Joskus pakko on loistava motivaattori. Tuusulassa Hyrylän koulukeskuksen ysiluokkalaisten yrittäjyyskurssilla täytyy keksiä idea yritykselle, jota pyörittää vuoden. Kuusi ysiluokkalaista poikaa lähtivät kehittämään yritysideaansa kestokassien ympärille, kun Jaakko Rämö muisti naapurikunnan muoviton Kerava -kampanjan. Kaverukset voisivat myydä kestokasseja alueen yrittäjille. 

Sopiva muovipulloista ja kierrätysmuovista valmistettu RPet-kestokassi löytyi Hollannista.

Ekoplastic Finland NY -yritys on lähtenyt käyntiin hienosti, sillä asiakkaiksi on lähtenyt Keravan Citymarket, Neste K-Linnatuuli, Ali-Keravan Neste, Kuljetusliike R. Stenvall ja Tuusulan kunta.

– Otimme yhteyttä hollantilaiseen toimittajaan ja he innostuivat heti. Otimme yhteyttä paikallisiin yrityksiin ja hekin innostuivat, kertoo mediasuhteista vastaava markkinointipäällikkö Eemi Vaherlehto. 

– Mitään varsinaisia vastoinkäymisiä ei ole ollut. Me saimme hyvät pohjamateriaalit ja opettajalta neuvoja, mitä pitää tehdä, Vaherlehto kertoo.

Mediakin on kiinnostunut yrityksen menestyksestä, sillä juttuja on julkaistu Keski-Uusimaassa, Apu-lehdessä ja Iltalehdessä.

Nuoret yrittäjät ovat jakaneet vastuuta keskenään tasaisesti. Vaherlehdon lisäksi ryhmään kuuluu idean keksinyt toimitusjohtaja Jaakko Rämö, talousjohtaja Eero Jauhiainen, asiantuntija Leevi Virtanen, erityisesti sosiaalisesta mediasta huolehtiva viestintävastaava Niilo Archer ja myyntipäällikkö Jussi Simola.

Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi Yrittäjänä -ohjelmassa toimivat oikealla rahalla ja oikeilla asiakkailla. Nuoret yrittäjät käyvät läpi kaikki vaiheet yrityksen perustamisesta lopettamiseen.

Nuorten perustamat yritykset syntyvät elokuussa ja ne pyörivät toukokuuhun saakka. Toukokuussa nykymuotoinenkin Ekoplastic Finland NY täytyy lopettaa ja perustajien täytyy päättää, jatkavatko he toimintaa ohjelman ulkopuolella oikeana yrityksenä. Vaherlehto ei osaa vielä sanoa, mikä yrityksen kohtalo on. Nuori Yrittäjyys -ohjelman puitteissa yrittäjät tähtäävät kuitenkin korkealle. Lukuvuoden lopussa suomalaisten NY-yrittäjien keskuudesta valitaan paras yritys Uskalla Yrittää – finaalissa. EM-kilpailut käydään Ranskassa.

– Tavoitteemme on voittaa Uskalla Yrittää -finaali, Vaherlehto sanoo. Yrittäjyys on nuorille ollut positiivinen kokemus. Kun vastuut yrityksen pyörittämisestä on jaettu tasaisesti, aikaa harrastuksille ja kavereillekin on jäänyt. Vaherlehto harrastaa hiihtoa ja suunnistusta, Rämö ja Virtanen jalkapalloa sekä Jauhiainen, Archer ja Simola jääkiekkoa.

– Ainakin Jaakko Rämö on kiinnostunut yrittäjyydestä aikuisenakin. Me muut emme vielä osaa sanoa, Vaherlehto kertoo.

Valitse liikeidea, jonka eteen haluat tehdä paljon töitä

Nuoret yrittäjät ovat saaneet hyviä kokemuksia yrittäjänä toimimisesta, eikä se ole ajatuksena mahdoton aikuisenakaan. 

Mikä on parasta yrittäjyydessä? Yrittäjyydessä on parasta se että saa itse kokea tulokset jotka omalla työllä saa aikaan, ja että pääsee tekemään töitä hyvässä tiimissä, jossa kaikilla on kivaa.

Mitä vinkkejä antaisitte muille nuorille yrittäjille? Valitkaa sellainen liikeidea, jonka eteen aidosti haluatte tehdä töitä, jotta nautitte siitä. Tehkää paljon töitä yrityksen eteen.

Ketä ovat esikuvianne yrittäjinä? Jaakolla esikuvia yrittäjyydessä ovat omat vanhemmat, sillä Jaakon äiti toimii kauppiaana. Meillä muilla ja kaikilla yhteisesti yrittäjyyden esikuvia ovat olleet suuret suomalaiset yritykset ja erityisesti heidän perustajansa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 17.1.-24.1. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 79 yritystä.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Eniten iloa Huawein ensi viikolla myyntiin tulevasta uutuudesta on kuitenkin valokuvauksesta innostuneille käyttäjille. Älypuhelimessa on 48 megapikselin kamerakenno ja tekniset ominaisuudet ovat muutenkin huipputasoa verrattuna moniin markkinoilla oleviin kilpailijoihin.

Honor on Huawein sisartuotemerkki, jonka puhelimet ovat saavuttaneet suuren suosion Suomessa. View 20 on Honorin tämän vuoden tärkeimpiä lanseerauksia.

Puhelimen ennakkomyynti käynnistyi 22. tammikuuta ja myynti kaupoissa alkaa 30. tammikuuta. Ulkoisesti laitteen tunnistaa V:n muotoisesta liukuväriefektistä laitteen takapuolella.

Takaosan pääkamera on varusteltu Sonyn kennolla. Nykymittapuulle tyypilliseen tapaan kamera hyödyntää kuvauksessa tekoälyä, jolloin esimerkiksi hämärässä otettuihin kuviin saadaan lisää valoa.

3D-kamerasta iloa peleissä

Takaa löytyy myös erikoisuus, 3D ToF -kamera (time of flight). Kamera hyödyntää takaisinheijastuvaa lasersädettä mittaavaan ympäröivää fyysistä maailmaa yhden metrin etäisyydellä. Alkuvaiheessa ominaisuutta voi kokeilla harvoissa peleissä (muun muassa Fancy Darts), mutta vain erikseen myytävän telakointiaseman kanssa. Lähiaikoina saataville tulee myös 3D-mallinnussovellus.

Etupuolella tavallisuudesta poikkeava ominaisuus on etukamera, jossa on 25 megapikselin kenno.

Honorin uutuus tulee saataville neljänä eri värivarianttina, joista sininen ja musta myydään kuuden 128 gigatavun tallennusmuistilla 549 eurolla. Kalliimmat versiot on varusteltu 256 gigatavun muistilla ja isommalla keskusmuistilla. Niiden hinta on 649 euroa.

Puhelimen akun koko on 4000 milliampeerituntia ja se tukee pikalatausta. Valmistaja on pitänyt puhelimessaan monien kaipaamaan 3,5 millimetrin kuulokeliitännän. Muistikorttipaikkaa ei sen sijaan ole.

Pieni miinus voi joidenkin mielestä olla se, että langatonta latausta laite ei tue eikä se ole vesitiivis.

Käyttöjärjestelmänä View 20:ssa on Android 9.

Kuva: Honor

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kun Pertti Mattila avasi Riihimäelle Naa’s Thai Cuisine- ravintolan vuoden 2017 keväällä, hän ei osannut aavistaa, miten suosittu siitä tulisi.

– Tai lähinnä yllätyin siitä, että saisimme niin suuren suosion nimenomaan Riihimäen kokoisessa kaupungissa ja vieläpä etnisenä ravintolana.

Riihimäellä ei ole totuttu siihen, että ravintolaan on tehtävä pöytävaraus iltaisin ja viikonloppuisin. Näin on usein hyvä toimia, sillä vapaat penkit ovat tiukassa. Nyt pöytävarauksia on tehty maaliskuulle asti.

Mattilan toisena yhtiökumppanina on hänen thaimaalainen vaimonsa Chanthana Srisongmuang, joka vastaa ravintolan ruuasta.

– Laatu, laatu ja laatu. Sillä mennään. Ravintola on juuri niin hyvä kuin sen heikoin lenkki.

Mattilan edellinen työpaikka oli edustustilausajoja tarjoavassa yrityksessä Helsingissä. Hän kyyditsi työkseen yritysjohtajia ja poliitikkoja. Työt jatkuivat vielä eläkeiän tultua täyteen.

– Sanoin esimiehelleni, että eläkeikä alkaa lähestyä. Hän alkoi nauraa ja sanoi, että sinä et muuten jää eläkkeelle.

Nyt 66-vuotias Mattila ei ole keltanokka ravintola-alalla. Hän oli ennen Helsinkiin siirtymistään ravintolayrittäjänä Portugalissa.

Riihimäen ravintolaansa hän on tuonut palvelukonseptin, jonka juuret ovat nimenomaan eteläisessä Euroopassa.

– Palvelen latinomentaliteetilla, yritän unohtaa suomalaisen jäykkyyden. Portugalin vuodet olivat monessa suhteessa mahtava oppi elämään elämänkatsomuksen, stressin hallinnan, nöyryyden ja empaattisuuden kannalta.

Moni asiakas on huomannut Mattilan erilaisen tyylin tervehtiä ja hyvästellä jokainen asiakas erikseen. Siitä on sadellut kiitosta.

Ravintola pystyyn vaimon toiveesta

Riihimäelle Mattilan toi vaimon toive omasta ravintolasta, jossa voisi valmistaa aitoa thaimaalaista ruokaa.

– Hänelle tuli mitta täyteen helsinkiläisissä etnisissä ravintoloissa, joissa valmistettiin varman päälle suomalaiseen makuun tehtyä ruokaa.

Pariskunta sai pian tarjouksen Riihimäeltä, missä oli myynnissä thaimaalainen ravintola.

– Itse asiassa olimme käyneet katsomassa paikkaa jo aikaisemmin, mutta silloin hinta oli posketon. Onneksi saimme lopulta aikaan järkevän sopimuksen.

Aitous tarkoittaa nimenomaan sitä, että ruoka on sellaista kuin se olisi tehty aidossa thaimaalaisessa keittiössä.

– Emme ole mukailleet ruokaa suomalaiseen makuun. Monissa muissa Suomessa toimivissa thaimaalaisissa ravintoloissa tulisuutta lasketaan ja käytetään toisenlaisia raaka-aineita.

Uuden asiakkaan saapuessa ravintolaan ja pyytäessään ruokansa kolmen chilin voimakkuudella, Mattila käy asiakkaan kanssa keskustelun.

– Ateria on pilalla, jos se on liian tulinen. Optimi on löytää juuri oikea sävy, jossa on vähän potkua ja saada maut sitä kautta parhaiten esille.

”En halua pyöritellä peukaloita Reiskat jalassa”

Mattila on eläkeiässä, mutta työtahti sen kuin kiihtyy.

– Tavoite olla aktiivinen niin pitkään kuin terveyttä ja intoa riittää. En halua pyöritellä peukaloita Reiskat jalassa tv:tä katsoen, se ei ole minua varten. Elävästä elämästä on liian monta esimerkkiä siitä, että jos jää työelämästä kokonaan pois, noutaja tulee hakemaan ja se on sitten siinä.

Yrittäjäpariskunnan työmäärä on melkoinen. Viikossa työtunteja kertyy 100.

– Ikä painaa tietysti välillä, mutta intoa riittää.

Maanantait ravintola on kiinni. Silloin Mattila on antanut itselleen luvan nukkua niin pitkään kuin huvittaa.

– Normaalipäivänä nousen kahdeksan jälkeen, teen aamutoimet ja lähden kauppakierrokselle. Ravintolassa olen viimeistään kymmeneltä, alan valmistella buffeepöytää ja katan pöydät. Kotiin pääsemme illalla kymmenen ja kahdentoista välillä, joskus menee yhteenkin, Mattila kertoo. Hän on tiedostanut oman jaksamisensa rajat ja etsii parhaillaan henkilöä, joka voi vetää yritystä tarvittaessa.

– Vuoden yrittäjiä on, mutta olisi kiva olla useamman vuoden yrittäjä, hän sanailee.

Äskettäin Mattila palkkasi keittiöön yhden työntekijän lisää. Sen takia hintoja on hieman nostettava helmikuussa.

– Alussa vauhti yllätti. Jouduimme ottamaan nopeaan tahtiin lisää työvoimaa. Hinnoittelumme on maltillinen, joten sillä ei ylimääräistä henkilökuntaa kustanneta.

Yrittäjä kuuntelee asiakkaitaan herkällä korvalla. Ruuan tulisuutta säädellään neljänneksillä. Seuraavaan, uudistettuun ruokalistaan ovat tulossa heinäsirkat ja sammakonkoivet. Sirkkoja on vaadittu listalle.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Victoria Nuottasen Kahvi Charlottassa asiakas tietää tarkalleen, mistä hänen kuppiinsa valmistettu kahvi on peräisin.

Nuottasen mukaan kahvin alkuperä on jatkuvasti tärkeämmässä roolissa kuluttajille. Huolenaiheita ovat julkisuudessa esiin nousseet asiat kuten viljelytiloilla esiintyvät ihmisopikeusloukkaukset ja lapsityövoiman käyttö. Finnwatchin vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan alkutuotannossa on monenlaisia ongelmia.

 – Kun kävi itse paikan päällä, näki, miten homma oikeasti toimi, Nuottanen kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

Tällä hetkellä Nuottanen miettii kuumeisesti yrityksen toiminnan kehittämistä.

– Laajennamme jatkossa toimintaa, emme toimipisteitä. Olen ollut muutaman vuoden äitiyslomalla, joten en ole kunnolla päässyt toteuttamaan ideoitani. Kun helmikuussa palaan töihin, niin pääsen täysillä tykittämään, Nuottanen kommentoi Yrittäjäsanomille.

Naisen tarkoituksena on laajentaa tarjontaa nimenomaan yrityksille.

– Ruoka- ja sämpylätoimituksia toimistoille, kahvituksia ja kahvipaputoimituksia, hän luettelee.

Kahvipapujen alkuperä on jatkossakin yksi toiminnan tärkeimmistä arvoista.

– Tarkoituksenamme on laajentaa tuotevalikoimaa myös kaakaoon. Ostamme sitä yhdeltä perhetilalta Ecuadorista. Tiedämme siten tarkalleen, missä kaakaomme valmistetaan. Menemme toukokuussa käymään paikan päällä ja silloin tavoitteena on luoda myös uusia kontakteja kahvipuolelle.

"Kahvin hinnalla saa tarinan"

Pääasiallisesti kahvi tulee edelleen Kolumbiasta, missä Nuottanen on tehnyt useamman vuoden yhteistyötä paikallisten tilojen kanssa. Hän on käynyt henkilökohtaisesti tapaamassa kaikkia toimittajia.

Nuottasen mukaan tuotanto-olosuhteet ovat usein paremmat, kun puhutaan pienempien paahtimoiden tekemistä tilauksista.

 – Papuja ei kerätä koneilla, vaan ne kerätään käsin. Se vie enemmän aikaa, joten siitä myös maksetaan kerääjälle enemmän, hän kertoo Helsingin Sanomille.

Nuottanen päätti 14-vuotiaana ryhtyä kahvilayrittäjäksi. Hän kartutti osaamistaan työskentelemällä ulkomailla. Ensimmäisen kahvilansa hän avasi viisi vuotta sitten Helsingin Kamppiin. Kaksi vuotta sitten yritys laajensi Tikkurilaan ja Kulttuuritehdas Vernissaan Vantaalle.

– Kahvimme ovat kalliimpia kuin kaupassa myytävät kahvit. Mutta hinnalla saa tarinan: nämä rahat menevät suoraan tälle perheelle. Markettikahvin alkuperää ei välttämättä saa koskaan selville, Nuottanen kertoo HS:lle.

Kuva: Victoria Nuottasen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Petostilausten yhteisenä nimittäjänä on ollut IP-osoite, joka jää tilaustietoihin. Kyseisissä tapauksissa yrityksiä huijataan väärillä henkilötiedoilla, tilataan tavaraa ja jätetään tilaus maksamatta. Petostilaajan tietona tilaustiedoissa näkyvä tilaajan IP-osoite on suomalainen, mutta se ei ole petostilaajan oikea osoite vaan kyseisen yrityksen hallinnoima IP. 

Loppuvuoden ja vuodenvaihteen tienoilla on yleistynyt petosversio, joissa tilaajan IP-osoite kierrätetään välityspalveluita tarjoavan yrityksen, esimerkiksi Oy Crea Nova Hosting Solution Ltd Helsinki kautta. Petostilaukset ovat yleensä arvoltaan muutamasta sadasta eurosta muutamaan tuhanteen euroon.

– Muunkin nimisiä on käytetty. Yhteistä niille on, että jäljet johtavat suoraan ulkomaille. Jos tällaisen tilauksen huomaa, niissä on aina riski. Silloin ei kannata tuotteita lähettää, rikoskomisario Hannu Kortelainen Helsingin poliisista varoittaa.

Tarkista aina IP-osoite

Aikaisemmin petoksia on yritetty tehdä ulkomaisella ip-osoitteella. Viime aikoina rikolliset ovat pyrkineet saamaan kotimaisen osoitteen, joka herättäisi myyjässä enemmän luottamusta. Rikolliset käyttävät kuitenkin välityspalvelimia, jolloin poliisi on avuton ja rikokset jäävät usein selvittämättä.

– Jos tilaus tulee välityspalvelimilta, poliisi ei saa tietoa alkuperäisestä lähteestä. Saamme välityspalveluja tarjoavilta yrityksiltä vain tiedon, että he eivät voi auttaa, koska IP-osoitteet menevät ulkomaille. Eikä näissä ole oikein edellytyksiä lähteä pyytämään myöskään kansainvälistä oikeusapua, Kortelainen selvittää.

Mitä verkkokauppias sitten voi tehdä?

– Olisi hyvä käyttää jonkinlaisia ennakkosuodattimia tai ainakin tarkistaa tilaajan ip-osoite, onko se kotimaisen verkko-operaattorin tarjoama vai palveluntarjoajan. Jälkimmäisessä tapauksessa on selkeästi suurempi riski petostilaukselle. Jos tilaaja on rehellinen, hänen ei tarvitse kierrättää ip-osoitetta ja tehdä itsestään anonyymiä, Kortelainen huomauttaa.

Tilaajan IP-osoitteen haltijan saa tarkistettua julkisista tietokannoista, esimerkiksi täältä ja täältä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Pohjoismaiden merkitys houkuttavina ja vastuullisina luontomatkailukohteina kasvaa. Nordic Nature Health Hub on suomalais-ruotsalainen hanke, joka tutkii ja mittaa luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, sekä kehittää uudenlaisia työkaluja niiden hyödyntämiseksi. Tulevaisuudessa tutkimustietoa voidaan hyödyntää entistä paremmin myös terveydenhuollon piirissä.

– Luonto ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä: luonnon terveysvaikutukset ovat kiistämättömiä ja tieteellisesti todistettu. Tässä hankkeessa tutkimme fyysisiä ja mitattavia luonnon terveysvaikutuksia yhdessä suomalaisten ja ruotsalaisten luontopalveluyrittäjien kanssa. Tieto hyödyntää heitä sekä terveydenhuolto- ja hoivayrittäjiä uusien palveluiden luomisessa, sanoo hankkeen koordinaattori Pia Smeds Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Projektissa luodaan kaikkia luonnossa liikkuvia palveleva työkalupakki, joka sisältää esimerkiksi sovelluksia oman hyvinvoinnin mittaamiseen, luontohyvinvointikohteet kartalla ja koulutusmateriaaleja sekä malleja uudenlaisten luontopalvelutuotteiden kehittämiseen.

Nordin Nature Health Hub on kolmivuotinen tutkimushanke, jonka 1,48 miljoonan euron rahoitus tulee Euroopan aluekehitysrahaston Botnia-Atlantica –ohjelmasta. Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus, ja mukana ovat Centria-ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto/Levón-instituutti, Sveriges Lantbruksuniversitet (SLU), Hushållningsällskapet Norrbotten-Västerbotten, Västerbottens läns landsting, Umeå universitet, Kristinestads Näringslivcentral AB ja Länsstyrelsen Västerbotten.

– Luonnolla on mittaamatonta arvoa, ja siksi hyödyntäminen tulee tehdä kestävästi ja luontoa ja sen monia arvoja kunnioittaen. Tätä osaamista pyrimme vahvistamaan hankkeessa, sanoo hankkeen projektiasiantuntija, Lena Enlund Centria-ammattikorkeakoulusta.

Hankkeen tekeminen on kohdennettu tuleville ja jo olemassa oleville luontopalveluyrittäjille sekä muille luonnossaliikkujille, jotka haluavat luoda vastuullisia, ympäristöystävällisiä ja kestäviä luontoelämyksiä tai olla osallisina sellaisissa. Mukana olevien yritysten osaamisen avulla kestävä ja arvostava tapa hyödyntää luontoa saadaan siirrettyä laajalle joukolle ihmisiä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Tullin nettisivuilla on jo muutamien kuukausien ajan voinut laskea uuden tullilaskurin avulla arvion EU:n ulkopuolelta toimitettujen nettiostosten tullista ja arvonlisäverosta. Tullilaskuri kertoo annettujen tietojen perusteella, miten lähetyksen toimitusmaa vaikuttaa maahantuontiveroihin. Sen lisäksi se vastaa kysymyksiin, miten postilta tai muulta rahdinkuljettajalta saa selville paketin sijainnin ja miten sen saa itselleen. Tullilaskuri sisältää hyviä vinkkejä, ja lopuksi palvelu antaa vielä muistilistan nettiostajan avuksi.

Maailman tullijärjestö eli WCO on valinnut tämän vuoden teemaksi ”Fiksut rajat sujuvaa kauppaa, matkustamista ja kuljetusta varten”. WCO painottaa teemassaan muun muassa teknologian hyödyntämistä, ja siitä uusi tullilaskuri on hyvä esimerkki. Nettiostaminen ulkomailta on yleistynyt ja siksi Tulli haluaa auttaa ja neuvoa asiakkaita.

Uusi tullilaskuri on saanut hyvää palautetta. Sen kehittäminen aloitettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston tietotekniikan opiskelijoiden kanssa. Yhteistyö on osa Tullin keinoja kehittää uusia asiakasneuvontatapoja ja saada selville asiakastarpeita. Suomenkielisen tullilaskurin kehitysversio otettiin käyttöön kesällä 2018. Käyttäjiltä pyydetiin palautetta laskurista, ja saatujen palautteiden perusteella sitä jatkokehitettiin syksyn aikana, jolloin siihen lisättiin muun muassa usein tilattuja tavaroita. Nyt Tullilaskurista on otettu käyttöön myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot. Tullilaskurin käyttö on syksyn aikana kolminkertaistunut. Nykyään sivulatauksia on noin 65 000 kuukaudessa.

Uusi tullilaskuri on loistava apuri nettiostajille. Nettikaupasta tilatut tuotteet voi myös helposti tullata tuonti-ilmoituspalvelussa netissä. Ohjeet postilähetyksen tullaukseen voi katsoa vaikka videolta Tullin Youtube-kanavalta.

Toimitus 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kova pakkanen kurittaa talviurheilukeskuksia. Hyrynsalmella Kainuussa sijaitsevassa Ukkohallan hiihtokeskuksessa jouduttiin sulkemaan laskettelurinteet torstaina 24. tammikuuta, sillä pakkasmittari huiteli 25 asteessa. Mäkeen ei ollut asiaa.

– Pakkaspäivät voivat tuntua liiketoiminnassa, mutta tammikuu on rauhallista aikaa. Tavallisesti on aika kylmää, eivätkä arkipäivät ole sesonkipäiviä. Ihmiset osaavat varustautua, jos ovat varanneet viikonloppumatkan, yrittäjä Kimmo Kyhälä sanoo.

Rinteet joudutaan kovalla pakkasella sulkemaan, koska pakkanen on rankkaa laitteille, jotka pyörivät sähkömoottoreilla ja tarvitsevat öljyä. Laitteet, kuten hiihtohissit, ovat kovilla pakkasella alttiimpia rikkoutumaan, mikä on myös turvallisuuskysymys. 

Mutta eipä rinteissä välttämättä näyt laskijoita yli 20 asteen pakkasessa muutenkaan. Tuuli voi tehdä pakkasesta entistä purevamman. Myös kova lumipyry voi sulkea rinteet. 

– Optimaalinen keli olisi tietenkin aurinkoinen talvipäivä ja noin viiden asteen pakkanen, Kyhälä kertoo.

Hiihtokeskus ei voi nojata vain lasketteluun

Onneksi hissejä ei jouduta yleensä pysäyttämään paria kertaa useammin kaudessa. Ilma voi myös lauhtua nopeasti ja paikalliset lämpötilaerot ovat suuria. Kyhälän mukaan parinkymmenen kilometrin säteellä voi olla jopa 15 asteen eroja riippuen siitä, miten ilmamassa jämähtää. 

– Yritämme sosiaalisessa mediassa tiedottaa aktiivisesti tilanteista, Kyhälä kertoo.

Hiihtohissien seisahtuminen ei voi seisauttaa koko keskuksen toimintaa. Laskettelun merkitys on pienentynyt tai ainakin sen rinnalle on tullut vaihtoehtoja ja valinnanvaraa muille aktiviteeteille. Ukkohallassakin muut palvelut pyörivät normaalisti pakkasesta huolimatta.

– Kova pakkanen näkyy esimerkiksi Spa&Sauna-keskuksen ja keilahallin varauksissa, Kyhälä kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

On kulunut runsaat neljä vuotta siitä, kun Joroisissa sijaitsevan hotelli Joronjäljen persoonallinen yrittäjä Auvo Puurtinen teki itsensä tunnetuksi Jyrki Sukulan isännöimässä Hotellit Kuntoon, Jyrki Sukula -ohjelmassa.

Sittemmin Joronjälki on laitettu myyntiin, mutta ostajaa paikalle ei ole löytynyt.

– Kaikkihan minulla on aina myynnissä. Myyn ihan mitä vaan. Nyt hotellin hintaa on pudotettu ihan kunnolla.

Tv-ohjelmassa Puurtinen huseerasi hotellissaan kahden työntekijän kanssa. Nykyisin isäntä vastaa kaikesta yksin. Yrittäjäsanomille Puurtinen kertoo tekevänsä jopa 140-tuntista työviikkoa.

– Pesen pyykit ja silittelen, siivoan huoneet ja kokkaan, hän luettelee. Haastattelupäivän aamuna Puurtinen on aloittanut työnsä neljältä aamuyöllä. Tammikuussa asiakkaita on tavallista vähemmän liikkeellä.

Saattaa kuulostaa siltä, että Puurtinen asuu työpaikallaan. Näin ei ole, sillä mies käy nukkumassa lähellä sijaitsevassa kodissaan. 

– Jaksaminen on korvien välissä. Sama asia kun urheilijoilla: kun haluaa voittaa, pystyy ylittämään itsensä.

"Minusta tehtiin kokki, vaikka en sellainen ole"

64-vuotias yrittäjä on varautunut myös siihen vaihtoehtoon, että hotelli ei mene kaupaksi.

– Jos en saa myytyä, teen töitä hautaan asti. Sinänsä osakeyhtiöstä on helppo luopua. Eikä tästä velkaa jää. Valtiolta saa pientä eläkettä, kyllä minä sillä pärjään kun kuluja ei ole oikeastaan lainkaan.

Puurtinen ei ole liiemmin nähnyt aikaa hotellin myynti-ilmoituksiin.

– En ole ilmoitellut. En oikein luota kiinteistövälittäjiin. Puskaradio on paras.

Joronjälki tekee Puurtisen mukaan siedettävää tulosta. Tv-ohjelman esityksen jälkeen myynti tosin romahti.

– Kaikki säikähtivät kun keittiötä provosoitiin. Minusta tehtiin kokki, vaikka en sellainen ole. 

Ohjelmassa Sukula nimitti Puurtista "einoleinoksi" tämän runollisen kielenkäytön takia. Yrittäjä onnistui leipomaan runollisia lausahduksia lähes asiasta kuin asiasta.

Lopulta runoilijan maine eskaloitui niin, että ystäväviensä kehotuksesta Puurtinen päätti kirjoittaa runokirjan. Hän kustansi sen itse ja onnistui myymään tuhansia kappaleita. Oheistuotteiden myynti helpotti taloudellista tilannetta.

– Viidessä tunnissa kirjoitin kirjan ja myin sitä yhdessä päivässä 500 kappaletta. Sain Jenni Haukioltakin kiitoskirjeen.

"Ihmiset tulevat pussailemaan ja halailemaan"

Kotipaikkakunnallaan Joroisissa Puurtinen on tunnettu hahmo, mutta kenties vielä tunnetumpi Joroisten ulkopuolella, pitkälti kiitos Sukulan tähdittämän ohjelman.

– Julkisuus näkyy ja tuntuu edelleen. Ihmiset tulevat pussailemaan ja halailemaan. Moni on sanonut ohjelman nähtyään, että olen liian kiltti. En minä ole kiltti, hän korjaa.

Joronjäljestä on tullut ennen kaikkea matkailunähtävyys. Suurin osa haluaa nähdä itse yrittäjän, jonka hymykuva komeilee valtatien varressa. Puurtinen myöntää, että hänen toimeentulonsa on täysi matkailijoiden varassa.

– Henkilö vetää enemmän kuin talo. Eivätkä paikalliset ihmiset täällä käy. Paikallisia kirkonkylässä on pari tuhatta asukasta. Heistä 90 prosenttia on yli 70-vuotiaita.

Haasteidenkin keskellä Puurtinen on vakuuttunut siitä, että oli oikea ratkaisu lähteä mukaan tv-ohjelmaan.

– Ensin olin kuolla nauruun. En voinut kuvitella, että olisin niin suosittu. Ohjelmasta oli taatusti enemmän hyötyä kuin haittaa. Se tuli niin monta kertaa uusintana, että mainosarvo olisi valtava rahallisesti mitattuna. Jos olisin markkinamies ja olisin käyttänyt näkyvyyden hyväkseni, se olisi ollut miljoonan arvoinen.

Kuva: Joroisten Lehti

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Tilanne on mennyt aivan hulluksi. Henkilökunnan määrä on vedetty niin kireälle, että hoivan tasoa ei pystytä pitämään hyvänä. Jokainen mummo kilpailutetaan, ja vuorokausihinta on painunut alas, Mauri Pesonen sanoo.

Isojen monikansallisten toimijoiden tulo Suomeen on tuonut alalle kovaa kilpailua, joka heijastuu pienempiin alan yrityksiin. Pesonen totesi pari vuotta sitten, että jotta hänen omistamansa hoitokoti Hopeapaju voisi toimia kannattavasti, hänen tulisi ostaa toinen yritys tai myydä omansa toiselle toimijalle.

– Halusin myydä vastaavankokoiselle pienelle yritykselle, sillä mielestäni on tärkeätä, että niilläkin on taloudelliset edellytykset toimia. Ihan periaatteesta en myynyt isolle monikansalliselle toimijalle, Pesonen tähdentää.

Yrityskauppa toteutui nopeasti, ja Pesosen yrityksen ostanut Kotipirtti toimii nyt 30-paikkaisena vanhusten tehostetun ja tuetun asumispalvelun yksikkönä.

Pesosen mukaan olisi tärkeätä, että sote-alalla olisi monenkokoisia toimijoita sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Viime päivien uutisointi muun muassa Esperin ja Attendon yksikköjen ongelmista ei yllättänyt Pesosta.

– Pikemminkin on ihmetyttänyt, että asian ympärillä on ollut niin hiljaista. Hyvä, että ongelmat tulivat esille, josko niihin voisi tulla parannusta.

Pesonen huomauttaa, että tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat ovat hyvin iäkkäitä, yleensä 85–95-vuotiaita.

– Heille yksi hoitaja kahta asukasta kohden ei ole riittävä, ja tämäkään mitoitus ei ole joka paikassa toteutunut.

Pesonen toimii tällä hetkellä Fysio-Leena Ky:n toisena omistajana.

Kilpailun valvontaan riittävät resurssit

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan on epätoivottavaa, että hoiva-ala keskittyy voimakkaasti ulkomaisten pääomasijoittajien omistukseen. 

– Tapaus Esperi Care osoittaa, että kasvu on ollut hallitsematonta. Alan pitkään kestänyt epäselvyys on johtanut siihen, että monet yrittäjät ovat joutuneet myymään yrityksiään. Ulkomaistakin pääomaa tarvitaan, mutta jotta hoiva-alan rakenne olisi terve, tarvitaan vaihtoehtoja ja paljon alan yrittäjyyttä.

Pentikäisen mukaan sote-kentälle tarvitaan jatkossa yhä enemmän erilaisia julkisia ja yksityisiä toimijoita.

– On tärkeätä huolehtia, että järjestäjän ja tuottajan roolit eriytetään ja pelisäännöt ovat selvät. Kilpailun on oltava reilua ja asiakkaalla valinnanvapaus.

Suomen Yrittäjien mielestä myös hoiva-alan kilpailun valvontaan tarvitaan riittävät resurssit.

– Julkisten ja yksityisten toimijoiden valvonta on oltava laadukasta ja riittävää, Pentikäinen korostaa.

THL:n tutkimuksen mukaan ympärivuorokautisen hoidon toimipaikoista 42 prosenttia on yksityisillä toimijoilla. Yksityisten yritysten järjestämä ympärivuorokautinen hoito on kasvanut viime vuosina Pirkanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Valvira ilmoitti perjantaina keskeyttävänsä Esperi Caren hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa paljastuneiden epäkohtien takia. Muun muassa yhden asiakkaan epäiltiin kuolleen hoitovirheen takia. Yhtiön toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni irtisanoutui tehtävästään tiistaina.

Ylen selvityksen mukaan myös Suomen suurimmassa hoivapalveluyhtiössä Attendossa on paljastunut lukuisia epäkohtia aluehallintovirastojen tarkastuksissa.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Mikael Pentikäisen blogikirjoitus aiheesta

Lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 393 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Hoitokoti Päiväkummun toimitusjohtajalla Anne Kankaalla on pitkä kokemus kesätyöntekijöiden palkkaamisesta. 

– Kesätyöntekijät mahdollistavat vakituisille työntekijöillemme ansaitun kesäloman. Osa kesätyöntekijöistämme aloittaa jo toukokuulla, pääosa kesäkuussa ja usein kesälomia sijaistetaan aina elokuulle saakka. Ryhmäkotien tarpeet vaihtelevat sijaistusten pituuksien mukaan.

Hoitokoti Päiväkummulla on 11 ryhmäkotia ja yksi palvelutalo, joihin on otettu varsinaisten kesätyöntekijöiden lisäksi koululaissopimuksella työllistettäviä nuoria parin viikon jaksoissa.

– Haluamme varmistaa, että vanhukset saavat ulkoilla mahdollisimman paljon kesäisin. Koululaissopimuksella töihin tulevat nuoret ovat avustavissa töissä, tutustumassa alaan. Olemme huomanneet, että tämä on hyvä väylä tutustua työelämään. Melko moni heistä on hakeutunut myöhemmin alan koulutukseen.

Kankaan yrityksessä rekrytointia tekevät esimiehet varmistavat, että kesätyöläisillä on ammattipätevyys, varsinkin jos he tekevät hoitajan sijaisuuksia.

– Tärkeintä on, että osaa tehdä työn ja palveluasenne on kohdallaan. Nämä selvitetään työhaastattelussa. Usein käy niin, että talven aikana sairauslomia tuuranneet rekrytoidaan pidempiin kesäsijaisuuksiin. Jos homma toimii molemminpuolisesti, kesätyöntekijöillä on hyvä mahdollisuus saada töitä vakituisesti.

Hoitokoti Päiväkummun yksiköt sijaitsevat Helsingissä. Lisäksi yrityksellä on pääkaupunkiseudulla koteihin tuotettavia palveluita, kotihoitoa ja kotisiivousta.

Asiantuntijan neuvot palkkaukseen 

Suomen Yrittäjien lainopillinen asiantuntija Atte Rytkönen muistuttaa, että työsopimukseen tulisi kirjata vähintään työnteon alkamisajankohta ja työsuhteen kesto, mahdollisen määräaikaisuuden peruste, työtehtävät, palkan määrä sekä työaika.

– Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksessa työsuhteen alkuun sijoitettavasta koeajasta. Mikäli koeajasta halutaan sopia, tulee siitä tehdä nimenomainen maininta työsopimukseen, Rytkönen huomauttaa.

Ennen kesätyöntekijän palkkaamista työnantajan kannattaa Rytkösen mukaan tarkasti miettiä sitä, kuinka paljon työtä on tarjota. Työsopimus voidaan solmia kokoaikaiseksi tai osa-aikaiseksi, riippuen työnantajan tarpeesta. Jos kesätyöntekijän kanssa on tehty kokoaikainen työsopimus, on työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus, vaikka työtä ei olisikaan tarjolla joka päivälle.

– Osa-aikaisessa työssä palkka suhteutetaan tehtyyn työmäärään. Jos työvoiman tarve työssä vaihtelee, työntekijän kanssa voi tehdä vaihtelevan työajan sopimuksen. Tällaisten sopimusten osalta on kuitenkin huomattava, että vaihtelevan työaikaehdon alarajaa ei saa sopia pienemmäksi kuin todellinen työvoimatarve edellyttää, Rytkönen jatkaa.

Suomen Yrittäjät on tänäkin vuonna mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa. Kampanjaan voi liittyä mukaan täältä.

Muistilista kesätyöntekijän palkkaukseen

1. Kartoita työtehtävät

Kartoita ne työtehtävät, joihin kesätyöntekijä tai -tekijöitä tarvitaan. Mieti, mitä työtehtävien tekeminen vaatii ja millaista työntekijää haet.

2. Hoida rekrytointi huolellisesti

Kesätyöntekijöiden rekrytoinnissa kannattaa olla yhtä huolellinen kuin muidenkin työntekijöiden rekrytoinnissa. Tarkista työ- ja elinkeinotoimistosta, onko kesätyöntekijöiden palkkaamiseen mahdollista saada esimerkiksi palkkatukea tai tukeeko kaupunki jollakin tavalla nuorten palkkaamista. TE-toimistoista voi myös saada apua kesätyöntekijöiden hakemiseen.

Muista myös ilmoittaa muille hakijoille, etteivät he tulleet tällä kertaa valituiksi. Se antaa hyvän ja ammattimaisen kuvan työnantajasta.

3. Tee kirjallinen työsopimus

Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Työsopimukseen on syytä kirjata ainakin palkan määrä, työaika, työtehtävät, työsuhteen kesto ja alkamisajankohta, mahdollisesti sovellettava työehtosopimus sekä määräaikaisuuden peruste.

Tarkista lisäksi, onko työehtosopimuksessa esimerkiksi nuoriin työntekijöihin liittyviä velvoitteita tai määräyksiä palkan osalta.

4. Perehdytä huolellisesti

Kesätyöntekijä kannattaa perehdyttää yhtä huolellisesti kuin muutkin työntekijät, vaikka hän on töissä vain määräaikaisesti.

5. Muista palkkalaskelma ja työtodistus

Palkanmaksun yhteydessä tulee antaa myös palkkalaskelma. Kun kesätyöntekijän työsuhde loppuu, muista antaa hänelle työtodistus.

Kuva: Hoitokoti Päiväkumpu

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjäkenttää huolettaa osinkoverotuksen mahdollinen kiristyminen. Suomen Yrittäjien julkaiseman verolinjauksen mukaan tulisi siirtyä malliin, jossa nettovarasidonnaisuudesta luovutaan ja voitonjaon verotus perustuu yrityksen tekemään tulokseen.

– Nettovarasidonnaisuudesta luopuminen kohtelee yrityksiä tasapuolisemmin. Nykyisen mallin muutokseen on myös poliittista painetta, Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Nykymalli perustuu yrityksen nettovarallisuuteen. Yrityksen voittoa verotetaan sekä yhtiön että osakkaan tasolla, eli kaksinkertaisesti pääoma- ja ansiotuloina. 

Yrityksen osinko määräytyy nettovarallisuuden perusteella. Siinä yrityksen verotus perustuu yrityksen koko varallisuuteen, kuten kiinteään omaisuuteen. Tästä nettovarallisuudesta kahdeksan prosentin tuotto on pääomatuloa ja ylimenevä osuus ansiotulona. 

– Esimerkiksi koneet ja laitteet luetaan nettovarallisuudeksi. Samalla on useita aloja, kuten osaamiseen perustuvat alat, joissa ei ole vastaavaa varallisuutta. Ne pääsevät jakamaan osinkoa tuloksesta, Innanen kertoo.

Myös Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen muistuttaa tasa-arvoisuudesta ja huomauttaa, että nykymalli voi johtaa verosuunnitteluun, jossa osa yrityksistä voi optimoida voitonjakoa ja sitä kautta rajoittaa yrityksen kasvuaYrittäjät esittää, että nettovarasidonnaisuudesta luovuttaisiin kokonaan ja siirryttäisiin voitonjaossa tulosperusteiseen malliin. 

Nykymallissa kokonaisverorasitus, eli osakkaan ja yrityksen maksama vero, on noin 26 prosenttia 150 000 euroon asti. Sen ylittävä osuus on yli 40 prosenttia. 

– Osinkoverotuksen kiristäminen huolettaa. Verokeskustelu on yrittäjien näkökulmasta välillä järkyttävää. Esimerkiksi SDP on esittänyt, että verotusta täytyisi kiristäää huomattavasti, Tilitoimisto Tornion konsultti ja tilipalvelun yrittäjä sekä rahoitus- ja verovaliokunnassa Lapin Yrittäjiä edustava Birgitta Innanen sanoo.

Yksinkertaisempi malli palvelee monella tavalla

Nykymalli on saanut osakseen kritiikkiä monimutkaisuuden vuoksi. Innasen mukaan yrittäjän täytyy ymmärtää monta porrasta.

Osinkoverotus kaipaa uudistusta, sillä nettovarasidonnaisuudesta luopuminen yksinkertaistaa voitonjaon perusteita. Yrittäjienmallissa omistamiseen kohdistuvaa tuloa tulisi kohdella ainoastaan pääomatulona ja vastaavasti osakkaan nostamaa palkkatuloa ansiotulona. Yhtiön ja osakkaan kokonaisveroaste säilyisi 30 000 euron osinkoihin asti nykyisen huojennetun osingon tasolla. 30 000 euron ylittävien osinkojen osalta osinkojen kokonaisverorasitus olisi lähellä nykyistä pääomatuloverokantaa. Pääomatulon progressiosta luovuttaisiin. 

– Näin ei synny rajoja, jotka estävät yrityksen kasvua, kuten nyt esimerkiksi 150 000 euron raja, jonka jälkeen verotus hyppää huomattavasti. Alle 30 000 osinkoa jakaville yrityksille, tilanne säilyy samana, Kuismanen huomauttaa.

Yrittäjät ehdottavat, että osingot olisivat 30 000 asti 25 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttisesti verovapaata tuloa. Yli 30 000 euron osingosta 40 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa ja 60 prosenttia verovapaata tuloa, jolloin kokonaisveroaste olisi 29,6 prosenttia.

Uusi malli voisi edistää myös omistajavaihdosten toteuttamista, kun osinkojen verokohtelu ei olisi kiinni nettovarallisuudesta.

Arvonlisäverotuksen alarajaa nostettava

Suomen Yrittäjät esittää, että arvonlisäverollisen toiminnan alarajaa nostettaisiin nykyisestä 10 000 euron liikevaihdosta 20 000 euroon. Jos tällä hetkellä yrityksen liikevaihto jää alle 30 000 euron se saa osittaisen huojennuksen. Yrittäjät esittää, että tuo raja nousisi 50 000 euroon.

Alarajan korotus pienentäisi verorasitusta, joka aiheutuu pienimmille yrityksille verollisen toiminnan rajan ylittämisestä. Korotus lisäisi verotuksen kannattavuutta ja kasvumahdollisuuksia pienimmille yrityksille. Rajojen nosto helpottaisi pienyritystoimintaa sekä kannustaisi sivutoimista yrittäjää päätoimiseksi tai harrastusta työksi.

– Tämä edistää kyllä itsensä työllistämistä, mutta reilu kilpailu askarruttaa. Miten neutraalius säilyy, Innanen sanoo.

Jos yrittäjä kilpailee yksi tai kaksi henkeä työllistävän yrityksen kanssa, työllistävän pienyrityksen mahdollisuudet kilpailla voivat heikentyä. Maltillisella alarajan nostamisella ei välttämättä vielä vääristä kilpailua.

– Arvonlisäverottomasta toiminnasta arvonlisäverolliseen siirtymisessä huojennusalueen säilyttäminen on tärkeää, Kuismanen sanoo.

Yrittäjät peräänkuuluttavatkin nykyisenkaltaisen liukuvan huojennusalueen säilyttämisen puolesta arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostettaessa. Yrittäjien verolinjauksen mukaan pienikin myynnin ylittyminen muuttaa taannehtivasti koko myynnin verolliseksi tilikauden alusta lähtien, mikä voi olla kohtuuton seuraus rajan tuntumassa toimiville. Kasvuesteitä uudistuksessa ei saisi luoda. Ei saisi syntyä sellaista tilannetta, että yritys voisi muuten palkata työntekijän, mutta ei tee sitä veroedun menetyksen vuoksi.

Yrittäjien ehdottama muutos helpottaisi noin 200 000 pienintä toimijaa.

Verotus voi kannustaa ilmastotoimiin

Yrittäjät muistuttaa, että verotus on myös keino muokata yhteiskuntaa kohti vähähiilisempää taloutta. Verotuksella voidaan asettaa hinta aiheutetulle ympäristöhaitalle ja ohjata toimijoita markkinaehtoisesti kohti puhtaampia teknologioita ja puhtaampaa toimintaa.

Konkreettisena toimena Yrittäjät esittää, että energiaintensiivisten teollisuuden energiaveronpalautukset poistettaisiin asteittain, sillä ne syrjivät pk-yrityksiä ja vääristävät markkinoita. 

Myös autoverokannan uudistusta voi ohjata verotuksella. 

Verotuksen tulee kannustaa toimeliaisuuteen

Suomen Yrittäjien tavoite verouudistuksissa on saada aikaan toimeliaisuuteen kannustava verotus. Suomen kokonaisveroaste on liian korkea ja verotus on liian ankaraa väärissä kohteissa.

Yrittäjät toteaa verolinjauksessaan, että verotuksessa on syytä ymmärtää sijoittajariskin ja yrittäjäriskin ero. Yrittäjät maksavat tai tilittävät veroja arvonlisäveroista kiinteistöveroon. Yrittäjän on lähes mahdotonta hajauttaa sijoitustaan, sillä yrittäjän sijoitukset ovat yleensä kiinni yhdessä korkean riskin kohteessa, omassa yrityksessä. Sitä on vaikea muuttaa nopeasti rahaksi.

Verotuksen tulisi kohdella yritystoimintaa tasapuolisesti yritysmuodosta riippumatta ja yrittäjävähennys on osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi. 

– Yrittäjävähennyksestä puhutaan joskus erityisetuna, mutta alhaisen tulotason yrittäjillä viiden prosentin vähennyksessä ei puhuta järisyttävistä eduista, vaan kympeistä ja satasista. Se ei korjaa kenenkään taloutta, mutta on tasapuolisuuden ele, Innanen kiteyttää.

Elina Hakola

Microsoft Surface Go eroaa aikaisemmista Surface-tableteista pienemmällä fyysisellä koolla. Tabletin näytöllä on kokoa 10 tuumaa.

Helsingissä toimivan House Asunnot Europe Oy:n yrittäjä ja asuntomyyjä Marjut Uusmäki huomasi, että kannettavan käyttö jäi vähälle sen jälkeen, kun hän otti käyttöön hybridilaitteen.

– Tässä on kaikki tietokoneen ominaisuudet pienemmässä koossa. Tablettia on mukava kantaa mukana myös sen takia, että se ei paina yhtä paljon kuin kannettava tietokone.

Uusmäki hoitaa tabletilla kaikki asuntojen myyntiin liittyvät työasiat. Hän on ollut tyytyväinen myös siihen, että akku kestää koko päivän liikkuvan työskentelyn, johon sisältyy paljon asiakaskäyntejä. Valmistaja lupaa laitteelle yhdeksän tunnin akunkeston, mutta käytännössä tähän ei aivan päästä.

– Olen huomannut, että muistiinpanojen tekeminen suoraan kosketusnäytölle on aika kätevää. Asiakastapaamisissa voin esittää helposti tilastoja tai kuvia.

Työkäyttäjä saattaa arvostaa myös Surface Gon laadukasta nettikameraa, joka on tarkempi kuin esimerkiksi kovimmassa kilpailijassa iPadissa.

Kova hinta kosketuskynästä

Kosketuskynä on yksi merkittävimmistä eroavaisuuksista perinteisen kannettavan ja hybridilaitteen välillä. Se mahdollistaa luonnostelun tai vapaan piirtämisen, joka ei ole mahdollista tavallisella kannettavalla. Surface Gon kynä kiinnittyy magneetilla laitteen sivulle tai taakse.

Kannettavan käyttöä puoltaa usein parempi näppäimistö, mutta viime vuosina hybridilaitteiden irrotettavat näppäimistöt ovat kehittyneet ja niiden kirjoitustuntuma on lähentynyt kannettavia tietokoneita.

Hybridilaitteiden miinuksena on usein se, että ostaja "pakotetaan" hankkimaan näppäimistö ja kosketuskynä erikseen. Näin on myös Surface Gon kohdalla. Sekä kynä että näppäimistö maksavat yli 100 euroa, joten laitteiston kokonaishankinnan arvo nousee selvästi yli 800 euroon. Tässä hintaluokassa tarjolla alkaa olla myös tehokannettavia.

Riittävästi prosessoritehoa

Surface Go -tabletin saa itselleen noin 620 eurolla. Tässä hintaluokassa on pakko tehdä kompromisseja, mutta Go ei tee niitä liikaa. Se häviää prosessoritehossa uusimmalle iPadille, mutta toisaalta Gossa riittää tarpeeksi tehoa esimerkiksi videoiden editointiin ja kuvankäsittelyyn.

Windows 10:llä toimiva Surface Go toimitetaan ostajalle S Modessa. Tämä tila on suunniteltu parantamaan laitteen suorituskykyä. S Modessa toimivan Windows-laitteen sovellukset voi ladata ainoastaan Microsoft Storesta. Muista sovelluskaupoista lataaminen edellyttää siirtymistä pois S Modesta, eikä takaisin voi enää palata. Onneksi sovellustarjonta Microsoft Storessa on riittävä ja laitteen käyttämä Intel-prosessori varmistaa, että sovellukset toimivat niin kuin ne on suunniteltu toimimaan.

Katso videolta Uusmäen kokemukset laitteesta!

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Luonnon kauneus ja hiljaisuus tekevät vaikutuksen. Turistit huokailevat, miten täällä voi olla näin autiota, tyhjää ja kaunista, Kuusamossa MunPolku-yritystä pyörittävä Piritta Liikka kertoo.

MunPolku järjestää erilaisia retkiä kävellen, lumikenkäillen tai hiihtäen. Oulangan kansallispuistossa mennään katsomaan esimerkiksi Jyrävää ja Kiutaköngästä.

Yksi suosikkikohde on Riisitunturi, jonne voidaan lähteä aamuhämärissä ja palata auringon laskettua ja tähtien syttyessä taivaalle. Matkailijat kuvaavat innokkaasti tykkypuita ja värejä pastellin sävyistä siniseen hetkeen. Retkellä pyritään kiireettömyyteen.

– Lumikengillä pääsee täysin luonnon keskelle. Rukan valot eivät näy ja on aivan hiljaista, Liikka kuvailee retkikohteita.

Retkiä voidaan tehdä myös pimeällä, vaikka keskellä yötä.

– Kun vain uskaltaa lähteä, kävely pimeällä luonnossa on mieleenpainuva kokemus. Bonuksena voimme nähdä tähtitaivaan ja revontulia. Luonto on ihmeellinen, ja sitä fiilistä yritän saada aikaan.

Kolme vuorokautta kuvaamassa

Matkailijoiden määrä Rukalla on lisääntynyt vuosi vuodelta, ja samalla myös Liikan yrityksen asiakasmäärät ovat nousseet. Suurin osa asiakkaista tulee Euroopasta, muun muassa Hollannista, Saksasta ja Iso-Britanniasta.

– Myös Japanista, Kiinasta ja Yhdysvalloista käy omatoimimatkailijoita.

Äskettäin Liikka toimi kolme päivää oppaana ranskalaiselle valokuvaajalle, joka kuvasi maisemia kaikkina vuorokauden aikoina.

Kävelyt luonnon keskellä ovat kokemus myös suomalaisille, joita asiakkaista on noin 10 prosenttia. Liikka huomauttaa, että moni suomalainenkaan ei ole retkeillyt pimeässä metsässä.

Liikka perusti yrityksensä viisi vuotta sitten. Sitä ennen hän työskenteli oppaana Rukan retkeily-yrityksissä.

Yrittäjä on kotoisin alun perin Helsingistä ja muutti Kuusamoon Inkoosta 15 vuotta sitten. Perhe rakensi talon vaaran rinteeseen.

– Olen aina nauttinut luonnosta. Isä opetti tulenteon ja kaiken metsässä kulkemisesta.

Liikka sanoo yrityksessään pystyvänsä yhdistämään rakkaat harrastukset ja työnteon. Palveluihin kuuluvat myös jooga, metsäjooga ja saunajooga.

– Jooga, lumikenkäily, retkeily ja lumilautailu ovat myös harrastuksiani. On tärkeätä löytää tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä. Kun itsellä on hyvä olo, saa ammennettua myös muille.

Ilmastonmuutos on tuonut Rukankin korkeudelle epävakaammat talvet. Liikka haluaa korostaa yrityksessään ekologisia arvoja.

– Toivon, että yhä useampi, joka näkee tämän kauniin luonnon, oppii myös arvostamaan sitä ja tekemään ilmastotekoja omassa arjessaan.

Monipuolisuus vetää Rukalle

Rukan ja Kuusamon matkailijoiden määrä on voimakkaassa kasvussa. Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n toimitusjohtaja Mats Lindfors kertoo, että viime vuonna Kuusamossa kävi arviolta 850 000 matkailijaa.

– Kehitys on ollut erittäin vahvaa, ja sama linja jatkuu tänä vuonna. Meillä riittää majoituskapasiteettia.

Lindforsin mukaan Rukalla kiinnostaa palvelujen monipuolisuus.

– Kuusamossa on lisääntynyt sekä ulkomaisten että kotimaisten matkailijoiden määrä. Monille suomalaisille perheille Ruka on ykköskohde, ja he ovat kanta-asiakkaita.

Lindforsin mukaan matkailubuumi vaikuttaa positiivisesti myös pieniin yrityksiin.

– Tänne on syntynyt paljon uusia yrityksiä muun muassa ohjelmapalveluihin. Myös majoittajien ja ravintoloiden kehitys on ollut positiivista, Lindfors sanoo.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Tiina Rantakoski

Miten yrittäjien ja yrittäjyyden olosuhteita kannattaa parantaa tulevalla vaalikaudella? Suomen Yrittäjät kertoo sen perjantaina 1.2. kello 13 alkaen: Kasva Suomi -tavoiteohjelma julkistetaan Helsingissä ja lähetetään suorana Suomen Yrittäjien Facebookissa. Tavoitteita esittelevät toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, pääekonomisti Mika Kuismanen ja työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

Puoluejohtajat Pekka Haavisto vihreistä, Sanna Marin SDP:stä, Petteri Orpo kokoomuksesta ja Juha Sipilä keskustasta saapuvat Yrittäjien tenttiin kello 14. Toimittaja ja viestintäyrittäjä Eeva Lehtimäki tenttaa puoluejohtajilta, mitä he suunnittelevat ensi vaalikaudelle yrittäjien työn helpottamiseksi. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen tuo paneeliin Yrittäjien näkökulman.

Kasva Suomi -julkistustilaisuus on osa yrittäjäjärjestön Vaikuttajafoorumia, joka kokoaa Helsinkiin ja Silja Europalle lähes 400 yrittäjäjärjestön paikallisyhdistysten ja aluejärjestöjen puheenjohtajaa.

Tilaisuuteen on kutsuttu myös tiedotusvälineitä, eli se saattaa olla nähtävissä suorana lähetyksenä myös muiden medioiden sivuilta.

Eduskuntavaalipäivä on 14. huhtikuuta. 

Lunta on nyt joka paikka täynnä. Lunta on tullut erityisesti Etelä-Suomessa, ja kaupunkien kadut ovat muuttuneet paikoittain lumivalleiksi, joiden takana on jumittuneita autoja ja kulkuväyliä. 

Vaikka lumisade hetkeksi taukoaisi, aurauskalusto on töissä jatkuvasti. Ensisijaisesti lunta aurataan pääväyliltä ja bussien ajoreiteiltä. Asuinväylät ovat olleet toissijaisia. Aurauksen jälkeen kasaantunut lumi täytyy vielä erikseen kuljettaa pois. Liukkaus ja sohjo ovat jättäneet autoja sutimaan ja jalkakäytävällä askel luistaa alta ja lumikasat tukkivat tiet. Se on turhauttanut asukkaita. 

Katujen aurauksesta ovat vastuussa kaupungit. Asuin- ja liikekiinteistöjen pihoja ja teitä hoitavat usein yritykset.

Piha-alueita hoitava kiinteistöjen kesä- ja talvikunnossapitoon erikoistunut yritys Japiko on aurannut nyt kolme viikkoa pääasiassa Espoossa liikekiinteistöjen pihoja. 

– Meillä on viisi työntekijää. Työt alkavat liikekiinteistöissä illalla seitsemän jälkeen ja lopetamme aamulla seitsemältä. Asuinkiinteistöjen huoltajat tekevät työt päivällä, Japikon toimitusjohtaja Jari Hakkarainen sanoo.

Hakkarainen on tyytyväinen runsaslumiseen talveen.

– Tunnelma on hyvä ja töitä on paljon. Ei tämä ole mikään kaaos. Tämä on suomalainen talvi. Meillä oli hieno kesä ja nyt on hieno talvi, Hakkarainen sanoo. 

Yhdeltä iltapäivällä yrittäjä ei ole pidempään juttutuulella. Hän nukkuu sen, minkä ehtii ennen kuin seuraava työvuoro yötä vasten taas alkaa.

Lumenpudotus kannattaa tilata ajoissa

Auraajien lisäksi lumenpudottajat ovat töissä. Talojen katoille kertyvä lumi ei saisi painaa yli 80:a kiloa neliöllä. 

– Vesisade on lumelle pahinta, sillä paino lisääntyy. Lumenpudotus kannattaa tilata mahdollisimman aikaisin ja seurata kelejä, Kattocenterin työnjohtaja Erkko Kabonen sanoo.

Toistaiseksi olosuhteet ovat säilyneet hyvinä, mutta 20–30 senttiä lisää lunta tai vesisade alkaisi muuttaa tilannetta.

Kattocenter palvelee yksityis- ja liikehuoneistoja.

– Meillä on viikon jono ja asiakkaiden määrä kasvaa. Toistaiseksi olemme työskennelleet normaalin työajan puitteissa vakituisella henkilökunnalla. Kun ei tehdä kattoja, kattoasentajat ovat lumitöissä. Vuorotöitä voidaan alkaa tehdä, jos on tarvetta, Kabonen kertoo. 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Ensimmäinen Facebook Connect -tilaisuus järjestettiin Helsingissä tänään torstaina. Paikan päälle otettiin 160 ensimmäisenä ilmoittautunutta.

Facebookin Ruotsin ja Suomen maajohtaja Samuel Rihani korosti yleisölle mobiilimurroksen nopeutta.

– Mobiilin aiheuttama disruptio (suom. uuden innovaation markkinoilla aiheuttama häiriö) on mielestäni aliarvioitu. Se on tapahtunut paljon nopeammin kuin oletimme.

Rihanin mukaan mobiilia käytetään ennen kaikkea asioiden löytämiseen. Markkinoille on syntynyt menestyneitä yrityksiä, joiden liikeidea on perustunut täysin siihen, mitä ihmiset hakevat verkosta.

Facebookin käyttäjätilastojen mukaan suomalaiset viettävät aikaa mobiililaitteen parissa kolme tuntia päivässä. Suomessa Facebookilla on päivittäin 2,1 miljoonaa käyttäjää. Yhteensä mobiilikäyttäjiä on 2,6 eli lähes jokainen käyttää Facebookia.

Tekstistä videoon

Erityisen kovassa kasvussa ovat olleet viime vuosina pikaviestipalvelut. Tästä kertoo Rihanin mukaan esimerkiksi se, että Applen sovelluskaupassa yhdeksän kymmenestä eniten ladatuimmasta sovelluksesta on nimenomaan viestisovelluksia.

Facebookin Messenger-palvelu on maailmanlaajuisesti erityisen kovassa kasvussa. Sitä käyttää viestimiseen 1,3 miljardia käyttäjää päivässä. WhatsAppin vastaava luku on 1,5 miljardia. Merkittävä osa viestimisestä on kuvia ja videoita. Tekstin osuus on sen sijaan laskussa.

Muutos tekstistä videoon on ollut ripeä: Amerikkalainen tietoliikennejätti Cisco on arvioinut, että 75 prosenttia mobiililiikenteestä on ensi vuonna videota. Tällä hetkellä Facebookin päivittäisestä käytöstä 100 miljoonaa tuntia on videokatselua.

Yksi postaus päivässä riittää

Facebook Nordicsin Anna Klaile perehdytti tilaisuuden kuulijoita Facebook-markkinoinnin saloihin.

– Moni kysyy minulta, kuinka usein olisi hyvä julkaista yrityksen Facebook-sivulla. Tähän ei ole yhtä selkeää vastausta. Suosittelen testaamaan, mitkä ajakohdat ja päivät toimivat parhaiten, Klaile sanoi.

Klaile suuntaisi julkaisujen fokusta mieluiten laatuun kuin määrään.

– Enintään yksi julkaisu päivässä. Ideakalenteri on hyvä tapa rakentaa säännöllisyyttä julkaisemiseen. Kannustan myös ajastamaan useampia julkaisuja kerralla.

Facebookissa saa yhä harvemmin näkyvyyttä orgaanisesti, ilman maksettua mainontaa. Klaile kannustaa jokaista mainostajaa perehtymään mittaustyökaluihin. 

– Mainonnan yleiskatsaus-sivulta saa kaiken oleellisen tiedon toteutetuista mainoksista. Mainostajan kannalta on tärkeä ymmärtää, missä seuraajat ovat, kumman sukupuolen edustajia he ovat ja minkä ikäisiä he ovat. Mainostajan kannattaa ottaa käyttöön Pages Manager -sovellus, jonka kautta voi hallinnoida omaa yrityssivua ja vastata myös Instagram-viesteihin.

Lisää oppia muun muassa Facebook-mainostamiseen saa Facebookin omasta Blueprint-palvelusta, joka tarjoaa muun muassa ohjeita Ads Managerin käyttöön.

"Ajattele alusta alkaen globaalisti"

Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussila korostaa Facebookin roolia yrityksen kansainvälistymisessä.

– Jokaisen pk-yrittäjän on tarpeen pitää itsensä kartalla somemarkkinoinnista. Facebook tarjoaa mahdollisuuden siipien kokeiluun ulkomaisilla markkinoilla, mahdollisesti varsin pienilläkin panoksilla. Ei tarvitse tyytyä kotipaikkakuntaan, Facebook antaa mahdollisuuden tehdä bisnestä missä tahansa, hän sanoo.

Samuel Rihanin mukaan suomalaisetkin yritykset voivat saada sosiaalisen median ansiosta nopeasti potentiaalisia asiakkaita oman maansa rajojen ulkopuolelta.

– Yli miljardi ihmistä seuraa yhtiöitä jossain toisessa maassa. Kannattaa siis ajatella alusta alkaen globaalisti, hän sanoi viitaten Facebookin käyttäjädataan.

Kuva: Suomen Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Euroopan Parlamentti tiedotti alkuviikosta tulevasta direktiiveistä liittyen perhevapaisiin. Suomen kannalta ensimmäinen hyvä uutinen on se, että moni asia pysyy entisellään.

EU määrittää kaikille jäsenvaltioille 10 päivän isyysvapaan ja neljän kuukauden vanhempainvapaan, josta kahta kuukautta ei voi vaihtaa vanhempien kesken. Lisäksi sairaan perheenjäsenen hoitamiseen tulee mahdollisuus saada viisi päivää vuodessa niin sanottua omaishoitajan vapaata.

– Suomessa oli vireillä perhevapaauudistus, joka kaatui. Se, mikä keskustelussa unohtui, oli se, että EU-tasolta on tulossa sääntelyä. Nyt se tuli. Seuraavalla vaalikaudella EU-sääntely otetaan Suomen lainsäädäntöön, Suomen Yrittäjien työmarkkinoiden, työlainsäädännön ja sosiaaliturvan asiantuntija Albert Mäkelä kertoo.

Mäkelän mukaan Suomessa on jo oikeus EU-direktiiviä pidempään isyysvapaaseen ja työelämän joustoja on enemmän. Merkittävää on se, että yrityksille ei tule uusia kustannuksia, mitä direktiivit olisivat voineet tuoda tullessaan.

– Joskus hyvä uutinen on se, että oikeastaan mikään ei muutu, Mäkelä huomauttaa.

Hän on iloinen siitä, että jäsenvaltioille jäi vapaus määrittää esimerkiksi milloin vapaat ovat palkattomia tai palkallisia, maksetaanko niistä päivärahaa vai ei.

– Alun perin asiat olivat tiukasti paalutettu komission ehdotuksessa. Lopputuloksessa on paljon joustoelementtejä, joihin me edunvalvonta- ja vaikutustyössä tähtäsimme. Usein EU-sääntelyssä tavoite on, ettei lopputulos estäisi maita tekemästä järkeviä päätöksiä kansallisesti, Mäkelä toteaa.

Joustavuuden lisäksi yksi hyvä uutinen on myös se, että EU-sääntely tasoittaa kilpailukykyä Suomen hyväksi. Muutokset ovat isoja sellaisille maille, joissa perhevapaita tai muita työelämäjoustoja ei samassa mittakaavassa ole ollut. Suomen suhteellinen kilpailukyky paranee, kun muissakin jäsenmaissa on otettava käyttöön samantapaisia perhevapaita.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi