maatalouden tulolähteen tuloa.

Väliyhteisölaki muuttuu 

Väliyhteisölaindäädäntö koskee yleensä alhaisen verotuksen tason valtiossa sijaitsevaa yhteisöä, jonka tulo verotetaan tietyin edellytyksin omistajansa tulona tämän kotivaltiossa. 
Väliyhteisölakia ehdotetaan muutettavaksi sen soveltamisalan osalta. Myös nykyisessä laissa olevia toimialoja sekä taloudellisen toiminnan vaatimusta koskevia poikkeussäännöksiä muutettaisiin ja lisäksi lakiin tehtäisiin useita teknisiä muutoksia, jotka liittyvät siihen, että kansallinen sääntely saatetaan vastaamaan veronkiertodirektiivin minimisääntelyä.

Arvolisäveromuutoksia

Arvoseteleiden arvonlisäverotus yhtenäistyy ja selkeytyy vuoden 2019 alusta. 
EU:n direktiivin voimaansaattamisen myötä arvonlisäverolakiin lisätään määritelmä arvosetelistä. Suomessa tyypillisimpiä arvonlisäsetelin määritelmään kuuluvia tuotteita ovat teleoperaattoreiden prepaid-tuotteet sekä lounas-, liikunta- ja kulttuurisetelit. Suuri osa soveltamisalaan kuuluvista tuotteista on sähköisessä muodossa olevaa arvoa.
Arvosetelit jaetaan yksikäyttö- ja monikäyttöseteleihin. Yksikäyttöseteliin liittyvien tavaroiden tai palvelujen myynnistä saatua vastiketta pidetään näiden hyödykkeiden myynnistä saatuna ennakkomaksuna. Monikäyttöseteliin liittyvien hyödykkeiden myynnistä arvonlisävero suoritetaan vasta setelin lunastushetkellä. Lisäksi arvoseteleiden jakeluun liittyvien erillisten palvelujen myynti on aina verollista.

Sähköistä asiointia

Verohallinto ottaa käyttöön suomi.fi-valtuutuksen veroasiointiin. Katso-palvelussa annetut valtuudet eivät siirry automaattisesti suomi.fi-valtuuksiin, vaan uudet valtuudet vaativat toimenpiteitä. Katso-valtuutukset ovat voimassa vuoden 2019 loppuun.
Marraskuussa 2018 OmaVero laajeni henkilöasiakkaiden tuloverotukseen, jonka jälkeen OmaVerossa voi tehdä muutosverokortin ja hakea ennakkoveroa tai lisäennakkoa. OmaVerossa voi myös tarkastella verotuspäätöksen tietoja, tehdä oikaisuvaatimuksia sekä vastata selvityspyyntöihin ja maksaa veroja verkkomaksuna.

Verokortit muuttuvat

Vuoden 2019 verokortit muuttuvat muun muassa tulorajan osalta. Sivutuloverokortit poistuvat ja samaa korttia käytetään kaikilla työnantajilla. 
 

Huijaus näkyi Facebook-käyttäjille normaalina postauksena, joka näytti olevan julkaistu Iltalehdessä. Jutussa olevaa linkkiä klikkaamalla päätyi Iltalehden näköissivulle, jonne varsinainen huijaus oli sijoitettu. Facebookissa näkyvässä postauksessa oli käytetty sijoittaja Riku Asikaisen kuvaa ja annettu ymmärtää hänen käyttäneen Bitcoin-Code -kaupankäyntialustaa sijoittamiseen ja saavuttaneen kyseisellä alustalla nopeita voittoja. Artikkelissa käytettiin houkuttimina myös muita Leijonan luola -tv-ohjelmasta tuttuja suomalaisia sijoittajia. Tekaistuun verkkoartikkeliin oli sijoitettu linkkejä, joilla jutun lukija pääsi rekisteröimään itselleen Bitcoin-Code -tilin.

Tilin rekisteröinnin yhteydessä käyttäjän olisi pitänyt tallentaa minimissään 200 euroa. Kyseisen huijauksen rekisterölintilinkit eivät enää tällä hetkellä toimi tekaistulla huijaussivulla.

Huijauksen ensimmäisten joukossa huomannut turvallisusasiantuntija Hannu Huttunen varoitti käyttäjiä muun muassa LinkedIn-tilillään.

– Tälläinen huijaus, jossa käytetään näin näkyvästi tunnettuja suomalaisia julkisuuden ja liike-elämän henkilöitä ”houkuttimena”, ei ole yleistä.

Tunnetut henkilöt saattavat johtaa harhaan ja uskomaan, että kyseessä olisi aito verkkoartikkeli.

– Luotettavaksi tunnettujen henkilöiden käyttäminen houkuttimina lisää aina huijauksen uskottavuutta. Varsinkin tässä huijauksessa, kun kyseessä on sijoittamiseen liittyvä huijaus ja houkuttimina on liike-elämässä arvostetut ja TV:stä tunnetut sijoittajat. Se mikä kiinnittää huomiota tässä huijauksessa on se, että jutusta puuttuu yleensä huijaukset paljastava huono Suomen kieli.

"Valitettavan moni lankeaa"

Huttusen mukaan kyseisen huijauksen uskottavuutta lisää etenkin se, että Facebook-postauksessa oleva linkki vie tunnetun päivälehden näköissivulle.

– Se voi äkkivilkaisulla antaa kuvan, että huijausjuttu on julkaistu kyseisessä lehdessä. Harvalle tulee ensimmäisenä mieleen huijaussivustoa katsoessa, että kyseessä olisi huijaus, koska jutussa esiintyy tunnettuja sijoittajia kuvilla ja kommenteillaan.

Huttunen neuvoo suhtautumaan kyseisiin huijausyrityksiin aina suurella varovaisuudella. Linkki kannattaa tutkia tarkkaan, jos herää pieninkin epäluulo siitä, että se ei ole aito.

– Tällainen huijaus, jossa voi menettää rahansa on aina vaarallinen, sillä valitettavan moni ihminen lankeaa erilaisiin sijoitus- ja muihin huijauksiin helpon rahan toivossa. Moni suomalainen on vielä valitettavan sinisilmäinen ja kuvittelee kaiken netissä julkaistun olevan totta, jättäen näin kyseenalaistamatta lukemansa, Huttunen muistuttaa.

Kuva: Kuvakaappaus

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Samsung tuo tänään Suomessa myyntiin Galaxy A9 -älypuhelimen, joka erottuu markkinoilla ainakin kameroiden lukumäärässä. Niitä on enemmän kuin yhdessäkään puhelimessa tähän mennessä. Laitteessa on peräti neljä takakameraa.

A9:n edeltäjässä A7:ssa takakameroita oli kolme. A9:ssa on edeltäjänsä tavoin 24 megapikselin pääkamera, kahdeksan megapikselin superlaajakulmakamera (120 astetta) ja viiden megapikselin kamera, jonka rooli on lähinnä syvyysinformaation tallentamisessa. Näiden lisäksi valikoimaan on lisätty vielä 10 megapikselin telelinssillä varustettu kamera, joka tuo mukanaan kaksinkertaisen optisen zoomin. Etukamerassa megapikseleitä on 24.

Kameroiden lukumäärän lisääminen älypuhelimiin on yksi tämän hetken trendeistä. Äskettäin Huawei toi myyntiin Mate 20 Pro -mallin, jossa kameroita on kolme. Odotettavaa on, että myös muut valmistajat lähtevät mukaan kamerakilpailuun.

Hinta karvan alle 600 euroa

Kuvaajalle puhelin tarjoaa 19 valmiiksi ohjelmoitua kuvaustilannetta, joiden tarkoituksena on optimoida kuvien säädöt kuhunkin tilanteeseen sopivaksi. Jos kuva tärähtää, valottuu huonosti tai jos kuvattavan kohteen silmät ovat kiinni, A9 ehdottaa uuden kuvan nappaamista.

Uutuuspuhelimella otettuja kuvia katsellaan 6,3-tuumaiselta näytöltä. Tallennusmuistia on 128 gigatavua ja sitä voi laajentaa enimmillään 512 gigatavun muistikortilla. Joitakin käyttäjiä saattaa ilahduttaa se, että Samsung on säilyttänyt puhelimessa 3,5 millimetrin kuulokeliitännän.

Galaxy A9 tulee Suomessa myyntin kolmella värivaihtoehdolla (musta, sininen ja pinkki). Pinkki tulee tarjolle joulukuun aikana. Puhelin toimitetaan Android 8.0 Oreo -käyttöjärjestelmäversiolla.

Samsungin uutuuden suositushinta on 599 euroa. Näin ollen se sijoittuu hieman edullisempaan hintaluokkaan kuin esimerkiksi äskettäin esitelty OnePlus 6T.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 22.11.-28.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 49 yritystä.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kantar TNS läehttää Yrittäjägallup-kyselyä yrittäjille tiistaista 4.12. alkaen. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toivoo, että mahdollisimman moni yrittäjä vastaisi kyselyyn, jos sellainen sähköpostiin tulee.

Suomen Yrittäjät teettää Yrittäjägallup-kyselyitä Kantar TNS:llä, jotta saadaan luotettavasti selville yrittäjien mielipiteitä ajankohtaisiin asioihin. Tietoa tarvitaan vaikuttamisen taustaksi.  

Yrittäjiltä kysytään vain yrittäjien asian ajamisen kannalta tärkeitä asioita. Tällä kertaa aiheina ovat muun muassa verotus, yritystuet, reilu kilpailu ja kuntien yritystoiminta. Kysely on lyhyt, eli aikaa vastaamiseen ei tarvitse varata paljoa.  

Kyselyllä saadaan esille yrittäjäkunnan rakennetta ja yrittäjiä oikeasti edustava mielipide. Se edustaa koko suomalaisen yrittäjäkentän kantaa, sillä kyselyä lähetetään myös sellaisille yrittäjille, jotka eivät vielä ole yrittäjäjärjestön jäseniä.

Kysely alkaa siis joulukuun ensimmäisellä viikolla ja jatkuu parisen viikkoa. Luotettavuuden vuoksi kyselyyn haetaan 1000 vastaajaa.

Yrityksen myyminen voi olla hankala prosessi, varsinkin jos myynnin perusasiat eivät ole kunnossa. Yrityspörssi neuvoo tuoreessa artikkelissaan, mitä myyjän on hyvä ottaa huomioon, jotta potentiaalisten ostajien kiinnostus heräisi.

Ensimmäiseksi myyjän on tehtävä selväksi, että yritys on myytävänä. Tässä vaiheessa on hyvä selvittää, missä kanavissa myynnistä on hyvä kertoa ja ketkä olisivat potentiaalisia ostajia.

Google kertoo monelle ostajalle paljon oleellista informaatiota myynnissä olevasta yrityksestä, mutta yrittäjän kannattaa olla myös itse aktiivinen faktojen tarjoajana.

1. Kerro, mitä olet myymässä

Ostaja haluaa tietää, oletko myymässä koko osakeyhtiön vai esimerkiksi vain sen liiketoiminnan tai osan siitä. On myös mahdollista, että kaupan kohteena on vain tietty osa osakekannasta.

2. Hiljainen myynti?

Osa yrittäjistä haluaa aloittaa yrityksen myynnin hiljaisesti siten, että esimerkiksi henkilöstö ja kilpailijat eivät ole tietoisia asiasta. Esimerkiksi Yrityspörssiin voi luoda anonyymin myynti-ilmoituksen, jolloin ilmoitukseen ei kirjoiteta yhteystietoja tai myyjän nimeä. Yhteydenotot välitetään verkkopalvelun kautta myyjän sähköpostiin.

Suomen Seniorihoiva Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Mika Suominen oli vielä viime keväänä ABB-konsernin palveluksessa Etelä-Suomen myyntipäällikkönä.

– Olin toiminut sitä ennen pitkään sivutoimisena yrittäjänä. Kehitin ja edistin oman yritykseni toimintaa.

Oma yritys oli nimenomaan Suomen Seniorihoiva, joka tekee kuluvalla tilikaudella lähes puolen miljoonan euron liikevaihtoa ja jolla on yli 40 työntekijää.

– ABB:n jutut olivat hienoja. Sain parantaa maailmaa lisäämällä energiatehokkuutta. Koin silti, että työstä puuttui tietynlainen arvokkuus ja tärkeys. Ihmisen terveyteen liittyvät asiat ovat loppujen lopuksi paljon tärkeämpiä.

Päätös kypsyi ja lopulta Suominen siirtyi kokonaan oman yrityksensä johtoon.

– Olen aina huolehtinut muista ihmisistä ja mietin jo lukiossa, lähdenkö opiskelemaan lääkäriksi vai insinööriksi.

Hoiva-alan osaaminen kehittyi Suomisen opiskellessa Aalto-yliopistossa. Suominen otti yhteyttä tuotantotalouden professori Paul Lillrankiin, joka lupautui hänen diplomityönsä valvojaksi. Vuonna 2013 Suominen alkoi diplomityössään tutkimaan terveydenhuollon pelikenttää ja huomasi, että kotihoitoa painostetaan jatkossa yhä enemmän ja ihmiset asuisivat omassa kodissaan entistä pidempään.

Suomen Seniorihoiva keskittyy nimenomaan kotihoitoon.

– Tarkoituksena on tehdä ihmisen omasta kodista mahdollisimman turvallinen ja hyvä paikka asua, jotta siellä voisi asua parhaassa tapauksessa koko elämänsä. En usko, että kovinkaan moni yritys toimii samalla tavalla Suomessa. Käytännössä hoidamme kaikki arkiset asiat, missä voi tarvita apua. Usein se lähtee pyykkihuollosta, kodin siisteydestä ja ruokaostoksista. Lisäksi autamme viranomaisasioissa ja lääkehoidossa, Suominen selvittää.

Ei pikakäyntejä

Yrityksen erottaa kilpailijoistaan hoitokäyntien kesto. Yksi käynti voi kestää lähes koko päivän.

– Allokoimme jokaiselle asiakkaalle oman työntekijän, jolloin ei käytännössä tule sellaista ongelmaa, että käynnit jäisivät asiakkaan mielestä liian lyhyiksi. Nykyisin alan ongelma on se, että yhdellä hoitajalla on hirveä määrä asiakkaita. Meillä se ei mene ollenkaan niin.

Asiakas maksaa palvelusta tarpeensa mukaan. Suomisen mukaan tyypillinen palvelupaketti maksaa asiakkaalle muutama sata euroa kuukaudessa.

Tällä hetkellä Suomen Seniorihoiva toimii pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä. Seuraavaksi on tarkoitus laajentua Tampereelle, Turkuun ja Lahteen.

– Tavoitteena on olla lähitulevaisuudessa merkittävä toimija Suomen kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Se tarkoittaa usean kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa.

Kuva: Markku Pajunen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kulunut marraskuinen viikko on ollut yrittäjä Jyri Penttilälle yhtä juhlaa. Hän on avannut uudelleen Helsingin Taka-Töölössä sijaitsevan Hockey Corner -jääkiekkovarustekauppansa puolen vuoden tauon jälkeen. Viime keväänä loisteputken oikosulusta alkunsa saanut tulipalo tuhosi liikkeen täysin.

– Kun on tottunut tekemään kuusi päivää töitä ja sitten on kuusi kuukautta tekemättä lähes mitään, on kiva päästä vain töihin, Penttilä sanoo ensimmäisen viikon jälkeen.

Täysin toimettomana Penttilä ei ole puolta vuotta viettänyt. Hän on hoitanut ryhmätilauksia, tehnyt hankintoja, suunnitellut tulevaa ja selvitellyt asioita.

Hänelle on valjennut, mitä käytännössä tarkoittaa se, että yrittäjä on vastuussa kaikesta.

Tulipalossa palanut alue oli melko pieni, mutta savu ja noki tuhosi liikkeen kokonaan. Kiviseinistä piti hioa muutama sentti pois, jotta haju lähti tilasta. Vuokralaisen velvollisuuksiin kuuluu tyhjätä liiketila vuokraamishetkellä olleeseen kuntoon.

- Vakuutussopimukseen pitää määrittää tavaroiden vaihtoarvo sekä koneiden ja kaluston arvo. Vakuutukset eivät korvaa kaikkea. Tulipaloa raivatessa pelkät jätelavamaksut olivat 4 000 – 5 000 euron väliltä, Penttilä toteaa.

Penttilä on siitä onnellisessa asemassa, että hänelle on satanut alusta asti apua. Heti tulipalon jälkeen iltapäivälehdet kertoivat, miten julkisuuden henkilöt, kuten Reino Nordin vei lounaalle ja Rane Raitsikka sekä Atomirotta järjestivät tukikonsertin.

Puheluita ja tsemppiviestejä sekä talkoo- ja taloudellista apua on tullut siitä lähtien. Pietarinkadun Oilers -hyväntekeväisyysjoukkue on myös tukenut yrittäjää.

Penttilä ei halua kertoa rahasummaa, mutta toteaa, että on voinut kohdentaa varoja hankintoihin, joihin muuten ei olisi ollut varaa.

– Avun määrä on ollut merkittävää. Osa on tehnyt kymmeniä työtunteja. Saimme myös lahjoituksena Sokoksen vanhoja myymäläkalusteita ja Sokokselle sisustussuunnittelijan töitä tekevä Aino Harjapää on suunnitellut uuden myymälän. Hän on ollut korvaamaton apu, Penttilä sanoo.

Nyt uusi myymälä on avarampi, kun seiniä on poistettu. Myös valaistus on uusittu. Nyt katossa palavat turvalliset led-lamput. 

Apua saa, kun pyytää

Tulipalon jälkeisinä kuukausina Penttilää ehti huolettaa se, löytävätkö asiakkaat takaisin myymälään puolen vuoden kiinniolon jälkeen. Pääkaupunkiseudulla on useita isoja ketjuja, jotka myyvät vastaavia jääkiekkovarusteita.

– On ollut kiva kuulla, että kiekkopiireissä on puhuttu siitä, milloin meidän liikkeemme taas aukeaa ja asiakkaat ovat ilahtuneita. Se kertoo, että meillä on kiekkopiireissä tärkeä rooli.

Kesän aikana Penttilä ehti miettiä, mihin tuotelinjoihin panostaa jatkossa enemmän, mutta yleisesti kaupan konsepti ja toiminta on ennallaan.

Yrittäjäkollegoitaan hän kehottaa sanomaan ääneen, jos apua tarvitsee.

– Yrittämiseen kuuluu takaiskuja, mutta niistä pitää nousta ja jatkaa eteenpäin. Ei kannata jäädä yksin. Lähipiiristä voi löytyä yllättävää apua, jos osaa sanoa tarpeensa ääneen. Olen itse onnellisessa asemassa, kun olen saanut niin paljon apua. Olen ymmärtänyt, mikä merkitys meidän kaupallamme on muille, Penttilä sanoo. 

Yrittäjät.fi:ssä kerrottiin syksyllä 2017 lahtelaisesta Edvina Walleniuksesta, jonka perustama yritys kääntää VHS-kasettien sisällön DVD-muotoon.

Yrityksen perustaessaan Edvina todennäköisesti oli Suomen nuorin yrittäjä. Hän aloitti yrittäjänä 10-vuotiaana, kun hänelle perustettiin toiminimi. Edvina on myös Suomen Yrittäjien jäsen.

Perjantain Ilta-Sanomissa ja Taloussanomissa kerrotaan, että Edvinan yrityksen toiminta on käynnistynyt mukavasti. Reilussa vuodessa tilille on kilahtanut liki 3 000 euroa, sievoinen summa nuorelle naiselle.

– Asiakkaita on ollut noin 50 ja olen käsitellyt 300 nauhaa, Wallenius iloitsee.

Hän kertoo käyttäneensä rahoja askarteluun ja Edvina on myös ostanut itse oman puhelimen.

Presidenttikin tuki toimintaa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistökin on kuullut Edvinan yrityksestä, tukenut sitä 10 eurolla ja lähettänyt kiitoskirjeen.

Ilta-Sanomat kertoo, että Wallenius oli myymässä koulunsa kalentereita samassa kauppakeskuksessa, missä Niinistö oli puhumassa. Edvina kauppasi kalentereita myös presidentille ja kertoi samalla yritystoiminnastaan.

Niinistö osti kalenterin turvamieheltään lainaamalla 20 euron setelillä, eikä suostunut ottamaan takaisin 10 euron vaihtorahaa. Niinistö lahjoitti sen Edvinan yrityksen tukemiseen.

– Voisi siis sanoa, että presidentti sijoitti yritykseeni, Edvina Wallenius vitsailee Ilta-Sanomissa.

Hän lähetti Niinistölle osakekirjan, mistä presidentti kiitti kirjeellä.

Isän koneilla alkuun

Edvina Walleniuksen yritys syntyi siitä, kun yrittäjäisä Jani Wallenius pohti, pitäisikö hänen jo luopua mainoselokuvayrityksensä koneista, joilla käännetään VHS:t DVD-muotoon.

Ei, sanoi tytär, ja niin päätettiin perustaa Edvinalle oma toiminimi.

Yrittäminen on Walleniuksilla geeneissä, sillä Jani-isä aloitti yrittäjänä 14-vuotiaana. Edvinan mummi auttaa kirjanpidossa.

toimitus(at)yrittajat.fi

Aninkaisten Kiinteistövälityksen toimitusjohtaja ja omistaja, mediapersoona Jethro Rostedt sai Nordean nimissä lähetetyn huijausyrityksen työsähköpostiinsa. Hän kirjoitti asiasta perjantaina Twitterissä ja jakoi twiittinsä myös Suomen Yrittäjien sivuille.

Rostedtin saamassa viestissä väitetään, että verkkopankin järjestelmäpäivitysten vuoksi käyttäjien on päivitettävä tietonsa tai verkkopankki ja kortti eivät enää toimi kunnolla. Viestissä on linkki, joka vie sivulle, jossa kalastellaan verkkopankkitunnuksia ja korttitietoja.

– Tämä on taitavasti tehty, en löytänyt siitä kirjoitusvirheitä ja viesti on aidon näköinen logon kera, joku on nähnyt vaivaa. Tämä eroaa kyllä selvästi niistä Nigerian takamailta lähetetyistä huijausyrityksistä, Jethro Rostedt toteaa.

Hän kertoo saavansa huijausviestejä ja harhaanjohtavaa markkinointia pari–kolme kuukaudessa, perinteisistä nigerialaiskirjeistä alkaen.

– Kyllä näiden kanssa tarkkana pitää olla, kun ne menevät koko ajan hienommiksi, Rostedt sanoo.

Hän pelkää, että joku voi tällaisiin huijauksiin haksahtaakin, koska luulee viestin tulevan pankilta. Pankithan tekevät verkkopankkeihin järjestelmäpäivityksiä ja heidän järjestelmissään saattaa olla katkoksia ja häiriöitä, joista uutisoidaan.

Nordean asiakaspalvelu vastasi perjantaina Rostedtin viestiin ja muistutti, että pankki ei koskaan kysele sähköpostilla verkkopankkitunnuksia tai korttitietoja.

Viime aikoina on ollut liikkeellä myös verottajan nimissä lähetettyjä veronpalautushuijauksia, missä yritetään samoin kalastella verkkopankkitunnuksia ja korttitietoja.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Seinäjokelaisen Törnävän Kukan yrittäjällä Tuija Jardinilla on jo 25 vuoden kokemus joulumyynnistä. Hän on huomannut, että kukat tulevat kauppoihin vuosi vuodelta aiemmin. Joulumyyntiä halutaan kasvattaa, ja se onnistuu pidentämällä kautta jopa marraskuun alkuun.

– Aikaisemmin joulukukkien myynti alkoi itsenäisyyspäivänä, nyt valikoimaa näkyy kaupoissa jo paljon aiemmin, Jardin sanoo.

Myös jyväskyläläistä Ruusupuu-kukkakauppaa 22 vuotta pitänyt Minna Savolainen on huomannut joulukauden aikaistuneen. Pienet kukkakaupat seuraavat trendiä isojen markettien vanavedessä.

– En ole huolissani markettien tarjonnasta. Toki ne vievät kukkakauppiaiden myynnistä jonkun prosentin, mutta me voimme kehittää koko ajan uusia persoonallisia tuotteita, Savolainen korostaa.

Savolainen kertoo, että Ruusupuusta ostetaan jouluksi erityisesti leikkokukkia ja niistä tehtyjä asetelmia. 

– Kukista on mahdollista tehdä melkein mitä vain, vaikkapa koruja tai pullokoristeita.

Yrittäjien mukaan kukkakauppiaiden kilpailuvaltteina ovatkin laatu ja ammattitaito, jotka näkyvät kukkien lisäksi palvelussa ja jopa paketoinnissa.

– Monet ostavat kahdet joulutähdet, kun marketista napattu joulutähti onkin tiputtanut seuraavana päivänä lehdet. Se on saanut kylmää pakkasilmassa tai vetoisassa paikassa. Kunnollinen paketoiminen on tärkeää, Jardin muistuttaa.

Laatu näkyy myös siinä, että kukkiminen ajoittuu oikein halutuille päiville joulunaikaan.

– Esimerkiksi hyasinttien kukkimista voi säädellä lämpötilan avulla. On tärkeätä, että kukka ja sitä myöten tuoksu avautuu juuri oikealla hetkellä, Jardin sanoo.

1,8 miljoonaa joulutähteä

Varsinainen ryysis ajoittuu kukkakaupassa kolmelle päivälle ennen joulua.

– Ennen tilattiin joulukukkia enemmän, nyt luotetaan, että kaupassa on valikoimaa riittävästi, Jardin lisää.

Joulun kukkasuosikit pysyvät samoina vuodesta toiseen. Kauppapuutarhaliitosta kerrotaan, että joulutähtiä myydään noin 1,8 miljoonaa, ritarinkukkia eli amarylliksiä noin miljoona ja hyasintteja noin 2,6 miljoonaa kappaletta. Joka vuosi joukossa on uusia suosikkeja, tänä vuonna esimerkiksi prinsettia eli minijoulutähti.

– Kun maailma muuttuu koko ajan, on hienoa, että jotkut perinteet säilyvät. Suosikkivärejä ovat edelleen punainen ja valkoinen, seinäjokelainen Jardin kertoo.

Jyväskyläläisestä Ruusupuusta joulukoteihin viedään eniten valkoisen ja vihreän sävyisiä asetelmia. 

– Odotukset joulumyynnistä ovat kovat. Avasimme uuden liikkeen ja nyt on ollut todella vilkasta, Savolainen kertoo.

Jardin toimi pitkään yksinyrittäjänä, mutta nyt hän työllistää pääsääntöisesti kaksi työntekijää. Kauppa on auki iltaseitsemään joka päivä ja luvassa on joulun alla kiirettä.

– Tulen tänne yleensä kuudelta aamulla. Välillä työntekijät sanovat, että pitäisikö Tuija sun lähteä mökille. Siellä kun olen pari päivää, niin olen taas virtaa täynnä.

Suurin osa joulukukista kasvatetaan kotimaassa noin 150 kauppapuutarhalla. Suomessa kasvatetaan etenkin joulutähtiä, hyasintteja, ritarinkukkia ja tulppaaneja.

– Tänä vuonna on näkynyt oranssia Cinnamon- tai Autumn leaves -joulutähteä. Erikoislajikkeet ovat kuitenkin pieni osa koko myynnistä. Joulutähteä ja ritarinkukkaa myydään punaisena noin 65 prosenttia ja valkoisena 25 prosenttia. Hyasintissa valkoisia, sinisiä ja vaaleanpunaisia myydään tasaisesti, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Joulukukkabisneksen arvo on noin 100 miljoonaa euroa, mikä on noin viidennes koko vuoden myynnistä. 80 prosenttia suomalaisista kotitalouksista ostaa jouluksi kukkia joko itselle tai lahjoiksi. 

Tiina Rantakoski
tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Tiina Rantakoski, Eva Suomala

Selvityshenkilö Mauri Kotamäki luovutti perjantaina sosiaali- ja terveysministeriölle arvionsa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kehittämisestä. Selvityksessä on kolme vaihtoehtoa, kuinka ansiosidonnainen työttömyysturva voitaisiin laajentaa kaikille työttömille työntekijöille.

Ensimmäisenä vaihtoehtona on peruspäivärahan muuttaminen ansiosidonnaiseksi ja samalla sen pienentäminen.

Toinen vaihtoehto on tehdä työttömyyskassan jäsenyydestä pakollinen kuten liikennevakuutuksesta tai yrittäjien eläkevakuutuksesta.

Kolmannessa vaihtoehdossa peruspäiväraha lopetettaisiin ja siirryttäisiin kohti yhden luukun periaatetta. Työttömyysturvan hallinnointi siirrettäisiin keskitetysti yhteen laitokseen, kuten Kelaan. 

Suomen Yrittäjät pitää parhaana viimeksi mainittua vaihtoehtoa, jossa koko työttömyysturvan hoito siirrettäisiin Kelalle ja kaikki vakuutuksen maksajat otettaisiin ansiosidonnaisen piiriin.

– On väärin ja epäreilua, että kaikki rahoittavat järjestelmää, mutta iso osa työntekijöistä jää ilman ansiosidonnaista turvaa. Ei voi olla niin, että ihmisiä kohdellaan eri tavalla riippuen siitä, kuuluvatko he työttömyyskassaan vai eivät, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

 Ansiosidonnaisen rahoittavat työnantajat ja työntekijät pakollisten työttömyysvakuutusmaksujen kautta. Työttömyyskassat rahoittavat jäsenmaksuillaan 5,5 % ansiosidonnaisesta.

Yrittäjillä vapaaehtoinen järjestelmä

Selvityshenkilö Mauri Kotamäki ehdottaa, että yleisen ansioturva koskisi ainoastaan työsuhteisia. Yrittäjien ansiosidonnainen työttömyysturva jäisi siten nykyiselleen eli pohjautuisi vapaaehtoisuuteen.

Suomen Yrittäjät haluaa, että yrittäjillä on edelleen vapaaehtoinen järjestelmä.

– Yrittämisen vapauteen kuuluu myös vapaus ja toisaalta vastuu osin valita millaisen sosiaaliturvariskin on valmis ottamaan, toteaa Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

– Yrittäjiä ei haluta pakottaa ansiosidonnaiseen ja siihen liittyviin vakuutusmaksuihin. Yrittäjälle tulee säilyttää mahdollisuus perusturva-etuuteen, Hellstén muistuttaa.

Yrittäjä voi maksaa itselleen työttömyysturvaa maksimissaan YEL-maksun verran. Yrittäjien työttömyyskassoissa SYT:ssä ja AYT:ssä on yhteensä reilut 30 000 jäsentä.

Lisätietoa Kotamäen selvityksestä löydättäältä

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi