Suomen Yrittäjät julkisti tänään yhdeksän kohdan listan keinoista, joita se tarjoaa hallitukselle seuraavalle vaalikaudelle. Keinot tähtäävät siihen, että talouskasvu jatkuu ja työtä saadaan lisää. Suomen Yrittäjät haluaa tehdä 2020-luvusta yrittäjyyden vuosikymmenen.
Yrittäjät kysyi kolmelta yrittäjältä ja johdolta kommentteja ja näkemyksiä linjauksiin.
Teemoja on yhdeksän ja ne koskettavat yrittäjiä eri painoarvolla. Kaikkia yrittäjiä kuitenkin kiinnostaa verotus.
– PK-yrittäjät katsovat verotusta kokonaisuutena, eikä erikseen omaa ja yrityksen verotusta. Todella moni yrittäjä pyörittää, kehittää ja kasvattaa yritystään ja siihen liittyy aina riski. Jotta työtä voi tehdä, täytyy laittaa oma omaisuus ja vähän sukulaistenkin omaisuutta kiinni, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja ja yrittäjä Jyrki Mäkynen muistuttaa.
Siksi Suomi tarvitsee:
1. Kannustavan verojärjestelmän
Yrittäjien mukaan yritysverotuksen on tuettava yrittäjyyttä, yrittäjän riskinottoa ja yritystoiminnan kasvattamista.
– Verotuksella on merkittävä vaikutus yrittäjän motivaatioon sekä haluun ja kykyyn kasvattaa yrityksiään. Tällä hetkellä verojärjestelmä ei kannusta riittävästi kasvuun. Pitää uudistaa voitonjaon verotusta ja korottaa arvonlisäverollisen toiminnan alarajoja, Mäkynen sanoo
Suomen Yrittäjien verolinjauksista voi lukea pidemmin tästä jutusta ja Suomen Yrittäjien verolinjauksista täältä.
– Yrittäjän riskiä on vaikea hajauttaa. Omaisuus on kiinni yhdessä paikassa, yrityksessä. Osakesijoituksissa riskiä voi hajauttaa. Omaa yritystä ei voi likvidoida, kuten osakkeita. Tälle riskille pitää saada palkinto, koska näihin yrityksiin syntyvät työpaikat. Verotuksella motivoidaan ottamaan näitä riskejä, Mäkynen jatkaa.
2. Rohkeita rakenneuudistuksia
Yrittäjien mukaan työmarkkinauudistuksia on tehtävä määrätietoisesti. Yrittäjät haluaa lisää sopimisen vapautta työpaikoille ja vahvempaa parlamentarismia. Työllistämisen helpottaminen, joustavuuden lisääminen, työllisyysasteen nostaminen ja työpaikkojen kehittäminen ovat yrittäjäjärjestön tärkeimpiä tavoitteita työllisyysasteen nostamiseksi.
Puheenvuorossaan vaikuttajafoorumissa Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoi, että esimerkiksi palkanmuodostuksen joustavuudessa Suomi on Global Competitiveness -raportin mukaan sijalla 138 vuonna 2018. Se on maailman viimeinen sija.
Pentikäisen mukaan lainsäädännöllä pitää mahdollistaa paikallinen sopiminen kaikissa yrityksissä, jos sitä sekä työnantaja että työntekijä haluavat. Vain siten yritykset voivat menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.
– Työllisyysaste on avainasemassa tässä. Vain kestävän kasvun avulla työllisyysaste nousee kohti 80 prosenttia. Pienet yrittäjävetoiset yritykset ovat puolestaan avainasemassa työpaikkojen luomisessa. Aina on ollut niin, eikä tulevaisuudessa näkyisi olevan muutosta tilanteeseen. Yritykset haluavat palkata työvoimaa, joten sille on luotava edellytyksiä. Jos työllisyysaste ei edelleen vahvistu, hyvinvointivaltio on vaikeuksissa. Ikääntyvästä väestöstä huolehtiminen, sivistys, puolustus ja ilmastotalkoot edellyttävät vakaata kasvua ja nykyistä vahvempia edellytyksiä yritystoiminnalle, Mäkynen sanoo.
Porilaisen Telamurska-yrityksen toimitusjohtaja Sari Mäkitalo kannattaa paikallista sopimista.
– Ulkoa määrätyt ehdot eivät sovellu kaikkiin tilanteisiin. Myös yrittäjien tulee katsoa peiliin ja joustaa mahdollisuuksien mukaan, niin työntekijätkin joustavat, porilaisen Mäkitalo sanoo.
3. Tukea yrittäjien hyvinvointiin
Yrittäjän hyvinvointi heijastuu vahvasti yrityksen hyvinvointiin.
– Haluamme, että sosiaaliturvamme kannustaa yrittäjyyteen ja työntekoon sekä mukautuu myös aikaan, jossa yrittäjän ja työntekijän roolit vaihtuvat tai menevät päällekkäin, Pentikäinen sanoo.
4. Vähemmän yrityssääntelyä
Suomen Yrittäjät haluaa, että yrityksiin kohdistuvia sääntelykustannuksia vähennetään neljänneksellä vuoteen 2025 mennessä. Uutta sääntelyä kannattaa hillitä kaksi yhdestä-mallilla, jossa lainsäätäjän on leikattava yritysten sääntelykuluja kaksi euroajokaista sääntelystä syntyvää euron lisäkustannusta kohden.
– Maailma muuttuu ja uutta sääntelyä tarvitaan. Samalla vanhentunutta sääntelyä täytyy purkaa. Yrityksille koituu yli kahden miljardin byrokratiakustannukset vuosittain. Mitä pienempi yritys, sitä kovempi on suhteellinen rasitus. Sääntely pitää mitoittaa niin, että pienikin yritys voi siitä selvitä, Mäkynen toteaa.
![]()
5. Enemmän kansainvälisyyttä
Kansainvälistyvät yritykset luovat kasvua ja hyvinvointia koko Suomeen. Suomen Yrittäjien mukaan tarvitaan vahvempi Business Finland -verkosto tukemaan kaikenkokoisten yritysten kasvua. Lisäksi ulkomaisen työvoiman palkkaamista on helpotettava.Osaamista ja työvoimaa ulkomailta tarvitaan, jotta talouden perusta kestää.
6. Osaavaa työvoimaa
Suomen Yrittäjät tavoittelee yritysten ja oppilaitosten syvempää yhteistyötä, jotta nuorten työllistyminen helpottuu ja aikuisten osaaminen säilyy hyvällä tasolla. Näin työurat pitenevät ja osaaminen pysyy ajantasalla.
– Haluamme lisää esiopetusta, uuden oppivalmiusmallin, enemmän oppi- ja koulutussopimuksia, purkaa korkeakoulujen kehitystä hidastavan duaalimallin ja voimakkaita panostuksia elinikäiseen oppimiseen, Mäkynen listaa.
Koulutusalan yrittäjä ja Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Tapu Holttinen on samoilla linjoilla.
– Jo tällä hetkellä näkyy, että yritysten kasvun esteenä on osaavan työvoiman saatavuus. Tarvitsemme ehdottomasti uudenlaista yhteistyötä ja vuoropuhelua työelämän ja koulutuksen järjestäjien välille. Yrittäjyyskasvatusta on lisättävä linjakkaasti ja laadukkaasti varhaiskasvatuksesta korkea-astelle, sillä se lisää jokaisen yksilön valmiuksia hyvään elämään ja työelämään. Osaamisjärjestelmän on tuotettava työelämässä ja yrittäjyydessä tarvittavaa osaamista, ei hienoja tutkintoja, Holttinen sanoo.
7. Yrittäjälle uuden mahdollisuuden
Yrittäjälle pitää myös konkurssin tai tilapäisen taloudellisen kriisin jälkeen taata mahdollisuus uuteen alkuun. Esteitä on niin lainsäädännössä kuin käytännöissä.
Taloudelliset vaikeudet opettavat ja niitä oppeja voi hyödyntää jatkossa, mutta käytännössä yrittäjä kohtaa monia esteitä jatkaa liiketoimintaa, jos takana on konkurssi tai maksuhäiriömerkintä.
Holttinen muistuttaa, että konkurssi koskettaa yrittäjän lisäksi tämän perhettä, työntekijöitä ja kumppaneita. Tunnejäljet ovat syviä.
– Minusta on kummallista, että yrittäjää rangaistaan hänen epäonnistumisestaan. On kuin itse konkurssin kokeminen, sen läpieläminen ja siihen liittyvien velvollisuuksien hoitaminen, ei olisi itsessään jo riittävä koettelemus. Jos yrittäjällä on konkurssin jälkeen halua oppia kokemastaan ja pistää saadut opit käytäntöön uuden yrittäjyyden muodossa, meidän tulee tarjota siihen aito mahdollisuus, Holttinen miettii.
8. Ilmastonmuutoksen torjumista
Suomen on lisättävä panostuksia ilmastonmuutoksen torjuntaan. Keskeisiä keinoja siihen ovat päästökauppa ja verotus. Myös uuden teknologian ja kiertotalouden avulla voidaan pienentää ilmastokuormaa.
Holttinen näkee työssään yrityskehittäjänä, että yrittäjät haluavat olla mukana kehittämässä uusia ratkaisuja ja parempaa maailmaa. Yrittäjät ovat niitä, jotka luovat uusia palveluita ja tuotteita.
– Uskon, että yrittäjät tulevat olemaan niitä, jotka ratkovat ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita tehokkaimmin. Yrittäjän kasvollinen ja vastuullinen omistajuus luo omalta osaltaan hyvän edellytyksen olla vastuullinen toimija myös ilmastonmuutoksen kysymyksissä, Holttinen miettii.
9. Enemmän maahanmuuttajayrittäjyyttä
Yrittäjiksi pyrkivien maahanmuuttajien kotoutumista ja kieliopintoja pitää yrittäjäjärjestön mukaan helpottaa.
Myös Sari Mäkitalon mielestä maahanmuuttajia pitäisi työllistää ja löytää keinoja sitouttaa maahanmuuttajia yhteiskuntaan vahvemmin. Hän peräänkuuluttaa joustavan työllistämisen keinoja ja vastuullisuutta työnantajilta.
– Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavaa, Mäkitalo sanoo.
Holttisen kokemuksen mukaan yrittäjyys kiinnostaa maahanmuuttajia työllistymisen muotona. Osalla siksi, että työllistyminen toisen palvelukseen on haastavaa. Toisilla siksi, että heillä on taustaa yrittäjyyteen aiemmasta kotimaastaan tai suvun parista.
– Myös maahanmuuttajien korkea osaaminen, yrittäjämäinen asenne ja halu onnistua luovat erittäin hyvät edellytykset yrittäjyydelle. Haasteensa tuo toki kielen ja kulttuurin ymmärtäminen. Meidän varsin säädelty ja normitettu yrittäjän arki voi tulla monelle maahanmuuttajayrittäjälle yllätyksenä, Holttinen sanoo.
Mikael Pentikäisen mukaan tarvitaan joustavuutta, jotta maahanmuuttajat pääsisivät nopeammin kiinni sekä elinkeinoon että suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajissa on paljon potentiaalia ja maahanmuuttaja työllistää usein myös toisen maahanmuuttajan.
Elina Hakola
elina.hakola ( at ) yrittajat.fi
