Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjämediat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 31.1.–6.2.2019 AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 73 yritystä.

– Uskoisin olevani sopiva esiintyjä Yrittäjäristeilylle. Siellä on varmasti samanhenkisiä ihmisiä yleisössä, olemmehan yrittäjiä, Koivuniemi sanoo.

Hän uskoo, että yleisö tunnistaa kappaleet ja kesäkuisilla aalloilla tulee olemaan mahtava tunnelma.

– Minulla on hieno, näyttävä orkesteri ja varmasti yleisö laulaa mukana.

Kevääseen mahtuu laivakeikkojen lisäksi sinfoniaorkesterien kanssa tehtäviä konsertteja, joissa kuullaan kappaleita myös viime vuonna julkaistulta Elämästä-albumilta.

– Sinfoniaorkesterien kanssa esiintyminen on yksi hienoimmista kokemuksista tässä ammatissa. Kun lavalla on yhtä aikaa jopa 80 muusikkoa, täytyy itsekin kasvaa henkisesti isommaksi. Tilanne on kokonaisuudessaan arvokas ja yleisölle musiikki on upeaa kuultavaa.

Karisma ja taito ovat aina riittäneet isoillekin lavoille.

– Esiintyessään pitää olla vahva. Pohja itsevarmuuteen tulee Pohjanmaalta ja kotikasvatuksesta, mutta se perustuu myös etukäteen tehtyyn työhön ja harjoituksiin.

Tämän näkevät myös vuosia esiintymisiä seuranneet fanit, jotka kiertävät keikalta toiselle. Vuosikymmenien suosio perustuu Koivuniemen mukaan ennen kaikkea ahkeruuteen ja kurinalaisuuteen.

– Olen mielestäni aina hoitanut työni hyvin, ja ollut tarpeeksi vaativa muillekin. Kaikenlaiset työt, joita ottaa vastaan, on tehtävä kunnolla ja aina yhtä energisesti.

Vaikka Koivuniemi onkin ahkera, on toki päiviä, jolloin hänen tekisi mieli jäädä vain kuuntelemaan sohvalle kissan kehräystä.

– Onhan kaikilla välillä murheita ja suruja, sellaisia päiviä tulee vastaan elämässä eikä töitä voi jättää sen takia tekemättä. Onneksi tuolloin managerini Laura kannustaa eteenpäin.

Laura Vuorinen on Koivuniemen yrityksen, PKK-Viihde Ky:n työntekijä. Aikoinaan Koivuniemi on työllistänyt kuukausipalkalla myös muusikoita, mutta nykyään kaikki muusikot ovat freelancereita.

Koivuniemi on ollut yrittäjä vuodesta 1980.

– Hankin aikoinaan hyvän tilitoimiston, joka on ollut apunani kaikissa yritystä koskevissa asioissa.

Koivuniemi sanoo, että yrittäjyys on hänelle hyvin luontaista. Taiteellisen työn ja yrittäjyyden yhdistäminen on sujunut ongelmitta ennen kaikkea siksi, että töitä on riittänyt.

– Yrittäjyys ei ole helppo juttu. Jos on työntekijöitä, heistä on myös vastuuta. Olisi yksinkertaisempaa mennä töihin päiväksi ja sulkea ovi työpäivän jälkeen miettimättä työasioita enää illalla.

”Kysyntää keikoille on paljon”

Koivuniemen ura alkoi jo 60-luvulla hänen esiintyessään isänsä Mauri Koivuniemen tanssiorkesterissa. Läpimurtohitti oli vuonna 1966 levytetty Perhonen, jonka tekstin teki vuodenvaihteessa kuollut Tuula Valkama.

Yli 50 vuoteen mahtuu satoja levytettyjä kappaleita ja tuhansia esiintymisiä. Aktiivisen tanssilavakeikkailun Koivuniemi lopetti jo useita vuosia sitten, mutta esiintyy edelleen muun muassa konserteissa ja festivaaleilla.

– Viime aikoinakin kysyntää on ollut paljon. Olisi hienoa, jos pystyisi ottamaan vastaan kaiken tarjotun työn, mutta on ajateltava myös omaa jaksamista.

Koivuniemi on aina pitänyt huolta terveydestään ja onkin omasta mielestään erinomaisessa kunnossa. Hän käy managerinsa Lauran Siru-koiran kanssa lenkillä joskus jopa monia kertoja päivässä. Usein he lähtevät myös Espooseen metsälenkille, Koivuniemen entiselle asuinseudulle.

Koivuniemi esiintyy mielellään myös vanhuksille palvelutaloissa, kun muilta työkiireiltään suinkin ehtii.

– Laulan hoivakodeissa asukkaiden iloksi ja saan siitä piristystä myös omaan päivääni. Asukkaat virkistyvät usein silmin nähden ja saattavat puhua esiintymisestä vielä viikkoja sen jälkeen.

Osan työtarjouksista hän kertoo ottavansa vastaan musiikillisen kiinnostuksen vuoksi, vaikka ne eivät olisi taloudellisesti niinkään kannattavia.

”Wau, saan tämänkin vielä kokea”

Uusiutuminen on yksi Koivuniemen suosion salaisuus. Vuosikymmen sitten esiintymisiin tuli uusi ulottuvuus, kun Koivuniemi nousi ensimmäisen kerran rockfestivaalin lavalle Provinssissa syntymäkaupungissaan Seinäjoella.

Tilanteen muistelu nostaa vieläkin tunteet pintaan.

– Takahuoneessa iski pelko, että kukaan ei tule kuuntelemaan. Nousin kuitenkin lavalle ja vastaanotto oli uskomaton. Nuori yleisö osasi kaikki laulut ja lauloi mukana koko esiintymisen ajan. Sanoin mielessäni, että wau, saan tämänkin vielä kokea.

Provinssin jälkeen hän on vuosittain esiintynyt erilaisilla kesäfestivaaleilla ympäri Suomea. Myös ensi kesälle on luvassa hienoja esiintymisiä.

Vuosien kokemus on tuonut varmuutta nähdä, mikä työ tuntuu omalta ja mikä ei.

– Yleensä minulla on vahva tuntemus siitä, minkälaisia työtehtäviä haluan ottaa vastaan ja mihin projekteihin lähteä mukaan.

Vaikka Koivuniemi täyttää kesällä 72 vuotta, hän ei ole suunnitellut eläkkeelle jäämistä.

– En ole vielä valmis jäämään eläkkeelle. Laulaminen pitää minut virkeänä ja nautin yleisön kohtaamisesta ja musiikista.  

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Janne Aaltonen

Lisää Paula Koivuniemestä Yrittäjäsanomissa 1/2019.

Eduskunta hyväksyi 18. tammikuuta hallituksen esityksen, joka poistaa yksityisiltä osakeyhtiöiltä osakepääomavaatimuksen. Tähän saakka oy:n perustaminen on vaatinut vähintään 2 500 euron osakepääoman, mutta 1. heinäkuuta 2019 alkaen ei enää vaadita alkupääomaa lainkaan.

Valtaosassa EU-maita osakepääomavaatimus on jo aiemmin poistettu.  Oikeusministeriö perusteli muutosta ammatinharjoittamisen ja pienyritystoiminnan helpottamisella. Uudistus tukee myös hallituksen norminpurkutavoitetta.

Kynnys osakeyhtiön perustamiseen laskee. Nykyisin moni yrittäjä on valinnut toiminimen, vaikka osakeyhtiö voisi olla vähintään yhtä hyvä ratkaisu.

Nyt sekä aloittavat yrittäjät että nykyiset toiminimellä toimivat miettivät osakeyhtiön perustamista.

"Perusteltu uudistus"

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen on tyytyväinen osakepääomavaatimuksen poistumiseen.

– Uudistus on perusteltu, koska yksityisen osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksella ei tänä päivänä ole enää merkitystä esimerkiksi velkojien suojan kannalta. Samalla edistetään yrittäjyyttä ja sähköisten palveluiden kehittämistä.

Toivosen mukaan uudistus vähentää yrityksen kustannuksia kahdella tavalla.

– Uudistus vähentää perustamisvaiheen kustannuksia. Yrittäjä säästää osakepääoman lisäksi myös kustannuksissa, joita aiheutuu pääoman maksuun liittyvistä asiantuntijaselvityksistä. Muutoksen myötä pääoman voi tarvittaessa mitoittaa omaan toimintaan sopivaksi. Tällä on merkitystä erityisesti palvelualoilla, Tiina Toivonen sanoo.

Mitkä ovat toiminimen ja oy:n erot?

Osakeyhtiön perustamisen puolesta puhuu kaksi merkittävää asiaa: yritystoiminnan vastuut ja verotus.

 Osakeyhtiössä vastuut rajautuvat yhtiöön, kun taas toiminimiyrittäjä on henkilökohtaisesti vastuussa kaikista liiketoimintaansa liittyvistä vastuista, sopimuksista ja veloista.

Osakeyhtiössä firman velat eivät ylety yrittäjän henkilökohtaisiin varoihin (ellei niitä ole käytetty lainan takuuna).

Toiminimen tulot verotetaan suoraan yrittäjän tulona. Osakeyhtiö sen sijaan on itsenäisesti verovelvollinen. Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan veroa, mutta yrittäjälle maksettava palkka vähentää tätä tuloa.

Mikäli osakeyhtiö tekee voittoa, sitä voidaan jakaa omistajille osinkoina. Niiden verotus on usein palkkatuloa huomattavasti kevyempää.

Osakeyhtiöllä on tiukemmat kirjanpitovelvoitteet. Siltä edellytetään kahdenkertaista kirjanpitoa, kun taas toiminimi voi selvitä vain yhdenkertaisella kirjapidolla. Toiminimeltä ei myöskään vaadita välttämättä tilinpäätöstä, mutta osakeyhtiön pitää aina laatia tilinpäätös.

Osakeyhtiöllä pitää myös olla hallitus. Perustajajäsen voi olla sekä toimitusjohtaja että hallituksen puheenjohtajana, mutta hänen lisäkseen hallituksessa pitää olla vähintäänkin yksi varajäsen. Tämä voi olla esimerkiksi yrittäjän puoliso.

Lataa Yrityksen perustamisen opastäältä

Jari Lammassaari

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän päätös laajentaa palveluseteleitä uudelle palvelualueelle ja tehdä aktiivista sidosryhmäyhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa palvelusetelimallin kehittämisessä vakuutti asiantuntijaraadin jäsenet. Käytäntö on esimerkillinen ja monistettavissa muuallekin Suomeen.

Palkinnon saajan valinneeseen asiantuntijaraatiin kuuluivat Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Satu Grekin, MedGroup Oy:n asiakkuusjohtaja Sari Pyyhtiä ja Tornion kaupungin johtava hoitaja sekä vanhus- ja hoitopalvelujen päällikkö Maarit Alalahti.

Asiantuntijaraadin mukaan kuntayhtymä on esimerkillisesti ja innovatiivisella tavalla lisännyt asiakkaiden valinnanvapautta ja tukenut paikallista yrittäjyyttä. Kuntayhtymä on hyödyntänyt neuvotteluvoimaansa lisätäkseen asiakkaiden valinnanvapautta ja avatakseen markkinaa useita kuntia kattavalla alueella.

– Yhden kunnan on helppo toteuttaa uusia ideoita, mutta kuntayhtymältä se vaatii aivan toisenlaista panosta. Laajalla vapaaehtoisella kuntayhtymällä, Siun sotella on suuri neuvotteluvoima, jota se on neuvokkaasti käyttänyt parantaakseen alueen palveluja, raati summaa.

Vuoden Palveluseteliteko -palkinto myönnetään vuosittain ansiokkaasta palvelusetelitoiminnan kehittämistyöstä. Palkinto jaetaan innovatiiviselle ja esimerkilliselle teolle, joka luo hyviä ja monistettavia käytäntöjä palvelusetelitoimintaan sekä edesauttaa kuntalaisten palveluiden saatavuutta ja valinnanvapautta.

Asiantuntijaraadin kokoaa ja palkinnon jakaa vuosittain valinnanvapausjärjestelmä Vaana Oy, jonka tarjoamaa sähköistä palveluseteliratkaisua hyödynnetään myös useissa Siun soten palveluissa, kuten omais- ja kotihoidossa, veteraanipalveluissa ja lapsiperheiden palveluissa.

1700 ikäihmistä saa lääkkeet annosjakeluna

Lääkkeiden annosjakelu on palvelua, jossa apteekki toimittaa asiakkaan säännöllisesti käyttämät lääkkeet valmiiksi jaoteltuina annoskohtaisiin pusseihin tai annostelijoihin. Lääke-erät toimitetaan tavallisesti kahden viikon erissä joko kotihoitoon tai asumisyksiköihin, joissa ne jaetaan asiakkaille.

Siun sote päätti viime syksynä ottaa palvelusetelin käyttöön lääkkeiden annosjakelussa vuoden 2019 alusta lähtien. Kuntayhtymä valmisteli palvelusetelin käyttöönottoa tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, jotta kaikille osapuolille löydettäisiin toimiva malli.

Siun soten lääkkeiden annosjakelun palveluseteli kattaa annosjakelun pussituksen ja jakelun kustannukset eikä asiakkaalle jää siitä omavastuuosuutta maksettavaksi. Palveluseteli ei kata lääkkeiden hintaa.

Aiemmin Siun soten alueiden kunnissa on hankittu lääkkeiden annosjakelu kilpailutuksen perusteella palveluntuottajaksi valikoituneilta apteekeilta. Kun vapaaehtoisesti muodostettu kuntayhtymä aloitti toimintansa vuonna 2017, kuntien välillä oli monia erilaisia käytäntöjä.

Palvelusetelin käyttöönotto on yhdenmukaistanut kuntayhtymän palvelujen järjestämistä ja tasavertaistanut alueen asiakkaiden palvelujen saantia.

Siun soten alueella annosjakelun piirissä on noin 1 700 asiakasta, joista valtaosa on ikäihmisiä. Lisäksi Siun sotessa arvioidaan, että valtaosalle noin 1 300 käsinjakelun piirissä olevista asiakkaista palvelu olisi mahdollista toteuttaa annosjakeluna.

Vuoden Palveluseteliteko -kunnianosoitus myönnettiin nyt neljättä kertaa. Siun sote vastaanotti palkinnon torstaina helmikuuta Joensuussa. Vuonna 2017 palkinto myönnettiin Lapin maakunnalle, vuonna 2016 Vaasan kaupungin sosiaalityö- ja perhepalvelut -yksikölle ja vuonna 2015 Lahden kaupungin asiakasohjausyksikkö Siirille.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Vaana Oy

– Onhan tämä aika huikea juttu!

Näin ilakoi FRENN Companyn perustaja Jarkko Kallio nähtyään arvostetun miesten muotilehden GQ:n artikkelin äskettäin päättyneiltä Pariisin muotiviikoilta.

Lehti nosti artikkelissaan FRENNin samaan kokonaisuuteen Diorin ja Valentinon rinnalle. Muista pohjoismaisista brändeistä mukana oli vain Acne.

GQ:n kaltaisen julkaisun antamalla näkyvyydellä on muotialalla iso merkitys.

– Muotialalla on kova kilpailu ja monet jälleenmyyjät seuraavat myös mediasta, mitä merkkejä nostetaan juttuihin ja missä seurassa. Koska uusiakin merkkejä on paljon, on helpompaa noteereta ja kenties myös ostaa niitä, jotka ovat esillä arvostetuissa lehdissä kuten GQ. Jutut toimivat suosittelijoina ja päätöksen teon tukena ja ne lisäävät myös kysyntää kuluttajien keskuudessa, Kallio selvittää.

FRENN on tehnyt yhteistyötä lontoolaisen Black PR:n kanssa viime huhtikuusta alkaen.

– Tavoitteena on ollut päästä mukaan juuri tällaisiin tunnettuihin julkaisuihin. Kun niihin saa juttua näin mahtavaan seuraan, ei tarvitse itsekään selitellä sen enempää. Kaikki tietävät lehden ja muut esille nostetut brändit.

Tammikuun lopussa järjestetyllä Pariisin miesten muotiviikolla FRENN esitteli syksyn 2019 malliston omalla showroomilla.

GQ Germanyn muotitoimittaja Patrick Pendiuk vieraili FRENNin showroomilla Pariiisin miesten muotiviikon aikana tammikuussa. Tehdessään raporttia muotiviikkojen näytöksistä hän pukeutui FRENNin vaatteisiin.

– GQ:n juttu on ehdottomasti yksi FRENNin huikeimmista saavutuksista. Tietääkseni tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen miestenvaatemerkki nostetaan näin kovaan kansainväliseen joukkoon, Kallio jatkaa.

GQ:n artikkelissa kehuttiin etenkin FRENNin ruutukuosillisista ulkotakeista, rennoista pikkutakeista ja housuista.

Kuva: FRENN Company Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Sulautumisesta päätetään toukokuussa, jos neuvotteluissa päästään sinne asti. Fuusio edellyttää kassoja valvovan viranomaisen Finanssivalvonnan hyväksynnän. Yhdistyneessä kassassa olisi fuusion jälkeen noin 30 000 jäsentä.

AYT:n kassanjohtajan Sami Aapron mukaan fuusion tavoitteena on tarjota "tukevammat hartiat" yrittäjien työttömyysturvan hoitamiseksi ja säilyttää korkea asiakaspalvelun taso. Fuusio mahdollistaa jäsenmaksutason vakiinnuttamisen nykyistä alhaisemmalle tasolle.

– AYT:n ja SYT:n yhdistymisen myötä kustannustehokkuus ja vakavaraisuus paranevat, koska yhdistyneellä kassalla on entistä paremmat mahdollisuudet vahvistaa kustannustehokkuuttaan ja kehittää palveluitaan, Aapro sanoo.

SYT:n Merja Jokisen mukaan kassat jatkavat toimintaansa normaalisti vuoden loppuun asti ja fuusion toteutuessa nykyisten AYT-kassan jäsenten jäsenyys jatkuu katkotta SYT-kassassa ensi vuoden alusta lähtien. Kassan jäsenelle yhdistymisellä ei ole suoraa vaikutusta. Yhdistyminen ei edellytä kassan jäseniltä toimenpiteitä, ja jäseniä tiedotetaan prosessin vaiheista.

– Yhteistyökumppaneitamme tulemme lähestymään hankkeen edetessä. Jatkamme yhteistyötä normaalisti kaikkien tahojen kanssa ja toivomme, että yrittäjinä toimivia ja yrittäjäksi ryhtyviä ohjataan edelleen vakuuttamaan itsensä työttömyyden varalta yrittäjien työttömyyskassassa, Jokinen sanoo.

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Koti Puhtaaksi Oy voitti suomalaisten pienten yritysten sarjan Great Place to Work -listauksessa. Keskisuurten sarjan paras on digitaalinen insinööritoimisto Nitor ja suurten yritysten sarjan voitti DNA.

– Perustimme perheyrityksemme vuonna 2011 ja nyt Tynin sisaruksia työskentelee meillä jo viisi, kertoo aviopari Saana Tyni ja Henri Haho. Toimitusjohtaja Saana tekee edelleen myös siistijän hommia kuten myös markkinointipäällikkö Henri.

Hyvässä työpaikassa tarvitaan Saana Tynin mukaan yhdessä tekemisen ja kaikkien mielipiteen huomioonottamisen lisäksi tietyn kaavan jatkuvaa toistamista:

–  1. mittaa, 2. kehitä, 3. toteuta, 4. palaa kohtaan yksi”, toimitusjohtaja Saana Tyni avaa Koti Puhtaaksi Oy:n menestyksen taustoja.

Koti Puhtaaksi Oy jätti taakseen trendikkäät digitoimistot ja ICT-firmat.

– Siivousalan arvostus on selvästi parantunut viime vuosina ja moni alan työnantaja on alkanut panostamaan entistä suuremmin työtekijöiden viihtyvyyteen. Se maksaa aina itsensä takaisin, kun sen oikein tekee, Tyni ja Haho toteavat.

Great Place to Work palkintorahat, 1000 euroa, Saana Tyni lahjoitti säätiönsä kautta siivousalan opiskelijoille. (HUOM! Juttu jatkuu kuvan alapuolella)

Voimakasta kasvua

Kotisiivoukseen erikoistunut yritys kasvaa voimakkaasti. Sillä on tällä hetkellä jo noin 65 työntekijää ja siivousfirma toimii pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla.

– Ollaan kasvettu tulorahoituksella ja kasvu oli viime vuonna 65%. Tänä vuonna avataan uudet toimipisteet Turkuun ja Ouluun, Saana Tyni ja Henri Haho kertovat.

Koti Puhtaaksi Oy:llä on perustaja-avioparin lisäksi tällä hetkellä myös 11 muutakin omistajaa, jotka kaikki työskentelevät yrityksessä täysipäiväisesti.

– Meillä jokainen työntekijä saa ostaa osakkeita ja jo 100 eurolla pääsee mukaan, Saana Tyni ja Henri Haho kuvailevat.

Kaikilla on samaa sarjaa olevat osakkeet sekä samat oikeudet ja velvollisuudet. (Juttu jatkuu kuvan alapuolella)

Gaalassa firman väreissä

Suomen parhaat työpaikat palkittiin torstai-iltana gaalajuhlassa Helsingissä. Koti Puhtaaksi Oy:n joukkue edusti yrityksen brändivärin mukaisissa oransseissa juhlapuvuissa.

– Meitä oli Gaalassa 13 henkilöä. Kaikki tämän hetken omistajat ja loput paikat arvottiin henkilöstön kesken.

– Juhlimme voittoa riehakkaasti suihkepullot käsissä. Juontajana ollut Duutsonien HP:kin sai samalla naamapesun, Saana Tyni ja Henri Haho kertovat.

– Ilta oli ihana ja voitto kruunasi sen hienosti, yrittäjäaviopari iloitsee.

Palkintoja on perheeseen tullut viime päivinä muutenkin: Saana Tyni on valittu myös puhtausalan yritysten vuoden parhaaksi esimieheksi.

Great Place to Work® on listannut Suomen parhaat työpaikat jo 17 kertaa. Tutkimus tehdään lähes 60 maassa. Suomessa tutkittiin 150 yritystä. Nämä työllistävät yhteensä noin 45 000 työntekijää.

2/3 pisteistä tulee suoraan työntekijöiden kokemuksesta, 1/3 pisteistä muodostuu yrityksen johtamiskäytännöistä tehtävästä asiantuntija-arvioinnista.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Suomen parhaat työpaikat 2019

Pienet organisaatiot (20–49 työntekijää)

1. Koti Puhtaaksi Oy

2. Alfame

3. Anders

4. Fraktio

5. Cubiq

6. Zure

7. Geniem

8. Duunitori

9. EMU Growth Partners

10. ONE Mars Finland

11. Visual Components Oy

12. HUONE

13. FixTeam Oy

Keskisuurten sarja (50–499 työntekijää)

1. Nitor

2. Heltti

3. Nordea Henkivakuutus

4. Newsec

5. Paytrail

6. Smartly.io

7. AbbVie

8. Mandatum Life

9. Tuxera

10. Lejos

11. Greenled

12. RD Velho

13. Etelä-Savon Työterveys Oy

14. Wunder

15. Exove

16. MagiCAD Group

17. Suomen Tilaajavastuu Oy

18. Svea Ekonomi

19. Yleinen työttömyyskassa YTK

20. Hilti (Suomi) Oy

21. Suomen Punainen Risti, Veripalvelu

22. Framery

23. Resurs Bank Finland

24. Talent  Vectia

25. NHK Group

26. Softability

27. Attido

28. Pohjolan Voima

29. Efecte

30. Insaco Oy

Suuret organisaatiot (500+ työntekijää)

1. DNA

2. Elisa Oyj

3. Visma

4. Musti ja Mirri

5. PwC

6. Linnanmäen Huvipuisto

7. Talenom Oyj

Yrittäjämediat tapasi Facebookin Christine Grahnin Facebook Connect -tapahtumassa Helsingissä. Grahn keskittyy poliittisten toimijoiden kontaktointiin ja sen varmistamiseen, että palvelussa ei jaeta esimerkiksi valeuutisia tai loukkaavaa sisältöä. Hän vastaa Suomen ja Ruotsin markkinoista.

– Haluamme olla varmoja, että Facebookia käytetään niin kuin on tarkoitettu eli ihmisten interaktioon ja mielipiteiden jakamiseen turvallisessä ympäristössä. Yritämme varmistaa sananvapauden, Grahn sanoo.

– Mitä tulee vaaleihin, tiedämme, että ihmiset haluavat keskustelua, joka ei häiritse tai jossa ei jaeta valeuutisia.

Valeuutiset ovat yhä suurempi ongelma Facebookille. Palvelu on lisännyt resursseja niiden vähentämiseen.

– Valtaosa niistä, jotka jakavat valeuutisia, hakevat taloudellista hyötyä. Nämä käyttäjät jakavat linkkejä klikkifarmeihin, toisin sanoen yrittävät saada mahdollisimman paljon klikkauksia jakamalleen sisällölle.

Grahnin mukaan Facebook on lisännyt läpinäkyvyyttä siitä, kuka on mainoksen takana.

– Voimme viedä kokonaan oikeuden mainostaa, jos käyttäjä jatkaa valeuutisten julkaisua tai rikkoo mainosohjeita.

Grahn nostaa haasteena esille myös käyttäjät, jotka jakavat sisältöä turhautuneina tai suuttuneina ja käyttäjät, jotka käyttävät Facebookia valetileillä.

– Meidän täytyy yrittää viedä käyttäjiltä mahdollisuus tehdä rahaa mainoksilla, jotka eivät ole asianmukaisia.

Yhteisöpalvelu arkistoi poliittiset mainokset seitsemäksi vuodeksi.

– Sillä varmistamme, että voimme palata mainoksiin ja tarkistaa myöhemmin niiden sisällön tarvittaessa.

Pysyvä porttikielto mahdollinen

Yhteisöpalvelun omien normien mukaan Facebook saattaa antaa luvan myös kyseenalaisen sisällön julkaisemiselle, ellei sen poistamisella voida ehkäistä ”tiettyä vahinkoa”. Normeissa mainitaan myös, että ”lisäksi sallimme joskus sisältöä, joka saattaa muutoin rikkoa normejamme, jos sillä mielestämme on uutisarvoa, se on merkittävää tai se on tärkeää yleisen edun kannalta. Toimimme näin vasta punnittuamme sisällön sallimisen yleistä etua verrattuna todellisen maailman mahdollisiin vahinkoihin”.

Yhteisönormien rikkomisesta voi seurata pahimmillaan pysyvä porttikielto Facebookiin. Normioppaan mukaan yhteisönormirikkomusten seuraamukset riippuvat rikkomuksen vakavuudesta ja siitä, onko ilmiannetun sisällön julkaissut henkilö rikkonut alustan käytäntöjä aiemmin

”Saatamme esimerkiksi antaa ensimmäisestä rikkomuksesta varoituksen, mutta rikkomusten jatkuessa voimme rajoittaa henkilön julkaisemista Facebookissa tai poistaa hänen profiilinsa käytöstä kokonaan. Saatamme myös ilmoittaa viranomaisille, kun uskomme olemassa olevan todellisen fyysisen vahingonteon riskin tai suoria uhkia yleiselle turvallisuudelle”, oppaassa kerrotaan.

”Ymmärsimme, että emme olleet tehneet tarpeeksi”

Suomen eduskuntavaalien alla Facebook kiinnittää erityistä huomiota palvelussa käytävään poliittiseen keskusteluun.

– Facebookissa voi julkaista ideologiaan liittyviä asioita, mutta käyttäjä ei voi hyökätä toisia ihmisiä vastaan esimerkiksi rodun tai uskonnon takia. Käyttäjät voivat aina raportoida kokemastaan loukkaavasta sisällöstä. Facebookilla on suomea puhuvia työntekijöitä, mikä helpottaa raporttien läpikäymistä.

Grahn myöntää, että moni asia on muuttunut Facebookin sisällä viimeisten kolmen vuoden aikana liittyen poliittisen keskustelun seuraamiseen.

– Ymmärsimme, että emme olleet tehneet tarpeeksi. Nyt Facebookilla on maailmanlaajuinen tiimi, joka tekee töitä vain vaalien kanssa. Mitä tulee tiettyyn yksittäiseen vaaliin tietyssä maassa, investoimme paljon seurantaan ja olemme yhteydessä paikallisiin viranomaisiin ja puolueisiin. Käytämme tätä tietoa oman tiimin kouluttamiseen, Grahn jatkaa.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tutkimuksen mukaan valmennuksien osallistujat ottavat alle 20 prosenttia oppimastaan käyttöön arkityössään. Tohtori Ina Weinbauer-Heidelin mukaan asia on ollut tiedossa yritysmaailmassa jo vuosia. Valmennusten tehottomuuksista on muodostunut tietynlainen julkinen salaisuus.

– Kaikki tietävät, että yrityksissä pidettävät valmennukset ovat hyödyttömiä eivätkä muuta käytännön tasolla mitään. Siitä huolimatta yritykset panostavat valmennuksiin miljoonilla, Weinbauer-Heidel sanoo. 

Weinbauer-Heidel väitteli Johannes Kepler Universität Linzin yliopistosta Itävallasta.

– Halusin selvittää, miksi tämän tilanteen annetaan jatkua vuodesta toiseen. Miksi yritykset tuhlaavat rahaa, aikaa ja resursseja tehottomiin valmennuksiin? hän tiivistää. 

Tutkijan mukaan yritykset asettavat itselleen vääriä tavoitteita valmennusten mittaamiseksi. Ne haalivat itselleen myönteistä palautetta valmennusten tyytyväisyyskyselyistä ja pyrkivät kasvattamaan valmennuspäivien lukumäärää vuositasolla.

– Yritykset mittaavat epäolennaisia asioita. 97 prosenttia mittaa sitä, kuinka tyytyväisiä valmennuksen osallistujat ovat valmennuksen sisältöön tai valmentajaan. Vain 9 prosenttia yrityksistä mittaa, onko valmennus saanut aikaan käyttäytymisen muutosta yrityksissä.

Weinbauer-Heidel korostaa, että ainoastaan 7 prosenttia yrityksistä mittaa valmennuksen vaikuttavuutta, vaikka juuri se olisi oleellista.

– Nämä synkät numerot kertovat paljon siitä, kuinka naurettavassa tilanteessa olemme. Tilannetta voisi verrata leivänpaahtimen ostamiseen - vaikka ostaisit rikkinäisen tuotteen, pitäisit sitä silti onnistuneena hankintana vain koska paahdin on kivan värinen.

Weinbauer-Heidelin mukaan yritykset kokevat painetta tarjota valmennuspäiviä työntekijöilleen.

– Yritykset ylpeilevät sillä, kuinka monta valmennuspäivää he tarjoavat vuosittain yhtä työntekijää kohti. Tämän luvun voi kuitenkin muuntaa suoraan kulueräksi - mitä enemmän valmennuspäiviä, sitä enemmän kustannuksia. Määrä ei korvaa laatua, tutkija sanoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Yksinyrittäjien ja mikroyritysten kasvun ja digitalisaation hallintaan kehitetään uusia ratkaisuja marraskuussa 2018 käynnistyneessä SoloENTRE ja Yrittävä kulttuuri -hankkeessa. Hankkeen tavoite on tukea mikroyritysten liiketoiminnan kestävää kasvua ja uudistumista. Lisäksi hankkeessa esitetään yritysverkostoja ja yrityskasvatuksen alueellista vahvistumista. Hanketta hallinnoi Oulun yliopiston Kerttu Saalasti -instituutin Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE. Suomen Yrittäjät on mukana hankkeessa kumppanina. 

– Mikro- ja yksinyrittäjillä on tutkitusti tarvetta ratkaisuille, joilla edistetään liiketoiminnan kasvua ja pitkäjänteistä kehittämistä. SoloENTRE-hanke kehittää ja tuotteistaa tähän tarpeeseen uusia yrityspalveluluita ja digitaalisia ratkaisuja, toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Yksin- ja mikroyrittäjät ovat tervetulleita mukaan kehittämään, kokeilemaan ja tuotteistamaan uusia palveluita!

YLE uutisoi vaasalaisesta Julia Loukiaisesta, jonka It's Pure -ketjuun kuuluva saman niminen myymälä sulkee ovensa helmikuun aikana.

Loukiainen kertoo nyt avoimesti konkurssista ja siitä, millaisia tuntoja se on herättänyt.

– Yrittäjyys on ollut parasta mitä olen koskaan tehnyt. Olen kantanut yrittäjän titteliä suurella ylpeydellä. Ehkä juuri luopuminen siitä tittelistä on ollut hankalinta, hän kertoo Yrittäjäsanomille.

Loukiainen uskoo, että hänestä tulee vielä yrittäjä. Sitä ennen hänen tavoitteenaan on löytää palkkatöitä. 

– Ei konkurssi ole vienyt uskoa yrittäjyyteen. Nyt on tarkoitus vähän aikaa miettiä, mitä haluan myöhemmin yrittää.

Loukiainen oli franchising-yrittäjänä ketjussa, jolla on parikymmentä myymälää Suomessa. Hän pitää konkurssin suurimpana syynä huonoa ajankohtaa.

– Olen käsitellyt asiaa päässäni ja päätynyt siihen lopputulokseen, ettei se johtunut minusta. Olen yrittänyt täysillä. Joko ajankohta yrittämiseen oli väärä, kulurakenteessa oli ongelmia tai suhdanne oli väärä. Ala, jolla myydään pakkauksettomia tuotteita, on vasta nousemassa. Ehkä olin liikkeellä liian aikaisin.

"Pelkäsin että leimaudun"

Loukiainen ilmoitti tammikuun 16. päivänä asiakkailleen myymälän sulkemisesta. Kaupan ovet laitetaan säppiin helmikuun viimeisellä viikolla. 

– Pelkäsin, että olen huono yrittäjä ja leimaudun. Onneksi palaute on ollut pelkästään hyvää. Ihmiset ovat sanoneet, että pitää tehdä niin kuin itsestä tuntuu. Ei minusta tunnu siltä, että minut olisi kyseenalaistettu tai että päätös lopettamisesta ei olisi ollut vaikea. Kannan konkurtssiyrirttäjän tittelin suurella ylpeydellä.

Lopettamisilmoituksen yhteydessä Loukiainen julkaisi blogikirjoituksen, jossa hän avasi tuntojaan avoimesti ja suoraan.

– Selitin asiat omilla kasvoillani ja kerroin mistä konkurssi johtuu, jotta kukaan ei lähtisi kiusaamaan somessa. Olen vastannut kaikkiin viesteihin omalla profiilillani ja perustellut asiat.

Taloudellinen taakka jää

Loukiainen myöntää, että hänelle jää konkurssista velat, jotka ovat merkittävät nuorelle ihmiselle.

– Osittain siksi tämä on ollut hyvin raskas päätös. Olen kuitenkin käynyt pään sisällä läpi asian ja miettinyt niin, että ne ovat oppirahoja. Mikään ei opeta niin paljon kuin yrittäjyys. Yrittäjänä jos jotain ei osaa, se on pakko opetella. Se mitä kahden vuoden aikana olen oppinut, on sen rahan arvoista.

Lopetettavasta myymälästä on tullut joitakin ostotarjouksia.

– Vaasan seudulla kesä on hankalaa aikaa, koska vakituiset asukkaat pakenevat saaristoon. Olenkin neuvonut ostajia kyselemään uudelleen kesän jälkeen. Uskoni sijaintiin Vaasan keskustassa, liikeideaan tai pakkauksettomaan myyntiin ei ole kaikesta huolimattakaan kadonnut.

Yrittäjät: Yrittäjän uutta alkua helpotettava

Suomen Yrittäjien laatiman seuraavan vaalikauden kärkitavoitteiden joukossa on nykyistä helpompi alku konkurssin kokeneelle yrittäjälle. Nykyään yrittäjä kohtaa monia esteitä jatkaa liiketoimintaa, jos takana on konkurssi tai maksuhäiriömerkintä. Esteitä on sekä lainsäädännössä että käytännöissä. Tutustu Kasva Suomi -ohjelmaan tästä.

– Suomen Yrittäjät on ainoana tahona selvittänyt laajasti, minkä tyyppisiä esteitä lainsäädännössä ja viranomaisten käytännöissä ilmenee liittyen konkurssin tehneen yrittäjän uuteen alkuun. Lista ei ole lyhyt, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Merkittävimmät haasteet liittyvät mahdollisten maksuhäiriömerkintöjen aiheuttamiin ongelmiin.

– Jos merkintöjä on, henkilön on vaikea saada esimerkiksi vakuutuksia, pankkipalveluita, toimitiloja, nettiyhteyksiä ja puhelinliittymiä uudelle yritykselle.

Läheskään aina konkurssi ei tarkoita, että henkilölle jäisi maksuhäiriömerkintöjä. Monissa tapauksissa niitä aiheuttavat verovelat tai ulosotto.

Ongelmia liittyy myös luvanvaraisiin aloihin.

– On useita luvanvaraisia toimialoja, joilla yrittäjiltä edellytetään tiettyjä lupia. Tällaisia ovat esimerkiksi taksiliikenne, varhaiskasvatuspalvelut ja alkoholijuomien valmistus. Jos henkilöllä on verovelkaa tai muita julkisia velkoja, luvan saaminen estyy eikä voi lähteä yrittäjäksi.

Joillakin toimialoilla on sen lisäksi karenssi, joka estää yrittämisen uudelleen, asetettu kahden-kolmen edellisen vuoden aikana.

Ratkaisuna Suomen Yrittäjät esittää laajan selvitystä.

– Seuraavalla hallituskaudella pitäisi käynnistää yrittämisen esteitä koskeva selvitystyö niissä ministeriössä, joita asia koskee. Pitäisi pohtia, ovatko yrittämisen rajoitteet enää tätä päivää etenkin, kun työllisyyttä pyritään nostamaan lähelle 80 prosenttia. Suomella ei ole varaa pitää yrittäjiä toimettomina tai useamman vuoden karenssissa, Toivonen painottaa.

Kuva: Julia Loukiaisen kotialbumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Posti ottaa maaliskuun alussa käyttöön Plus-merkin, joka maksaa 1,5 euroa. Ostamalla tämän Posti takaa, että kirje on perillä kahdessa arkipäivässä. Jos ei ole halukas maksamaan lisämaksua, kirje toimitetaan perille vasta neljän arkipäivän kuluessa.

– Iso muutos ja iso miinus, huokaa yrittäjä Carita Partanen, joka pitää Hollolasta käsin pihkatuotteiden verkkokauppaa.

Partanen sanoo, että pienimuotoisessa yritystoiminnassa postituskulut ovat suhteellisen iso kulu. Luonnon Cosmetics Hollola valmistaa käsin erilaisia luonnonmukaisia tuotteita kuusen pihkasta.

– Tuotteet ovat pienikokoisia, ja ne mahtuvat kirjeeseen. Tähän asti olemme perineet toimitus- ja postituskuluna kolme euroa, mutta tämä muutos tuo painetta nostaa hintoja.

”Neljä päivää on aivan liikaa”

Nopea toimitus asiakkaalle on ollut Partaselle tärkeä palveluvaltti.

– Tuotteet ovat yleensä olleet perillä jo seuraavana päivänä tilauksesta. Asiakkaillemme on tärkeätä, että palvelu pelaa ja tuote tulee nopeasti. Neljä päivää on aivan liikaa.

Partanen huomauttaa, että postituskulut ovat nousseet viime vuosina voimakkaasti.

– Ikimerkin sai muutama vuosi sitten 70 sentillä, nyt se maksaa 1,5 euroa.

Jos Partanen ostaisi alle 50 gramman tuotepostitukseen jatkossa Plus-merkin, hinta nousisi kaksinkertaiseksi 1,5 eurosta kolmeen euroon.

– Kyllä se ärsyttää, kun kulut nousevat koko ajan. Samaan aikaan Kiinasta voi tilata tuotteita ilman postikuluja. Hinnan korotukset eivät ainakaan tue suomalaista pienyrittäjyyttä, Partanen sanoo.

Postin tiedotteen mukaan Plus-merkki tuo kirjeisiin mahdollisuuden seurata niiden kulkua.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Luonnon Cosmetics Hollola

Projektipäällikkö Päivi Ojala kertoo, että hankkeessa on järjestetty yli 200 tilaisuutta oppilaitoksissa.

– Opettajat ovat olleet tyytyväisiä etenkin siihen, että ovat saaneet työkaluja ja menetelmiä siihen, miten yrittäjyyttä opettaa eri oppiaineissa. Olemme tuottaneet myös verkkomateriaalia avuksi.

Opettajat ovat olleet kiinnostuneita myös käytännön esimerkeistä.

– Koulutuksissa on tuotu esille yrittäjyyden eri puolia, minkälaisia haasteita siihen liittyy ja mikä siinä on mukavaa. Kaikilla ei ole lähipiirissä yrittäjää, joten kuva yrittäjyydestä on saattanut olla kapea, Ojala sanoo.

Huoli syrjäytymisestä taustalla

Erilaisia tilaisuuksia on järjestetty oppilaitoksissa ympäri Suomea. Vajaan neljän vuoden aikana koulutuksiin on osallistunut 8400 opettajaa.

– Kyllä tämä on ollut huippuprojekti. Samalla kun yrittäjyyden arvostus on noussut, olemme voineet viedä tietoa opettajille, sanoo hankkeen rahoittanut lääkintöneuvos Sakari Alhopuro.

Alhopuro lahjoitti hankkeelle käytettäväksi miljoona euroa. Alun perin kolmivuotiseksi suunniteltu hanke saa jatkoa vielä vuoden 2020 loppuun.

– Yrittäjyyskasvatus on tärkeätä etenkin siksi, että nuoret voivat nähdä siinä yhden mahdollisuuden, Alhopuro korostaa.

Hän kertoo, että lahjoituksen taustalla on huoli nuorten syrjäytymisestä. Uutisten mukaan jopa 70 000 nuorta on vaarassa syrjäytyä Suomessa.

– Tarvitsemme lisää yrityksiä, jotta voimme huolehtia sotesta ja koulutuksesta. Myös syrjäytyminen maksaa, joten sitä on estettävä senkin takia.

Ajatus opettajille suuntautuvaan koulutushankkeeseen syntyi 2014, ja hanke pääsi alkamaan seuraavana vuonna. Alhopuro kertoo, että asian esille nostamiseen vaikutti myös presidentti Sauli Niinistön huoli syrjäytymisestä. Hankkeen ideoinnista ja kehittämisestä vastasi Suomen Yrittäjien silloinen johtaja Veli-Matti Lamppu.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen iloitsee hankkeen saavuttamista tuloksista.

– Olen erittäin tyytyväinen hankkeeseen. Sen myötä moni opettaja on saanut lisää ymmärrystä yrittäjyydestä ja työkaluja yrittäjyysopetukseen. Uskon, että se tasoittaa monen nuoren tietä yrittäjyyteen.

Pentikäisen mukaan asia on tärkeä niin yksittäisten opiskelijoiden kuin koko maan kannalta.

– Monelle nuorelle yrittäjyys on unelma ja tie toimeentuloon. Mitä enemmän siitä on tietoa ja kokemuksia, sen parempi. Mitä enemmän Suomessa on hyviä yrityksiä, sitä paremmin voi koko kansakunta, sillä hyvinvointi syntyy vain yritysten ja yrittäjien menestyksen kautta, hän lisää.

Hankkeessa järjestetään jatkossakin koulutuksia opettajille ja tuotetaan verkkomateriaalia.

– Kohdennamme koulutuksia enemmän myös opettajankoulutuslaitoksiin, yliopistoihin ja lukioihin, Ojala kertoo.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Rantakoski

Oviku Oy on kehittänyt lisälaitteen, jolla tavallisen lukon saa muutettua nykyaikaiseksi älylukoksi. Lisälaitteen asentamisen jälkeen oven voi avata bluetooth-yhteydellä varustetulla mobiililaitteella mutta myös perinteisellä avaimella. Lisälaitteen voi irrottaa ja kiinnittää esimerkiksi uuteen asuntoon muuton jälkeen. Asukas voi asentaa laitteen myös vuokra-asuntoon.

Digitaaliset lukot ovat yleistyneet uusissa omakotitaloissa, mutta taloyhtiöissä niiden käytön esteenä on ollut yksittäisten asuntojen lukitusten vaihtaminen. Erillisellä lisälaitteella koko lukkoa, avainpesiä tai kahvoja ei tarvitse vaihtaa.

Lisälaite asennetaan oven sisäpuolelle lukon vääntönupin ja oven väliin ruuvaamalla laite paikalleen. Älylukkoa ohjataan Ovikun iOS- tai Android-sovelluksella, joka toimii älypuhelimessa ja tabletissa.

Lokitiedot kertovat, kuka on kulkenut ovesta

Lukon avaus vaatii bluetooth-yhteyden laitteiden välillä, joten ovi aukeaa vain, jos sovelluksen avauspainiketta painetaan noin 10 metrin sisällä ovesta.

– Kotiin unohtuneista tai hukatuista avaimista ei tarvitse enää huolehtia, sillä harva meistä hukkaa puhelimensa. Virtuaaliavaimia voi luoda perheenjäsenille pysyvään käyttöön sekä määräajaksi tai kerta-avaukseen asunnossa vieraileville. Jos siivooja tai kotiapu käy säännöllisesti, heille voi jakaa avaimen, joka toimii tiettynä päivänä tietyllä aikavälillä. Jos remonttimies soittaa, hänelle voi jakaa kerta-avaimen sisäänpääsyä varten, rakennusalalla toimivan Pislan myyntijohtaja Jarkko Kaartinen kertoo. Lisälaite on jatkossa Pislan valikoimissa.

Älylukon avaimia voi jakaa ja poistaa etänä. Oman lukon lokitietojen seuranta onnistuu puhelimesta ja tabletilta. Lokitiedoista näkee, kuka oven on avannut ja koska. Sieltä voi myös tarkistaa, ovatko lapset päässeet turvallisesti kotiin.

Pisla huomauttaa, että jos oveen on lisätty tiivistelista, sen voi joutua poistamaan, jotta bluetooth-yhteys saa signaalin. Laite toimii AAA-paristoilla, jotka kestävät noin 8500 avauskertaa.

Kuva: Oviku Oy

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Tuoreessa Yrittäjäsanomat-lehdessä kerrottiin, miten yrityksen kotisivut syntyvät mahdollisimman vaivattomasti ja pienillä kustannuksilla. Jutussa kerrottiin muun muassa Wordpress.com -palvelusta, joka on kevyempi versio Wordpressistä. Sillä ei onnistu esimerkiksi WooCommerce-pohjaisen verkkokaupan perustaminen toisin kuin Wordpress.org -palvelulla (tilanne Suomessa).

Wordpress on maailman käytetyin alusta verkkosivuille ja verkkokaupoille. Sitä voi käyttää yksinkertaisimmillaan vain blogialustana, mutta toisessa ääripäässä se taipuu ison yrityksen digitaaliseksi markkinapaikaksi. WP:llä pyörii tällä hetkellä noin kolmasosa näkyvästä osasta internetiä. WooCommerce sen sijaan pyörittää noin neljäsosaa maailman kaikista verkkokaupoista.

– Kun puhutaan Wordpressistä, on ymmärrettävä ero sen kahden eri palvelun välillä, media-, mainos-, ja markkinointitoimisto Mainio Mooseksen yrittäjä Jaakko Pöntinen sanoo.

Siinä missä Wordpress.org on kehittäjien yhteisö, joka ylläpitää Wordpress-ohjelmistoa, Wordpress.com on Automattic Inc:n omistama blogi- ja verkkosivualusta. Sen käytön aloittaminen on ilmaista, mutta lähes jokaisesta ulkonäköön tai toiminnallisuuteen vaikuttavasta asiasta on maksettava omistajalle.

– Tämän lisäksi teemat ja laajennukset ovat Automatticin valitsemia, joten rakentaminen on niistä maksettaessakin rajoitettua, Pöntinen huomauttaa.

Wordpress.com toimii Wordpress.org:n ilmaiseksi ylläpitämällä Wordpress-ohjelmistolla. Käyttäjä ei tarvitse kotisivujen perustamiseen omaa webhotellia.

Mihin tarkoitukseen palvelut sopivat?

Pöntisen mukaan Wordpress.com soveltuu niihin tapauksiin, joissa tekijän tekninen osaaminen on hyvin vähäistä. Blogin tai yksinkertaisen sivuston käyttöönotto on nopeaa ja ilmaista. Jos käyttäjä haluaa itselleen oman verkko-osoitteen (domainin), sellainen on ensin rekisteröitävä, maksettava ja kytkettävä tiliin. Wordpress.comin ilmaisen version verkko-osoite on muotoa sivustosiosoite.wordpress.com.

Jos yrittäjä päättää käyttää Wordpress.orgia, ohjelmiston asentaminen omaan palvelintilaan on Pöntisen mukaan mainettaan helpompaa.

– Ensin on ostettava webhotelli. Hyviä saa sivuston laajuuden huomioiden 5 - 15 eurolla kuukaudessa. Suomalaisen .fi-päätteisen domainin saa hallittavakseen 9–15 eurolla vuodeksi. Tämän jälkeen webhotellilla olevan asennusohjelman kautta asennetaan Wordpress ja sivusto on pystyssä ja valmis kehitettäväksi. Jos ulkonäön muokkaaminen tai lisäosat eivät kiinnosta, voit vaikka heti kirjoittaa artikkeleita muiden luettavaksi, Pöntinen opastaa.

Ilmaisia teemoja on lähes lukematon määrä, samoin erilaisia liosäosia, joilla voi lisätä toimintoja verkkosivuille.

– Tässä kohtaa oman Wordpress-asennuksen voima tulee esiin verrattuna Wordpress.comiin. Valintoja voi siis tehdä vapaasti. 

Ylläpito mainettaan helpompaa

Pöntisen mukaan yksinkertaisen Wordpress-sivuston ylläpidon ja päivittämisen voi tehdä itse, vaikka tekninen tuntemus ei olisikaan huippuluokkaa.

– Käytännössä kyse on Wordpressin hallintapaneelin päivitysnapin painamisesta. Ennen sitä kannattaa ottaa sisällöstä varmuuskopio jollakin ilmaisella lisäosalla. Tämän lisäksi webhost-tarjoajat pitävät tavanomaisesti muutamia varmuuskopioita sivustostasi jo webhotellin hintaan kuuluen. 

Pöntinen muistuttaa, että teetetyt työt ovat luonnollisesti maksullisia. Kehitystyötä pitkälle vietäessä kustannuksia tulee myös teeman maksullisesta laajentamisesta ja premium-lisäosien ostamisesta.

Entä sitten se verkkokauppa?

– Kun olet asentanut Wordpressin, lataa siihen WooCommerce, se on ilmainen verkkokauppalaajennus. Muitakin ilmaisia verkkokauppa-alustoja Wordpressille on, mutta neljäsosan markkinaosuus koko maailman verkkokaupoista ei ole turhaan ansaittu. Määrittele verkkokauppasi toimitustavat, laita tuotteita sisälle, tee maksupainikesopimus jonkin maksupainikevälittäjän kanssa ja ryhdy myymään tuotteita, hän kiteyttää.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Pentikäinen totesi barometrin julkistamistilaisuudessa tiistaiaamuna, että pk-yritysten tilanne on vielä kohtalaisen hyvä, mutta on selkeästi heikkenemässä.

– Mielestäni Pk-yritysbarometrin tarjoamat näkymät ovat eri puuta kuin käynnissä olevan vaalikeskustelun henki ja sen monet lupaukset. Toivon, että jokainen poliitikko vaalikentillä muistaa, ettei hyvinvointi tipu taivaasta eikä kasvu ole itsestäänselvyys. Sitä syntyy vain riskiä ottavien ja kasvua hakevien yrittäjien ja yritysten kautta, Mikael Pentikäinen sanoo.

– Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten usko tulevaan on vahvinta. Tarvitsemme lisää kasvuhakuisia yrityksiä, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

– Yksi keino on edistää yrittäjän ikääntymisestä johtuvia omistajanvaihdoksia, sillä yritysten jatkonäkymillä on yhteys niiden halukkuuteen uudistua ja kasvaa. Pk-yritysbarometrista nähdään lisäksi, että kansainvälisesti suuntautuneilla yrityksillä näkymät ja odotukset ovat edelleen selvästi keskimääräistä paremmat, tulkitsee Lintilä. (JUTTU JATKUU GRAFIIKAN ALAPUOLELLA)

Vajaa kolmannes arvioi suhdanteiden paranevan

Pk-yrityksistä 29 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 15 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset suhdanteista ovat kuitenkin heikentyneet puolen vuoden takaisesta. Muutoksen taustalla vaikuttaa viennin oletettu hiipuminen.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista. Sen teettivät Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Barometriin vastasi 4 600 pk-yritystä.

Alueelliset erot ovat suuria. Perinteisesti Uusimaa ja pääkaupunkiseutu ovat yleensä vahvoja. Kaikkein vahvin usko tulevaisuuteen on nyt Etelä-Savossa.  

Investointien määrä laskenut

– Kansainvälisiä yrityksiä lukuun ottamatta investointinäkymät ovat heikentyneet. Tarvitsemme tarkempaa tietoa tekijöistä, jotka pk-yrittäjät kokevat investointien esteeksi, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

–Teollisuutta lukuun ottamatta kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä pk-yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät, Mikael Pentikäinen painottaa.

– Jo muutaman vuoden ajan meillä on kertynyt investointivajetta. Investoinnit ovat tulleet nyt alas erityisesti rakentamisessa, missä saldoluku on -12, analysoi Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Elinkeinoministeri Lintilä tulkitsee, että vaalien läheisyys vaikuttaa myös investointeihin nyt.

– Yritykset odottavat investointien kanssa. Ne haluavat katsoa, että mikä on seuraava hallitus. Jos vaalipuheissa tulee esiin, että ollaan valmiita korottamaan yritysverotusta, niin kyllä se hillitsee yrityksiä, Lintilä toteaa.

Tarvitaan kasvuhaluisia yrityksiä

Toinen suuri huolenaihe on yritysten kasvuhaluisuus – tai paremminkin sen puute.

– Vain yhdeksän prosenttia yrityksistä on voimakkaasti kasvuhaluisia ja alle puolet haluaa kasvaa ylipäänsä. Mitä nuorempi ja isompi yritys, sitä enemmän sillä on kasvuhaluja, Mikael Pentikäinen toteaa.

– Kasvavat yritykset pystyvät luomaan enemmän työpaikkoja, ja Suomi tarvitsee lisää työnantajayrityksiä, sanoo ekonomisti Petri Malinen.

Miten kasvuhakuisuus sitten turvataan ja miten siihen kannustetaan?

– Kaikkein tärkein asia on ennustettavuus. Yrityksen pitää tietää, että mikä on toimintaympäristö. Meillä se valitettavasti vaihtelee hallituskausittain. Esimerkiksi yritysverotukseen tarvitsemme roadmapin, tiekartan, jossa määritellään pitkät linjat, jotka yltävät hallituskausien yli, Lintilä painottaa.

– Kasvuhakuisten pk-yritysten investointien ja kasvun rahoituksen tueksi valmistellaan jo käyttöönotettavaksi takausvälineitä, jotka tuovat yritysten käyttöön alkusyksystä noin puolen miljardin euron rahoitusruiskeen, ministeri Lintilä sanoo.

– Lisäksi yrittäjille täytyy olla kannuste menestykseen, että ne saavat vastinetta ottamalleen riskille, Lintilä jatkaa.

Työvoiman puute huolettaa

Niin Lintilän kuin Pentikäisen kolmas suuri huolenaihe on työvoiman puute. Erityisesti voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ovat törmänneet vaikeuksiin saada työvoimaa. 

– 14 prosenttia yrityksistä sanoo, että osaavan työvoiman puute on merkittävä kasvun este ja yli puolet arvioi, että osaavan työvoiman puute hidastaa kasvua ylipäänsä, Mikael Pentikäinen listaa Pk-yritysbarometrin tuloksia.

Tilanne on aavistuksen verran helpottunut viime barometristä, mutta on edelleen polttava pulma.

Pentikäisen johtopäätökset

Mikael Pentikäisen mukaan nyt on ensiarvoisen tärkeää kannustaa yrittäjiä ja yrityksiä hakemaan kasvua.

– Tämä on olennaista, koska jos ei ole kasvuhaluja, ei ole investointeja, uusia työpaikkoja eikä kasvua, Pentikäinen painottaa.

– Tämän takia esitämme Kasva Suomi -tavoiteohjelmassamme laajan kasvuohjelman. Esitämme mm. yrittäjien verotuksen uudistamista kasvua kannustavaksi. Tällä hetkellä vain viidennes yrittäjistä sanoo, että voitonjaon verotus kannustaa kasvuun

– Siksi listaamattomien yritysten voitonjaon verotusta pitää uudistaa kannustamaan kasvuun. Lisäksi pienimpien yritysten kasvun vuoksi on tärkeää nostaa alv:n alarajaa alarajahuojennus säilyttäen sekä säilyttää yrittäjävähennys, Pentikäinen listaa tavoitteita.

Hän huomauttaa, että lisäksi tarvitsemme työmarkkinauudistuksia, jotka kannustavat työllistämään.

– Potentiaalia on paljon, mutta työpaikkoja ei synny. Siksi tarvitaan joustavuutta sekä kevyempää irtisanomissuojaa ja pienet yritykset huomioivaa sääntelyä.

Pentikäisen mukaan tarvitsemme työvoimapulaan ulkomaista työvoimaa. Siksi pitää luopua saatavuusharkinnasta, antaa Suomessa valmistuville ulkomaalaisille oleskelulupa ja helpotettava maahanmuuttajien yrittäjyyttä.

Pentikäinen esittää myös seuraavia kolmea asiaa tulevalle hallitukselle:

– On tärkeää, että perintö- ja lahjaverotus pitäisi palauttaa aiemmalle vuoden 2011 tasolle. Toiseksi: osakkeiden hankinta pitäisi tehdä mahdolliseksi yritysten työntekijöille muita sijoittajia alemmalla arvostuksella ja ilman tuloveroseuraamuksia. Monesti se työntekijä saattaa olla potentiaalinen yrityksen toiminnan jatkaja.

– Sen lisäksi myyjän luovutusvoittoverotusta pitäisi huojentaa silloin kun yritys myydään toimintaa jatkaville työntekijöille, Mikael Pentikäinen listaa.

Jari Lammassaari

Pk-yritysbarometri kokonaisuudessaan täällä

Lue myös Mikael Pentikäisen blogi 

Yrittäjien Kasva Suomi -tavoitteet täällä
 

Etenkin myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten suosioon noussut LinkedIn-palvelu aloittaa live-lähetysten testaamisen palvelussaan. Asiasta kertoo muun muassa TechCrunch-sivusto.

Tähän mennessä livelähetykset ovat nostaneet päätään kaikissa muissa isoissa sosiaalisen median palveluissa kuten Facebookissa ja sen omistamassa Instagramissa. Reaaliaikaisilla lähetyksillä käyttäjät voivat herättää seuraajiensa kiinnostusta monipuolisemmin kuin staattisilla postauksilla.

LinkedIn testaa uutta ominaisuutta ensin Yhdysvaltain maaperällä ja vasta sen jälkeen livelähetysmahdollisuutta odotetaan muualle.

Videoiden merkitys on noussut merkittävästi somepalveluissa. Amerikkalainen tietoliikennejätti Cisco on muun muassa arvioinut, että peräti 75 prosenttia kaikesta mobiililiikenteestä on ensi vuonna videota. Tällä hetkellä Facebookin päivittäisestä käytöstä 100 miljoonaa tuntia on videokatselua.

Myös LinkedIn kertoo, että videot ovat yksi nopeimmin kasvava formaatti. Jatkossa käyttäjät voivat tehdä LinkedIn Live -lähetyksiä tietyille ryhmille tai julkisesti kaikille käyttäjille. LinkedInillä on maailmanlaajuisesti noin 600 miljoonaa käyttäjää.

Palvelu kutsuu live-lähetyksien testiversioon aluksi mielestään sopivimmat käyttäjät.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät kysyy jäseniltään kahden vuoden välein arviota järjestön työstä ja vaikuttamistarpeista. Tuorein jäsenkysely tehtiin aivan loppuvuonna 2018. Kyselyn tuloksia analysoidaan vielä tarkkaan, mutta kiinnostava yksityiskohta siellä on se, miten yksinyrittäjien vaikuttamistarpeet eroavat jonkin verran työnantajayrittäjien toiveista.

Yksinyrittäjien mielestä tärkeimpiä asioita Yrittäjäjärjestön työssä ovat yrittäjän sosiaaliturva – erityisesti  perhevapaat ja yrittäjien eläkkeet – sekä ympäristönsuojelu. alle 10 henkeä työllistävillä yrittäjillä maksuajat korvasi ympärsitönsuojelun. Yli 10 henkeä työllistävillä korostuivat työllistämiseen liittyvät asiat.  

Vapautta perhevapaajärjestelmään

Perhevapaauudistus kaatui viime vuonna, mutta kevään eduskuntavaalien jälkeen aloittava hallitus tarttunee asiaan. Suomen Yrittäjillä on uudistukseen selvät vaatimukset: Uudistetaan perhevapaajärjestelmä parantamaan naisten asemaa työmarkkinoilla, lisäämään joustavuutta ja huomioimaan yrittäjätyön erityispiirteet, lukee YrittäjienKasva Suomi -tavoiteohjelmassa tulevalle hallituskaudelle.

Suomen Yrittäjien vuonna 2016 jäsenilleen tekemän sosiaaliturvakyselyn mukaan 40 prosenttia yrittäjänaisista ja 51 prosenttia miehistä jätti perhevapaan kokonaan pitämättä lapsen syntymän tai adoption yhteydessä. Perhevapaan pitäneistä yrittäjä-äideistä noin 60 prosenttia ja isistä lähes 70 prosenttia teki töitä vähintään sunnuntaisin.

– Vanhempainpäivärahajärjestelmää pitää joustavoittaa, jotta myös yrittäjä pystyy sitä tosiasiallisesti hyödyntämään, yrittäjien sosiaaliturva-asioista Suomen Yrittäjissä vastaava työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Suomen Yrittäjät vaatii myös, että yrittäjä-äideille tulee antaa oikeus aloittaa päivärahakautensa nykyistä myöhemmin, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Päivärahakausi alkaisi niin sanotulla raskausrahalla, joka jatkuisi neljä viikkoa lasketun ajan jälkeen. Raskausrahajakson jälkeisten äitiysrahapäivien sekä vanhempainrahajaksojen pitäisi olla yrittäjälle käytettävissä enintään kahdessa jaksossa, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

– Lisäksi lastenhoidon tuen tulee olla käytettävissä heti raskausrahakauden jälkeen ja tukijärjestelmää tulisi yksinkertaistaa yhdistämällä yksityisen hoidon tuki ja kotihoidon tuki yhdeksi lastenhoidon tueksi, joka maksettaisiin suoraan lasta hoitavalle läheiselle, työntekijälle tai yritykselle, Hellstén sanoo.

Eläkevakuutuksen piirissä oleville vastinetta maksuille

Ymmärrettävästi myös eläketurva on todella tärkeä yksinyrittäjille. Tällä hetkellä pakollisen YEL-vakuuttamisen alaraja on matalampi kuin taso, jolla perusturvaa korkeampaa turvaa kertyy työttömyys- ja sairausvakuutuksessa.

– Tästä seuraa, että YEL-vakuutuksesta maksavia yrittäjiä jää ansiosidonnaisten etuuksien ulkopuolelle, Harri Hellstén sanoo.

Ongelman voi korjata nostamalla pakollisen eläkevakuutuksen alaraja samalle tasolle ansiosidonnaisen työttömyysturvan alarajan kanssa.

– Silloin kaikki järjestelmästä maksajat voisivat työttömyyden tai sairastumisen sattuessa kohdalle hyötyä myös etuuksista.

Yksinyrittäjät ajattelevat tulevia sukupolvia

Jäsenkysely paljasti, että yksinyrittäjät ajattelevat vahvasti tulevia sukupolvia ja heidän mahdollisuuksiaan elää. Tästä kertoo ympäristönsuojelun merkitys yksinyrittäjille.

Kasva Suomi -tavoiteohjelmassa Suomen Yrittäjät vaatii, että ilmastonmuutosta on torjuttava vahvemmin kuin nyt tehdään.

– Suomen on lisättävä panostuksia ilmastonmuutoksen torjuntaan, Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen sanoo.

Seppäsen mukaan keskeisiä keinoja siihen ovat verotus ja päästökauppa.

– Samalla kun kiristetään saastuttamisen maksuja, voidaan keventää yrittämisen ja työn verotusta.  Näin vähennetään ilmastoa kuormittavia päästöjä ja parannetaan yrittäjien kasvu mahdollisuuksia.

Yrittäjät nostaa esiin myös kiertotalouden ja uuden teknologian avuksi pienentämään ilmastokuormaa.

– Liikenteen ratkaisuissa täytyy huomioida päästövähennysten lisäksi vaikutukset yritysten kilpailukykyyn.

Suomen Yrittäjien jäsenkysely tehtiin marraskuussa 2018. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 5209 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjiää. Yksinyrittäjiä vastaajista oli 57 prosenttia. 

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 315 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Viime toukokuussa kattopalossa tuhoutunut perinteikäs leipomo Pekka Heikkinen & Kumpp. avaa vihdoin ovensa Kajaanissa maaliskuussa.

Kahvila, konditoria ja leipomo jatkavat entisellä paikalla, mutta leipomolle etsitään vielä uusia tiloja.

– Nyt saamme ovet auki. Leipomon suhteen kartoitamme mahdollisuuksia. Konditoriatuotteet ovat omaa tuotantoa, mutta leipomotuotteiden kanssa täytyy vielä odotella, Marin kertoo.

Investointi uuteen leipomoon on merkittävä, joten yrittäjä haluaa valmistella uutta tilaa rauhassa. Marin uskoo, että oman leipomon avaamiseen menee vielä parisen kuukautta.

Toukokuinen tulipalo teki tuhojaan Välikadun valtaus - katujuhla alla, johon leipomo on perinteisesti toimittanut pullaa juhlijoille. Näytti siltä, että katujuhlassa olisi tarjolla vain kahvia.

Nuorkauppakamari, jonka aktiivinen jäsen Marin on ollut, järjesti yrittäjälle yllätyksen, kun katujuhlaan löytyikin 3 500 pullaa tarjolle eri puolilta kaupunkia. 105-vuotiaan perinteikkään leipomon yrittäjät ovat saaneet tukea ja rakkautta myös muilta kainuulaisilta.

Pitkän odotuksen jälkeen leipomo avaa ovensa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi