Espoolainen B2B Market avaa liiketoimintapalveluiden markkinapaikan. Se on alusta, jossa suomalaiset B2B-toimijat voivat tarjota palveluitaan ja esimerkiksi tehdä niistä sopimuksia keskenään.
Yrityksen mukaan palvelu helpottaa pk-yrityksiä myymään verkossa tehokkaammin omia palveluitaan sekä tarjoaa ostajille keinon vertailla palveluntarjoajia sekä tehdä hankintoja verkkokaupan tapaan.

Pääkategorioita on neljä. Markkinointi ja luovasuunnittelu sisältää esimerkiksi logojen ja Facebook-mainosten suunnittelua. Toinen kategoria ovat kotisivujen ja sosiaalisen median strategioiden suunnittelu tai Google analytics -mittaristojen hyödyntämispalveluita. Kolmas kategoria on koulutukset ja neljäs talous- ja hallinto- tai esimerkiksi lakipalvelut.

– Kun perustin konsulttifirmaa, turhauduin siihen, miten vaikeaa palveluiden ostaminen oli. Googlettaminen, palvelun tarjoajien etsiminen sekä arviointi, tapaamiset, tarjouksien pyytäminen, tinkaaminen ja vielä pahimmassa tapauksessa fyysisten sopimusten allekirjoittaminen vievät älyttömästi aikaa, perustaja ja toimitusjohtaja Paul Arpikari sanoo.

Hän näkee palvelussa hyvänä puolena senkin, että palveluntarjoajat oppivat tuotteistamaan palveluitaan ja paketoimaan niitä digitaalisen maailman ehdoilla. Kaikki palvelut, niiden hinnat ja vertailtavat kokonaisuudet eivät nimittäin löydy googlettamalla.

Ostajan markkinat

Arpikari on aikaisemmin työskennellyt Tori.fi-verkkokaupan organisaatiossa. Kansainvälisen omistajan leivissä oli näköalapaikka siihen, miten markkinapaikkoja luodaan. Idea omasta verkkopalvelusta lähti jalostumaan tuolloin.

Aikaisemmin B2B Market on myynyt yrityksille kaikkea toimistopöydistä ohjelmistoihin, mutta uuden alustan myötä yritys keskittyy nyt vain palveluiden myymiseen.

– Alusta näyttäytyisi sekatavarakauppana, eikä huonekalujen volyymi olisi riittänyt tämän pyörittämiseen. Tällä mallilla saamme tästä kunnollista liiketoimintaa.

Arpikarin tavoite oli luoda lisäarvoa ostajalle. Yrityshakemistoja ja palveluita teollisuuden tarpeisiin oli olemassa, mutta sellaista, joka keskittyisi ostokokemukseen, ei löytynyt montaa, kotimaisista puhumattakaan.

Alustan esikuvana tai läheisenä verrokkina on toiminut eurooppalainen freelance-toimijoiden Fiverr-markkinapaikka. B2B Market on nimensä mukaisesti suunnattu B2B-toimijoille.

B2B Market ottaa myyjältä 15 prosentin komission ja suosittelee tälle vähintään 10 prosentin hinta-alennusta alustalla. Näin alustasta ei tule markkinointikanavaa, vaan uusasiakashankinnan kanava.

– Kaikki paitsi ostamisen helpottaminen on asiakkaan kiusaamista –lausahdus on toiminut meille ohjenuorana, jonka pohjalta digitaalinen kaupankäyntitapa, markkinapaikkalogiikka sekä alennuskäytäntö on tuotu osaksi sivustoa, Arpikari sanoo.

Arpikarin mukaan kansainväliset konsulttiyhtiöt, McKinsey ja Acceenture Interactive sekä eMarketer ovat tutkineet kasvavaa B2B-verkkokaupan trendiä ja ennustavat sen olevan kahden vuoden päästä jo tuplasti B2C-verkkokauppaa isompi.

Lanseerausvaiheessa mukana on 40 yritystä, mutta Arpikarin haaveissa on kesään mennessä 500 yritystä. Mahdoton ajatus ei ole myöskään kansainvälistyminen Suomen markkinoiden jälkeen.

Elina Hakola
elina.hakola (at) yrittajat.fi

Jenni Siikaniva lomaili sapaattivapaalla Aasiassa, kun mieleen putkahti ajatus äideille suunnatusta verkkosivustosta.

– Missiomme on tuoda iloa äitien elämään. Tässä on taustalla myös henkilökohtainen syy. Olen 4-vuotiaan Filipinäiti. Vanhemmuus ei ole aina helppoa. Mutsimedioiden kantava ajatus on, että annamme vertaistukea ja kerromme äitejä kiinnostavista aiheista. Emme tee mitään mutupohjalta.

Mutsimedian sisältöä tuotetaan datavetoisesti.

– Kaikki tekeminen perustetaan tietoon. Ennen median syntyä tein kyselytutkimuksen 500 äidille ja sain 500 vastausta. Pitkälti tämän kyselyn perusteella lähdimme liikkeelle.

Siikanivalla on vahva tausta digimarkkinoinnissa, etenkin hakukoneissa. Hän on tehnyt kattavan avainsanatutkimuksen Mutsimedian sisältöjen pohjalta.

– Käytännössä tuotamme sisältöä vain aiheisiin, joilla on valmis lukijakunta.

Tavoitteena Suomen suurin

Viiden kuukauden olemassaolonsa aikana Mutsimediassa on käytetty aikaa oman sivuston rakentamiseen ja somekanaviin. Tällä hetkellä media tavoittaa noin 15 000 äitiä viikoittain.

– Nyt olemme siinä vaiheessa, että unelmani olisi saada Mutsimediasta itselleni päivätyö. Haluan elättää itseni tällä, mielellään jo vuoden sisällä.

Vielä tällä hetkellä Siikaniva elättää itsensä pääsääntöisesti päivätöillä digimarkkinointitoimisto Wonderuksessa, joka on Siikanivan, hänen miehensä ja kolmannen osakkaan perustama yritys.

– Kunnianhimoisena tavoitteenamme on olla Suomen suurin äitimedia vuoteen 2020 mennessä.

Tällä hetkellä sisältöä tekee yhdeksän freelance-kirjoittajaa. Suunnitelmissa on oma podcast ja useita Youtube-videoita.

– Hyviä äitiblogeja on Suomessa paljon, mutta uskon että kentässä on vielä Mutsimedian mentävä aukko. Äidit ovat myös mainostajien silmissä kuuma kohderyhmä, joten yhteistyökumppaneita ei ole ollut laisinkaan hankalaa saada mukaan sivustolle.

Kuva: Joonas Siikaniva

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Monilla yrittäjillä tulorekisterin hoitaminen on jäänyt viime metreille.

Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta tulotiedoille. Se sisältää kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot jokaisesta tulonsaajasta erikseen. Työnantajat tai muut suorituksen maksajat ilmoittavat tiedot 1.1.2019 jälkeen maksetuista ansiotuloista tulorekisteriin viiden päivän kuluessa maksupäivästä.

Muita suorituksen maksajia ovat esimerkiksi yhdistykset, säätiöt, yhtymät ja asunto-osakeyhtiöt.

Tulorekisteri korvaa palkkojen vuosi-ilmoitukset, jotka nykyisin annetaan Verohallinnolle, työeläkelaitoksille, työttömyysvakuutusrahastolle ja työtapaturmavakuuttajille. Tiedot annetaan yhdellä ilmoituksella yhteen keskitettyyn rekisteriin eri viranomaisten tarpeita varten. Viimeiset palkkatietojen vuosi-ilmoitukset Verohallinnolle, työeläkelaitoksille, työttömyysvakuutusrahastolle ja työtapaturmavakuutusyhtiöille annetaan vuodelta 2018.

Täältä lisää tietoa tulorekisteristä

Tulorekisteri.fi etusivu

Yksityiskohtaiset ohjeet

Ohjevideot

Startup-tapahtuma Slush valtaa Messukeskuksen Helsingissä tiistaiksi ja keskiviikoksi. Oheistapahtumat ovat alkaneet jo viikonloppuna. 

Slushin organisaatio on kertonut, että se ei enää aio kasvattaa kävijämäärää, vaan keskittyy kävijöiden palvelemiseen entistä tarkemmin. Kävijöitä ja puhujia tulee suunnilleen yhtä paljon kuin viime vuonna, eli 20 000 kävijää ja 200 puhujaa.

Kauppalehti kertoo, että Slush on kasvattanut kohtaamis- ja tapaamisalueita ja muutenkin järjestäjät ovat pyrkineet lisäämään hyötytietoa kasvuyrityksille. Isojen nimien itsearvoisesta hankkimisesta on siirretty fokus enemmän asiantuntijoihin, johtajiin ja liiketoiminnan kehittäjiin, jotka ovat itse olleen kehittämässä menestyvää liiketoimintaa.

Tämä näkyy myös lippujen hinnoissa. Halvimmalla sisään pääsevät aikaisen vaiheen yritykset, joille lippu tapahtuman alla maksaa 395 euroa per henkilö. Sijoittajille lippu on 795 euroa ja yhden päivän Keskiviikko-lippu on 443 euroa. Yleinen osallistuja-lippu maksaa 895 euroa, ja on tapahtuman alla jo loppuunmyyty. Kaikkia lipputyyppejä on saanut alempaan hintaan, jos on ollut ajoissa ostoksilla. 

Messukeskuksen ohjelman lisäksi Slushissa on 150 sivutapahtumaa, epävirallisine ohjelmineen toinen mokoma lisää. Useat vakikävijät ovat sitä mieltä, että varsinainen hyötytieto ja kontaktit löytyvät niistä. 

Suomen Yrittäjät kysyi startup-sijoittaja Inka Merolta vinkkejä, miten Slushista saa parhaan hyödyn ja lipun hinnalle vastinetta.

– Vaatii vaivannäköä, jotta osallistumisesta saa kaiken irti, mutta se kannattaa. Pelkässä haahuilussa ei ole järkeä. Tapahtuma voi tuntua musertavalta, ja lepo jää sillä viikolla vähäiseksi, Mero sanoo.

Inka Meron viisi vinkkiä

1. Määrittele konkreettinen tavoite. Jos esimerkiksi haluat tavata sijoittajia, käytä match making -työkalua, joista löydät sijoittajaprofiilit. Sovi kohtaamisia! Jos se ei onnistu, sijoittajat saattavat osallistua paneeleihin, ja heitä voi nähdä myös investor loungessa tai tapaamisalueilla.

2. Jos haet asiakkaita, muiden yritysten edustajia on helppo löytää. Hekin saattavat etsiä kumppaneita ja potentiaalisia kumppaneita. 

3. Rekrytoinnissa tai potentiaalisten työntekijöiden hakemiseen kannattaa hyödyntää Slush-sovellusta, jonka kautta voi viestiä eri ihmisten kanssa. Slush on mielestäni onnistunut yritysten tarpeiden palvelemisessa. Ei pidä luovuttaa.

4. Slushin esitykset ovat valtavan hyviä. Siellä voi saada uusinta tietoa oman toimialan ilmiöistä, perustajien kokemuksia ja kasvun pullonkaulojen ratkaisemisesta. 

5. Sivutapahtumiia on valtavasti ja niihin kannattaa osallistua. Itsekin suosin niitä, kuten Why Science -tiedepohjaisten startupien yrittäjiä ja sijoittajia yhdistävään tapahtumaan.

Liian tiukkaa aikataulua isoon tapahtumaan ei kannata suunnitella. Mero suosittelee jättämään tilaa kävelemiseen ja kohtaamiseen. Ihmisten kanssa jutteleminen ja tutustuminen saattaa johtaa yllättäviin kontakteihin.

– Yhdellä tutullani on ollut tavoite saada 200-300 käyntikorttia. Näihin ihmisiin pitää tietenkin olla jälkikäteen yhteydessä, Mero muistuttaa.

Slushin karnevaalihengestä, musiikista ja ruoasta kannattaa myös nauttia. 

Elina Hakola

elina.hakola(at)yrittajat.fi

–Haluamme palvella jäseniämme mahdollisimman sujuvasti eri tilanteissa ja kanavissa, puhelimella, chatissa, sähköpostilla ja someenkin perustetaan asiakaspalvelukanava, kuvailee asiakkuusjohtaja Johanna Hallikainen, joka vetää seitsemän hengen asiakaspalvelu- ja myyntitiimiä.

Suurin osa tiimiin jäsenistä koottiin sisäisinä siirtoina ja tehtävien uudelleenjärjestelyinä keskusjärjestöstä, mutta talon ulkopuolelta palkattiin myös yksi myyjä.

Uusi tehotiimi hoitaa asiakaspalvelun lisäksi jäsenkampanjoita, myy Yrittäjien tuotteita ja palveluita sekä tekee myös tapahtumamyyntiä.

Suomen Yrittäjien vaihde ottaa vuosittain vastaan kymmeniä tuhansia puheluita. Suurin osa niistä koskee lakineuvontaa ja työsuhdeasioita.

Mikä on chatbot Jenni?

Tiimin täysin uudenlainen jäsen on chatbot Jenni, joka aloittaa myöhemmin joulukuussa. Jenni on Yrittäjien chatissa toimiva ”palvelurobotti”, joka löytää moniin kysymyksiin vastaukset nopeasti.

Kun yrittäjä kirjoittaa kysymyksen Suomen Yrittäjien chattiin (yrittajat.fi:n etusivulla), Jenni useimmiten löytää ja kirjoittaa vastauksen parissa sekunnissa.

Se on yksi Suomen suurimpia botteja, sillä se on ohjelmoitu vastaamaan noin 700 kysymykseen. Mikäli kysymys on liian monimutkainen Jennin vastattavaksi, se ohjaa kysyjän asiakaspalveluun tai Suomen Yrittäjien asiantuntijalle.

Jos haluat päivittää jäsen- tai laskutustietojasi, voit tehdä sen osoitteessa www.yrittajat.fi/jasentiedot

Markkinointipäälliköksi Sofia Lehtimäki

Suomen Yrittäjien uudeksi markkinointipäälliköksi on nimitetty Sofia Lehtimäki. Hän aloittaa tehtävässään 10. joulukuuta. Lehtimäki on viisi vuotta vastannut Huawein Suomen kuluttajaliiketoiminnan viestinnästä ja markkinoinnista eli yksikön alkumetreiltä saakka.

– Todella mielenkiintoista, hyvin erilainen ympäristö entiseen verrattuna. Hienoa päästä tekemään töitä yrittäjien puolesta, arvostan yrittäjyyttä todella paljon, Sofia Lehtimäki sanoo.

–  On erilaisia toimialoja ja tuotteita, mutta markkinoinnin tekemisen perusta on sama. Tuloshakuisuus ja tehokkuus on ihan yhtä lailla tärkeää myös järjestömaailmassa, CMO (Chief Marketing Officer) Lehtimäki toteaa.

Mitä ajatuksia digiajan tekijä Lehtimäellä on digitalisaatiosta ja Suomen Yrittäjistä?

– Digitalisaatio itsessään on muutos, jota vastaan ei kannata taistella vaan miettiä millä tavalla se kunkin liiketoimintaa edistää, Sofia Lehtimäki toteaa.

Lehtimäki seuraa tehtävässään Johanna Hallikaista, joka siirtyi rakentamaan uutta asiakaspalvelu- ja myyntitiimiä.

Koulutusasioiden asiantuntijaksi Marja Vartiainen

Marja Vartiainen vastaa yhdessä digi- ja koulutusasioiden päällikön kanssa Suomen Yrittäjien koulutus- ja osaamispoliittisesta linjasta sekä auttaa jäsenyrityksiä heidän osaamiseen ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä.

Lisäksi Vartiaisen tehtäviin kuuluu ammatillisen koulutukseen liittyvä edunvalvonta ja kehittäminen yrittäjyyden näkökulmasta sekä yleinen vaikuttamistyö ja yrittäjien koulutusmahdollisuuksien ja yrittäjäkasvatuksen edesauttaminen.

Vartiainen aloittaa tehtävässään 10. joulukuuta.

Myyntineuvottelijaksi Harri Piilonen

Uuteen asiakaspalvelu- ja myyntitiimiin on nimitetty myyntineuvottelijaksi Harri Piilonen. Hän aloittaa myyntityön 10. joulukuuta.

toimitus(at)yrittajat.fi

– Suurin syy vuonna 2016 läpimurtonsa tehneen 360-videon kiinnostavuuteen matkailumarkkinoinnissa on sen huikea elämyksellisyys jo perinteiseen videoonkin verrattuna, sanoo VirtualTravellerin perustaja ja startup-yrittäjä Jaajo Linnonmaa.

Haluatko miljonääriksi -tv-ohjelman juontajana tutuksi tulleen Linnonmaan perustama VirtualTraveller on sosiaalisen median palvelu, johon käyttäjät voivat ladata 360-kameralla kuvattuja videoita matkoiltaan tai seurata toisten kuvaamia videoita. Tähän mennessä ladatuista 500 videosta suurin osa on yksittäisten matkustajien eri puolilla maailmaa kuvaamia videoita.

– Yritykset kuitenkin käyttävät koko ajan enemmän hyväkseen virtuaalitodellisuutta markkinoinnin uutena ulottuvuutena. Niiden brändin imu vahvistuu, kun kuluttajat pääsevät “sisälle” videon kolmiulotteisiin maailmoihin ja voivat aidosti katsella joka suuntaan, Linnonmaa toteaa.

Hän näkee tässä näkymien avautumisessa loistavan mahdollisuuden tukea matkailuun liittyvää markkinointia. Asiakas voi itse päättää VirtualTravellerissa haluavatko he tuottaa itse sisältöä kanavalleen vai antaa jonkun travellerin tehdä sinne videoita.

Kumppaneita ja travellereita

Jaajo Linnonmaa ottaa ensimmäiseksi esimerkiksi hotellialan, jossa tuore kumppanuus on helsinkiläinen Hotelli F6. Sillä on juuri avautunut oma kanava VirtualTravellerissa.

– Hotel F6 näki, että travellerin videot antavat hotellista parhaan kuvan. Niinpä kysyimme muutamalta englantia puhuvalta travelliltämme, jotka ovat ilmoittaneet kiinnostuksen tehdä videoita yhteistyökumppaneille ja heti löytyi yksi innokas, Linnonmaa kertoo.

Traveller saa itselleen täyden ylläopidon hotellissa ja kuvaa vastapalvelukseksi vierailustaan videoita. Lisäksi hän saa tulevaisuudessa videosta kertyvät katselukerrat itselleen.

Kun travellerit kirjautuvat sisään palveluun, heiltä kysytään, kiinnostaako  heitä tehdä viedoita myös yhteistyökumppaneille. Jotkut asiakkaat ovat sopineet keskenään mikrovaikuttajien kanssa kuvauksista, mutta myös VirtualTraveller voi yhdistää brändejä ja julkkiksia.

Virtuaalitodellisuudessa pyörii 120 miljardia euroa

Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden maailmanlaajuisten markkinoiden liikevaihdon arvioidaan kasvavan noin 120 miljardin euron tasolle. Markkinoinnin on syytä ottaa tästä omansa.

Vuonna 2016 käynnistynyt VirtualTraveller tähtää omassa markkinointiyhteistyössään erityisesti kaupunkien näkyvyyden ja elämyksellisyyden tukemiseen. MyHelsinki on ensimmäinen kaupunkikanava, joka on tarttunut tilaisuuteen.

– Onhan se mahtavaa palvelua, jos turistit voivat etukäteen katsella kaupungin suosituimmat nähtävyydet kotisohvalta virtuaalisesti. Lisäksi videoilla voi ohjata turisteja myös kaupungin laidoille, joissa useimmin se aito elämä sijaitsee. MyHelsingin sivuilta löytyy mm. videoita Kalliosta, jonne turisti ei välttämättä eksy, Linnonmaa kuvailee.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kymmenen vuotta sitten ensimmäistä kertaa järjestetty Slush on kasvanut noin 200 osallistujan pienestä tilaisuudesta lähes 20 000 kävijän megatapahtumaksi, joka on järjestetty viime vuodet Helsingin Messukeskuksessa.

Tilaisuuden aluksi Nokia-kirjastaan viime aikoina julkisuudessa ollut F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa kehotti osallistujia nauttimaan tapahtumasta ja tapaamaan mahdollisimman paljon ihmisiä.

Tänä vuonna Slushissa onkin panostettu aikaisempaa enemmän osallistujien "törmäyttämiseen" kasvattamalla tapaamisalueiden kokoa.

Tapahtuman varatoimitusjohtaja Alexander Pihlaisen mukaan startupit löytävät nykyisin sijoittajia aikaisempaa helpommin eikä Slush ole enää tässä mielessä yhtä relevantti tapahtuma kuin takavuosina. Hän uskoo, että tapahtuman luonne muuttuu jatkossa entistä enemmän liiketoiminnan sparraajien ja valmentajien etsimiseen. Tähän liittyy myös tänään julkistettu Slush Academy, joka aloittaa toimintansa alkuvuodesta.

Katso lisää Slush-tunnelmia ja Pihlaisen mietteitä oheiselta videolta!

Kuva: Petri Anttila

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 293 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Heinäkuussa taksimarkkina avautui ja Suomeen tuli uusia kyytipalveluita tarjoavia yrittäjiä. Yksi niistä on virolainen Taxify, joka on viiden toimintavuotensa aikana kasvanut 30 maahan ja 60 kaupunkiin. Yrityksen markkina-arvo on jo yksisarvistasolla, eli yli miljardin euron arvoinen, viime keväisen 153 miljoonan euron rahoituskierroksen jälkeen.

Perustaja Markus Villig kertoi Slushissa yrityksen kasvutarinaa ja tulevaisuudensuunnitelmia.

Villig oli vain 19-vuotias, kun hän jätti yliopiston kesken ja päätti ryhtyä yrittäjäksi. Hänen haaveensa oli perustaa yritys teknologia-alalle, mutta nuorella miehellä ei ollut verkostoja, kokemusta tai mitään muutakaan, millä yrittäjäura olisi polkaistu käyntiin.

– Perustin yrityksen vanhemmilta saamillani muutaman tuhannen euron lainalla. Jouduin perustella rahan tarvetta muutaman kuukauden. Luulen, että vanhempani eivät uskoneet ikinä näkevänsä rahoja enää”, VIllig kertoo Financial Timesin toimittaja Maija Palmerin haastattelussa.

Alkuvuosina yhtiö työllisti 10-20 työntekijää. Nyt Taxify on 700 työntekijää työllistävä yhtiö, joka on rekrytoinut 600 työntekijää viimeisen vuoden aikana.

Tyytyväinen kuljettaja ratkaisee

Taksipalvelun lanseeraaminen tai sen kasvattaminen ei ole suoraviivaista työtä. Alkuvaiheessa taksiyhtiöt ja kuljettajat käyttivät radiopuhelimia ja varauskeskusta sekä niiden ympärillä pyörivää ohjelmistoa. Hyppy käyttämään uutta sovellusta oli yhtiöille iso. Vei aikainsa ennen kuin uusi sovellus ajoi vanhojen käytäntöjen ohi.

Villig kertoo, että toiminnan keskiössä on aina ollut käytännöllisyys ja hyöty kuljettajille sekä asiakkaille.

Palmer totesikin, että Taxify ottaa kyydistä huomattavasti pienemmän komission kuin kilpailijat. Taxify ottaa 15 prosentin komission, kun kilpailevat yhtiöt voivat ottaa 30 prosenttia.

– Kuljettajat haluavat joustavuutta ja vapautta päättää omista asioistaan. He eivät halua olla pelkästään Taxify-kuskeja. Voimme tarjota etuja, kuten parhaat autot tai puhelimet, mutta loppupeleissä se sovellus voittaa, jonka käyttämisestä jää eniten rahaa taskuun. Asiakkaat käyttävät sitä palvelua, missä on parhaat kuskit, Villig kertoo.

Afrikka ja Euroopan kaupungit ovat erilaisia – paikallinen lähestyminen on tärkeää

Taxify on myös laajentunut Afrikkaan, minne moni muu kilpailija ei ole uskaltautunut. Villigin mukaan on tärkeää sopeuttaa palvelu paikallisiin tarpeisiin. Esimerkiksi Afrikan kaupungeissa yhtiö on lisännyt turvallisuusominaisuuksia palveluun.

– Paikallisuus on tärkeää, kun haluaa laajentua uusille markkinoille, Villig toteaa.

Uusille markkinoille menemisessä on Euroopassakin haasteita, sillä jokainen maa ja kaupunki suhtautuu eri tavalla uusien palveluiden ja markkinahäiriköiden tuloon. 

Muun muassa Lontoo olisi suuri ja merkittävä markkina, mutta kaupungilla on tiukka linja tulokkaiden suhteen. Taxify on tuonut pari kuukautta sitten Pariisissa markkinoille skootterikyydit, mutta Lontoo on kieltänyt ne.

– Yritämme kertoa viranomaisille, että tämä niiden toimintatapa estää kilpailun. Kilpailun salliminen toisi ratkaisuja ongelmiin, joita monopoli ei ehkä pysty ratkaisemaan, Villig sanoo.

Taxify jatkaa kasvuaan, mutta se ei pyri kasvattamaan uusien maiden määrää, vaan lisäämään kaupunkeja niihin maihin, joissa se jo toimii. Kaupunkeja on nyt 60, mutta jatkossa niitä on noin sata. Puolassa palvelu on tulossa 25 kaupunkiin. Kasvua on muun muassa Afrikassa, missä palvelu rantautuu uusiin kaupunkeihin, kuten Nairobiin ja Lagosiin. 

Lisäksi yhtiö tuo uusia palveluita ja mahdollisesti jatkossa alabrändejä.

Nopeaan skaalautumiseen salaisuudeksi Villig luettelee muutaman pääkohdan.

– Meillä on miljoonia olemassa olevia käyttäjiä ja useita kuljetusmuotoja, joten voimme lanseerata nopeasti uusia palveluita olemassa oleville asiakkaille ja tarjota yhden sovelluksen, joka ratkaisee useita liikkumiseen liittyviä ongelmia, Villig sanoo.

Yrittäjäsanomat tapasi Jani Tyynin tänään käynnistyneessä Slush-tapahtumassa. Tuoreen Klarna-johtajan mukaan suomalaisilla verkkokaupoilla on vielä paljon kehitettävää.

– Lähtökohta on, että kaupassa on mielenkiintoisia tuotteita oikealla hinnalla. Se ei kuitenkaan yksistään ratkaise mitään.

Tärkeimpänä asiana Tyyni pitää verkkokaupan löydettävyyttä, luotettavuutta ja asiakaskokemusta.

– Kun asiakas on löytänyt kaupan, hän miettii, miten luotettavana kauppaa voi pitää. Luottamusta voi herättää esimerkiksi se, jos kaupassa myydään tunnettujen brändien tuotteita. Kaupan on myös näytettävä hyvältä. Siinä korostuu esimerkiksi valokuvien laatu.

Perehtyessään suomalaisiin verkkokauppoihin Tyyni on pannut merkille, että monessa kaupassa ostoprosessi on toteutettu aivan liian monimutkaisesti.

– Suomalaisissa verkkokaupoissa on yleensä varsin monta välivaihetta ennen ostoksen tekemistä.

Tyyni on laskenut, että pahimmillaan vaiheita on ollut kahdeksan ennen kuin ostoprosessi on päättynyt.

– Ensimmäisessä vaiheessa kysytään nimi- ja osoitetiedot. Seuraavassa vaiheessa voi olla pitkä lista erilaisia toimitustapoja ja noutopisteitä, kun parhaassa tapauksessa nämä tiedot voisi puristaa yhteen ja hyödyntää olemassa olevia asiakastietoja.

– Maksutapojen valinta pitäisi saada mahdollisimman sujuvaksi. Koko prosessi pitäisi käytännössä puristaa yhteen vaiheeseen. Se on mahdollista lähitulevaisuudessa. Kun ostoskoriin on laitettu tuotteet ja käyttäjä klikkaa itsensä kassalle, sen jälkeen kaikki asiat pitäisi hoitua samassa näkymässä. Yksi klikkaus voi sisältää tiedon siitä, kenelle toimitetaan, mitä toimitetaan ja miten asiakas haluaa maksaa, Tyyni jatkaa.

Muista mobiili-optimointi

Nykyisin suurin osa verkkokauppojen asiakkaista vahvistaa maksunsa oman pankkinsa verkkopalvelussa. Tyyni ei pidä tätä kauppiaan kannalta parhaana vaihtoehtona, koska silloin asiakas ohjataan pois verkkokaupan sivuilta.

Klarna kilpailee isoja pankkeja ja luottoyhtiöitä vastaan maksutavalla, jossa asiakas voi kokeilla tuotetta ja palauttaa sen. Lasku maksetaan vasta, kun asiakas on päättänyt, mitkä tuotteet hän haluaa pitää.

– Mielestäni maksutapojen valitsemisessa ei ole kauppiaan kannalta kyse ainoastaan maksamisesta vaan kokonaisvaltaisesta ostokokemuksesta ja sen parantamisesta. Meidän tavoitteenamme on parantaa verkkokaupan asiakasmäärää ja mahdollistaa suurempi keskiostos, Tyyni sanoo.

Yhä tärkeämmässä roolissa on verkkokaupan optimoiminen mobiilikäyttäjille. Jo yli 60 prosenttia suomalaisista verkko-ostoksista tehdään mobiililaitteilla.

– Jos olisin verkkokauppias, miettisin tätä asiaa tarkasti. Mobiili on ehdottomasti otettava huomioon. Mielestäni kauppiaan pitäisi etsiä verkkokauppaansa maailman parhaat ratkaisut. Tänä päivänä suomalaisilla verkkokaupoilla on käsien ulottuvilla samat ratkaisut kuin kansainvälisillä kaupoilla. Miettisin myös, millä tavalla kivijalkamyymälään tuodaan sama sujuvuus kuin verkkokaupassa.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Slush on edelleen Euroopan suurimpia startup-tapahtumia, mutta tänään vaikutti siltä, että jotain puuttuu. Se näkyi jo tapahtuman aloitusseremoniassa, joka päättyi töksähtäen jättäen yleisön odottamaan jotain lisää.

Avauspuheenvuoron käyttänyt F-Securen perustaja ja Nokia-kirjan kirjoittanut Risto Siilasmaa kehotti vieraita nauttimaan tapahtumasta, tapaamaan mahdollisimman paljon ihmisiä ja pitämään hauskaa.

Käymieni keskustelujen perusteella yhä useampi todella pitää Slushia isoina bileinä, joissa tärkeintä ei ole asia vaan hauskanpito. Sellaisena tapahtumana Slush tuskin haluaa profiloitua.

Osa tapaamistani toimittajista pahoitteli, ettei tänä vuonna ollut onnistunut järjestämään kovin kiinnostavia tapaamisia. Osa kaipaa takavuosien tuotejulkistuksia, jotka nostivat Slushin kansainvälisiin otsikoihin. Puhujavalinnatkaan eivät kiinnostaneet yhtä paljon kuin aikaisemmin.

Toki on muistettava, että Slush on edelleen tärkeä tapahtuma lukuisille startupeille. Kuten varatoimitusjohtaja Alexander Pihlainenkommentoi Yrittäjäsanomille, sijoitusilmapiiri on muuttunut radikaalisti. Startupeille on tarjolla rahaa takavuosia avokätisemmin, eikä Slush ole rahoituksen etsimisen kannalta enää yhtä tärkeä tapahtuma. Painopiste siirtyy liiketoiminnan valmennukseen ja sopivien sparraajien etsimiseen. Yhä tärkeämpi merkitys on oikeiden ihmisten kontaktoinnilla ja se vaatii huolellista valmistautumista ja taustatyötä.

Slushin käytävät näyttivät tänään väljemmiltä kuin viime vuonna. Saman oli huomannut myös startupmedia CoFounderin perustaja Tarmo Virki, jolla on kokemusta Slushista ja monista muista alan tapahtumista monelta vuodelta.

– Onhan tapahtumaa uudistettu, sen näkee kun täällä liikkuu. Tilan tuntu voi tulla siitäkin, että käytävät ovat viime vuotista leveämpiä.

Virkin mielestä koko "startup-skene" on muuttunut. Yritykset ovat ammattimaistuneet ja "hype" on jäänyt suhteessa pienempään rooliin. Samaan aikaan Slush muuttuu vetäjiensä mukana. Tänä vuonna johdossa ovat uudet nimet. Opiskelijat ovat vuodesta toiseen loihtineet Slushista häkellyttävän kokonaisuuden.

Yksi tämän vuoden muutoksista on sivutapahtumien kasvanut määrä. Slush on hajaantunut ympäri Helsinkiä, mikä voi näkyä Messukeskuksen päätapahtuman luonteessa.

Konsulttiyritys Netprofilen perustajalle Christina Forsgårdille Slushin ensimmäinen päivä jätti ristiriitaiset tunnelmat.

– Slush onnistuu vuodesta toiseen yllättämään osallistujat myönteisesti. Osallistuminen vaatii kuitenkin yhä enemmän työtä, jotta löytää itselle merkittävät ja antoisimmat tilaisuudet ja kohtaamiset. Investoripäivässä harmipuheenaiheeksi nousi verkostoitumistyökalu, joka ei toiminut Applen puhelimissa. Verkostoitumistilaisuuden kova ydin otti ikävän osuman, Forsgård kommentoi. 

Slushin perinne on ehdottomasti vaalimisen arvoinen. Se on kymmenen vuotta startupien historiaa, joka on muuttanut pysyvästi suomalaista liike-elämää. Tuskin 10 vuotta sitten kukaan olisi osannut odottaa, että Suomesta nousisi Supercellin ja Rovion kaltaisia peliteollisuuden jättejä. Ehkä nyt osaisimme odottaa, mutta kukaan meistä ei tiedä, miltä maailma näyttää kymmenen vuoden kuluttua.

Kuva: Jussi Ratilainen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kasvuyritystapahtuma Slush tarjoaa hyvät apajat rahoittajille kartoittaa mahdollisia rahoituskohteita. Tunnettu enkelisijoittaja Riku Asikaisella on hyvä tuntuma pitkältä ajalta Slushiin rahoittajan näkökulmasta. 

Asikainen korostaa rahoitusta hakeville yrityksille erityisesti yhtä neuvoa.

– Yrittäjän täytyy miettiä, mitä oikeasti haluaa. On aivan eri asia haluta muuttaa maailmaa omalla toiminnallaan kuin haluta elättää itsensä ja jatkaa kuitenkin samalla elämäntyylillä kuin tähänkin asti. Kummassakaan ei ole mitään pahaa, mutta näiden ero täytyy ymmärtää, Asikainen sanoo.

Hän käyttää urheiluvertausta: Suomessa on paljon enemmän olympiavoittajia kuin 2000-luvulla syntyneitä miljardin euron arvoista yhtiöitä. Vaatimustaso olympiatason urheilijoille on kovempi kuin hyville kuntoilijoille.

– Välillä täällä tulee vastaan yrittäjiä, jotka aika leppoisasti puhuvat maailman muuttamisesta, kunhan olisi rahoitus tai lupa-asiat järjestyisivät. Hyvät yrittäjät ratkaisevat kaikenlaisia ongelmia. Sitä yrittäminen on, Asikainen sanoo.

Hyvä asia on kuitenkin se, että piirinmestaruus ja junioritason menestyjiä on kiitettävästi. Niissä pitää pärjätä enne olympiakisoja. Asiakaisen mielestä moni yritys ja yrittäjä on oikealla tiellä. 

– On hienoa huomata, että parhaat osaajat uskaltavat miettiä yrittäjyyttä mahdollisuutena. Aikaisemmin yrittäjien koulutustaso oli matalampi kuin muun kansan, eli kärjistetysti ne, jotka eivät päässeet valtion virkoihin, ryhtyivät yrittäjiksi. Nyt tilanne on toisinpäin. Osaamistason nousu näkyy muun muassa kansainvälistymisessä, Asikainen miettii.

Rahoitusta etsivien yritysten on hyvä sisäistää ero rahoittajan ja rahan ero. Pitkälle tähtäävän yrittäjän kannattaa hakea rahoittajaa eikä vain rahaa.

Hyvä sijoittaja voi auttaa ja tukea yrittäjää eteenpäin, mutta jos henkilökemiat eivät toimi, suhteesta voi tulla tuskallinen. Parhaita ystäviä ei tarvitse olla, mutta kunnioitusta ja uteliaisuutta toista kohtaan on oltava. 

 –Sijoitus kestää keskimäärin 9-10 vuotta. Jos ei pidä ihmisestä, on rangaistus molemmille, jos ei voi sietää toista. Olen jättänyt ihan hyviä keissejä väliin, jos on tuntunut, että tämä ei ole ihan meikäläisen juttu, Asikainen sanoo. 

Maanantai 3.12. klo 15

Joona Kotilainen hyppää junaan Joensuussa. Vuoro on Helsingissä ennen kahdeksaa, ja matkalla ehtii selata tapahtumarunkoa ja puheenvuoroja. Helsingissä hän tapaa asiakkaan illallisen merkeissä.

– Asiakas on Slushissa ja neuvottelee sijoittajien kanssa. Olemme tehneet heille markkinointimateriaalia. Keskustelimme ja menimme yhdessä virallisiin avajaisiin Yo-talolle. Saimme haettua myös tapahtumapassit.

Tiistai 4.12. klo 10 

Slush avataan räpillä ja Risto Siilasmaa puhuu, miten tärkeää on, että kaikki sitoutuvat yritykseen. Hän vertaa yritystä autoihin: jokaisen pitäisi tuntea yritys omakseen kuten autonsa. 

– Jokaisen yrittäjän on hyvä miettiä, kuinka saa oman tiimin mukaan, niin ettei pienestä risauksesta nosteta kytkintä. Vuokra-autoista harvemmin pidetään huolta, Kotilainen pohtii.

Tiistaina aamupäivällä Kotilainen on odottavalla fiiliksellä.

– Tämä on isompi tapahtuma kuin odotin, osallistujia on peräti 20 000. Fiilis on semipositiivinen. Hienoa olla paikalla.

Klo 12.25

Kuinka rakentaa brändi tyhjästä. Puhujina Sophia Bendz, Natasha Lytton, Anrnd Mueller ja Babba C Rivera.

– Brändinrakennus kiinnostaa markkinointiyrittäjänä tietenkin paljon. Paras tilanne on, jos voi alkaa rakentaa brändiä tyhjästä. Silloin ei ole taakkaa varjeltavasta historiasta.

Kotilainen on rakentanut markkinointitoimisto Tovarin brändiä yhdessä toisen perustajan, Jussi Pirhosen kanssa. Puuartistissa tiivistä yhteistyötä tehdään toimitusjohtaja Miikka Kotilaisen kanssa.

Klo 14.30

Neljä oppituntia epäonnistumisesta ja tärkein taito, jota kehittää. Puhujana Sonny Vu.

– Hänen mukaansa yrittäjän tärkein kyky on "sales". Kääntäisin sen tässä yhteydessä vaikutuskyvyksi sijoittajien, asiakkaiden, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien suuntaan.

– Ymmärsin, että Slushissa ei ole tänä vuonna juurikaan nimekkäitä motivaatiopuhujia, vaan alan ammattilaisia, jotka puhuvat jostain teemasta. Itselle tärkeitä aiheita ovat brändäämisen lisäksi tiiminrakentaminen ja kasvun mahdollistaminen.

Klo 15

Kotilainen tapaa verkostoitumisalueella puolalaisen naisen, joka haluaa keskustella suomalaisten markkinointiyrittäjien kanssa brändinrakentamisesta.

– Hän lupautui auttamaan eräässä Tovarin kehitysaskeleessa tulevaisuudessa. 

– Haluan tavata paljon ihmisiä. Laitoin itse muutamia kutsuja verkostoitumissovelluksen kautta avainsanahaun avulla. Kontaktoin sisustamiseen ja kalustamiseen liittyvien yritysten henkilöitä Puuartistin roolissa. Lisäksi hoidan verkostoa tapaamalla asiakkaita ja muita tuttuja. Heidän kauttaan tutustuu myös muihin.

Klo 16.30

Kotilainen tapaa verkostoitumisalueella markkinoinnin analytiikan ammattilaisen. Mielenkiintoisen kohtaamisen jälkeen Kotilainen päättää ottaa tekoälyratkaisun koekäyttöön.

– En ole asettanut tapahtumalle myynnillisiä tavoitteita. Haluan keskustella kiinnostavista aiheista ja oppia uutta. Keskustelut rakentavat luottamusta, joka voi joskus kääntyä verkostoksi tai myynniksi.

Vapaata verkostoitumista

– Ihmiset ovat täällä avoimia ja kyselevät ja vastaavat mielellään. Ketä tahansa voi vetää hihasta ja alkaa juttelemaan. Sellainen ympäristö on itselle innostava. Vaikka väsyn fyysisesti, lataudun keskusteluista henkisesti.

– Kannattaa olla utelias ja innokas. Täällä saa hyviä ideoita, mihin maailma on menossa, ja voi myöhemmin käyttää oppimaansa liiketoiminnassa.

Puheenvuorojen seuraamista

– Slushissa on paljon muutakin kuin vain teknologiajuttuja. Kuka tahansa yrittäjä voi oppia startupien liiketoimintakulttuurista, monet puheenvuorot liittyvät ihmisiin, esimerkiksi tiiminrakentamiseen.

Tiistai-ilta

After partyt.

Keskiviikko 5.12.

Toinen Slush-päivä. 

– Useampi kiinnostava puhe tiedossa, aiheina ovat yrityksen rakentaminen kahdella mantereella (meillä Joensuu – Pori), luovuus vs. koneet, informaatiosota ja media sekä musiikkiteknologian kehitys.

Klo 18.29

Viimeinen juna Joensuuhun lähtee. Päätösjuhlat jäävät väliin.

Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi
 

Syventävissä kelloseppäopinnoissa Sveitsissä Stepan Sarpanevalle selvisi, että hän on aika hyvä. Silmän ja käden yhteispeli oli saanut harjoitusta jo lapsena pienoismalleista, mutta vasta tuhannet tunnit tekivät ammattilaisen.

– Tämä on teknisesti aika lähellä aivokirurgin hommaa. 

Sarpaneva suunnittelee ja valmistaa Kaapelitehtaan työpajallaan luksuskelloja; hinnat liikkuvat 2 500 eurosta aina useisiin kymppitonneihin saakka.

Luksustuotteen määritelmä on Sarpanevan mukaan se, että niitä on vähän ja ne ovat vaikeasti saatavilla. S.U.F Helsinki -tuotemerkillä valmistetaan vuodessa noin parisataa kelloa, mutta täysin taidekäsityötä olevia Sarpaneva-kelloja vain 35 kappaletta.

– Sarpaneva-kellot ovat yksittäiskappaleita, ja ne tehdään asiakkaiden kanssa yhteistyössä. Asiakkaat löytyvät ympäri maailmaa, vain 10 prosenttia myydään Suomeen.

S.U.F Helsinki -kellot puolestaan myydään verkkokaupan ja muutaman vähittäisliikkeen kautta pääasiassa Suomeen. Ne tehdään pienissä sarjoissa, ja osat valmistetaan alihankintana. Suunnittelu ja kokoonpano tapahtuvat Helsingissä.

Sarpaneva oli valmis oman brändin rakentamiseen opiskeltuaan ja työskenneltyään kymmenen vuoden ajan kellomaa Sveitsissä. 

Suomessa kelloja omalla tuotemerkillä tekee kaupallisesti hänen lisäkseen vain pari muuta.

– Tämä on Suomen harvinaisin ammatti, mutta silti kannattavaa liiketoimintaa, hän sanoo. 

Pelkoa ja bensan käryä

Brändi nojaa vahvasti tarinoihin, joissa näkyvät niin suomalainen melankolia kuin Sarpanevan kiinnostus moottoripyöriin. Moonshine-kuva ja käynnistyspolkimen ratas ovat tärkeitä kellon osia.

– Suomalaisuudessa kiinnostavat siihen sisältyvät pelko, kylmyys ja pimeys. Kellojeni tarina on lähellä tekijäänsä.

Työssään hän kertoo ajautuvansa hiljaisuuteen ja syvään keskittymiseen.

– Muuten en kaipaa suurta hiljaisuutta, enemmänkin bensan käryä ja meteliä.

Sarpaneva on tuottelias suunnittelija, uutta on aina mielessä.

– Jostain tulee palo tehdä aina uutta. Se saa välillä hulluuden partaalle, mutta suunnittelemiseen onneen se liittyy.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi
 

Juttu julkaistaan Yrittäjä-lehdessä 6 / 2018.

Supercellin perustaja Ilkka Paananen tuo Helsinkiin Hive Helsinki -nimisen koodauskoulun, jonka esikuva on  Pariisissa mainetta niittänyt École 42. Paananen kertoi hankkeesta Slush-tapahtumassa Helsingissä.

Haapaniemenkatu 5:een Sörnäisissä perustettava koulu on tarkoitettu 18–30 -vuotiaille. Sitä vanhemmilla ei ole kouluun asiaa.

Koulusta tekee erikoisen muun muassa se, että sinne ei palkata opettajia eikä perinteisiä luokkahuoneita ole. Tehtävät ovat projektiluontoisia ja ne tulevat yhteistyöyrityksiltä. Niitä ovat muun muassa F-Secure, Nokia ja Rovio. Mukana on muös ulkomaisia yrityksiä kuten Zalando. Koulusta valmistuneet eivät saa todistusta, mutta halutessaan koulu luovuttaa heille diplomin ja selvityksen opinnoista.

– Hyvä ohjelmoija voi olla kuka tahansa, jolle ei vaan ole annettu mahdollisuutta. Usein ajatellaan liian stereotyyppisesti, että ohjelmoinnissa tietynlaiset miehet. Millainen maailma olisi, jos kirjoja kirjoittaisivat vain tietyn tyyppiset miehet, Paananen sanaili Slush-lavalla keskiviikkona.

École 42 on onnistunut kouluttamaan koodaajat ilman oppikirjoja, opettajia ja luokkia. 

– Kun kävin koulussa ensimmäisen kerran, olin todella vaikuttunut. Oppilaat oppivat koodaamaan tekemällä tehtäviä yhdessä. En ole koskaan kokenut sellaista energiaa ja intoa missään muussa koulussa. Mieleen tuli Slushin kaltainen tapahtuma. Tuli välittömästi mieleen, että tällainen konsepti täytyy tuoda Helsinkiin.

Ensimmäisessä vaiheessa 100 paikkaa

Aivan kuten Pariisissa, myös Hive Helsingin oppilaat valikoidaan nettitestin kautta. Siinä arvioidaan muun muassa kokelaiden luovia kykyjä. Testin läpäisseet kutsutaan seuraavaan vaiheeseen, eräänlaiseen pääsykoekurssiin, joka kestää 4 viikkoa. Sen aikana hakijoista seulotaan ne, jotka näyttävät olevan riittävän motivoituneita ja kykeneviä opiskelemaan koulussa.

– Pariisissa puolella sisään päässeistä ei ole minkäänlaista taustaa koodauksesta. Muutamassa vuodessa sata prosenttia opiskelijoista on saanut koodausalan töitä. Heistä 30 prosentista on tullut yrittäjiä, Paananen listasi.

Koulua rahoittaa voittoa tavoittelematon säätiö, johon Superell investoi 8-10 miljoonaa euroa. Ensimmäisen viiden vuoden jälkeen mukaan toivotaan julkista rahaa.

Nettitesti julkistetaan tammikuussa ja koulu on tarkoitus avata elokuussa. Ensimmäisessä vaiheessa sisään otetaan 100 opiskelijaa.

Hive Helsingin johtajana toimii Minna Kivihalme. Hän on toiminut Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ohjelmajohtajana. Koulun johtokuntaa vetää Linda Liukas.

Paanasen mukaan koodauskoulusta kilpaili useita maita.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla on pukuloiston lisäksi mahdollisuus näyttää suomalaisen suunnittelu- ja käsityöosaamista. Halusimme nostaa suomalaisien yrittäjien taitoja esiin ja koota muutaman esimerkin tänään presidentin linnassa nähtävistä puvuista ja koruista. 

Tämän vuoden teema presidentin linnassa on nimeltään yhteinen ympäristömme. Kierrätys ja ekologisuus näkyy monin eri tavoin juhlavieraiden asuissa.

Kalasaalis juhlakäytössä

Keravalainen yksityisyrittäjä, taiteilija ja perinnenahkuri Anne Jouhtinen asustaa Taideyliopiston rehtorin Jari Perkiömäen ja tämän puolison, Jouhtisen ystävän ja kansanlaulaja ja tohtori Sirkka Kososen suomalaisin kalannahoin ja luin. 

Perkiömäen kalvosinnapit ovat rasvaparkitusta ja krappijuurella värjätystä ahvenesta, Kososella on kuhasta valmistetut keltasipulin kuorilla ja krapilla värjätyt luiset korvakorut ja sormus. Kososen ranneke on valmistettu luonnonväreillä värjätyistä sekä kananmunalla ja ruokaöljyllä parkituista kuhannahoista valmistettu mittava ranneke. 

– Kalannahat olen valmistanut vanhoin perinteisin keinoin, menneiden aikojen käsityömenetelmiä nykypäivään muokaten. Saaliin kokonaisvaltainen kunnioitus, kierrätys ja ekologisuus ovat toimintani peruskulmakiviä, Jouhtinen kertoo.

Kansanedustajan luottosuunnittelija

Vuoden hääpukusuunnittelijaksi tänä vuonna valittu Heidi Tuisku on suunnitellut kolmatta vuotta peräkkäin puvun RKP:n kansanedustaja Veronica Rehn-Kivelle. 

Tuisku kertoo, että Veronica halusi puvustaan ajattoman ja tyylikkään puvun, joka kestää aikaa ja muodin muuttumista.

Syvän violetti puku tehtiin laskeutuvasta pitsistä ja kirkkaamman violetista dupion-silkistä. Pitkähihainen puku jättää olkapäät paljaaksi ja sen katseen kiinnittävä yksityiskohta on takana oleva vyö. 

Asuun kuuluvat myös puvun sävyihin sopiva laukku sekä Papaja-merkin suunnittelija Anneli Aaltosen suunnittelemat hopeiset Ratamo-korvakorut. 
 

Luonto löytyy korusta

Kuopiolainen korusuunnittelija Jenni Rutonen on tehnyt valtakunnallisen Vuoden Yrittäjä -palkinnon saaneen Elcolinen yrittäjän Jouko Juvosen puolison Maria Koskisen korut. Perhosaiheisesta Kesän Siivekäs – korusarjasta tehty korukokonaisuus liikkuu Linnanjuhlien luonto-aiheen symboliikan äärellä. Korukokonaisuuteen kuuluvat korvakorut, sormus ja iso käsivarsikoru.

Rutonen sai toimeksiannon kaksi viikkoa ennen juhlaa. Koskinen toivoi isoa ja näyttävää käsivarteen sijoitettavaa korua, jota tiukalla aikataululla olisi ollut mahdotonta valmistaa, varsinkin kesken joulukiireiden. Kesän Siivekäs -sarjan perhosista sai kuitenkin helposti näyttävän kokonaisuuden. 

– Tämä menee kokonsa puolesta viiden suurimman korun joukkoon, mitä olen ikinä valmistanut. Marialla on kaunis puku, joka on jyväskyläläisen Ommellisen valmistama ja perhosaihe sopii siihen hyvin, Rutonen kertoo.

Tämä vuosi on kuudes kerta, kun Rutosen koruja nähdään presidentin linnassa. Hän on varautunut nettikaupan myynnin kasvuun ja tekemään korusarjan koruja.

– Toivon, että tänä vuonna on se vuosi, kun nimeni ja korusarjan nimi sanotaan ääneen tv-lähetyksessä. Aikaisemmin on ollut huonoa tuuria näkyvyyden kanssa. Nyt on niin kookas koru, että sitä on vaikea olla huomaamatta, Rutonen kertoo.

Edellisen kerran Rutosen koruja nähtiin linnanjuhlissa vuona 2017. Rutosen koruja on nähty myös New Yorkin muotiviikoilla ja kansainvälisissä näyttelyissä.

Isän solmioissa Linnaan

Tyyki Design -merkillä työskentelevä Miia Aaltonen on tehnyt ensimmäisen luomuksensa itsenäisyyspäivän vastaanotolle kokoomuksen kansanedustaja Saara Sofia Sirénille.

Puku on syntynyt 60 kierrätetystä kravatista ja iltalaukku mainoskassimateriaalista. Puvussa on myös Sirénin isän solmioita.

– Materiaali on hankittu kierrätyskeskuksista, kirpputoreilta, second hand -kaupoista sekä saatu lahjoituksina. Haastavaa oli löytää juuri samansävyiset tummansiniset kravatit, joissa sai olla ainoastaan hieman jotain valkoista. Idea iltapukuun tuli vasta, kun sain kasaan riittävän määrän solmioita. Ensin niistä piti loihtia hame tai joku muu kevyempi vaatekappale, Aaltonen kertoo.

Työ oli haastavaa, sillä puvussa on paljon sommittelua ja pieniä paloja. Vaate on myös aika painava ja sisältää monta monta metriä silkkiä. Aaltonen on valmistanut iltapukuja myös kierrätysfarkuista. 

Sirénin asua koristavat Namu Jewellery -merkin kierrätyshopeiset korvakorut, jotka on suunnitellut Mari Ruohomäki. 

– Teen tänä vuonna ensimmäistä kertaa korut linnanjuhliin. Käytin kierrätyshopeaa ja tein korut asiakkaan toiveita kuunnellen ja hänen upeaan pukuunsa sopivaksi. Teemana linnanjuhlissa on tänä vuona kierrätys, joten kierrätyshopeiset korut sopivat oivallisesti teemaan, Ruohomäki kertoo.

Neljän korun takana

Hanna Korhonen on suunnitellut itsenäisyyspäivän vastaanotolle koruja neljälle asiakkaalle. Yhtä hän ei saa nimetä, mutta kolme muuta ovat kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie, terveystieteiden tohtori Minna Elomaa-Krapu, sekä Vaasan Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Antonio Teca.

Sinisiipi-nimiset kaula- ja korvakorut on suunniteltu satavuotiaan Suomen itsenäisen matkan kunniaksi. Elomaa-Krapun kaulakoru esittää paatsamasinisiipeä, joka juhlavuonna valittiin satavuotiaan Suomen kansallisperhoseksi. Koru on ollut esillä Kuopion Kultaseppien yhdistyksen 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyssä näyttelyssä 2017-2018.

Antonio Tecan sormukset ovat taonnoilla koristellut sormukset, joiden kuviointi on luonnon pintoja mukaileva. Ne tuovat mieleen rosoisen kallion ja männynkaarnan tai veden väreilyn.

Mari-Leena Talvitien sormuksen materiaali on Lapin kullasta seostettu kulta, hopea, konjakin väriset timantit. Tämäkin koru on ollut esillä Kuopion Kultaseppien yhdistyksen 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyssä näyttelyssä 2017-2018.
 

Uusiotuottamisen pioneereilta kahdeksan pukua linnaan

Uusiokäytettyjä materiaaleja ja ekologisia vaatteenvalmistustekniikoita töissään käyttävät Remake EkoDesignin trashionista Outi Pyy ja ompelijamestari Paula Malleus loivat tänä vuonna yhteensä kahdeksan ekodesign pukua linnan juhliin.

Niissä näkyy koko uusiotuottamisen ja tekstiilikierrätyksen kirjo. Yksinkertaisimmillaan pukuja on korjattu ja muokattu kevyesti ja monimutkaisimmillaan ne on luotu kokonaan alusta lähtien erikoismateriaaleja ja erikoistekniikoita käyttäen.

Alla on yksi esimerkki kaksikon puvuista. VHS on kotimainen uudelleenkäytetystä videonauhasta käsinkudotusta kankaasta tehty puku. Sen pukee ylleen Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokosken puoliso vaikuttajaviestinnän johtava neuvonantaja Elina Moisio. Korut ovat vuoden 2019 kultaseppämestari Eero Hintsasen suunnittelemia.
 

Jatkokäyttö jo mielessä

Pukusuunnittelija Suvi Hänninen on tehnyt Itsenäisyyspäivän vastaanotolle kaksi pukua yhdessä Klara Kivilahden kanssa. 
Toinen puku on suunniteltu Tiina Laisi-Puheloisen kaksiosainen puku ja toinen ylioppilaskunnan puheenjohtaja Suvi Pulkkisen värikäs puku. 

Laisi-Puheloinen on Priceff-startup-yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja tutustunut Kivilahteen syöpäsäätioön juhlatoimikunnassa. Hän menee itsenäisyyspäivän vastaanotolle miehensä kenraali Ari Puheloisen kanssa. 

Laisi-Puheloinen on toiminut rauhanturvaajana Kosovossa, ja hänellä on kaksi kunniamerkkiä, joille haluttiin saada hyvä näkyvyys. 

– Tiinan puku on kaksiosainen, joten sitä voi käyttää jatkossa erikseen tai yhtä kokonaisuutena ja näin se on monikäyttöinen. Kierrätys ja ympäristöteemaa on hyödynnetty tänä vuonna puvuissa monin eri tavoin, Klara Kivilahti kertoo.

Kaksikon toisen, eli Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Suvi Pulkkisen puvun värit ovat ylioppilaskunnan 150-vuotisjuhlajulisteesta. Kangas on painatettu Aitoossa Prinscopion tehtaalla. 

Pulkkisen asuun kuuluu Ylioppilaskunnan juhlakääty, joka ei saa koskettaa ihoa, eli se täytyi ottaa suunnittelussa huomioon.

– Halusimme, että Suvi voi käyttää pukua ympäri vuoden ystävien häissä ja kesäjuhlissa itsenäisyyspäivän juhlien lisäksi, Kivilahti kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat: pukujen ja korujen tekijät

Vaatturimestari Sonja Raassina on tehnyt aamusta iltaan töitä viime päivät, sillä iltapuvut itsenäisyyspäivän vastaanotolle täytyy saada ajoissa valmiiksi. Raassina tekee itsesuunnittelemiaan pukuja sekä muiden suunnittelijoiden, kuten Teemu Muurimäen suunnittelemia pukuja. 

– Yleensä kesä on kiireinen ja syksyä kohti tahti vain kiihtyy. Nyt kesä oli normaalitahtisempi, mutta syksy on kiireistä aikaa. Tilaukset Linnan juhliin voivat tulla nopeallakin aikataululla, sillä ihmiset saavat kutsuja eri tahdissa. Yksi asiakas sai kutsun yhdeksän päivää ennen juhlia, Raassina kertoo.

Vaatturimestari ei yleensä tee naisten pukuja, mutta ne tulivat tutuiksi, kun Raassina työskenteli suunnittelija Janne Renvallille juhlapukujen valmistajana vuosituhannen vaihteessa. Silloin hän alkoi valmistaa myös itse suunnittelemiaan pukuja naisille.

Tänä vuonna työn alla on ollut kolme pukua, joista yksi oli kansanedustaja Anneli Kiljusenäidin perintöpuku. Kansanedustajan isä Valto Käkelä sekä isoisä Elias Käkelä ovat olleet myös kansanedustajina. 

Raassinan puvuissa juhlii myös Sulapac-kasvuyhtiön Suvi Haimi. Sulapac kertoi Slush-kasvuyritystapahtumassa tuovansa yhdessä Stora Enson kanssa markkinoille biohajoavia pillejä, jotka on valmistettu puuhakkeesta ja biohajoavasta sidosaineesta. Yhtiö sai sijoittajaksi myös luksusbrändi Chanelin.
Nyt näitä pillejä nähdään myös Haimin itsenäisyyspäivän iltapuvussa. 

Raassina on tehnyt miestenkin pukuja itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Hän on tehnyt esimerkiksi luonto-ohjelmista tutun Kimmo Ohtosen puvun vuonna 2016 sekä Varustelekan Valtteri Lindholmin puvun vuonna 2015. Tänä vuonna Raassinan kolmiosaisessa puvussa linnassa juhlii Fortumin kierrätyksestä ja jäteratkaisuista vastaava liiketoimintajohtaja Kalle Saarimaa. 

Harvat saavat huomiota

Puvut ovat suuri osa itsenäisyyspäivän juhlia. Media ruotii linnan kuningattaria ja persoonallisia pukeutujia viikon juhlien jälkeen. Eniten huomiota saavat julkisuuden henkilöt ja heille pukuja suunnitelleet suunnittelijat. Pukujen tekijöiden nimiä ei useinkaan mainita.

Raassina myöntää, että markkinoinnillisesti itsenäisyyspäivän vastaanotosta voisi saada enemmän irti. Sosiaalinen media ja tiedotteet vievät kuitenkin yksinyrittäjän aikaa, jota on muutenkin itsenäisyyspäivän alla vähän. Tänä syksynä muiden kiireiden lisäksi hän on joutunut olemaan putkiremonttievakossa omista työtiloistaan, mikä on hankaloittanut työskentelyä.
 

– Yksinyrittäjänä aika ja paukut eivät tahdo riittää mainostamiseen ja aina ei saa lupaakaan julkistaa, kenelle puvun on tehnyt. Eniten puhutaan suunnittelijoista. Mutta eivät meikkaajien ja kampaajienkaan nimet tule aina esiin, Raassina toteaa.

Itsenäisyyspäivänä lähetys presidentin linnasta täytyy kuitenkin katsoa tarkalla silmällä. Oman luomuksen näkeminen televisiossa on jännittävää.

– Mietin vain, että nopeasti se hetki menee ohi, Raassina naurahtaa.

Kilpavarustelua ja persoonallista tyyliä

Raassinan mielestä on hienoa, että Linnan juhlissa pukeutumisen taso on vuosien mittaan noussut, joskin välillä pukeutumisessa on kilpavarustelunkin makua. Aina juhla-asua ei tarvitse kuitenkaan koota isolla rahalla. 

– Asukokonaisuudet ovat pidemmälle mietittyjä ja myös miehet uskaltavat pukeutua persoonallisemmin. Parhaat puvut eivät aina pääse edes esiin, Raassina sanoo.

Konkaritekijällä on neuvoja myös muille yrittäjille, jotka tulevaisuudessa tekevät pukuja tai koruja itsenäisyyspäivän vastaanotolle. 

– Läheisiltä vaaditaan ymmärrystä. Puolisoni on myös yrittäjä, joten hän ymmärtää yrittäjän kiireet, Raassina sanoo.

Itsenäisyyspäivän jälkeen loppuvuodelle on vielä tiedossa ainakin yhden yhtyeen esiintymisasut. Jouluna on aikaa hengähtää. Raassina viettää sen Lapissa Sallassa hiihdellen.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat tekijältä

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla oli eilen yrittäjät esillä, sillä valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon voittaneet Elcoline Groupin perustajat Jere Räisänen ja Jouko Juvonen olivat puolisoidensa Sini Räisäsen ja Maria Koskisen kanssa kutsuvieraiden listalla.

– Ymmärtääkseni kaikille, jotka palkinnon saivat, on lähtenyt kutsu. Olihan siellä vähän epätodellinen olo, mutta mukava reissu! On hienoa, että meitä yrittäjiä oli siellä ja oli kiva päästä edustamaan yritystä. Vastaavia tilanteita ei varmasti tule montaa. Yrittämisellä tämä maa kasvaa ja kukoistaa, Elcolinen hallituksen puheenjohtaja Jere Räisänen kertoo juhlien jälkeisenä päivänä kotimatkaltaan kohti Varkautta.

Räisänen ja Juvonen perustivat Elcoline Groupin vuonna 2002 työllistääkseen itsensä. Nykyään yritys työllistää lähes 200 henkeä työntekijää. Se tarjoaa sähkö- ja automaatiopalveluiden lisäksi mekaanista asennusta, laiteasennuksia, luokkahitsauksia ja lvi-töitä ja huoltaa sekä asentaa IoT-laitteita. Yritystä työllistävät ydinvoimalat, öljynjalostamot, metsä-, meri-, metalli- ja kemianteollisuus sekä kaivokset.

Viime vuonna Elcoline-konsernin liikevaihto oli 15,4 miljoonaa euroa ja tulos 1,2 miljoonaa euroa.

Yrittäjät kohtasivat linnassa

Linnassa Räisänen ja Juvonen tapasivat myös muita yrittäjiä, kuten Nordic Business Forumin Jyri Lindénin ja Lyyti Oy:n perustaja Petri Hollménin. Miehet pääsivät juttusille myös Hjallis Harkimon kanssa, joka piti juhlapuheen vuonna 2016, kun Elcoline voitti maakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Tuolloin seurue istui samassa illallispöydässä, joten presidentin linnassa oli vastassa vanhoja tuttuja.

– Juttelimme yrittäjien juttuja, Räisänen kertoo salaperäisesti.

Kokemus juhlista oli hänen mukaansa erilainen kuin mitä television välityksellä oletti.

– Kun juhlia on seurannut televisiosta, on syntynyt tiettyjä oletuksia ja mielikuvia. Kättely oli nopeasti ohi, jonka jälkeen menimme jonossa seuraavaan tilaan. Luulin, että linnassa olisi isoja saleja, mutta siellä olikin paljon pieniä huoneita. Harkimo on tietenkin ollut linnassa 15 kertaa, joten hänelle kaikki oli tuttua, Räisänen sanoo.

Räisänen ehti maistella tarjoiluja ja boolia sekä käydä valssaamassa tanssilattialla vaimonsa kanssa.

– Maistettiin kaikkea ja hyvää oli, Räisänen kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat Vesa-Matti Väärä ja Jere Räisänen

Nokia-puhelimistaan tunnettu HMD Global on ilmoittanut tuovansa kansainvälisille markkinoille uuden älypuhelinmallin Nokia 8.1:n.

Uutuusmalli noudattaa HMD:n aikaisempien älypuhelinmallien muotokieltä. Laitteen takaosa on lasipintainen ja sieltä löytyy kaksoiskamera (12 ja 13 megapikselin kamerat) ja sormenjälkitunnistin. Puhelimen kosketusnäytön koko on 6,18 tuumaa. Sisäistä tallennusmuistia laitteessa on 64 gigatavua ja RAM-käyttömuistia 4 gigatavua.

Laitteen myynti alkaa tammikuussa, mutta Suomen saatavuutta HMD ei ole vielä kertonut. Kansainväliseksi suositushinnaksi on ilmoitettu 399 euroa.

Nokia 8.1 tukee pikalatausta. Puhelimen 3500 milliampeeritunnin akun saa ladattua tyhjästä 50 prosentin varaukseen 30 minuutissa. Laite toimitetaan Android 9 -käyttöjärjestelmäversiolla.

Onnistunut alkutaival

HMD Global on onnistunut keräämään näkyvää huomiota alan messuilla. Yritys on noussut otsikoihin retropuhelimillaan kuten uudella versiolla banaanipuhelimesta.

Onnistuneiden älypuhelinlanseerausten seurauksena HMD Global on noussut maailman kymmenen suurimman älypuhelinvalmistajan joukkoon. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä HMD Global nosti toimitettujen älypuhelimien määrää peräti 782 prosentilla toimittamalla 4,5 miljoonaa älypuhelinta. Viime vuoden vastaavana ajankohtana HMD toimitti vain puoli miljoonaa laitetta. Yhtiön markkinaosuus on tällä hetkellä noin prosentti.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Digitalisaation mukanaan tuomat muutostarpeet askarruttavat yrittäjiä. Samaan aikaan digitaaliset palvelut ja työvälineet sujuvoittavat arkea, mutta kehityksessä voi olla vaikea pysyä mukana. Palveluita ja ratkaisuja on paljon, eikä aina ole helppo valita, mikä niistä palvelee itseä ja omaa liiketoimintaa parhaiten.

Rakennussuunnittelupalveluita tarjoavan Planimon Mika Korhola kertoi omista ratkaisuistaan Yrittäjien Espoossa järjestämässä digikoulussa marraskuussa. Hänellä tarve digitaalisiin ratkaisuihin lähti siitä, että projektihallinta ja -materiaali oli saatava helpommin saavutettavaksi sidosryhmille ja toimiston etätyö mahdolliseksi. Myös arkistoitavalle paperille oli tehtävä jotakin. Korholan alalla on tietojen arkistointivelvollisuus, mikä tarkoittaa paljon paperia. Korhola on kuitenkin onnistunut luomaan itselleen jos ei täysin paperitonta, ainakin minimipaperillisen työympäristön.

– Olen päässyt eron 150 kilosta A4-paperisaasetta. Olen arkistoinut 700 projektia sähköiseen muotoon, Korhola kertoo.

Rakennussuunnittelu on perinteisesti ollut hyvin paperikeskeinen ala. Korhola kertoo, että 1990-luvun lopussa alalla pienimmätkin suunnittelutoimistot alkoivat projektikirjauksia digitaalisesti ja siirtämään suunnittelua digitaalisiin työkaluihin. 

Korhola aloitti Access-pohjaisen tuntiseurannan ja pdf-laskutuksen vuonna 2010. Kokonaan sähköiseen projektihallintaan hän siirtyi vuonna 2013. 

Reilu kymmenen vuotta sitten hän teetätti Access-ohjelmistopohjaisen tuntikirjanpito-ohjelman itselleen, ja niitä peruja on käytössä edelleen. Nykyään alan viranomaisetkin ovat lähteneet mukaan digitalisiin palveluihin, mikä helpottaa paperitonta arkea.

Yksinkertaista digitaalisiin palveluihin siirtyminen ei aina ole. Planimo teetti Laurea-ammattikorkeakoulussa tilaustyönä paperiton toimisto -hankkeen, jonka piti kestää yhden lukukauden.

– Hankkeeseen meni lopulta kolme lukukautta, sillä aluksi piti miettiä, mitä paperiton toimisto tarkoittaa ja miten paperia korvataan. Siirtyminen täytyy suunnitella, Korhola sanoo.
Korhola neuvoo jokaista miettimään omia tarpeitaan, resursseja ja hyötyjä, mikä on itselle digitaalisissa ratkaisuissa oleellista. 

– Helpoiten ratkaistavat kannattaa hoitaa ensimmäisenä pois alta. Liian isoa kakkua tai kaikkea ei kannata yrittää ratkaista kerralla, Korhola sanoo.

Oma kysymyksensä on palveluntarjoajan ja digitaalisen ratkaisun valinta. Käytettävyys, hinta, tietoturva ja monta muuta kysymystä tulee vastaan valintoja tehdessä.

Korhola on päätynyt vastaamaan kaikesta itse. Ainoastaan sähköposti on Elisan pilvipalvelussa.

– Olen miettinyt, että mitä jos pilvipalveluntarjoaja lakkaa olemasta tai haluat vaihtaa palveluntarjoajaa. Miten vaihtaminen onnistuu ja miten saan tietoni turvallisesti siirrettyä? Siksi pidän kaiken omissa näpeissäni. Siinäkin on toki riskinsä. Vastaan järjestelmän haavoittuvuudesta ja tietoturvasta sekä toimivuudesta itse, Korhola kertoo.