Quantcast
Channel: Yrittäjät.fi – Latest News
Viewing all 5916 articles
Browse latest View live

Kemiin kaavailtu jätti-investointi aiheuttaa hurraa-huutoja: Näin se vaikuttaisi

$
0
0

Kemin Pajusaareen on tarkoitus on rakentaa uusi biotuotetehdas nykyisen sellutehtaan tilalle. Muut investointiselvitykset koskevat Raumaa ja Ruotsin Husumia.

Uusi Polar King -niminen tehdas olisi suurempi kuin Metsä Groupin Äänekosken laitos. Se käynnistettiin vuoden 2017 kesällä.

Uusi biotuotetehdas maksaisi 1,5 miljardia euroa. Se tuottaisi 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä muita biotuotteita. Tehdas työllistäisi suoraan 250 ihmistä ja välillisesti 2500 ihmistä. Lopullinen investointipäätös tehtaasta on tarkoitus tehdä aikaisintaan kesällä 2020.

– Tämä on todella merkittävä uutinen. Aivan todella merkittävä, Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo tiivistää.

Salon mukaan Kemin biotuotetehdas on kokoluokaltaan sellainen, että se tuo alueelle merkittävästi sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia.

– Se vaikuttaa tottakai merkittävästi suoraan Kemiin, joka on vähenevän väestön kaupunki. Asuntojen hinnat ovat viime vuosina laskeneet. Tehdas piristää huomattavasti asuntojen kysyntää. Lisäksi vaikutukset näkyvät suoraan metsähakkuiden määrässä ja puun hankinnassa, joka vähintään kaksinkertaistuu joillakin miljoonilla kuutioilla.

Vaikutuksia on muitakin. Salo listaa muun muassa logistiikan ja teiden rakentamisen.

– Uskon, että tehtaan rakentaminen ei näy pelkästään Lapin vaan myös Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Tehtaan rakentaminen edellyttää käytännössä Ajoksen sataman syväväylän syventämisen. Tähän odotetaan nyt valtion päätöstä.

– Kun syventäminen tehdään, sillä on vaikutuksia pohjoisen Suomen ja Ruotsin kaivannaisteollisuuden kuljetuksille. Käytännössä toimenpide mahdollistaa malmin kuljetukset.

Miten käy kiinalaishankkeen?

Salo toivoo, että uutinen Metsä Groupin tehtaasta nopeuttaa Keminmaan ja Tornion välisen rataosuuden sähköistämistä. 

– Lapissa on monipuolinen elinkeinorakenne. Tehdas tulee vahvistamaan alihankintaketjuja ja vaikuttaa välillisesti muihinkin toimialoihin.

Salo nostaa esiin myös kiinalaisen Kaidin suunnitteleman biojalostamohankkeen Kemissä. Kaidin suunnitelmat keskittyvät Ajoksen satamaan.

– Tietääkseni yhtiöllä on jonkinlaisia taloudellisia vaikeuksia Kiinassa. Saa nähdä, miten Metsä Groupin ilmoitus vaikuttaa kiinalaisten suunnitelmiin. Molemmissahan on kyse puusta. Kysymys kuuluu, mikä hakkuumäärä on jatkossa, miten puuta riittää ja miltä alueilta sitä hakataan.

Metsä Group arvioi, että uuden tehtaan myötä vuotuinen kuitupuun käyttö olisi noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä.

Toinen kiinalaishanke on käynnissä Kemijärvellä, missä kiinalaisesta paperiteollisuusyhtiöstä Shanyingista tulee Kemijärvelle suunniteltavan biosellutehtaan pääomistaja. Suomessa hanketta vetää Boreal Bioref Oy. Hanke on kuitenkin viivästynyt.

 

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi


Valtakunnallinen yksinyrittäjäpalkinto tulee – ilmianna ehdokas voittajaksi!

$
0
0

Suomessa toimivista yrittäjistä noin 60 prosenttia yrittää yksin. Suomen Yrittäjien jäsenistä yksinyrittäjiä on 58 prosenttia.

– Noin suuresta yrittäjäjoukosta ei ole helppo valita palkittavaa, joten pyydämme apua: kuka tahansa voi nyt ehdottaa meille hyvää yksinyrittäjää, joka ansaitsisi palkinnon! Hämeenniemi sanoo.

Näin valinta etenee

Palkittavien ehdottaminen alkaa 29.4. ja kestää 17.6. saakka. Tämän jälkeen hakemukset käsittelee Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäverkoston johtoryhmästä koostuva raati. Lopullisen päätöksen palkittavien määrästä ja valinnasta tekee Valtakunnallinen yrittäjäpalkintolautakunta.

Palkittava saa 5000 euron palkkion.

Ketä voi ehdottaa?

Valtakunnallisen yksinyrittäjäpalkinnon voittajaksi voi ehdottaa yrittäjää, joka täyttää nämä vaatimukset:

  • Yrittäjä on toiminut päätoimisesti yksinyrittäjänä vähintään viisi vuotta.
  • Yrityksen toiminta on vakiintunutta ja kannattavaa.
  • Yrittäjä on toiminut esimerkillisesti ja hänen esimerkistään voivat muutkin ottaa oppia.
  • Yksinyrittäjän toimintatapa tai liikeidea on alallaan omaperäinen/innovatiivinen.
  • Yrittäjä on yrittäjäjärjestön jäsen.

Ehdota palkittavaa täällä!

Lisätietoja:
toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi, p. 050 372 4804, mika.hameenniemi @ yrittajat.fi

 

Tilitoimistoyrittäjä: EU-tietämys on tarpeellisempaa kuin derivointi

$
0
0

Mikroyritysten kirjanpitoa ja taloudellista neuvontaa tarjoavan helsinkiläisen KT Kirjanpito Oy:n toinen osakas Outi Aalto korostaa EU:n vaikuttavan pienyrittäjän elämään hurjan paljon.

– Harva kuitenkaan ymmärtää kaikkia sen tuomia myönteisiä asioita, joita ovat esimerkiksi vakaus, ennakoitavuus, turvallisuus ja helppous niin ihmisten, palveluiden kuin tavarankin liikkumisessa. Jos näitä ei olisi, yrittäminen olisi monin tavoin vaikeaa, jopa mahdotonta, Outi Aalto sanoo.

500 miljoonan kansalaisen EU-talousalue on kaikkien suomalaistenkin yrittäjien yhteistä markkinaa. Laajeneminen Suomen rajojen sisältä ulkomaille onkin monelle yritykselle luontevinta juuri muihin EU-maihin.

­– Matalat korot, pienet valuuttariskit ja yhteneväinen lainsäädäntö auttavat EU:n sisäisessä kaupassa. Silti yrittäjien pitää tietää yhtä ja toista, jotta kaikki sujuu.

(teksti jatkuu videon jälkeen)

Verotuksen kiemurat

Vaikka yrittäjä toimisi EU:n sisällä, hänen on hallittava esimerkiksi arvonlisäverotuksen yksityiskohdat, jotka ovat eri maissa erilaisia. Erot näkyvät esimerkiksi EU-myynnin alv-ilmoituksen aikataulussa. Näissä kysymyksissä auttaa taitava kirjanpitäjä, jonka neuvot ovat kullanarvoisia.

– Asiakkaan on tärkeää muistaa kertoa tilitoimistolle yrityksensä EU-myynneistä. Sillä jos veroja ei ilmoita – ja maksa – oikein, verottajalta tulee lasku, joka raksuttaa korkoa joka päivä, Outi Aalto sanoo.

Outi Aalto on perehtynyt EU-asioihin laajalti sekä työnsä puolesta että luottamustoimiensa ja oman kiinnostuksensa vuoksi. Aalto toimii Etelä-Helsingin Yrittäjien puheenjohtajana ja Helsingin Yrittäjien varapuheenjohtajana. Hän haluaisi herätellä kansalaisia innostumaan tästä tärkeästä aiheesta, mieluiten jo pienestä pitäen.

– Minusta EU-tietous on tärkeämpää kuin derivointi. EU-kansalaisen kurssin pitäisi olla pakollinen kaikille, ja koulutus pitäisi aloittaa jo yläasteella.

Hän arvostaa myös suuresti EU-lobbareiden työtä, jossa pidetään suomalaisen pk-yrittäjän lippua korkealla.

– On tärkeää, että tähän panostetaan, sillä EU:ssa tehtävät päätökset tuntuvat joka päivä meidän kaikkien arjessa.

Suomen Yrittäjien Kasva Suomi EU-vaalisivut

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Marketista Arkadianmäelle – ”Ei varmaan montaa kansanedustajaa näe kassalla töissä”

$
0
0

Mikko Lundénin kahdessa työssä on yllättävänkin paljon samaa. Sekä K-kauppiaana että kansanedustajana on tärkeä jutella ihmisten kanssa ja kuunnella heidän toiveitaan. Molemmissa töissä Lundén haluaa korostaa myös suomalaisen ruuan ja työn tärkeyttä.

K-Market Someron kauppias valittiin huhtikuun vaaleissa eduskuntaan 4500 äänellä perussuomalaisten listoilta.

– Ensimmäinen työpäivä oli aikamoinen kokemus, Arkadianmäki on upea paikka.

Lundén aikoo silti työskennellä edelleen myös kaupassa lähinnä viikonloppuisin.

– Ei varmaan montaa kansanedustajaa näe kassalla töissä. On tärkeätä jutella ihmisten kanssa ja pyrkiä toteuttamaan heidän toiveitaan. Viihdyn kaikkien kanssa.

Pääteemana Lundénilla oli vaaleissa suomalaisen ruuan arvostus. Ennen yrittäjyyttä hän työskenteli kaupassa muun muassa lihatiskillä. Omassa kaupassaan hän sanoo myyvänsä vain kotimaista lihaa.

– Kyllä tuottajahinnat huolestuttavat ja miten suomalaisen maatalouden käy. Aihe on täällä maatalouspitäjässä tärkeä.

Lundénin vuosi on ollut vaiheikas, sillä hän tuli valituksi kauppiaaksi Somerolle viime kesänä. Viime vuoden puolella syntyi perheen neljäs lapsi, ja huhtikuussa oli edessä kansanedustajan työ.

Kauppiasyrittäjyyden, kansanedustajuuden ja neljän lapsen vanhemmuuden yhdistäminen vaatii suunnitelmallista ajankäyttöä. Lundén aikoo pendelöidä kotoaan Salosta junalla päivittäin Helsinkiin, sillä junassa on mahdollisuus tehdä myös töitä.

Kauppias luottaa täysin osaavaan viiden hengen myymälätiimiinsä. Myös vaimo aloittaa työt kaupassa vauvan hieman kasvettua.

– Perhe menee kuitenkin kaiken edelle. Uskon, että pystyn kaikki sovittamaan yhteen.

Jostain Lundén aikoo nipistää aikaa myös punttisalilla käymiseen ja penkkiurheiluun.

– Niistä saa energiaa työntekoon. Olen armoton TPS:n ja Chelsean kannattaja.


Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Ilkka Ärrälä

 

10 vinkkiä: Näin estät identiteettivarkauden

$
0
0

Asiakastieto Group varoittaa identiteettivarkauksien määrän kasvusta. Identiteettivarkaus tuli rikoslain piiriin syksyllä 2015 ja asiaan liittyvien rikosilmoitusten määrä on siitä lähtien kasvanut. Vuonna 2016 ilmoituksia tehtiin yhteensä noin 3 400, vuonna 2017 lähes 4 000 ja vuonna 2018 noin 3 900 kappaletta.

Alkuvuosi 2019 ennakoi selvää identiteettivarkauksien kasvua , sillä tammi–maaliskuun aikana rikosilmoituksia on kertynyt 1 176. Identiteettivarkaudesta seuraa sakkorangaistus.

Yksittäinen kuluttaja huomaa identiteettivarkauden yleensä silloin, kun postilaatikkoon tai sähköpostiin alkaa tulvia laskuja eri verkkokaupoista. Joku on saanut tietoonsa henkilötunnuksen ja sitä hyväksikäyttäen tilaa tavaraa laskulle.

– Uhri voi joutua itse maksamaan useita aiheettomia laskuja tai selvittelemään, kuka ne maksaa. Pahimmillaan ihminen uupuu kuormitukseen ja luottotiedot voivat mennä. Mainehaitta on myös mahdollinen seuraus, toteaa poliisitarkastaja Kimmo Ulkuniemi Asiakastieto Groupin tiedotteessa.

Yritykset voivat joutua tilauspetosten kohteeksi, joita tehdään väärien henkilötietojen perusteella tai tarkoitusta varten perustettujen tai jopa kaapattujen firmojen nimissä. Laskuja myös väärennetään.

Jotta oman yrityksesi tiedot eivät joudu kaapatuiksi, kannattaa siirtyä käyttämään PRH:n sähköistä ilmoitusta ja sähköpostivaroitusta.

10 vinkkiä identiteettivarkauden ehkäisyyn

1. Tuhoa arkaluontoiset paperit repimällä, silppuamalla tai polttamalla.

2. Suosi nettiasiointia ja paikan päällä käymistä, jolloin yritys voi tunnistaa sinut luotettavasti.

3. Jaa vain hyvin harkitusti netissä henkilötietojasi, kuten henkilötunnusta ja osoitetta.

4. Pidä huolta lompakostasi sekä ajokortista ja Kela-kortista.

5. Hanki lukollinen postilaatikko.

6. Ota käyttöön nettipalveluissa kaksivaiheinen tunnistus älypuhelimen avulla.

7. Googleta omat tietosi säännöllisesti ja tarkista, ettei niitä löydy asiattomista yhteyksistä.

8. Käytä verkkokaupoissa muita maksutapoja kuin laskutus yhdistettynä henkilötunnuksen antamiseen.

9. Reagoi nopeasti, jos saat aiheettoman laskun.

10. Seuraa omia luottotietojasi.

 

Vinkit antoivat poliisitarkastaja Kimmo Ulkuniemi ja tietotekniikka-asiantuntijaPetteri Järvinen.

KATSO MYÖS yrittajat.fi:ssä aiemmin julkaistut jutut identiteettivarkauksista ja tilauspetoksista (linkit alla).

 

Mitä yksinyrittäjälle kuuluu? Se selviää kesäkuussa – Jaksaminen ja oma hyvinvointi askarruttavat: "Opettelin sanomaan ei"

$
0
0

Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkysely toimitetaan ensi viikon maanantaina kaikkiaan 13 000:lle sellaiselle jäsenelle, jotka ovat antaneet suostumuksensa tutkimuskäyttöön. Verkkokysely on käynnissä kahden viikon ajan ja tulosten odotetaan valmistuvan kesäkuun aikana. Kysely on toteutettu kolmen vuoden välein, edellisen kerran vuonna 2016.

Tällä kertaa kysymyspatteristo on aikaisempia vuosia laajempi.

– Osa kysymyksistä on samoja kuin aikaisemmin ihan sen takia, että näemme miten vastaukset ovat muuttuneet vuosien varrella. Uudet kysymysteemat liittyvät hyvinvointiin, jaksamiseen ja työn ja perheen yhteensovittamiseen. Taloudesta kysellään aikaisempaa laajemmin etenkin liittyen varautumiseen vanhuudenpäiviin, Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi kertoo.

Hyvinvointi on Hämeenniemen mukaan nostettu esille, koska sen tärkeys tunnustetaan myös yksinyrittäjien keskuudessa. Yhä useampi on noteerannut oman jaksamisen merkityksen yritystoiminnalleen.

– Yrittäjyys on 100-prosenttisesti kiinni yrittäjästä itsestään. Tärkein voimavara on silloin hyvinvointi ja jaksaminen. Sen takia on tärkeä saada tietoa siitä, miten yksinyrittäjät jaksavat, miten he käyttävät lomia ja mikä on tavanomainen työtuntimäärä.

Pienet ansiot herättivät huomiota

Edellisessä yksinyrittäjäkyselyssä nousi esiin tulojen vähäisyys. Noin puolet yksinyrittäjistä ilmoitti tienaavansa alle 2000 euroa kuukaudessa.

– Tärkeitä esiin nousseita teemoja olivat tuolloin myös yrittäjien kasvuhalukkuus ja koulutustason nouseminen. Niin sanottu asiantuntijayrittäjyys on lisääntynyt. Ja vaikka moni pyörittää yritystään yksin, niin tukena on usein muita yrittäjiä, Hämeenniemi korostaa.

Perhevapaa on niin ikään otettu teemaksi uuteen kyselyyn.

– Yksinyrittäjällä perheen ja yrittäjyyden yhteensovittaminen on erityisen vaikeaa, koska yrittäjän on vaikea saada itselleen sijaista. Olisi tärkeää, että asia saadaan tarvittaessa jotenkin järjestettyä. Seuraavan hallituksen yksi tärkeimpiä uudistuksia liittyy nimenomaan perhevapaisiin, Hämeenniemi muistuttaa.

"Opettelin ei-sanan sanomista"

Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäverkoston johtoryhmää vetävä Teija Uitto-Kohonen tunnustaa yksinyrittäjän haasteet.

– Yksinyrittäjä vastaa yksin kaikesta. Tuli eteen mikä tahansa haastava tilanne, olet itse se, joka vastaa päätöksistä ja hoitaa ongelmatilanteet, Vimpelissä parturi-kampaamoa pyörittävä Uitto-Kohonen kertoo.

– Jos yrittäjä itse tai hänen perheenjäsenensä sairastuu, vastuuta ei voi luovuttaa kenellekään muulle. Jos en pääse töihin, ilmoitan asiakkaille, että aika on peruttu. Sen jälkeen sairastetaan mikä voidaan ja mennään jatkamaan hommia.

Uitto-Kohonen ei ole tällä hetkellä päätoiminen yrittäjä vaan tekee projektiluontoisesti töitä Vimpelin kunnalle.

– Kun olin päätoiminen, pyrin huolehtimaan jaksamisestani pitämällä työviikon pääsääntöisesti viisipäiväisenä. Pyrin pitämään jonkin verran lomaa ja opettelin ei-sanan sanomista. Niin sain itselleni enemmän vapaa-aikaa, hän kertoo.

Yrittäjäkilpailu palkitsee yksinyrittäjän

Eilen maanantaina avattiin mahdollisuus ilmiantaa ehdokas valtakunnallisen yksinyrittäjäpalkinnon saajaksi. Hämeenniemi on tyytyväinen kampanjan aloitukseen.

– Mielenkiinnolla odotan, millainen määrä hakemuksia saadaan kasaan. Ensimmäinen tuli eilen iltapäivällä noin viisi tuntia ilmoituskampanjan avaamisen jälkeen.

Ehdotuksia metsästetään kesäkuun 17. päivään asti. Lopullisen valinnan tekee valtakunnallinen yrittäjäpalkintolautakunta elokuussa.

Voittaja palkitaan valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Lahdessa lokakuussa. Palkinnon arvo on 5000 euroa. Sen lisäksi voittaja saa itselleen yrittäjäpatsaan. Valinnan tarkoituksena on nostaa yksinyrittäjien arvostusta Suomessa.

Kuva: Juha Harju

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi


Voiko työtön muuttua yrittäjäksi yhden palkkion perusteella?

$
0
0

Toimittaja-kirjailija Tuomas Muraja osallistui perustulokokeiluun ja kirjoitti kirjan siitä. Häntä pyydettiin kirjoittamaan aiheesta kolumni Kelan Sosiaalivakuutus-lehteen.

– Tämän tekstin takia Kela pitää minua yrittäjänä, vaikka pyysi minua kirjoittamaan heidän omaan lehteensä työttömän arjesta. Odotan TE-palveluilta toista kuukautta uutta työvoimapoliittista lausuntoa, jonka jälkeen Kela miettii kuukauden, olenko oikeutettu tukiin, koska sain kirjoituspalkkion eli 400 euroa maaliskuussa, Tuomas Muraja kirjoittaa Facebookissa.

Kun työtön saa tuloja ja hän ilmoittaa niistä, Kelalta lähtee automaattisesti pyyntö TE-palveluille tehdä uudelleen työvoimapoliittinen lausunto henkilön tilanteesta. Muraja katsotaan nyt yrittäjäksi, ennen kuin uusi lausunto tulee.

– Sinänsä siinä ei ole mitään outoa, mutta tilanne kuulostaa vain hassulta. Kela on pyytänyt minulta lehteensä juttuja, joista kaksi on julkaistu, ja olen saanut niistä palkkiot, sekä olen ilmoittanut, kun ne ovat tililleni tulleet, Tuomas Muraja kertoi MTV Uutisille.

”Ei yksi kolumni tee päätoimiseksi yrittäjäksi”

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén toteaa, että lainsäädäntö tuntee vain kaksi tapaa tehdä ansiotyötä virkasuhteen ulkopuolella: työntekijä ja yrittäjä.

– Kyse on siitä miten lainsäädäntöä sovelletaan. Jos teet palkkatyötä, mutta et ole työsuhteessa, niin sinut tulkitaan yrittäjäksi, Hellstén toteaa.

– Työttömyysturvan pitäisi mennä vain jos yrittäjyys on päätoimista. Yksi kolumni ei ole päätoimista yrittäjyyttä, Harri Hellstén painottaa.

– Ongelma tässä on se, miten TE-toimistoissa osataan tulkita yrittäjyyttä ja sitä kuka on päätoiminen yrittäjä. Eksakteja rajoja kun ei ole.

Yrittäjyys voidaan katsoa sivutoimiseksi, jos se ei estä kokoaikatyön vastaanottamista ja ainakin silloin, jos vähintään kuuden kuukauden ajan yritystoiminnan rinnalla tekee päätoimenaan palkkatyötä tai opiskelee.

Paljon byrokratiaa

Tuomas Muraja harmittelee byrokratiaa eli jatkuvia työvoimapoliittisia lausuntoja.

Hän kirjoittaa kolumnissaan, että työttömyysturvajärjestelmä tunnistaa huonosti itsensä työllistävät ihmiset. Murajan mukaan perustulo vapauttaisi näiden ihmisten energiaa byrokratiaväännöistä, estäisi putoamasta tyhjän päälle ja tasapainottaisi taloutta.

– Olen milloin yrittäjä, milloin pätkätyöllistynyt, milloin apurahan saaja. On mahdollista, että en siltikään täytä kolumneillani ja lehtijutuillani työttömyysturvan aktiivimallin kriteerejä. En tee töitä tarpeeksi monta tuntia, eikä kirjojen kirjoittaminen ole oikeaa työtä vaan harrastus, Muraja kirjoitti Sosiaalivakuutus-lehdessä.

– Niinä väliaikoina, kun en saa palkkioita, tai ne maksetaan myöhässä, haen tietenkin työttömyysetuutta. Niiden etujen saaminen nyt venyy sen takia, että odotan taas uutta työvoimapoliittista lausuntoa, joka katsoisi, että en ole yrittäjä, Tuomas Muraja toteaa.

– Seuraavan etuuden saatan saada ennen juhannusta”, Tuomas Muraja arvelee Facebook-kirjoituksessaan.

Suomen Yrittäjien Harri Hellstén ymmärtää Murajan tuskastumisen ja huolen.

– Olisi parempi, että yrittäjyyden arviointi siirretään maksajalle eli Kelalle tai työttömyyskassalle. Maksajalla on yleensä parempi käsitys tuen hakijan yritystoiminnan tilanteesta kuin TE-toimistolla, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén toteaa.

Lue Tuomas Murajan kolumni täältä

Jari Lammassaari

Lähes joka viides eurovaaliehdokas on yrittäjä – puoluetausta voi yllättää

$
0
0

Sunnuntaina 26. toukokuuta järjestettävissä eurovaaleissa on ehdolla kymmeniä yrittäjiä. Vaalien 269 ehdokkaasta yrittäjiä on 19 prosenttia eli kaikkiaan 51. Suomen Yrittäjien jäsenyritysten yrittäjiä on ehdolla 24 kappaletta.​

Ehkä hieman yllättäen eniten yrittäjäehdokkaita on Seitsemän Tähden Liikkeellä, jonka listoilla heitä on yhdeksän. Liikkeen kaikista ehdokkaista 45 prosenttia on yrittäjätaustaisia.

Toiseksi eniten yrittäjäehdokkaita on Kokoomuksella, yhteensä kuusi. Perussuomalaisilla ja vihreillä on molemmilla viisi yrittäjäehdokasta. Eduskuntavaalien voittajalla SDP:llä määrä on kaksi.

"EU avaa mittavat kotimarkkinat"

Suomen Yrittäjien Kestävän kasvun Eurooppa -vaaliohjelmassa painotetaan muun muassa sisämarkkinasääntöjen avaamista ja pk-yritysten kasvumahdollisuuksia sekä työllistämisen helpottamista EU-alueella.

– Eurooppa on yrityksille ja yrittäjille erittäin tärkeä, sillä EU avaa suomalaisyrityksille lähes 500 miljoonan kuluttajan kotimarkkinat, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan EU ohjaa laajalti yrityksiin vaikuttavaa sääntelyä.

– Siksi on olennaista, että EU-vaaleissa valitaan parlamentaarikkoja, jotka ymmärtävät yrittäjyyttä.

Suomen Yrittäjät vaikuttaa Euroopan unionin asioihin sekä Suomessa että Brysselissä, ja 115 000 jäsentämme tekevät meistä eurooppalaisittain ison elinkeinoelämän järjestön.

EU:ssa toimii yli 24 miljoonaa yritystä. Niistä 94 prosenttia työllistää alle 10 työntekijää. Yksinyrittäjien merkitys on suuri, sillä he muodostavat 61 prosenttia kaikista EU-alueen yrityksistä.

Suomalaisyritysten viennistä noin 60 prosenttia suuntautuu muihin EU-maihin ja tuonnista 73 prosenttia tulee EU-alueen sisältä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi



Facebookiin iso uudistus: Ei suosi enää ensisijaisesti kavereita

$
0
0

Facebook kertoi tulevaisuuden suunnitelmistaan vapun alla F8-konferenssissa Yhdysvaltojen San Joséssa. Yrityksen mukaan kyseessä on sen suurin uudistus viiteen vuoteen.

Maailman suosituin yhteisöpalvelu uudistuu ulkoisesti, mutta tärkein uudistus koskee ryhmien korostamista kavereiden edelle.

Kun uudistus toteutuu, ryhmille luodaan oma välilehti, jossa käyttäjän kaikkien ryhmien sisältö kootaan samaan paikkaan. Näin ollen eri ryhmien hallinnointi ja käyttö helpottuu.

Tämän lisäksi Facebook aikoo helpottaa uusien ryhmien löytämistä ja ehdottaa käyttäjälle sopivia ryhmiä. Mielenkiintoinen uudistus on se, että työnhakuryhmät saavat oman kaavakeosion. Peliryhmiin sen sijaan lisätään chat-keskustelu. Facebook siis lisää toimintoja eri ryhmiin sen mukaan, millainen toiminto sen mielestä parhaiten tukee ryhmän sisäistä toimintaa.

Tulossa on uudistuksia myös parinhakuun. Facebook käynnistää Dating-ominaisuuden, jonka tarkoituksena on haastaa suositut deittisovellukset. Lisäksi tarjolla tulee toiminnallisuus, jolla pyritään helpottamaan uusiin ihmisiin tutustumista.

Marketplace-kauppapaikan ostoksia voi uudistuksen myötä jatkossa maksaa Facebook-sovelluksen sisällä.

Uudistukset ilmestyvät käyttäjille asteittain lähiaikoina.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen 

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

 

EU-vierailu avasi yrittäjän silmät – ”Nyt ymmärrän, mistä päätetään Brysselissä ja mistä Suomessa”

$
0
0

Sonkajärven Jyrkän kylällä käy kevätkuhina, sillä Henri Jauhiaisen ravintola- ja matkailuyritys Ruukin Tupa on avaamassa ovensa kesäksi. Kaksi uutta hyvin varusteltua majoitusmökkiä odottavat matkailijoita, jotka tulevat jylhän kauniiseen Jyrkän kylään useimmiten kalastus- tai luontoharrastusten vuoksi.

Kymmenvuotias JJ-Service Oy on lisäksi osakkaana ympäri vuoden auki olevassa ravintolassa Sonkajärven kirkonkylällä. Yrittäjän visioissa myös Jyrkän kylällä yövytään ja matkaillaan tulevaisuudessa talvisinkin.

Yrittäjä Henri Jauhiainen haki ja sai laajennushankkeelleen tukea Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolta. Ilman EU:n tukea laajennushanke olisi jäänyt toteutumatta. Avustuksen osuus investoinnista oli noin 170 000 euroa, josta EU:n osuus oli noin 72 000 euroa.

– Tämä ratkaisi hankkeen, sillä ilman avustusta muun rahoituksen saaminen olisi tyrehtynyt ja investointi olisi jäänyt toteuttamatta, Jauhiainen sanoo.

EU:sta tulevat isot raamit

Sonkajärven Yrittäjien puheenjohtajana toimiva Jauhiainen on muutenkin päässyt tarkistamaan käsityksiään EU:sta. Suomen Yrittäjien Vaikuttaja3-koulutukseen liittynyt Brysselin-reissu avasi silmiä monin tavoin.

– EU-tasoiseen lainsäädäntöön tutustumisesta oli paljon hyötyä. Nyt ymmärrän paremmin, mistä päätetään Brysselissä ja mistä Suomessa, Jauhiainen sanoo.

Hänelle oli uutta esimerkiksi se, että EU:ssa säädetty laki tai normi on usein vain raami, jota kukin jäsenmaa ”kuorruttaa” omilla vivahteillaan. Siksi normit voivat olla loppujen lopuksi melko erilaiset eri jäsenmaissa.

– Suomi on tässä kuorruttamisessa aika hyvä, joten meillä normit ovat usein tiukemmat kuin muissa EU-maissa, Jauhiainen sanoo.

Matkailu- ja ravintolayrittäjä toivoo esimerkiksi alkoholilainsäädännön väljentyvän.

Vaaliuurnille kannattaa mennä

Brysselin-vierailun jälkeen Jauhiainen on alkanut ajatella, että EU-vaalit ovat jopa tärkeämmät kuin Suomen eduskuntavaalit, sillä reilusti yli puolet keskeisestä lainsäädännöstä on Euroopalle yhteistä.

– Erityisesti yrittäjien kannattaisi tutkia ehdolla olevia vaihtoehtoja ja äänestää mepeiksi sellaisia ihmisiä, jotka ovat yrittäjien asialla – jopa puoluerajojen yli. Äänestäkää siis, tämä on tärkeä paikka! hän kehottaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

 

 

Kulta-aikoina halpakaupan kassaan lyötiin 75 000 markkaa päivässä – sitten tulivat ketjut ja verkkokauppa: Nyt Säästö-Karit sulkee viimeisen myymälänsä

$
0
0

Lopen Launosissa, Forssan tien varrella sijaitsevan Säästö-Karit-halpakaupan ovella oli vielä tänään useita asiakkaita. Heille tieto liikkeen sulkeutumisesta ei ollut kantautunut korviin.

Perinteikkään halpakaupan ovet sulkeutuivat lopullisesti vapunpäivänä. Ensi viikolla koko tuhansien neliömetrien kiinteistön on oltava tyhjillään uuden omistajan tieltä.

– Yksityistä halpakauppaa on vaikea nykyään pitää, Säästö-Karien toimitusjohtaja Jani Väkiparta summaa.

Neljä vuotta sitten yritys haettiin saneeraukseen. Omistajat olivat siinä uskossa, että se voisi olla kaupan pelastus.

– Loppujen lopuksi se oli kaikista pahin moka. Tehtiin niin mahdoton saneerausohjelma, että emme pystyneet toteuttamaan sitä.

Suurin syy on ollut alan rajusti muuttunut kilpailutilanne. Isot ketjut ovat vallanneet alaa pieniltä ja samaan syssyyn verkkokauppa on muuttanut halpakaupan asiakaskäyttäytymistä. Riihimäen seudulla kilpailu on ollut poikkeuksellisen kovaa.

– Riihimäellä on 29 000 asukasta ja silti tarjolla kaikki ketjut kuten Biltema, Löytötex, Puuilo, Tokmanni, Hong Kong ja normaalit rautakaupat kuten Byggmax, Väkiparta luettelee.

– Aika harvassa tämän kokoisessa kylässä on näin vahvaa edustusta.

Hyvissä ajoin mukaan verkkokauppaan

Yksi isku Säästö-Kareille oli kauppojen aukioloaikojen vapautuminen. Säästö-Karit tunnettiin aikanaan siitä, että liike oli avoinna vuoden jokaisena päivänä joulupäivää lukuun ottamatta.

– Avasimme aina sunnuntaisin ovet pari tuntia muita aikaisemmin. Sen takia väkeä tuli kauempaakin. Kun aukioloajat vapautuivat, se kilpailuetu meni.

Säästö-Karit tarttui verkkokauppaan ensimmäisten joukossa Suomessa. Myynti sujui hyvin pari vuotta.

– Sitten mukaan tuli isoja pelureita ja hintakilpailu koveni. Meidän olisi pitänyt satsata verkkokauppaan tosissaan ja ostaa kassajärjestelmään sopiva palikka, jotta olisimme saaneet kaiken automatisoitua. Se tuntui kuitenkin liian isolta investoninilta. Lykkäsimme hankintaa ja aika ajoi ohi.

Isä-Väkiparta ei usko pienten kauppojen mahdollisuuksiin.

– En usko, että pienillä halpakaupoilla on mitään tulevaisuutta. Niiden pitäisi hankkia tavarat suoraan Kiinasta. Isot valtaavat alan väkisin.

Kulta-aikaan ihmiset jonottivat ovella

Säästö-Karien Lopen liike rakennettiin vuonna 1990. Siitä on tullut tärkeä kauppapaikka lähiseudun asukkaille, joilla ei ole ollut liiemmin muita vaihtoehtoja kuin Lopen S-Market tai matka Riihimäen keskustaan.

Säästö-Karien kulta-aikaa oli 1990-luvun alku, jolloin yrityksellä oli myymälä seitsemällä paikkakunnalla, muun muassa Hämeenlinnassa, Valkeakoskella ja Karkkilassa.

– Silloin kilpailu ei ollut vielä niin kovaa. Rautakauppojen hinnat olivat aidosti rautakauppojen hintoja eli selvästi korkeampia. Siinä ei paljon vaadittu, että pystyi myymään niiden hintojen alle.

Kilpailun kiristyminen laski hintoja kaikkialla, myös erikoisliikkeissä. Pienet halpakaupat joutuivat yhä ahtaammalle kun isot ketjut pystyivät tilaamaan tavaraa selvästi edullisemmin.

Säästö-Karit vuonna 1984 perustanut Kari Väkiparta muistaa, miten kauppa kävi Riihimäen myymälässä 80-luvun lopulla.

– Sadan neliön myymälässä paras kassa löi 75 000 markkaa päivässä. Meillä oli myynnissä Kiinan uutuuksia, joita ei muualta saanut. Ihmiset kulkivat liikkeessä vieri vieressä ja osa jonotti ulkona että pääsee kauppaan, Väkiparta muistelee hymyillen.

Parhaimmillaan yrityksellä oli yli 60 työntekijää.

"Tärkeintä, että palvelu pysyy Lopella"

Jani Väkiparta ei ole harmissaan nyt tehdystä ratkaisusta. Kiinteistön ostanut Tokmanni aloittaa liiketoiminnan nopealla aikataululla jo kesäkuussa.

– Vähän haikea fiilis tottakai. Siinä mielessä tämä on helpotus, että olemme kituutelleet pitkän aikaa. Minulla oli aikomus jatkaa osassa tiloja pienemmällä kyläkaupalla kunnes tuli Tokmannin yhteydenotto. Se johti nopeasti kauppoihin.

Väkiparta yritti myydä hiljaisesti Säästö-Karien tiloja noin vuoden ajan. Pariin otteeseen kaupat olivatkin lähellä. Nyt Tokmanni osti koko kiinteistön, jossa on runsaat 4000 neliötä. Kauppahintaa ei ole julkistettu.

– Hintaa tärkeämpää on, että saamme kaupankäynnin Lopella jatkumaan. Olisi ollut huono juttu, jos tilat olisivat jääneet vain varastokäyttöön. Nyt palvelut pysyvät, lähes koko ikänsä Lopella asunut Väkiparta sanoo.

Osa asiakkaista on voivotellut liikkeen loppumista. Säästö-Kareilla on ollut monelle pitkän linjan loppilaiselle tärkeä merkitys. Moni muistaa yrittäjän tarjoaman uuden vuoden perinteeksi muodostuneen ilotulituksen. Väkiparta toivoo, että tämä perinne jatkuu myös tulevina vuosina.

– On siitä ollut puhetta Tokmannin kanssa, että järjestetään. Toivon myös, että Tokmanni jatkaa pari vuotta sitten perustetun Lopen Pehtoori -lähiruokapuodin toimintaa.

Omastaa jatkostaan Väkiparta ei osaa varmuudella sanoa. Tokmanni on luvannut töitä uudesta myymälästä. Hän aloitti isänsä alaisena 14-vuotiaana kesätyöläisenä. Sittemmin hän on ollut yrityksen vähemmistöosakkaana.

Yrittäjä on mielissään siitä, että uusi omistaja on luvannut neuvotella ensin nykyisten Säästö-Karien työntekijöiden kanssa ennen uusien palkkaamista.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomalainen neuvolaosaaminen on maailmalla suuri valtti – Layette laajenee uusille markkinoille eri malleilla

$
0
0

Lapsia syntyy maailmassa kaiken aikaa, mutta Suomi on maailman paras maa tulla äidiksi. Tämä on raumalaislähtöisen startup-yhtiö Applicadon valtti laajentuessaan maailmalle äitiyssovelluksellaan Layettella.

– Layette vie suomalaista neuvolaosaamista maailmalle. Ensin on sovellus, mutta jatkossa se voi olla kirja, klinikkasertifiointeja tai yhteistyökumppanuuksia lisenssien kautta, kertoo yrityksen perustaja ja kätilö Sini Havukainen.

Layetten idea alkoi kyteä Havukaisen mielessä, kun hän asui Piilaaksossa Kaliforniassa Nokiassa työskentelevän miehensä työn takia. Havukainen inspiroitui yrittäjähenkisestä ympäristöstä ja innostu itsekin yrittäjyydestä ja oman jutun kehittelystä.

Hän oli ehtinyt toimia kätilönä synnytyssalissa ja vastasyntyneiden osastolla. Suomi tunnetaan koulutuksesta ja äitiyspakkauksestaan, mutta neuvolajärjestelmä on todellinen jalokivi, jonka voisi kaupallistaa.

Perheen paluusta Suomeen on nyt viisi vuotta. Heti paluun jälkeen Havukainen suoritti yrittäjätutkinnon ja alkoi kirjoittaa artikkeleita äitiyssovelluksen tietopankkiin. Yritys syntyi vuonna 2015, ja mukaan ideaan lähti veli Juho Aronen ja hänen lapsuudenystävänsä Mirko Baas.

Layette-nimen keksi Aronen.

– Se tarkoittaa lastentarvikkeita. Esimerkiksi maailmalla tavarataloissa lastenvaate- ja tarvikeosasto voi olla nimeltään Layette. Vähän kuin äitiyspakkaus, mistä Suomi tunnetaan, Havukainen kertoo.

Aronen vastaa sovelluksen ulkoasusta ja Baas markkinoinnista. Sittemmin Baas on myynyt osuutensa, ja tiimi on kasvanut kuuteen työntekijään.

Aluksi Sini Havukainen kirjoitti artikkeleita sovelluksen sisällöksi itse. Nykyään Applicado tekee yhteistyötä Parisuhdekeskus Katajan, Sydän- ja Diabetesliittojen ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa.

– Nyt Layette on alusta maailman parhaalle neuvolatiedolle. Neuvottelemme yhteistyöstä myös Punaisen ristin, Unicefin ja YK:n kanssa esimerkiksi siitä, miten lapsikuolleisuuteen voi vaikuttaa, Havukainen kertoo.

Kuumimpia startupeja maailmassa

Layette on saanut paljon positiivista näkyvyyttä maailmalla. Havukainen kävi viime kesänä puhumassa muun muassa New Yorkissa YK:n johdolle siitä, miten Layette voisi vaikuttaa äiti- ja lapsikuolleisuuden vähenemiseen kehittyvissä maissa.

Applicado on voittanut useampia yrityskilpailuja, kuten Suomen kasvupotentiaalisin Digital Health -alan yritys vuonna 2016, ja viimeisimpänä Japanissa IT-yhtiö NTT Datan innovaatiokilpailussa se voitti alueellisen Pohjoismaiden ja Baltian kilpailun sekä listattiin 11. kuumimmaksi startupiksi maailmassa maaliskuun puolivälissä.

– Vielä on liian aikaista sanoa, mitä kilpailussa pärjääminen tarkoittaa, mutta finaalissa oli läsnä satoja median edustajia ja sijoittajia. Voimme saada yhteistyökumppaneita ja kontakteja sekä vinkkejä ja apua, Havukainen kertoo innoissaan.

Japani on Applicadolle tärkeä markkina, sillä maan terveysministeriö on päättänyt lanseerata neuvolajärjestelmän vuoteen 2020 mennessä Suomen esimerkin mukaan. Yhteistyökumppanuus japanilaisen toimijan kanssa voisi avata markkinaa harppauksin.

– Japanissa se, että Suomessa on maailman pienin lapsikuolleisuus ja se, että tämä on maailman paras maa olla äiti, on kova juttu. Japani on ensimmäinen iso lanseeraus Suomen jälkeen ja olemme tehneet jo vuoden töitä sen avaamiseksi, Havukainen kertoo.

Layette on menestynyt Suomessa hyvin ja saanut positiivista palautetta. Suomessa syntyy kuitenkin noin 50 000 vauvaa vuosittain, kun Japanissa vauvoja syntyy noin miljoona. Kiinassa vastaava luku on 17 miljoonaa.

Suomessa joka kolmas raskaana oleva tuleva äiti on ladannut sovelluksen. Vastaavat suhdeluvut Japanissa ja Kiinassa olisivat valtava kasvuloikka.

– Kiina ja Yhdysvallat ovat meidän eniten tutkitut markkinat. Listoilla ovat myös Portugali, Vietnam, Singapore. Nyt katsomme, mikä niistä lähtee vetämään, Havukainen kertoo.

Kulttuurierot vaativat huomiota

Uusille markkinoille laajentuminen on helppoa ja haastavaa yhtä aikaa. Yksinkertaisimmillaan sovelluksen voi vain ladata sovelluskauppaan ja julkaista. Yhteistyökumppanit ja ovat kuitenkin tärkeitä, jotta oikeat ovet aukenevat.

– Yhteistyökumppanit voivat löytyä yllättäviltä tahoilta. Esimerkiksi vakuutusyhtiöt ovat mielenkiintoinen taho, sillä heitä kiinnostaa terveydenhuollossa ennaltaehkäisy, Havukainen kertoo.

Vaikka lapsia syntyy maailmaan jatkuvasti, äitiystietoa täytyy myös muokata paikallisiin tarpeisiin.

– Teemme muutoksia esimerkiksi ravintosuosituksiin ja paikallisesti tarjolla oleviin synnytyksen kivunlievitysvaihtoehtoihin. Kehittyvissä maissa lukutaidon taso voi olla heikko, joten olemme suunnitelleet helppoja animaatiovideoita, joissa kerrotaan ihan perusasioita siitä, miten tullaan raskaaksi ja mitä kuukautiskierto tarkoittaa, Havukainen kertoo.

Käsitys äitiydestä ja naisen asemasta sekä siveyssäännöt vaikuttavat myös sisältöön jonkun verran. Esimerkiksi imetysvideossa täytyy miettiä, kuinka paljon rintaa voi näyttää.

– Sovelluksen sisällön lisäksi mainosmateriaali ja presentaatiot täytyy kääntää. Kieliversiot ja kääntäminen on helppoa. Kulttuurien huomioiminen on haastavampaa.

Universaalia on kuitenkin se, että lapset syntyvät maailmaan samoja reittejä sekä tarvitsevat hoivaa ja rakkautta. Layetten sloganilla The Toughest Job In The World Got A Little Easier luulisi olevan kaikupohjaa kaikkialla. Suomeksi lause on: Maailman kovin työ helpottui juuri hieman.

Yhdessä paketissa monta toiminnallisuutta

Layetten kilpailuasema vaikuttaa hyvältä. Äitiyssovelluksia toki on, mutta täysin vastaavaa ei Havukaisen mukaan vielä löydy.

– Suurin osa esimerkiksi Yhdysvaltojen markkinoilla olevista sovelluksista on laskureita, jotka laskevat vauvan potkuja tai imetyskertoja. Sovelluksissa on myös päiväkirjoja, kuva-albumeja tai ne kertovat, missä raskaudessa ollaan menossa.

Layettessa on tietopankki, laskureita, toiminnallisuuksia ja tekoälyä.

– Meillä raskauden kehitysvaiheet on vain pieni osuus. Yhdessä paketissa on kaikki seuranta taaperon neljänteen ikävuoteen saakka. Siinä vaiheessa perheeseen voi olla tulossa jo uusi lapsi, eli sovellus on taas hyödyllinen.

Layette on ainoa suomalainen äitiyssovellus. Sen pääkonttori on nykyään Lempäälässä, mutta toimistotilat löytyvät myös Helsingistä GE Healthin toimistosta palkintona yrityskilpailun voitosta vuonna 2017.

Layettella on erilaisia ansaintamalleja. Suomessa sovellus on käyttäjälle ilmainen, mutta sovelluksessa on mainoksia. Verkkokaupan kautta voi tilata tuotteita ja yhteistyökumppanit voivat ostaa oikeuden julkaista tietojaan Layetten sisällä.

Kansainvälisillä markkinoilla ansaintamalleja on enemmän. Esimerkiksi yksityinen yritys voi lisensioida luvan käyttää Layetten neuvolatietoa omissa kanavissaan. Yksityiset klinikat voivat myös sertifioida toimintansa Layetten brändillä, jolloin on tae siitä, että asiakas saa Layetten standardien mukaista neuvolapalvelua.

– On mahdollista, että joihinkin maihin lanseerataan maksullinen sovellus, eli kuluttaja maksaa kuukausijäsenyyttä tai latausmaksun, Havukainen kertoo.

Applicadon tavoitteena on kasvaa maailmalla, mutta lopulta olla myös kiinnostava yrityskauppakohde.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

85 yritystä nousi parhaaseen AAA-luokkaan – Mukana peliyhtiöitä

$
0
0

Yrittäjämediat julkaisee viikoittain AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tällä viikolla mukana on kaksi pelialan yritystä, eli Remedy Entertainment ja Supercellin sijoitusinstrumentti Supercell Ventures.

Tiedot toimittaa Asiakastieto. Luokitus perustuu automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjämediat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistavalla listalla on yhteensä 85 yritystä.

 

KotipaikkaYritysaloituspvmLiikevaihto, eurLiiketulos, eur
OuluA & T Haapaniemi Oy10.9.20091263000331000
VaasaAiraksinen Invest Oy1.1.19911022000525000
HelsinkiArkkitehtitoimisto HKP Oy1.2.19732452000407000
TurkuArol Finance Oy1.11.19901924000234000
HelsinkiAspa Palvelut Oy1.1.200619576000892000
VantaaBSN Medical Oy1.4.2001710000101000
HelsinkiBuena Creative Oy28.11.20111469000186000
HelsingforsBufab Finland Oy1.1.200724449000947000
HelsinkiCity Lights Oy1.6.19872019000122000
KuopioCoronaria Fysiopalvelu Kunto Kuopio Oy8.4.20131395000356000
OulainenCoronaria Toivolanranta Oy1.10.19911026000134000
VantaaCountsec Oy5.2.2007272000180000
HelsinkiDamicon Kraa Oy1.6.19943418000403000
HelsinkiDelcon Oy28.3.2003923000135000
HelsinkiDinos Finance Oy1.7.19879600051000
OuluErweko Oy1.1.20041005000058000
TampereEräsalon Kirjapaino Oy1.1.2007 576000
EspooEsalan Metsä Oy1.1.1987185000105000
LoviisaFantuzzi Noell Baltic Oy1.12.20032455000-47000
TuusulaFarmcomp Oy1.3.19894251000486000
EspooFix-Forum Group Oy1.3.199974100049000
HelsinkiGranlund Invest Oy1.2.199020800029000
KokkolaHans Company Oy26.1.20082939000343000
NivalaHatrick Oy1.1.201332700001087000
EspooHelkama Rent Oy1.1.20111600900057000
LietoHexamer Oy1.5.20052140109548316
HelsinkiJH-Tek Oy11.8.199716500085000
SastamalaJärvisen Autotalo Oy1.1.1958 679000
KangasalaKangasalan Sanomalehti-Osakeyhtiö 108600041000
HämeenlinnaKiinteistö Oy Hansalogistiikka1.1.19871444000570000
KokkolaKiinteistö Oy Kokkolan Snellman 98700053000
KivijärviKivijärven Rakennuspalvelu Oy1.8.2012897000292000
PolvijärviKoneurakointi Tanskanen Oy28.1.2013803000341000
MikkeliKuljetusliike Kalevi Närhinen Oy1.1.1987 -11000
TampereKuljetusliike Kari Polvela Oy1.1.19841045000106000
KotkaKymen Tilitoimisto Oy1.1.1977579000104000
HämeenkyröKyröskosken Vesihuolto Oy1.1.1978549000120000
SeinäjokiLakeuden Vesi Oy1.1.19852456000396000
SomeroLaukamo Teollisuus Oy1.2.1987192800061000
HaapajärviLeketrans Oy1.6.19941454687175990
LahtiLevypyörä Oy 17038000451000
RovaniemiMadBoy Audio International Oy17.4.2009549000125000
PälkäneMargit ja Pertti Tuomola Oy17.1.20014091000316000
MikkeliMarko ja Seija Miettinen Oy1.10.200313880000309000
TampereMatkaset Oy1.1.201384800047000
HelsinkiMERIMAA consulting services oy1.6.199490001000
HyvinkääMetsäMäkelä Oy1.10.20121244000114000
JyväskyläMikro-Väylä Oy1.11.19851561000136000
KempeleMSP Event Oy24.9.19992855000127000
NakkilaNakkilan Metalli Oy1.1.20141414000160000
NakkilaNakkilan NM Kiinteistöt Oy1.1.20147600022000
KaarinaNordic Business Doctors Oy17.9.2001276000313000
TampereOnnisys Oy20.9.2013783000404000
RaseborgOP-Filia Oy Ab1.5.19872039000333000
HelsinkiOptibelt Finland Oy1.10.19823369000247000
KangasalaOptimihallit Oy23.11.20091674000316000
OuluOulun Energia Siirto ja Jakelu Oy8.12.20063570300010048000
HelsinkiParoter Oy24.2.200440600093000
TaivalkoskiPekka Vääräniemi Oy1.10.198725000020000
TamperePP-Sijoitus Oy1.1.20136700023000
OuluProventia Oy1.6.1994196360002346000
HelsinkiPsykoarviointi Oy30.12.2005336000137000
HelsinkiRail Partners Oy1.2.200168100051000
NaantaliRakennustoimisto Sohlman Oy1.2.1993111000122000
PöytyäRantasen Tila Oy12.2.20151528000414000
EspooRemedy Entertainment Oyj1.9.199520146000671000
PoriRengasvälitys A. Forsten Oy1.1.1990605000137000
KristinestadResursbolaget Ab1.5.2014445000137000
RiihimäkiRiihimäen Messut Oy1.1.19861056000288000
RiihimäkiRiihimäen Sähkö-Teho Oy1.1.19521867000142000
LahtiRTJ Advising Oy1.6.20016800036000
SavonlinnaSavonlinnan Oopperajuhlat Oy1.5.198772600035000
TuusulaSeri-Deco Oy1.2.1996139820001189000
OuluSLG kiinteistöt Oy 26600070000
MariehamnStrax Kommunikation Ab4.5.20001244000211000
HelsinkiSun Ceramics Oy1.12.2001 22000
KangasalaSuomen Fast Gourmet Oy1.5.20084400014000
OuluSuomen Kuvausmatkat Oy27.8.2011103546371829
HelsinkiSupercell Ventures Oy1.11.2017 -243000
RantasalmiSähkötoimisto Kenttälä Oy1.11.19931727000308000
TampereTeam4b Oy1.3.2008 721000
KeravaThinkflow Group Oy16.12.201024600040000
TampereTolotech Oy1.3.2001849000112000
RuskoTurun Sarjatuote Oy 233900090000
KärköläVierumäen Siirtokuljetus Oy1.4.1995911000172000
     

Suomalaiset kasvuyritykset keräsivät ennätysmäärän kasvurahoitusta – Yrittäjällä on valinnanvaraa rahoituksen järjestämiseen

$
0
0

Pääomasijoittajat ry on kerännyt vuoden 2018 tilastot pääomasijoituksista suomalaisiin myöhemmän vaiheen kasvuyrityksiin. Tilastojen mukaan kotimaiset kasvuyritykset saivat yhteensä lähes 1,3 miljardin euron edestä sijoituksia suomalaisilta ja ulkomaisilta pääomasijoittajilta vuoden 2018 aikana. Summa jakaantui 96 kotimaisen kasvuyrityksen kesken, joista suurin osa tekee tuotteita tai palveluita yrityksille.

Ennätysmäisen 1,3 miljardin sijoituspotista suurin osa tuli ulkomaisilta sijoittajilta. Ulkomaiset pääomasijoittajat sijoittivat kotimaisiin myöhemmän vaiheen kasvuyrityksiin yhteensä 871 miljoonaa euroa, mikä on noin 67 prosenttia kokonaispotista. Lukumääräisesti sijoituksia tehtiin 15 eri kasvuyritykseen, mikä merkitsee sitä, että ulkomaiset pääomasijoittajat ovat usein mukana kaikkein suurimmissa yrityskaupoissa.

Myös kotimaisilla pääomasijoittajilla on vahva usko suomalaisten yritysten kasvumahdollisuuksiin – yli 90 prosenttia kotimaisten pääomasijoittajien tekemistä sijoituksista kohdistuvat Suomeen. Suomalaiset pääomasijoittajat sijoittivat yhteensä 419 miljoonaa euroa, 81 kotimaiseen kasvuyritykseen.

–Pääomasijoittajien kasvun osaamisella Suomeen luodaan yritys kerrallaan lisää keskisuuria yrityksiä, joilla on merkittävä rooli kasvun ja työllisyyden edistäjinä Suomessa. Tarvitsemme pääomasijoittajien kaltaisia omistajia, jotka pystyvät kasvattamaan kotimaisia kasvuyrityksiä nopeassa aikataulussa yli 100 miljoonan euron liikevaihtoon. Suomeen mahtuisi huomattavasti enemmän tällaisia vahvoja keskisuuria yhtiöitä vauhdittamaan kotimaan talouskasvua, kommentoi Pia Santavirta, Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja.

Suomen Yrittäjien kasvuyritysverkoston puheenjohtaja ja Investors Housen toimitusjohtaja Petri Roininen huomauttaa, että suuri osa potista on mennyt yritysostoihin, eikä yritysten kasvurahoitukseen.

– Erityisesti tämä kertoo yrityskauppamarkkinasta, hän toteaa.

Sijoittajien kirjo monipuolistunut

Myöhemmän vaiheen kasvuyrityksiin sijoituksia tekevien kotimaisten pääomasijoittajien kirjo on monipuolistunut kysynnän kasvaessa ja markkinan kehittyessä. Suomalaiset pääomasijoittajat sijoittivat myöhemmän kasvuvaiheen yrityksiin yhteensä 447 miljoonaa euroa.

Enemmistösijoituksia tekevien pääomasijoittajien lisäksi markkinoille on tullut vähemmistösijoituksia tekeviä growth-sijoittajia, kuten ensimmäisten joukossa Bocap ja myöhemmin Juuri Partners sekä CapMan Growth -rahastot. Tällaisten kasvusijoitusten määrä jopa kolminkertaistui vuodesta 2017. Vuonna 2018 kasvusijoituksia tehtiin kaikkien aikojen ennätysmäärä, yhteensä 177 miljoonaa euroa. Vähemmistösijoitukset ovat tilastojen mukaan selkeästi vakiinnuttaneet paikkansa pääomasijoittamisessa ja osana listaamattomien yritysten kasvupolkua.

– On todella hyvä, että kymmenen viime vuoden aikana on syntynyt sijoittajien koko kirjo. Tarjolla on kaikille sopivia keinoja rahoituksen hankkimiseen. Niihin kannattaa tutustua huolella ja käydä riittävä määrä neuvotteluja, jotka voivat viedä pitkänkin aikaa, jotta itselle sopiva vaihtoehto löytyy. Liittoutuminen jonkun tahon kanssa on kannatettavaa, koska ihmisikä on lyhyt kasvattaa yritystä orgaanisen kasvun kautta, Roininen sanoo.

Vähemmistösijoituksille on kysyntää

Vuonna 2018 suomalaisten pääomasijoittajien tekemien kasvusijoitusten keskikoko oli noin 3 miljoonaa euroa, kun taas yritysostoihin tarkoitetut sijoitukset olivat keskimäärin 8 miljoonaa euroa. Yritysostoihin luettavia pääomasijoituksia tehtiin vuonna 2018 yhteensä 264 miljoonaa euroa.

–Monipuolinen pääomasijoitusmarkkina tarkoittaa sitä, että yhä useampi yritys voi lähteä toteuttamaan rohkeaa kasvustrategiaa yhdessä pääomasijoittajan kanssa. Vähemmistösijoituksille on tällä hetkellä merkittävää kysyntää esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa. Toisaalta pääomasijoittajat voivat lähteä rakentamaan uutta liiketoimintaa myös alkutekijöistä, kuten kävi rakennuskalusteita vuokraavan Rentan kanssa. Pääomasijoittajan tukemana Renta ponkaisi kolmessa vuodessa yli 160 miljoonan euron liikevaihtoon. Pääomasijoittajat tuovat rohkeutta kasvuun yritysten erilaisissa muutos- tai kasvuvaiheissa, kommentoi Santavirta pääomasijoittajien vaikutusmahdollisuuksia yritysten kasvuun.

Roininen muistuttaa, että myös pörssi on varteenotettava vaihtoehto, eivätkä eri rahoitusmuodot sulje toisiaan pois.

– 20 vuotta sitten ei ollut kunnolla pörssiä eikä pääomasijoittajia. Nyt yrittäjällä on valinnanvaraa, Roininen sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Startup-sijoittaja Kim Väisänen kannustaa mentorin hyödyntämiseen: "Olen ollut aina hyvä tinkimään ilmaisia palveluksia"

$
0
0

Vuoden nuori yrittäjä valitaan Nuorten Yrittäjien  Get Together  -tapahtumassa Härmän  PowerParkissa 25. toukokuuta.

Startup-sijoittaja Kim Väisänen on mukana valitsemassa tämän vuoden voittajaa. Kilpailun viidestä finalistista kolme palkitaan rahapalkinnolla. Yksityisyrittäjäin Säätiö tukee valtakunnan finaalin kolmen parhaan palkitsemista. Voittaja saa 20 000 euroa.

Kaksi rahapalkintojen ulkopuolelle jäänyttä yrittäjää saavat mentorikseen Kim Väisäsen. Mentoroinnin yksityiskohdista sovitaan Kimin ja finalistien kesken.

– En tiedä onko tämä palkinto vai rangaistus. Otatko rahaa vai toisen aikaa, Väisänen sanailee.

Väisäsellä itsellään on ollut nuoresta asti mentoreita.

– Olen ollut aina hyvä tinkimään ihmisiltä ilmaisia neuvoja ja palveluksia. Nuorena käytin paljonkin mentoreita, kokeneita yrittäjiä. Nykyisin mentoroin itsekin. Suomi on hieno paikka. Jos kysyt apua, hyvin harva näyttää sinulle henkistäkään keskisormea.

"Kaikki into ei ole kuollut"

Väisäsellä on vahva kokemus yrittäjäenkelitoiminnasta ja hän on myös ollut mukana Nordic Angel Programissa, jossa useampi enkeli sijoittaa syndikaatin kautta kasvavalle yritykselle.

– Ajatus on se, että saamme isomman vaikuttavuuden eli enemmän rahaa yritykselle. Samaan aikaan yritys saa ammattilaisten apua. Monessä tapauksessa sijoittajien intressi auttaa on yritykselle suurempi etu kuin pelkästään raha.

Väisäsen mukaan mentori voi oppia myös mentoroitavalta nuorelta yrittäjältä, jolle esimerkiksi sosiaalisen median käyttö on usein paljon tutumpaa.

– Sen olen oppinut, ettei kaikki into ole kuollut. Mentoroitavat ovat usein todella innostuneita ja heistä tällainen vanha ja väsynyt setämies saa virtaa, Väisänen veistelee. 

Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkosto on aloittanut yhteistyön Finnish Business Angels Networkin kanssa. Yhteistyö tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille mahdollisuuden osallistua arvostettuun sijoittajasyndikaattiin ja lähteä itsekin bisnesenkeliksi. Kasvuyrittäjäverkosto toivoo lisäksi löytävänsä yrittäjäjärjestön jäsenistöstä potentiaalisia sijoituskohteita bisnesenkeleille.

Katso Kim Väisäsen ajatuksia oheiselta videolta!

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi


Venäjän kauppa hiipuu: Yritykset tuskastelevat tullauksen kanssa

$
0
0

Venäjän kaupan tuore barometri kertoo, että alle puolet vastaajista uskoo viennin nykytason säilymiseen. Sen sijaan viennin kasvuun uskoo peräti 40 prosenttia vastaajista. Suurin haaste viennissä on taloudellinen epävakaus.

– Tämä on nyt isompi ongelma, kuin ruplan kurssi ja poliittinen tilanne, Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren sanoo.

Tämän vuoden Venäjän talousennusteiden mukaan talouskasvu hidastuu ennen kaikkea heikentyneen yksityisen kulutuksen takia. Heikon ruplan lisäksi viennin laskuun on vaikuttanut Suomen pääosin investointihyödykkeistä koostuvan viennin rakenne. 

Tuonti Venäjältä on kehittynyt positiivisesti viime syksystä alkaen. Ruplan heikentyminen, vahva raakaöljyn hinta ja Suomessa jatkunut hyvä suhdanne ovat kasvattaneet tuontia Venäjältä. Seuraavan puolen vuoden aikana tuonnin odotetaan kuitenkin pienenevän.

– Niin viennissä kuin tuonnissa joka neljäs yritys kertoo ongelmista tullin ja tullauksen kanssa. Näitä ongelmia pitäisi selvittää tarkemmin tulliviranomaisten kanssa, Palmgren jatkaa.

"Ei tullut yllätyksenä"

Vienti ja tuonti yhteenlaskettuna Venäjä on Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani. Tullin tavaravientitilastojen mukaan vienti Venäjälle supistui viime vuonna kolme prosenttia. Samaan aikaan tuonti kasvoi peräti 13 prosenttia.

– Viennin heikentyminen ei tullut yllätyksenä. Toisaalta barometrin avoimet kysymykset vahvistavat sitä, että merkittävää kasvun potentiaalia on joillakin toimialoilla, kuten ympäristöteknologiassa, suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen kommentoi. 

Lähes puolet yrityksistä uskoo liiketoiminnan säilyvän ennallaan tulevana puolisvuotiskautena. Aikaisempaa pienempi osuus vastaajista uskoo liiketoiminnan supistuvan. Kasvuun uskoo nyt kaksi yritystä viidestä. 

Joka neljän suunnittelee investointeja

Suomalaisista yrityksistä joka neljäs on investoinut Venäjälle. Barometrin mukaan seuraavan kuuden kuukauden aikana vastaajista joka neljäs suunnittelee investointeja. Yleisin investoinnin kohde on tytäryhtiö tai edustusto. Muutama yritys suunnittelee yhteisyritystä tai tuotantolaitosta.

Yritysten investointipäätöksiin vaikuttaa ennen kaikkea Venäjä taloudellinen ja poliittinen tilanne, yleinen epävarmuus rahoituksen järjestymiseen ja saatavuuteen sekä ruplan kurssi. Geopolitiikka ja mahdolliset uudet pakotteet lisäävät yritysten epävarmuutta.

Luoteis-Venäjällä on suomalaisten suurin elinkeinoelämän keskittymä maamme rajojen ulkopuolella. Venäjällä toimii noin 400 suomalaista yritystä, niistä valtaosa Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella. 

"Venäjä edellyttää kotiläksyjen tekoa"

Suomalaisia yrityksiä Venäjän markkinoille auttavan Export Maker Oy:n yrittäjä Jonne Pöyhtäri korostaa, miten tärkeä merkitys Venäjän markkinan tuntemuksella on suomalaiselle yritykselle.

– Venäjällä tuntuu tapahtuvan kriisi toisensa perään ja maan sisäpolitiikka, esimerkkinä juuri hyväksytty laki venäläisen internetin perustamisesta, ei anna mairittelevaa kuvaa toimintaympäristön suunnasta. Yleinen näkökulma Venäjästä on laskenut, mikä vaikuttaa varmasti yleisesti yrityksien näkemyksiin Venäjän liiketoimintaympäristön suhteen.

– Venäjällä toimiminen vaatii tällä hetkellä enemmän osaamista ja ymmärtämistä kuin koskaan sitten Neuvostoliiton hajoamisen, asioihin perehtymistä ja kotiläksyjen tekoa. Muuten kaikki maahan tehtävät ponnistelut ja investoinnit karahtavat helposti kiville, Pöyhtäri sanoo.

Vaikka Venäjällä kriisejä tulee ja menee, Pöyhtärin mukaan tärkeintä tällä hetkellä on, ettei Venäjän markkinalta lähde pois.

– Siellä on sinniteltävä, kunnes tilanne paranee. Monella alalla on kysyntää ja maassa olevaa laite- ja konekantaa halutaan modernisoida monella alalla. Uusien alojen nousu, esimerkiksi kierrätykseen, ympäristöteknologiaan sekä ruoan valmistukseen alkutuotannosta jalostettuihin elintarvikkeisiin liittyen, luovat kysyntää suomalaiselle osaamiselle sekä kumppanuuksille.

Kolmannes reagoi vahvistamalla myyntiä

Venäjän kaupan mahdollisuuksia pidetään Palmgrenin mukaan edelleen merkittävinä, mutta poliittinen ja taloudellinen tilanne sekä ruplan kurssi haittaavat niiden hyödyntämistä. Monet yritykset katsovat tärkeimmäksi sopeutua tilanteeseen ja pysyä markkinoilla.

Reilu kolmannes barometrin vastaajista kertoo reagoivansa markkinatilanteeseen vahvistamalla myyntiä ja markkinointia. Kolmannes vastaajista ei ole aikeissa ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin. 

Barometri selvittää suomalaisten yritysten johdon näkemyksiä liiketoiminnan näkymistä ja haasteista kuluneen ja tulevan puolen vuoden aikana. Barometritutkimuksen tilasivat suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, East Office of Finnish Industries sekä Suomen Yrittäjät. Keväällä tehdyissä puhelinhaastatteluissa Taloustutkimus haastatteli 278 yritystä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomessa suosittu OnePlus julkaisee pian uuden älypuhelimen: Tämä siitä tiedetään jo nyt

$
0
0

OnePlus julkaisee ensi viikon tiistaina ennakkotietojen mukaan kaksi uutta OnePlus 7 -mallia, joista toinen kantaa lisänimeä Pro. Tästä Pro-mallista odotetaan Suomen markkinoille myös 5G-versiota huhti-kesäkuun aikana. Elisa on jo aikaisemmin kertonut tuovansa Suomessa myyntiin OnePlussan 5G-version.

OnePlus on ollut Suomessa suosiossa jo vuosien ajan. Laite oli vuoden 2016 keväästä lähtien myynnissä yksinoikeudella Elisan valikoimissa mutta sittemmin myynti on vapautunut myös muille.

Tulevaan puhelimeen odotetaan parannuksia muun muassa kameroihin. Vahvistettujen tietojen mukaan Oneplus 7:n takaa löytyy kolme takakameraa ja 3-kertainen optinen zoom. Pääkameran kennon koko on todennäköisesti 48 megapikseliä.

Prossa nopeampi lataus ja erikoinen selfie-kamera

Pro erottuu edullisemmasta OnePlus 7 -versiosta kameroiden määrällä. Perusmallissa takakameroita on kaksi. Pro-versiossa on lisäksi näppärä selfie-kameraratkaisu. Kamera nousee esiin laitteen uumenista, jolloin sille ei tarvitse varata tilaa näytöstä. Optinen kuvanvakaaja on ilmeisesti vain Pro-mallissa. Pro erottuu edukseen myös nopeammalla 30 watin pikalatauksella.

OnePlus on keskittynyt parantamaan nopeuttamaan kameran käyttöä lyhentämällä laukaisuviivettä. Vahvistettujen tietojen perusteella laukaisuviivettä olisi onnistuttu pienentämään 0,3 sekuntiin.

Tekniikkafriikit saattavat innostua OnePlussan vahvistamasta tiedosta, jonka mukaan sen Pro-malli tukee maailman ensimmäisenä HDR10+ -videotoistoa ja nopeampaa UFS 3.0 -tallennusmuistia.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Miljoonarahoitus uudenlaiselle muovin korvaajalle: Tavoite saada kauppoihin tänä vuonna

$
0
0

Muovia korvaavaa puupohjaista materiaalia valmistava suomalainen startup-yritys Welmu International Oy on saanut rahoituskierroksensa päätökseen. Yhtiön onnistui kerätä kaksi miljoonaa euroa kasvurahoitusta.

Welmun kehittämä Woodly on puupohjainen materiaali, josta voidaan valmistaa kirkkaan läpinäkyviä ja taipuisia, muovin ominaisuuksia jäljitteleviä pakkauksia. Tavoitteena on saada uudentyyppiset pakkaukset kauppojen hyllyille jo tänä vuonna. Yksi ratkaisuista on puupohjainen tuorekelmu.

– Kahden miljoonan euron rahoitus merkitsee, että yhtiö voi nyt lähteä toteuttamaan sitä potentiaalia, jota olemme viimeisen vuoden aikana rakentaneet, Woodly Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Kaminen kertoo yhtiön tiedotteessa. 

Welmun innovaatio kiinnosti useita sijoittajia Suomessa ja ulkomailla. Suurimpia uusia sijoittajia ovat Kyösti Kakkosen Joensuun Kauppa ja Kone Oy sekä Copacking Oy ja Eski B.V., joiden takana ovat hollantilaiset pakkausalan osaajat Mark ja Cornelis Bruggeman. Woodlyn nykyiset omistajat, suurimpina Ratkaisutoimisto Seedi Oy ja Besodos Investors Oy sijoittivat uusimmalla rahoituskierroksella lisää.

– Tuotteena Woodly on hyvin ajassaan kiinni, sillä sen avulla pyritään tukemaan irtaantumista fossiilisista raaka-aineista ja kertakäyttökulttuurista. Pakkausmateriaali on herättänyt mielenkiintoa brändien keskuudessa sekä Suomessa että maailmalla, Kaminen jatkaa. 

Woodly voitti viime vuonna Uusi puu -kilpailun, jossa etsittiin puuta hyödyntäviä ratkaisuja globaaleihin kestävän kehityksen haasteisiin.

 – Haluamme valjastaa metsän potentiaalin käyttöön, kun ympäristöystävällisempiä, muovia korvaavia materiaaleja tuodaan markkinoille. Metsät toimivat hiilinieluna ja ovat hyvin hoidettuina tärkeä uusiutuva luonnonvara, Ratkaisutoimisto Seedi Oy:n toimitusjohtaja ja Woodlyn hallituksen puheenjohtaja Marko Parkkinen toteaa. 

Uuden materiaalin kehitystyö jatkuu, mutta yhteistyö brändien kanssa on jo käynnistetty. Viime vuonna Welmu julkisti yhteistyö ruukkusalaatteja ja -yrttejä tuottavan Järvikylän kanssa. Tuotteiden muovipakkausten korvaamista Woodlylla on harjoiteltu muidenkin bränditalojen kanssa.

Kuva: Getty Images (kuvassa normaali muovinen tuorekelmu)

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Verkkokauppapalvelu Spot-a-Shop on laajentunut neljässä vuodessa jo viiteen maahan

$
0
0

Suomalainen Spot-a Shop verkkokauppapalvelu tähtää Euroopan ja myöhemmin muidenkin maanosien valloitukseen määrätietoisesti. Palvelu kerää yhteen osoitteeseen muoti- ja urheiluverkkokauppojen tarjouksia.

Kun käyttäjä löytää mieleisen tuotteen, alusta ohjaa tämän sen verkkokaupan palveluun, joka myy tuotetta halvimmalla. Spot-a-Shopilla ei itsellään ole varastoa, logistiikkaa tai maksujärjestelmiä, joten toimintamalli on kevyt. Se ohjaa kuluttajia verkkokauppoihin ja saa kauppiaalta korvauksen klikkien perusteella tai komission kaupasta.

– Olimme Matiaksen (Hilario) kanssa Tenojoella kalastamassa ja pohdimme ideoita. Siinä tuli mieleen, että lentojen vertailuun ovat esimerkiksi Momondo ja SkyScanner, mutta vastaavaa palvelua ei ole muoti- ja urheiluvaatekaupan puolella, missä nopea kulutussykli kiihtyy ja kauppiaiden varastot paukkuvat. Parhaiden verkkokauppojen alennukset kokoavaa nettipalvelua ei ollut olemassa, perustajajäsen Jesse Jyläs kertoo. Matias Hilario on yrityksen toinen perustaja.

Jyläs oli aikaisemmin SOK:n myyntijohtaja verkkokaupan puolella ja Hilario Sanomassa tekemässä mainonnan ratkaisuja. Molemmilla oli siis hyvät ja vakaat työpaikat sekä näkymät nousujohteiselle uralle, mutta veri veti yrittäjäksi vuonna 2015.

– Minulla on ollut aina jotain pientä sivufirmaa ja yrittäjän elämä on kiehtonut. Siinä pääsee toteuttamaan itseään sekä luomaan omaa ja uutta. Lisäksi tässä ideassa oli jujua. Tekes lupasi tukea juttuamme, jos lähtisimme tekemään tätä täyspäiväisesti, joten lähdimme. Ei se ota, jos ei annakaan, Jyläs kertoo.

Yritys aloitti taipaleensa Jyläksen ja tämän tyttöystävän kodista. Nykyään yritys työllistää 10 työntekijää kuudesta eri kansalaisuudesta.

Neljässä vuodessa Spot-a Shop on laajentunut Saksaan, Ranskaan, Puolaan, Ruotsiin ja Itävaltaan. Myös Venäjä ja muut Euroopan ulkopuoliset markkinat kiinnostavat.

Toimintakenttä on kuitenkin haastava. Zalandon kaltaiset isot kansainväliset jätit rummuttavat kaikissa mainoskanavissa miljoonien eurojen markkinointibudjeteilla. Spot-a-Shop on saanut toistaiseksi miljoonan euron rahoituksen vuonna 2017 Tekes-tuen lisäksi.

Kävijöitä palvelulla on noin miljoona kuukaudessa ja kasvu on ollut hyvää. Tunnettuus on kuitenkin ongelma, jonka taklaamiseksi yritys valmistautuu hakemaan toista rahoituskierrosta vuoden lopussa.

– Tavoitteena on päästä Euroopan suosituimmaksi alennusalustaksi. Lisäksi teemme tuotekehitystä alustaan koko ajan. Kannattavaksi pyrimme parin vuoden sisällä, Jyläs kertoo.

Spot-a-Shopin taustalla olevan eHaven-yrityksen liikevaihto vuonna 2017 oli 672 000 ja liiketappio 205 000 euroa.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Identiteettivarkaudet ovat kovassa kasvussa – Kysely: lasku suomalaisyritykselle keskimäärin 6 250 euroa

$
0
0

Identiteettivarkaudet ovat kovassa kasvussa. Turva- ja vakuutuspalveluyritys mySafety viittaa kansainväliseen IRTC-tutkimukseen, jonka mukaan luottokorttinumeroiden paljastumismäärät ovat kasvaneet 14,2 miljoonaa kappaletta, eli 88 prosenttia, vuodesta 2016 vuoteen 2017. Sosiaaliturvatunnuksia on varastettu 158 miljoonaa kertaa, mikä on yli kahdeksankertainen määrä vuoteen 2016 verrattuna.

Huolestuttavaa on sekin, että rikollisten joukossa tietotaito ja osaaminen vahvaa, organisoitua ja kansainvälistä. Lainsäädännön kehitys, viranomaisten resurssit ja osaamisenkin kehitys on hidasta ja tulee rikollisiin nähden perässä.

Viranomaisten ja yritysmaailman yhteistyölle sekä ratkaisuille on kova tilaus.

MySafety on nyt teettänyt KantarSifo-tutkimusyrityksellä kyselytutkimuksen liittyen identiteettivarkauksiin. Vastaajia oli Suomessa oli 500 ja Ruotsissa 503.

Suomalaisyrityksistä 14 prosenttia oli joutunut identiteettivarkauden urhiksi ja 26 prosenttia oli ollut sellaisen yrityksen kohteena. Ruotsalaisvastaajista 15 prosenttia kertoi yrityksen joutuneen identiteettivarkauden uhriksi ja 45 prosenttia sen yrityksen kohteeksi.

Tapoja on monia

Suurin osa identiteettivarkauksista on valelaskuja. Ruotsissa näin kertoi 41 prosenttia vastaajista ja Suomessa 32 prosenttia.

Toiseksi yleisin tapa huijata yritystä oli tekeytyä yrityksen päättäjäksi tai kollegaksi, joka kalastelee arkaluontoista tietoa yrityksestä tai maksua yritykseltä. Näin vastasi ruotsalaisvastaajista 36 prosenttia ja suomalaisvastaajista 30 prosenttia.

Mainintoja saivat myös yrityksen luottokortin varastamisyritykset, yrityksen nimissä laittomasti toimiminen sekä yrityksen tai sen työntekijän sosiaalisen median tilien kaappaamiset.

Identiteettivarkauksista tai niiden yrityksistä koituu yrityksille rahallisia seurauksia, mutta myös ajan ja resurssien käyttöä. Ruotsissa vastaajat kertoivat enemmän taloudellisista seurauksista, suomalaiset ajan ja resurssien menetyksistä.

Identiteettivarkaudet voivat näkyä myös yrityksen sisäisenä huolestuneisuutena, maineriskinä ja muutama ruotsalaisvastaaja mainitsi menetettyjä liiketoimintamahdollisuuksia.

Hyvinä uutisina voi ehkä pitää sitä, että yksikään vastaaja ei kertonut vaikutuksista luottoluokitukseen.

Identiteettivarkaus voi kuitenkin tulla kalliiksi. Kyselytulosten mukaan identiteettivarkaudesta koituu yritykselle kuluja keskimäärin 5 000 euroa. Suomessa identiteettivarkaudesta koituneet kustannukset ovat keskimäärin 6 250 euroa.

Muutamissa tapauksissa summa on ollut jopa 20 000 euroa, ja kahdessa ruotsalaistapauksessa kulut olivat kasvaneet jopa 100 000 euroon.

Luottamus virkavallan kykyyn auttaa ei kummassakaan maassa ole kovin korkea. Ruotsissa korkea luotto on 15 prosentilla vastaajayrityksistä, Suomessa 28 prosentilla. Ei yhtään luottamusta on Ruotsissa 19 prosentilla ja Suomessa 6 prosentilla yrityksistä.

Yrittäjän täytyy suojata yritys, itsensä ja kouluttaa työntekijät

MySafety kertoo sivuillaan, että identiteettivarkauksia ja henkilötietoihin kohdistuvia väärinkäyttöjä tapahtuu Suomessa vuosittain jo enemmän kuin asuntomurtoja.

Sivuillaan mySafety kertoo, että yritysten identiteettivarkauksia tapahtuu lähinnä avoimia yritystietoja ja/tai kyberturvallisuuden aukkoja hyödyntämällä. Avointen yritystietojen väärinkäytöllä haitataan usein pitkäjänteisesti yrityksen liiketoimintaa.

Yrityksen tietoja voidaan hyväksikäyttää esimerkiksi tilaamalla tavaraa ja ohjaamalla lasku yritykselle. Rikollinen voi esiintyä yrityksen päättäjänä, muuttaa yritystietoja erilaisiin hallinnon rekistereihin ja ohjata alv-palautuksia väärille tileille. 

Myös taitavan hakkerin on helppo kalastella yrityksen hallinta itselleen. Palvelimille tehdään tietomurtoja, yritysten johtajien ja työntekijöiden käyttäjätunnuksia urkitaan, sähköpostiviestejä varastetaan ja niitä käyttämällä tehdään petoksia.

Sähköpostien kautta pääsee selville yrityksen rahaliikenteestä ja sen hoitajista, ja varas lähettää heille maksutoimeksiantoja yrityksen toimitusjohtajan nimissä. Tottumaton ja tietämätön työntekijä voi erehdyksessä siirtää suuriakin summia yrityksen tileiltä rikollisille.

MySafety kehottaa yrityksiä vahvistamaan työntekijöiden, erityisesti myös kesälomatuuraajien ja sijaisten, tietoisuutta mahdollisista identiteettivarkaus- ja kyberuhkista. 

MySafetyn mukaan puolet uhreista kokee taloudellista vahinkoa. Yrittäjälle omien henkilötietojen varkaus saattaa olla hyvinkin kohtalokas. Koska pienyrittäjä vastaa usein yrityksensä toiminnasta omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan, henkilötietovarkaus voi tapahtuessaan haitata vakavasti myös oman yrityksen liiketoimintaa tai jopa kaataa koko yrityksen. 

Katso täältä 10 vinkkiä identiteettivarkauden ehkäisyyn

Juttua korjattu 7.5.2019 klo 12.00: Kyselyyn vastasi 500 ruotsalaista ja 503 suomalaista vastaajaa. Jutussa luki aikaisemmin 175 ja 176 vastaajaa. Vastausprosentti oli 35 molemmissa maissa 1500 haastatteluyrityksestä. 

Viewing all 5916 articles
Browse latest View live