Maanantaina alkoi muslimien uskonnollisen vuoden tärkein juhlakausi, Ramadan. Tuona aikana muslimit muistavat läheisiään ja vähäosaisista sekä huolehtivat toisistaan ja rakastavat kanssaihmisiä erityisellä huomiolla.

Ramadanin aikaan sitä noudattavat muslimit pidättäytyvät syömästä ja juomasta päivänvalon aikaan kuukauden ajan. Ramadanin päättää Id-al-Fitr -juhla, joka on tänä vuonna tiistaina 4. kesäkuuta. Tuolloin muslimit ostavat uusia vaatteita ja vierailevat toistensa luona. Kaikki erimielisyydet kuuluu antaa anteeksi ja viettää yhteistä aikaa. Koska kaikkialla on runsaasti vierailuja, Ramadaniin kuuluu myös runsaasti ruoan valmistusta ja tarjoilua vieraille.

Koko Ramadanin ajan muslimit auttavat köyhiä. Perinteisiin kuuluu esimerkiksi eläimen uhraaminen ja sen tarjoaminen ravinnoksi vähävaraiselle. nykyään kasvissyöminen yleistyy myös muslimien keskuudessa, joten lihan korvikkeet tekevät myös kauppansa.

Suomalaiset yritykset, joiden asiakaskunnassa on muslimeja, voisivat ottaa asiakassegmentin paremmin huomioon. Monet muslimit säästävät Ramadania ja sen päätösjuhlaa varten. Ruoka- ja vaatealan sekä lastentarvikkeiden ja kauneustuotteiden yrittäjille Ramadan on hyvää aikaa tavoitella uudenlaista asiakaskuntaa globaalilla tasolla.

– Ramadanin päätösjuhlaa voi verrata jouluun ja joulusesonkiin. Se on suuri mahdollisuus yrityksille, sanoo maahanmuuttajaverkoston puheenjohtaja ja Joensuun tulkkikeskuksen sekä Youpret-tulkkipalvelun perustaja Ali Giray, jonka juuret ovat Turkissa.

Paljon ruokaa ja lahjoja

Markkinointi & Mainonta -lehti kertoi jutussaan maanantaina, että Helsingin Itäkeskus on aikaisemmin satsannut Id-al-Fitr-juhlan läheisyydessä kampanjointiin, mutta nyt satsaukset ovat vähäisempiä. Itäkeskuksen ravintolat täyttyvät ilman kampanjointiakin. Riittää, että juhla vain on kalenterissa, aivan kuten joulunkin kanssa.

M&M:n jutussa vaikuttamistoimisto Milttonin monimuotoisuuden ja osallisuuden asiantuntija Sara Salmani toteaa, että muslimikohderyhmät eivät ole suomalaisyrityksiltä täysin kadoksissa, mutta laajasti mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty.

Elintarvikkeita myyvien yrittäjien kannattaa pitää esillä taateleita ja teetä, joita muslimit käyttävät paljon Ramadanin aikaan. Myös ruoan kuljetuspalveluiden kannattaa olla auringonlaskun jälkeen hereillä, sillä koko pitkän päivän ravinnotta ja juomatta ollut ei välttämättä jaksa ensimmäisenä alkaa kokkaamaan.

– Taatelit ovat pyhiä, must have. Muslimit syövät sen ensimmäisenä, kun aurinko laskee. Se katsotaan hyväksi, hengelliseksi teoksi, ja siihen liittyy puhdistautuminen ja kunnioitus. Myös lihaa kuluu paljon. On kunnioitettava ja pyhä teko tarjota ruokaa mahdollisimman monelle ihmiselle Ramadanin aikana, eli perheet, läheiset ja myös naapurit syövät yhdessä Se on vähän kuin kiitospäivän juhla Yhdysvalloissa, Giray sanoo.

Vuorokausirytmi muuttuu

Giray kertoo, että useissa muslimivaltioissa yritykset muuttavat aukioloaikoja niin, että kaupat ovat auki myöhempään, kun ihmiset ovat liikkeellä. Aamuisin ne voivat olla vuorostaan kiinni.

Suomessa vastaava aikataulumuutos ei toki onnistu, mutta Giray neuvoo unohtamaan markkinoinnissaan muslimeille suunnatut aamutarjoukset esimerkiksi Itäkeskuksessa, missä muslimiasiakaskuntaa on paljon. Ramadanin aikaan ihmiset valvovat myöhempään ja nukkuvat aamulla pidempään.

Se voi vaikuttaa myös yrittäjän elämään, jos yrityksellä on muslimeja työntekijöinään.

–Työntekijät mielellään lyhentävät tai siirtävät työvuorojaan. Aamuvuorot voivat olla epätoivottuja. Tiedän ravintolayrittäjän, joka on palkannut väliaikaista työvoimaa kuukaudeksi. Yrittäjän olisi hyvä yrittää kunnioittaa Ramadan-aikaa, ja käydä asia työntekijän kanssa läpi, Giray ehdottaa.

Ramadan ei kuitenkaan tarkoita sitä että työt jätetään tekemättä vaan ne pyritään organisoimaan uudelleen. Uskonnonkin mukaan työt täytyy tehdä kunnolla ja velvollisuudet hoitaa. Muslimimaailma ei pysähdy Ramadanin ajaksi. Paastokaan ei kosketa kuin terveitä ja aikuisia ihmisiä. 

Viime vuosina Ramadan on osunut valoisimpaan kesäaikaan, jolloin juhlakuukauden viettäminen on raskasta aikaa.

– Yrittäjille voi tulla asiakkaita juuri silloin, kun aurinko laskee ja saisi syödä. Mutta ihmiset sopeutuvat, Giray toteaa.

Ramadan siirtyy joka vuosi 10-11 päivää länsimaisessa kalenterissa taaksepäin, koska islamilaisen kuukalenterin mukainen vuosi on 345 päivää. Talvella Ramadan on muslimille Suomessa hyvinkin helppoa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Suurten ikäluokkien eläköityessä ja nuoremman polven työntekijöiden vaihtaessa jatkuvasti työpaikkaa on moni yritys uudenlaisten haasteiden edessä. Eläkkeelle jää maailmassa päivittäin jopa 10 000 suurten ikäluokkien edustajaa, eikä moni milleniaali viihdy työpaikassaan kolmea vuotta kauempaa. Työntekijän lähtö on aina yritykselle haaste – työntekijä voi viedä mennessään osaamisensa lisäksi yritykselle tärkeää tietoa, johon on vaikeaa jälkikäteen päästä enää käsiksi.

– Työntekijän lähteminen on taitekohta, johon liittyy aina riski menettää tärkeitä tietoja. Jos työntekijä on esimerkiksi solminut sopimuksia sähköpostissa eikä tallentanut niitä yrityksen järjestelmiin, voivat yrityksen kädet olla myöhemmin sidotut. Tai jos lähtevä työntekijä olisikin tallentanut tärkeät tiedostot sovitusti, voi niiden etsimisessä vierähtää jälkeenpäin tuntikausia, kertoo ohjelmistoyhtiö M-Filesin tuotejohtaja Mika Javanainen.

Tilanne on hälyttävä myös M-Filesin teettämän tutkimuksen valossa: lähes 70 prosenttia yritysten tiedoista on tallessa työntekijöiden henkilökohtaisissa sähköposteissa ja 54 prosenttia tietokoneen työpöydällä.

– Näihin tietoihin ei kenelläkään ole pääsyä työntekijän lähdettyä, vaan ne käytännössä katoavat. Työntekijöiden vaihtumiseen tai eläköitymiseen voi kuitenkin onneksi varautua monin tavoin, rohkaisee Javanainen.

4 neuvoa – näin varaudut työntekijän lähtöön:

Sähköposti ei ole tärkeiden tietojen säilytyspaikka

Jos yrityksessänne on tapana säilyttää tärkeitä tietoja pelkästään sähköpostiviesteissä, on edessä haastava tilanne työntekijän vaihtaessa työpaikkaa tai eläköityessä. Entisen työntekijän sähköposteja ei lain mukaan saa mennä penkomaan, vaikka yrityksen kannalta olennaiset sopimukset tai muut tärkeät tiedot olisivatkin tallessa pelkästään siellä. Jotta entisen työntekijän sähköpostilaatikon sisällön mukana ei tuhoutuisi yritykselle tärkeää tietoa, on olennaista varmistaa, että kaikille työntekijöille on selvää, mihin tiedot on tarkoitus tallentaa.

Helppous on valttia

Lähteneen työntekijän jälkeensä jättämän tiedostomylläkän kaivelussa voi mennä ikä ja terveys. Usein vain pieni osa tietomassasta on yrityksen kannalta olennaista asiaa, eikä työntekijän tietokoneen kansiorakenteiden logiikka noudata kaikilla samaa kaavaa. Siksi tärkeän tiedon etsiskelyyn voi tuhlautua tuntikausia tehokasta työaikaa. Ajan säästämiseksi tietojen tallettamiselle kannattaa luoda selkeä systeemi, jota kaikki noudattavat. Järjestelmän on oltava riittävän helppo – jos tietojen tallentaminen tuntuu työläältä ja aikaa vievältä, viralliset järjestelmät jäävät herkästi käyttämättä, ja olennaista tietoa voi olla työntekijän lähdettyä vaikea löytää.

Aloita ajoissa

Työntekijän eläköitymiseen on helpompi varautua, mutta työpaikan vaihtaminen tapahtuu monesti yllättäen. Silloin aikaa päätöksille ja parannuksille ei välttämättä ole riittävästi, ja lähtevän työntekijän motivaatio tallennustapojensa muuttamiseen voi olla matalalla. Hyvissä ajoin varautuminen auttaa välttämään paniikkia siinä vaiheessa, kun työntekijä tekee lähtöä. Kannattaa sopia varhaisessa vaiheessa yhteiset pelisäännöt ja varmistaa, että kaikki sopimukset, luvat ja muut tärkeät dokumentit löytyvät yhteisestä järjestelmästä.

Seuraa säännöllisesti

Varmista, että avaintiedot löytyvät sovitusta järjestelmästä ajallaan – säännöllinen valvonta auttaa pitämään tiedostot ojennuksessa. Kun yrityksessä seurataan säännöllisesti esimerkiksi sitä, että sopimukset on tallennettu sovittuun järjestelmään oikein, ei tilanne työntekijän lähtiessä muutu tulipalojen sammutteluksi. Esimiehet voivat esimerkiksi määritellä, että tehtävä on suoritettu vasta, kun tiedot on tallennettu ohjeiden mukaisesti. Lisäksi älykkäissä järjestelmissä, kuten M-Filesissa, nämä toiminnot ja vaatimukset voidaan automatisoida.

toimitus (at) yrittajat.fi

KoruMies Arvin kirja on menossa kohta painoon, ja julkaisupäivä on suunniteltu kesäkuulle. Kirjan on kirjoittanut Sari Saarinen.

– Asuimme Pukkilassa, ja oma poikani on ollut Arvin kaveri 2-vuotiaasta lähtien. Olen läheltä seurannut Arvin elämää, ja se on kirjan arvoinen, Sari Saarinen kertoo.

Arvi Martikainen odottaa kirjan julkaisua innoissaan.

– Kirja on huikea asia, olen tosi innoissani. Uskon, että kirjan avulla voimme kannustaa ja inspiroida muitakin uskomaan unelmiinsa, Arvi korostaa.

Arvin unelma oli saada ostettua oma kilpahevonen. Hän aloitti itse suunnittelemiensa korujen myynnin syksyllä 2015 kerätäkseen varoja ostoon. Pienten mutkien kautta hän sai verottajalta oman y-tunnuksen ja liittyi ennakkoperintärekisteriin 11-vuotiaana. Kaupparekisteriin hänet hyväksyttiin, kun hän oli täyttänyt 12 vuotta.

Rahat oli kerättynä vuodessa, ja Arvi saattoi ostaa Valko-ruunan kilpahevosekseen.

Arvi kävi jopa vierailulla patentti- ja rekisterihallituksessa keskustelemassa siitä, mitä on olla alaikäinen yrittäjä. Hän uskoo, että käynnillä on ollut vaikutuksia siihen, että alaikäisiä koskevia säännöksiä on muutettu sen jälkeen.

Korujen lisäksi Arvi tekee luento- ja juontokeikkoja muun muassa kouluilla.

– Suosituin luentoni käsittelee kiusaamisen ehkäisemistä ja unelmien tavoittelemista. Puhun siitä, miten pitää jaksaa uskoa itseensä ja tehdä paljon työtä unelmiensa eteen.

Arvi joutui itsekin kiusatuksi alakoulussa hevosharrastuksen takia. Hän tietää, että monet hevospojat ja -miehet joutuvat kohtaamaan kiusaamista.

– Pääsin kuitenkin aika vähällä. Sanoin kiusaajilleni, että tulkaa tallille katsomaan ja hypätkää itse 600-kiloisen eläimen selkään sitä ohjaamaan. Kukaan ei tullut kokeilemaan ja kiusaaminen loppui siihen.

”Rahat voi tuhlata hevosiin”

Tällä hetkellä Arvi opiskelee 7. luokalla ja haluaa panostaa ennen kaikkea koulunkäyntiin ja hevosharrastukseen.

– Teen luentoja, sillä maksan omat valmennukseni ja matkani. Juuri äsken olin valmennusleirillä Irlannissa. Korujen tekoon on nyt vähemmän aikaa.

Arvin nykyiset unelmat liittyvät ratsastusharrastukseen.

– Haluan edetä ratsastusuralla. Aiomme kokeilla tänä vuonna kenttäratsastusta, joka yhdistää koulu-, este- ja maastoratsastuksen. Valko on luotettava hevonen, jolla voi kokeilla uutta.

Monissa muissa maissa hevosurheiluun panostetaan enemmän, ja Arvin tavoitteena onkin jatkaa uraa ulkomailla, todennäköisesti Irlannissa.

– Haluan muuttaa mahdollisimman pian pois Suomesta harjoittelemaan ja kilpailemaan. Päähaaveenani on joskus ratsastaa GP-kisoissa, mutta siihen on vielä aikaa.

Kesätyön Arvi on hankkinut Irlannista, jossa hän pääsee tallitöihin ja ratsastamaan.

Arvi aikoo jatkaa yrittäjänä, mutta tulevaisuuden suunnitelmat ovat muutoin avoimet.

– Tulevaisuudesta en tiedä. Ehkä opiskelen eläinlääkäriksi tai menen kauppakorkeaan. Olisi hyvä hankkia jokin hyvä ammatti, josta saa paljon rahaa. Ne voi sitten tuhlata hevosiin.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Yrittäjän podcastin ensimmäinen jakso on julkaistu Supla-palvelussa. Kaikkiin jaksoihin pääsee jatkossa käsiksi myös täältä.

Podcastin ensimmäisessä jaksossa pureudutaan digitalisaatioon ruohonjuuritasolla. Vieraana on Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä. Mikkilä avaa käytännön tasolla muun muassa sitä, miten pienyrittäjä voi hyötyä digitaalisten apuvälineiden käyttöönotosta.

Joka toinen viikko vieraana on oman alansa asiantuntija, joka pohjustaa ja tuo aiheeseen konkreettista tietoa ja vinkkejä. Seuraavalla viikolla vuorossa on käytännön esimerkkitapaus samasta aihekokonaisuudesta. Käytännön esimerkkien metsästämisestä vastaavat Helsingin Yrittäjien nuorten yrittäjien verkoston puheenjohtaja Harri Kolehmainen ja verkoston toiminnassa aktiivisesti mukana oleva perintäalan yrittäjä Juha Järvinen. Kolehmainen isännöi Yrittäjän podcast -jaksoja vuorotellen toimittaja Pauli Reinikaisen kanssa..

Asiaa ilman otsaryppyjä

Podcastista vastaava Suomen Yrittäjien sisällöntuottaja Pauli Reinikainen on innostunut uudesta aluevaltauksesta.

– Meillä on kasassa erinomaisen osaava tiimi. Asiantuntijat ovat oman alansa "kovia luita" ja nuorten yrittäjien verkosto tuo mukaan mielenkiintoisia case-esimerkkejä, jotka tuovat yrittäjälle hyödyllisiä näkökulmia. Tämä podcast kannattaa ehdottomasti lisätä kuuntelulistalle.

Reinikainen lupaa asiallista keskustelua huumoria unohtamatta.

– En osaa suhtautua asioihin ryppyotsaisesti. Toivon, että saan vakavammankin keskustelijan kuoren pehmenemään. Tavoitteena on luonnollisesti auttaa yrittäjiä menestymään, mutta myös viihtymään hyvän sisällön parissa.

Yrittäjän podcastin uudet jaksot tulevat kuunneltaviksi keskiviikkoisin aamuviideltä. Näin pyritään palvelemaan varhain liikkeellä olevia työmatkalaisia, jotka saavat tuoreeltaan mielenkiintoista ajanvietettä.

Kuva: Kari Pekonen

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Uusia yrityksiä vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä perustettiin 1 773 kappaletta. Viime vuonna vastaavana aikana perustettiin 2126 kpl uutta yritystä.

Suhteellisesti eniten uusia yrityksiä perustettiin Joensuun seudulla, missä kasvua oli peräti 107%. Perustettujen yritysten määrä nousi 60:stä 124:ään.

Pääkaupunkiseudulla Vantaalla uusien yritysten määrä nousi (14%), Helsingissä (-23%) ja Espoossa (-25%) määrät sen sijaan laskivat reilusti.

Vaikka uusien yritysten määrä laski, uusyrityskeskusten asiakasmäärä oli alkuvuodesta hienoisessa kasvussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Vuoden 2019 tammi–maaliskuussa uusyrityskeskuksissa kävi yhteensä yli 7 300 asiakasta. Vuotta aiemmin asiakaskäyntejä oli noin 7 100 eli kasvua on 3 prosenttia.

Kevytyrittäjyyden kasvu

Uusyrityskeskusten asiakaskäyntien perusteella yrittäjyys kiinnostaa, vaikka varsinainen yritys jääkin perustamatta.

– Ilmiötä todennäköisesti selittää paljon ns. kevytyrittäjyyden suosion kasvu, sanoo Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama. 

Erilaisten laskutuspalveluiden kautta toimivilla kevytyrittäjillä ei ole y-tunnusta, joten heidän toimintansa ei rekisteröidy yritykseksi. Toisaalta kevytyrittäjyytenä markkinoidaan myös palvelua, jossa y-tunnus syntyy, mutta sitä ei rekisteröidä kaupparekisteriin, vain ainoastaan verohallinnolle. 

– Sillä, toimitko y-tunnuksellisena yrittäjänä vai laskutuspalvelun kautta, on merkittäviä eroja. Nyt vaarana on, että henkilö ei tarkalleen ymmärrä minkälaiseen yrittäjyyteen hän tarttuu, kertoo Susanna Kallama. 

Lisäksi yrittäjän määritelmä vaihtelee eri laeissa ja tulkinnat eri ELY-keskusten alueilla. 

– Tulevan hallituksen olisi hyvä käydä määritelmät sekä tulkinnat läpi ja selkeyttää ne. Yrittäjyys on Suomen hyvinvoinnin, työn ja kilpailukyvyn kannalta avainasemassa, yrittäjäksi ryhtymisen pitää olla yksinkertaista ja turvallista, Kallama vaatii.

Tulorekisteri on aiheuttanut yrittäjille ja tilitoimistoille päävaivaa. Käyttäjät ovat valitelleet ilmoittamisen hankaluuksista ja hallinnon lisääntymisestä.

Tilanne on kuitenkin parantumaan päin, ja yrittäjä voi itsekin helpottaa hallinnollista työtään sekä ilmoituksen tekemistä.

– Tammi- ja helmikuussa oli enemmän vaikeuksia uuden järjestelmän kanssa, mutta nyt tilanne on jo rauhallisempi. Tulorekisterin asiakaspalvelu auttaa mielellään chatissä ja puhelimitse ilmoittamiseen liittyvissä asioissa. Puhelinpalveluunkin pääsee hyvin läpi, Verohallinnon liiketoimintamuutoksista vastaava projektipäällikkö Anniina Korhonen kertoo.

Korhonen muistuttaa, että tulorekisterijärjestelmä on täysin uusi, eikä se kertarysäyksellä ole valmis. Tulorekisteriä kehitetään jatkuvasti saadun palautteen perusteella. Esimerkiksi mahdollisuutta tulostaa palkkatietoilmoitus on toivottu, ja huhtikuun 10. päivästä lähtien se on ollut mahdollista.

Tulorekisteriä kehitetään edelleen tämän vuoden aikana. Ensi vuonna myöhästymisistä ja ilmoitusten laiminlyönneistä tulee sanktioita.

Tulorekisterin pääasiallinen tavoite on ilmoittamisen automatisointi. Yrittäjän elämä helpottuu, jos tämä käyttää palkanlaskentajärjestelmää, joka hoitaa ilmoittamisen yrittäjän puolesta.

– Esimerkiksi maksuttomassa Palkka.fi-palvelussa voit laskea palkat ja palvelu lähettää ilmoitukset automaattisesti puolestasi. Erillistä tulorekisteri-ilmoitusta ei tarvitse tehdä, Korhonen sanoo.

– Jos nyt kuitenkin haluat tehdä ilmoitukset itse ja erikseen, ne tehdään tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa, joko latauspalvelussa tai verkkolomakkeella. Täysin manuaalisesti ilmoituksia antaa enää vain neljä prosenttia työnantajista. Suurin osa ilmoituksista tulee täysin tai osittain automaattisesti palkkajärjestelmästä tulorekisteriin, Korhonen jatkaa.

Perustiedot kuntoon

Tulorekisteri tarjoaa sähköistä asiointipalvelua käyttäjille. Saadakseen parhaan hyödyn irti, tässä on muutama vinkki sähköisen asiointipalvelun käyttäjille.

– Tutustu ohjeisiin ja ohjevideoihin. Sähköisessä asiointipalvelussa on näyttösivuilla i-ohje-ikoni, jonka takaa löydät ohjeet asiointiin.

– Varmista, että olet antanut riittävät valtuudet palkanlaskijoille ja muille, jotka asioivat tulorekisterissä yrityksen puolesta. Valtuudet tehdään Suomi.fi- palvelussa. Tulorekisterillä on omat valtuudet: Palkkatietojen ilmoittaminen ja Palkkatietojen katselu. Mitkään vanhat esimerkiksi veroasiointiin annetut valtuudet eivät toimi tulorekisterissä.

– Huomioi, että sähköisen asiointipalvelun verkkolomakkeella isot ja pienet kirjaimet tarkoittavat eri asioita, syötä myös väliviiva, jos esimerkiksi sellainen on henkilötunnuksessa. Sähköisestä asiointipalvelusta saat parhaimman käyttökokemuksen Google Chrome -selaimella.

– Ennen kuin ryhdyt ilmoittamaan tietoja, ota kaikki tarvittavat tiedot esille. Maksajasta ja tulonsaajasta tarvitset perustiedot. Esimerkiksi tulonsaajasta tarvitset lähtökohtaisesti henkilötunnuksen ja nimen, tietyissä tilanteissa myös osoitteen.

– Vakuuttamisen tiedot: eläkeyhtiön nimi ja eläkejärjestelynumero sekä tulonsaajan Tilastokeskuksen TK10-mukainen ammattiluokka. Lisäksi tarvitaan tiedot maksetuista tuloista ja maksupäivästä sekä mahdollisista poissaoloista.

Tulot ilmoitetaan 3-numeroisilla koodiarvoilla eli niin kutsutuilla tulolajeilla, jotka löydät täältä.

Tiedot kannattaa ilmoittaa mahdollisimman kattavasti, myös esimerkiksi palvelussuhteista, jolloin saat parhaimman hyödyn tulorekisteristä jatkossa.

– Ensimmäisen kerran jälkeen voit käyttää vanhaa ilmoitusta uuden ilmoituksen pohjana, jolloin riittää että syötät vain muuttuneet tiedot. Ilmoituksen löydät Annetut ilmoitukset -kohdasta.

Muista ilmoittamisesta ainakin nämä!

– YEL/MYEL -vakuutetun yrittäjän palkan ilmoittaminen tulorekisteriin. Yrittäjän on ilmoitettava tulorekisteriin yrityksestään nostamansa palkat sekä tieto sovellettavasta työeläkevakuutuksesta. Sosiaalivakuutusmaksut voidaan periä kahteen kertaan, jos tietoa ei kumota.

– Työnantajan erillisilmoitus: Työnantajan sairausvakuutusmaksu ilmoitetaan työnantajan erillisilmoituksella, joka on korvannut oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen (ns. TAS-ilmoitus). Työnantaja antaa erillisilmoituksen kuukausittain palkanmaksua seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä tulorekisteriin.

Huom! Jos olet satunnainen työnantaja, anna ilmoitus vain niiltä kuukausilta, joilta olet maksanut palkkaa. 

– Tilapäinen työnantaja ei ole tehnyt työeläkelaitoksen kanssa sopimusta työntekijöiden eläkevakuuttamisesta. Jos yrityksellä on TyEL-vakuutussopimus, yritys ei ole tilapäinen työnantaja. Jätä tällöin Maksajan tyyppi-kohta tyhjäksi. 

– Eläkejärjestelynumero on 11 merkkiä pitkä työeläkeyhtiöltä saatu vakuutusnumero. Löydät tiedon vakuutuspapereista ja neuvoa antaa oma työeläkevakuuttajasi. 

– Ammattiluokan ilmoittaminen on pakollinen tieto, jos tulonsaaja on työtapaturmavakuutettu ja maksetaan tuloa, joka on vakuutusmaksun alaista. Ammattiluokka ilmoitetaan tulorekisteriin viisinumeroisena käyttäen tulorekisterin Tilastokeskuksen TK10-koodistoa. Neuvoja antaa oma työtapaturmavakuuttajasi. 

– Työnantajan tai muun suorituksen maksajan pitää korjata ilmoittamansa virheellinen tieto viivytyksettä, kun virhe on huomattu. Lähtökohtaisesti tiedot korjataan antamalla korvaava ilmoitus. On kuitenkin tiettyjä tilanteita, joissa ilmoitus pitää ensin mitätöidä ja antaa sen jälkeen kokonaan uusi ilmoitus. 

toimitus (at) yrittajat.fi

SDP:n puheenjohtaja, hallitustunnustelija Antti Rinne ilmoitti keskiviikkona, että hän lähtee neuvottelemaan hallituksen muodostamisesta keskustan, vihreiden, vasemmiston ja Rkp:n kanssa. Hallitusneuvottelut alkoivat samantien ja Rinteen mukaan hallitusohjelman pitäisi olla valmis 24. toukokuuta.

SDP:n ja kokoomuksen näkemykset olivat niin erilaiset muun muassa talouspolitiikasta ja veroista, että niistä ei tullut hallituskumppaneita.

– Kansanrintamahallitus oli minulle yllätys, koska keskusta kärsi suuren vaalitappion. Yrittäjien kannalta hallituspohja herättää huolia. Panin kuitenkin merkille, että moni puolue korosti tuoreeltaan pk-yritysten merkitystä, sanoo Yrittäjien Mikael Pentikäinen.

– Lisäksi olen ymmärtänyt, että on sitouduttu siihen, ettei yritysten ja yrittäjien veroja kiristetä. Se näytti olleen yksi keskeinen keskustan kynnyskysymys, josta uskon puolueen pitävän kiinni, Pentikäinen toteaa.

Pentikäinen ennakoi vaikeita hallitusneuvotteluja. On paljon sovittavaa ja soviteltavaa.

– Puolueiden linjaerot ovat lähtökohtaisesti suuret. Ei ole mahdotonta, että näemme lisää yllätyksiä, Mikael Pentikäinen miettii.

Selkeä kirjaus yritysverotuksesta hallitusohjelmaan

SDP on puhunut muun muassa yritystukien leikkaamisesta ja yritysverotuksen kiristämisestä. Kuinka suurta huolta se herättää?

– Yritystukia on syytäkin arvioida – mutta muistaen, että kilpailukyvystä pitää huolehtia, Pentikäinen toteaa.

– Yritysverotuksen osalta olen ymmärtänyt, että sitä ei tulla kiristämään.

Mikael Pentikäinen toivoo, että tämä kirjataan selkeästi hallitusohjelmaan, jotta yritysten ja yrittäjien pelot hälvenevät.

Pentikäinen huolissaan työmarkkinauudistuksista

Mitkä ovat yrittäjien kannalta tärkeimmät asiat, joita tulevan hallituksen tulee ottaa huomioon?

– Hallituksen toiminnalta rapautuu pohja, jos se ei kykene edistämään kestävää kasvua. Olennaista on vahvistaa työllisyyttä ja tuottavuutta. Se vaatii pidättäytymistä yritysten ja yrittäjien verojen kiristyksistä sekä uudistuksia työmarkkinoilla, Pentikäinen painottaa.

Hän on erityisen huolissaan työmarkkinauudistuksista.

– Toivon, että hallitus kykenee uudistamaan työmarkkinoita ja edistämään erityisesti paikallista sopimista, jotta työllisyysaste vahvistuu.

– Työllisyysasteen vahvistaminen edellyttää toimenpiteitä. Se ei vahvistu itsestään, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen muistuttaa.

Lue Suomen Yrittäjien tavoitteet vaalikaudelle Kasva Suomi -sivuilta

Jari Lammassaari

Aamulehti uutisoi tänään tamperelaisen perinteikkään ravintolan Tillikan kohtalosta. Hämeensillan rakennustyömaa on käytännössä estänyt pääsyn ravintolaan. Kuva ei liity tapaukseen.

Ravintolan edustalla on kuoppa, jonka yli asiakkaat eivät pääse ravintolaan sisälle. Ravintoloitsija Teemu Aaltonen ei säästele sanojaan.

– Joudumme lähettämään ravintolan henkilökunnan kotiin. Nyt tarvitaan osoite, mihin voin lähettää laskun, Aaltonen kommentoi Aamulehden haastattelussa.

Lehti on udellut syytä tapahtumaan rakennusurakoitsijalta. Lemminkäinen Infra Oy:n työmaapäällikkö Juha Humalajoen mukaan ravintolan eteen on tehty koekuoppia, joiden tarkoituksena on selvittää, pitääkö Hämeensillan siipimuuri purkaa.

– Jos purkamiseen olisi päädytty, ravintolan terassin rappusia ei olisi voinut käyttää, sillä muuri ja rappuset ovat kiinni toisissaan. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että siipimuuri jää paikalleen, Humalajoki kertoo lehdelle.

Aaltonen ei näytä tyytyvän vastaukseen vaan aikoo vaatia korvauksia kaupungilta. 

– Ei voi olla niin ylimielistä, ettei suostuta edes neuvottelemaan.

Tampereella on herättänyt keskustelua viime aikoina myös ruotsalaisen muotiketjun H&M:n päätös lopettaa molemmat liikkeensä Hämeenkadun varrella.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

​Europarlamenttivaalit ovat tärkeät erityisesti yrittäjille. Vaaleissa ratkaistaan, millaiset kasvun ja yrittäjyyden edellytykset Eurooppaan seuraavan viiden vuoden aikana rakennetaan. EU ohjaa laajalti yrityksiin vaikuttavaa sääntelyä. Siksi on tärkeää, että EU-vaaleissa valitaan yrittäjyyttä ymmärtäviä parlamentaarikoita. Äänestämällä vaikutat!

Sunnuntaina 26. toukokuuta järjestettävissä eurovaaleissa on ehdolla kymmeniä yrittäjiä. Vaalien 269 ehdokkaasta yrittäjiä on 19 prosenttia eli kaikkiaan 51. Suomen Yrittäjien jäsenyritysten yrittäjiä on ehdolla 24 kappaletta.​ Suomen Yrittäjien jäsenehdokkaat näet täältä.

Seitsemän Tähden Liikkeellä on eniten yrittäjäehdokkaita eurovaaleissa. Toiseksi eniten yrittäjäehdokkaita on Kokoomuksella, yhteensä kuusi. Perussuomalaisilla ja vihreillä on molemmilla viisi yrittäjäehdokasta. Eduskuntavaalien voittajalla SDP:llä määrä on kaksi.

Valtaosa EU:n yrityksistä työllistää alle 10 

Euroopan unioni avaa yrityksille lähes 500 miljoonan kuluttajan kotimarkkinat. EU on myös suomalaisten yritysten kotimarkkina. Suomalaisten yritysten viennistä noin 60 prosenttia suuntautuu muihin EU-maihin ja tuonnista 73 prosenttia tulee EU-alueen sisältä.

EU:ssa toimii yli 24 miljoonaa yritystä. Yrityksistä 99,7 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, eli niissä on korkeintaan 250 työntekijää. Näistä valtaosa, peräti 94 prosenttia, työllistää alle 10 työntekijää. Yksinyrittäjien merkitys on suuri, sillä ne muodostavat 61 prosenttia kaikista yrityksistä. Pk-yritykset ovat eurooppalaisen työllisyyden sekä työntekijöiden hyvinvoinnin paras turva.

Tutustu täällä Suomen Yrittäjien eurovaaliohjelmaan!

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiersi keskiviikkona Nuori Yrittäjyys ry:n tapahtumassa Helsingissä. Kampin kauppakeskuksessa on keskiviikkona ja torstaina messuilla noin 80 nuorten perustamaa yritystä. Niissä on yli 220 nuorta peruskouluista, toisen asteen oppilaitoksista ja korkeakouluista.

Uskalla Yrittää -finaali on SM-kilpailu NY Vuosi yrittäjänä ja NY Start Up -ohjelmien yrityksille. Finaalin voittajat edustavat Suomea EM-kilpailuissa.

Niinistö otti limuhuikat

Presidentti Niinistö kävi juttelemassa lukuisten nuorten kanssa ja kannustamassa heitä. Jututettavina olivat muun muassa porvoolaisen Oh Yes Drinks -yrityksen nuoret, jotka valmistavat limsoja.

– Valmistamme limsoja päärynästä, mansikasta ja raparperista, kertoi nuorten yrityksen toimitusjohtaja Christian Örså presidentille, joka samantien myös maisteli yrityksen tuotteita.

Yrityksen perustajina ovat myös Jonatan Holmström ja Vera Örså. Nämä Lyceiparkens skolan 9. luokan oppilaat halusivat tehdä terveellisen vaihtoehdon sokerilimsoille ja energiajuomille. Heidän li­mo­na­dinsa ma­keus tu­lee fruk­too­sis­ta ja ne niissä ei ole li­sä­- ja vä­ri­ai­neita.

– Ke­hi­tim­me makuja yh­des­sä tu­tun pienpa­ni­mon kans­sa. Käytämme hiilihapotukseen Soda Streamia ja korkitamme pullot itse kotona, Christian kertoo.

Limupulloja on myyty jo yli tuhat kappaletta. Hinta on kaksi euroa per pullo ja limited editionin hinta on 2,50 euroa. Tässä rajoitetussa erikoiserässä on mustikkaa, lisäksi yritys valmistaa kausituotteina simaa ja glögiä.

No miltä tuntui esitellä yritystään tasavallan presidentille?

– Hän oli tavallisen oloinen, mukava tyyppi ja rento tunnelma, kuvailee Christian Örså.

”Teettekö nämä itse?”

Urto Designin nuoret miehet puolestaan esittelivät presidentille monenlaisia ja -värisiä puunkantotelineitä.

– Teettekö nämä itse, presidentti Niinistö kyseli kiinnostuneena.

– Kyllä, ja nämä on tehty kierrätetystä puusta. Ympäristöarvot ja ekologisuus ovat meille tärkeitä, toimitusjohtaja Urho Rytsä ja markkinointipäällikkö Tommi Lehtihuhta kertoivat presidentille.

Niinistö sai kuulla näiltä raisiolaisilta Vaisarin koulun 9. luokan oppilailta, että he aikovat palkata kesäksi työntekijöitä ja että firma aikoo myös muuttaa suurempiin tiloihin.

”Missä niitä päivätansseja järjestetään”

Uskalla Yrittää -finaaliin osallistuvat yritykset käyvät esiintymislavalla pitämässä nopeita pitchauksia eli myyntipuheita. Presidentti Sauli Niinistö nousi lavalle haastateltavaksi pitchaajien jälkeen. Hän kysyi ensimmäiseksi:

– Missä niitä ikäihmisille tarkoitettuja päivätansseja järjestetään?

Presidentti sai paikalla kauppakeskuksessa olevan runsaslukuisen yleisön nauramaan. Humoristinen kysymys johtui siitä, että hetkeä aiemmin lavalla oli ollut pitchaamassa Mummonpojat-yritys, joka järjestää ikäihmisten päivätansseja Etelä-Pohjanmaalla.

Uskalla Yrittää -finaalissa on mukana NY-yrityksiä laidasta laitaan, esimerkiksi kännykänkorjaajia, muotia ja kierrätystuotteita, mielenterveyspalvelujen tarjoajia ja leipureita.

Kaikkiaan NY-toimintaan osallistuu vuosittain 65 000 nuorta. Ala-asteen 4.–6.-luokkalaisille tarkoitetussa Pikkuyrittäjät ohjelmassa on mukana jo yli 30 000 lasta ja yli 400 koulua.

– Nuoret, teidän esimerkkinne rohkaisee muita. Kaikkein tärkeintä on omistautuminen sille mitä tekee. Toinen tärkeä asia on oppiminen, että oppii oppimaan ja oppii uutta, presidentti Sauli Niinistö kannusti.

Jari Lammassaari

Kuvat: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia, Jari Lammassaari

Lue täältä Mikael Pentikäinen blogi Uskalla Yrittää, Suomen toivo

Vuonna 2017 perustettu Turhat Oy suunnittelee ja tuottaa Rohje-rannekelloja, joiden ideana on yhdistää laadukas kello luonteenomaisiin suomalaisiin tunnusmerkkeihin. Ensimmäinen malli Rohje Adventurister julkaistiin tänä talvena.

Erikoista yrityksessä on se, että sen kaikki neljä perustajaa työskentelevät eri kaupungeissa. Rannekellon suunnittelu tehtiin etänä Turusta, Tampereelta, Helsingistä ja Jyväskylästä.

Alun perin perustajajäsenet Henry Wilén, Arno Ranta-aho, Ville Karjalainen ja Antti Heikkinen ovat kotoisin Muuramesta. Kaverukset olivart ystävystyneet peruskoulun ensimmäisillä luokilla ja sittemmin matkustelleet yhdessä Euroopassa.

Rohje-kellot suunniteltiin reilun vuoden työn tuloksena viikoittaisten videopuheluiden avulla. Jokainen toi omia ideoita ja toiveita esille, joiden pohjalta kello suunniteltiin ja piirrettiin. Kukin osakkaista on ottanut vastuulleen jonkin osa-alueen kellon suunnittelusta. Heikkinen vastaa kellojen logistiikasta, Wilen ja Karjalainen myynnistä ja markkinoinnista ja Ranta-aho on Rohjeen verkkokaupan toteutuksen takana. Yhteydenpito hoidetaan enimmäkseen Skype-puheluilla.

– Verkossa toteutettavaa liiketoimintaa on mahdollista tehdä täysin etänä, mutta meillä jokaisen oma mielenkiinto ja porukan tietotaito eri osa-alueilta on ollut ratkaisevassa roolissa Rohjeen onnistumisessa. Kukaan ei yksin osaisi kaikkea, Wilén kertoo.

Miehet pyrkivät tapaamaan toisensa kerran kuukaudessa.

Ranneke poronnahasta

Kellon erikoisuuksia ovat kaksoisaika, joka helpottaa etenkin aktiivisen matkailijan elämää. Suomalaisuudesta kertoo kellon ranneke, joka tehtiin suomalaisesta poronnahasta käsityönä.

Suomalaisten kelloharrastajien ylläpitämällä verkkosivustolla Rohje on saanut lupaavan vastaanoton. Kello ei kilpaile käsityönä tehtävien kellojen markkinoilla, mutta miellyttää silti muotikellojen ystäviä.

"Käytön kannalta on mukavaa, että kello on verrattaen ohut – vain 8,2 mm. Tavanomaisiin automaattikelloihin tottuneelle se tuntuu siten huomaamattomalta ranteessa. Kello toimitetaan metallisisen mesh-rannekkeen kanssa, mutta muutaman kympin lisähintaan siihen saa myös Suomessa käsin tehdyn poronnahkaisen rannekkeen", sivustolla kirjoitetaan.

Kellon saa omakseen reilulla 200 eurolla. Kelloharrastajat.fin mukaan edullinen hinta näkyy viimeistelyssä, mutta ei haittaa peruskäyttäjää.

Adventuristerin mukana toimitetaan työkalu rannekkeen vaihtoa ja toisen aikavyöhykkeen säätämistä varten.

Rohje-kelloja myydään tuotemerkin omassa verkkokaupasta ja Jyväskylän Yliopistonkadun Koto Design myymälässä.

Kuva: Turhat Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Paitsi televisiossa kanavapaikalla 19, INEZ näkyy myös verkkosivuillaan ja Youtube-kanavallaan. Kyseessä on tavallisesta tv-kanavasta poikkeava konsepti, jossa hyödynnetään somevaikuttajien suunnittelemaa sisältöä.

Kanavan taustalta löytyy yli 300 vaikuttajan verkosto, joiden yhteenlaskettu seuraajamäärä sosiaalisissa kanavissa on yli 4 miljoonaa. INEZ tavoittelee 15-25 -vuotiaita kaupunkilaisnuoria.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana on perustajajäsen Heikki Rotko, jolla on vahva kokemus tv-alalta. Rotko työskenteli MTV Oy:n toimitusjohtajana vuosina 2012-2015. Rotko oli käynnistämässä MTV3-kanavaa vuonna 1992 ja toimi MTV Oy:n myyntijohtajana vuoteen 1997 asti.

Rotko kertoo yhtiön tiedotteessa, että INEZ on Suomen ensimmäinen Social TV -kanava. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että sisällöt ovat pitkälti somevaikuttajien käsialaa. Samalla annetaan näkyvyyttä brändeille. Yleisöstä tavoitellaan yhteisöä.

– INEZin malli on maailmankin mittakaavassa täysin ainutlaatuinen, Rotko sanoo.

Kovin panostus iltapäivään

Ohjelmavirrassaan INEZ hyödyntää myös katsojien lähettämiä videoita. Ohjelmasisällöt vaihtelevat nopeasti, aivan kuin sosiaalisessa mediassakin. Kanavajohtajana toimii niin ikään perustajajäsen Miika Suvanto.

Kanava satsaa etenkin iltapäivään. Kello 15 ja 18 välillä esitetään Famestream-livelähetys, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita liittyen musiikkiin, peleihin, ilmiöihin sekä some-maailman uutisiin.

Ennen aloittamistaan INEZ teki pilotin, joka oli onnistunut. Nuoret lisäsivät tv:n katselua, kun sisältö oli heitä kiinnostavaa.

INEZin tavoitteena on nousta Euroopan tärkeimmäksi nuoren yleisön trendien lähteeksi vuoteen 2023 mennessä, tiedotteessa kerrotaan.

Yhtiö on saanut tuekseen nimekkäitä sijoittajia, muun muassa Ari Lahden, Ari Tolppasen, Heikki Vienolan, Markku Kaloniemen ja Ilkka Perheentuvan.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Urheilija Pekka Hyysalo vastaa puhelimeen aamulla yhdeksältä, sillä kymmeneltä pitää olla jo treeneissä. Ohjelmassa on ainakin karhunkävelyä, mutta fyysinen harjoittelu vaihtelee päivittäin.

Nyt 28-vuotias Hyysalo loukkaantui 19-vuotiaana, kun freeski-hypyn alastulo epäonnistui ja Hyysalon pää osui pahasti rinteeseen, ja onnettomuudesta koitui vakava aivovamma.

Ennusteet eivät onnettomuuden jälkeen olleet hyvät, mutta Hyysaloa ne eivät pidätelleet. Hän on toipunut jaloilleen siinä määrin, että hänen nimissään on juostu jo viidessä Fight Back -juoksutapahtumassa, ja Hyysalo on ollut mukana juoksemassa. 

Fight Back on Hyysalon yritys, josta on tullut oma brändinsä.

Hyysalo treenaa ja kuntouttaa itseään, mutta Kela ei sitä enää tue. Hyysalo ei ole saanut avo- tai laitoskuntoutusterapiaa enää neljään vuoteen, mutta nyt hän haki kuntoutusta fysioterapiaan.

Kela katsoi, että Hyysalo ei enää hyödy fysioterapiasta.

– Luin tänään viestin Kelalta, jossa minun todettiin olevan niin hyvässä kunnossa, ettei Kela tahdo enää myöntää kuntoutusta minulle. Viesti sai minut miettimään tulevaisuuttani ja sitä, olenko tehnyt väärin panostaessani kuntoutumiseen täysillä. Tiedän, etten ole ainut joka on päässyt vammansa jälkeen tasolle, jossa selviän arjen perustoiminnoista. Tiedän voivani kuntoutua vielä paljon ja olen valmis töihin. Onko mielestänne oikein lopettaa kaltaisteni motivoituneiden henkilöiden kuntoutus, Hyysalo kirjoittaa blogissaan.

Hyssalo kertoo kirjoittaneensa Kelan päätöksestä siksi, että tietää monien olevan samassa tilanteessa. Hyysalo jatkaa kuntoutustaan omin avuin, mutta osa jää Hyysalon mukaan sohvalle makaamaan, koska kuntoutusta ei makseta.

– Minulla on mahdollisuudet kuntouttaa itseäni ilman Kelan tukea. Todennäköisesti Turun kaupunki tulee apuun, ja saan tukea Fight Backin kautta. Oikeasti iso ongelma on se, mitä päätökset tekevät muille, Hyysalo sanoo.

– Olen paitsi yrittäjä varsin ainutlaatuisessa työssä, myös valmis tekemään lähes mitä tahansa parantuakseni. Totuus on, etten aio lopettaa taisteluani, vaikka Kela lopettaisi auttamiseni. Olen sinnikäs, enkä aio luovuttaa, Hyysalo kirjoittaa blogissaan.

Hyysalo uskoo voivansa kuntoutua vielä paljon, ja toistaiseksi hän tietää, mitä tehdä. Mutta entä sitten, jos hommat eivät enää sujuisikaan? Se pelottaa.

Hänestä koko systeemi vaikuttaa kierolta, sillä kun on tehnyt paljon työtä kuntoutumisen eteen, ei enää saa tukea. Työnteosta ei palkita, vaan lääkärille pitäisi esittää huonompikuntoista kuin todellisuudessa on.

Tarina elättää yrittäjää

Hyysalon yritys Fight Back PH Oy syntyi vuonna 2013 tukemaan päävamman saaneita ja muita haastavissa elämäntilanteissa olevia välittämällä positiivisuutta, toivoa ja periksiantamattomuutta. Yritys myy vaatteita ja urheiluvälineitä sekä blue tooth -kuulokkeita, ja Hyysalo tekee yrityksen kautta keskimäärin 5-10 puhujakeikkaa jakaen elämäntarinaansa, mikä on Hyysalon pääasiallinen ammatti tällä hetkellä.

Uusiakin suunnitelmia on, mutta niistä Hyysalo ei vielä kerro.

– Minulla on monia ajatuksia, mutta saa nähdä, mikä niistä ottaa tulta alleen. Tiedossa ei ole mitään radikaaleja harppauksia, Hyysalo kertoo.

Hyysalon yritys teki 324 000 euron liikevaihdon vuonna 2017 ja 49 000 euron tuloksen. Vuosi 2018 oli myös menestyksekäs, mutta siitä Hyysalolla ei vielä ole antaa tarkkoja lukuja.

– Teimme vaatemalliston Jack & Jonesin kanssa, joten viime vuosi oli tosi hyvä. Tänä vuonna toiminta koostuu vain omasta myynnistä ja esiintymisistä.

Mieti miksi kannattaa jatkaa

Hyysalo on profiloitunut positiivisuuden ruumiillistumana. Hänelläkin on kuitenkin päiviä, kun ei jaksa eikä huvita.

– Silloin ratkaisee se, miten tilanteeseen suhtautuu. Ensin kannattaa vetää syvään henkeä ja miettiä, mitä tekee ja miksi tekee. Minä pystyn rationaalisesti perustella nopeasti, miksi ei kannata heittää päivää hukkaan, vaan tehdä jotain kivaa tai hyödyllistä, hän sanoo.

Hyysalokin painii työn ja vapaa-ajan, eli treenin, välisen tasapainottelun kanssa. Onneksi treeniä voi tehdä oman kehon painolla missä vaan, eikä kummoisia laitteita tarvita.

– Käytämme yleensä Scandic-hotelleja, ja niissä on kuntosalit. Käytän hyväkseni myös hotellin pitkiä käytäviä ja kuljen siellä karhuna ja ankkana. Kyllä ihmiset ovat usein ihmeissään, mitä tuo touhuaa ja onko kaikki kunnossa. Yleensä vastaan leveällä hymyllä, että kaikki on ok, Hyysalo kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Vuoden nuori yrittäjä -kilpailu on Suomen arvostetuin nuorille suunnattu yrittäjäkilpailu. Kilpailussa painotetaan yritystoiminnan ansioita. Valtakunnallinen Vuoden nuori yrittäjä julkistetaan Nuorten Yrittäjien Get Together -päätapahtumassa Kauhavan PowerParkissa 25.toukokuuta.

– Kilpailussa on edustettuna kunnianhimoisia ja aikaansaavia nuoria aikuisia. Todella inspiroivia yrittäjiä hienoilla kasvutarinoilla. On hienoa, että mukana on esimerkit omistajanvaihdoksesta ja kivijalkakaupan pitäjästä, Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai sanoo.

Manai kertoo, että jokainen finalisti on osannut laajentaa omaa toimintaa tehokkaasti, kannattavasti ja persoonallisesti.

– Jokainen kärkiviisikkomme yrittäjä työllistää myös muita ja tarjoaa korkealaatuisia tuotteita sekä palveluja kuluttajille. Näistä nuorista yrittäjistä on syytä olla ylpeä.

Viime vuoden kilpailun voittaja, Laten Koneen yrittäjä Lasse Saarenpää kertoo tittelin tuoneen paljon positiivista palautetta ja näkyvyyttä. Jo maakunnallinen kilpailu ja finaaliehdokkuus herättivät laajasti huomiota.

– Menestys tässä on antanut voimavaroja ja varmuutta itselle panostaa tulevaisuuteen. Itse kun ei aina osaa riittävästi arvostaa omaa työtään, niin tämä oli tosi tärkeä juttu.

Kilpailumenestys tuo Saarenpään mukaan yritykselle näkyvyyden lisäksi uskottavuutta.

– Se tuo tietynlaista luotettavuutta, joka varmasti näkyy ajan myötä myös bisneksessä.

Max Grönholmin valttina henkilökohtainen palvelu

Max Grönholm (28) perusti yrityksensä, Maxin Kalan, täysin kuluttajan näkökulmasta, erityisesti hieman pettyneen kuluttajan näkökulmasta. Yrittäjä päätti nostaa ”vanhat hyvät ajat” takaisin 2010-luvulle perustamalla kalakaupan modernilla twistillä.

Tärkeimpänä myyntivalttina Maxilla on kalatuotteiden tuoreus, asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen palvelu, ammattitaito keittiön omissa tuotteissa ja maustamisessa ja yrittäjän intohimoinen suhtautuminen ruoanlaittoon. Erityisen kannattavaa ja eettistä yrityksen toiminnasta tekee se, että hävikkiä ei synny.

Maxin Kalan ansiosta Kauklahteen, jota voidaan pitää pienenä kylämäisenä yhteisönä, tullaan ympäri pääkaupunkiseutua Herkkukadulle, jonka neljä Kauklahden ruoka-alan yrittäjää yhdessä ideoi. Maxin Kala työllistää yrittäjä mukaan lukien kolme henkilöä ympärivuotisesti ja lisäksi sesonkityöntekijöitä. Kasvua on näköpiirissä sen verran vahvasti, että lisärekrytointeja on tulossa.

Jarna Kaplas mullistaa ravintolamaailmaa

Erityisesti ravintola-alalla voi menestyä vain erottautumalla vahvasti. Jarna Kaplas (32) ravintolan omistaja, on kehittänyt täysin uudenlaisen ravintolakonseptin: merikonttiravintolan, jonka voi viedä paikkoihin, joihin kiinteät rakennukset eivät sovi. Konttiravintola Mortonissa suositaan paikallisten tuottajien raaka-aineita, jotka tekevät ravintolan burgereista erityisen maistuvia.

Konttiravintola Morton toimii erinomaisena esimerkkinä siitä, kuinka pienestä maalaiskunnasta lähtenyt yritys voi nousta maanlaajuisesti tunnetuksi brändiksi. Sesonkiaikana Mortonissa työskentelee 50 työntekijää viidellä eri paikkakunnalla.

Johannes Karjula ymmärtää kokemusten päälle

Johannes Karjulan (31) yritys, Trustmary Group, etsii käsiinsä asiakkaansa asiakkaita, jotka kertovat vapaaehtoisesti omista kokemuksistaan ja tuottaa niistä sisällöt eri muodoissa. Yrityksen tehtävänä on auttaa asiakkaita tekemään parempia ostopäätöksiä aitojen todennettujen asiakaskokemusten perusteella. Uniikki konsepti tarinoiden ja tutkimusten tuottamiseen on herättänyt mielenkiintoa, sillä yritys on toiminut muutamassa vuodessa jo yli 900 asiakasyrityksen kanssa, ja uusia videoita syntyy viikossa yli 20 kappaletta.

Videotuotannon lisäksi Trustmary on kehittänyt verkkopalvelun jatkuvaan palautteen keräämiseen, suosittelijoiden löytämiseen ja keveiden suositusten julkaisuun. Työntekijöitä on 40.

Tiina ja Mikko Kohonen jatkavat sukutilaa

Tiina ja Mikko Kohonen (30 ja 33) jatkavat 1930-luvulta saakka perustettua Vierulan tilaa Mäntyharjulla. Tilan päätuotteita ovat marjat ja kesävihannekset, pakastekuivatut marjat, mansikkakuohujuomat ja glögit. Tilalla vallitsee monipuolinen ja laaja tuotevalikoima, jolla asiakkaita voidaan palvella kokonaisvaltaisesti.

Yrittäjät ovat tuoneet 25 suoraa jakelusopimusta lähialueen pieniin ja suuriin kauppoihin. Yritys toimittaa kaikki tuotteensa omatoimisesti suoraan kauppoihin eikä käytä tukkua taaten jokaisen tuotteen laadukkuuden. Tilan tuotteiden laadusta kertovat myös monien vuosikymmenten mittaiset asiakassuhteet.

Vierulan tilan yrittäjät ovat jatkuvasti kehittäneet uusia tuotantotapoja ja tuotteita ja siten tuoneet pienelle markkina-alueelle lisää elinvoimaa. Työpaikan se tarjoaa 45 työntekijälle.

Arttu Muukkonen satsaa laatuun

Arttu Muukkonen (34) on Suomen parhaan paahtimon (2018), Lehmus Roasteryn, toinen ylpeä omistaja. Erikoiskahviala on perinteisesti keskittynyt puhuttelemaan vain kahviharrastajia, mutta Lehmus Roastery on suunnannut viestinsä tavallisille ihmisille, jotka juovat kahvia ja haluavat juoda samaa kahvia. Yritys on rohkeasti investoinut uusiin tuotantolaitteisiin, jotka automatisoivat tuotantoa ja toimintoja, jotta kasvu on mahdollistunut. Paahtimolle on palkattu työntekijöitä samaa tahtia, kun tuotanto on kasvanut.

Kouluttaminen, kansainvälisissä tapahtumissa käyminen ja jatkuva oppiminen ovat yrityksen perustoimia, joilla se pysyy kansainvälisen kehityksen eturintamassa. Paahtimo työllistää omistajien lisäksi yhdeksän työntekijää.

Lehmus Roasteryn ilsäksi Muukkosella on myös muita yrityksiä.

Kisaan lähes 400 ehdotusta

Finalistit valittiin Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen järjestämien alkukilpailujen 17 voittajan joukosta. Alkukilpailuihin ehdokkaita jättivät Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset sekä jäsenyrittäjät. Paikallisyhdistykset hyödynsivät ehdokasasettelussaan viime syksynä kansalaisilta kerättyjä ilmiantoja, joita tuli lähes 400.

Vuoden nuori yrittäjä palkitaan 20 000 eurolla, toiseksi sijoittunut 7 000 eurolla ja kolmas 3 000 eurolla. Palkintorahat mahdollistaa Yksityisyrittäjäinsäätiö. Muut finalistit saavat sarjayrittäjä Kim Väisäsen mentorikseen.

Vuoden nuoren yrittäjän valitsee raati, johon kuuluvat viime vuoden kilpailun voittaja, yrittäjä Lasse Saarenpää, yrittäjä Kim Väisänen, SGN Groupin ja Yksityisyrittäjäinsäätiön Sam Nieminen ja Suomen Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko.

Nuoret yrittäjät on yksi Suomen Yrittäjien strategisista painopisteistä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Tapio Auvinen

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 162 yritystä.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Mukana on erikokoisia yrityksiä eri puolilta Suomea. Alkoholia saksalaishyllyille toimittavat Kyrö Distillery Company, One Eyed Spirits, Shaman Spirits, Salamari sekä Ägras Distillery. Finn Spring vie vesituotteita.

Maitotuotteita EDEKA-kauppoihin vievät Bad Santa ja Juustoportti. Välipala- ja aamiaistuotteita valmistavia yrityksiä ovat Fazer Leipomot, Helsinki Mills, Laihian Mallas, Linkosuon Leipomo ja SunSpelt. Makeisten viejiä ovat Fazer makeiset, Finnsweet, Goodio ja Orkla/Panda.

Suomalaistuotteet tulevat myyntiin ketjun 80 myymälään Pohjois-Saksassa. Noin kaksikymmentä myymälää näistä markkinoi tuotteita Suomi-kampanjalla, joka kulkee nimellä “Finnland – aus der Wildnis”. Slogan kehitettiin alun perin Berliinissä tammikuussa pidetyille Grüne Woche -messuille, joilla Suomi oli pääkumppanimaa.

Joukko suomalaisia yrityksiä osallistui EDEKA Nordin sisäisille erikoistuotemessuille helmikuussa, jolloin kauppiaat pääsivät tutustumaan suomalaiseen tarjontaan. EDEKA Nordin ostojohtaja David Ott kertoo, että suomalaiset elintarvikkeet kiinnostavat pohjoissaksalaisia kuluttajia.

– Kauppiaat ovat innoissaan myyntiin tulevista suomalaisista tuotteista ja odotamme mielenkiinnolla kuluttajien reaktioita. Toivomme tämän olevan pitkän yhteistyön ensimmäinen askel Food from Finlandin ja suomalaisten yritysten kanssa, Ott sanoo.

Saksa on viidenneksi suurin suomalaisten elintarvike- ja juomatuotteiden vientimarkkina, mutta vientiä ovat toistaiseksi hallinneet raaka-aineet ja kauppojen omille merkeille myytävät tuotteet.

– Brändätyillä tuotteilla voimme lisätä viennistä saatavaa arvoa. Olemme nyt saaneet ennätysmäärän suomalaistuotteita saksalaiskuluttajien ulottuville. Ennestään tuntemattomien brändien tuominen kauppoihin vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä ja sisua, kommentoi Food from Finlandin Saksan vähittäistavarakaupan toiminnasta vastaava Lili Lehtovuori.

Vientiponnistelujen taustalla on Business Finlandin vetämä Food from Finland -ohjelma, joka on aktiivisesti edistänyt vientiä vuodesta 2016 alkaen. Ohjelman kautta on solmittu yhteistyösopimuksia paikallisten ketjujen, kuten Cittimarkt, Lieferello, KaDeWe ja Alstrerhaus, kanssa. Toiminnan tarkoituksena on lisätä suomalaisten merkkituotteiden määrää Saksan elintarvike- ja juomamarkkinoilla.

toimitus (at) yrittajat.fi

Satu Kankaan yritys Satukoti Clean & Host & Design hoitaa Airbnb:n ja booking.comin kautta lyhytaikaisesti vuokrattavien huoneistojen siivouksia ja avaintenluovutuksia. Vastaavanlaisia Airbnb-hosting-yrityksiä on syntynyt useita Rovaniemelle ja pääkaupunkiseudulle.

Kangas tekee tarvittaessa myös näiden asuntojen stailauksia ja sisustussuunnittelua sekä kuvaa niitä.

– Hyvin on lähtenyt homma käyntiin. Viime sesongin aikaan minulla oli noin 20 huoneistoa, joista vastasin, Satu Kangas kertoo.

Rovaniemen voisi vaikka nimetä Suomen Airbnb-pääkaupungiksi. Siellä on asukasmäärään suhteutettuna enemmän Airbnb-vuokrakohteita kuin Barcelonassa. Tämän vuoden alussa näitä asuntoja oli noin 900 ja niiden liikevaihto arviolta 10 miljoonaa euroa vuodessa.

– Suurin osa Airbnb-majoittujista on ulkomaalaisia, mutta keväisin ja kesäisin on myös kotimaan matkailijoita, Satu Kangas kuvailee.

– Pyöritän yritystä enimmäkseen yksin, mutta sesonkiaikaan joulun tienoilla jouduin pyytämään perheestä apuvoimia siivoukseen ja avaintenluovutukseen, Satu Kangas toteaa.

Osan huoneistoista hän hoitaa avaimet käteen -periaatteella yhteydenotosta alkaen ja päätyen ”loppusiivoukseen”. Kangas markkinoi osaa asunnoista myös omilla sivuillaan. Jotkut huoneistojen vuokralle tarjoajat taas pyytävät apua tarvittaessa esimerkiksi siivoukseen.

Yrittäjä Kankaan aika ei tule pitkäksi. Viime lokakuussa hän lähti mukaan myös lahjatavaraliikkeeseen, jossa mukana on kaksi muuta yrittäjää. Liikkeellä on tilat Rovaniemen keskustassa.

Jari Lammassaari

Useampi kuin joka toinen pk-yritys on tehnyt useita digitalisointia edistäviä tekoja viimeisen kahden vuoden aikana. Teleoperaattori Elisan ja Suomen Yrittäjien teettämän tutkimuksen mukaan digitalisointiprojektista kulunut aika nostaa suositteluhalukkuutta. "Digiteon" hyödyt konkretisoituvat usein vuoden parin kuluttua investoinnista.

Digiteolla tarkoitettiin tutkimuksessa yrityksen digitaalisuutta kehittäviä muutoksia ja kehitysprojekteja. Tällaisia olivat esimerkiksi toimistoratkaisujen, taloushallinnon tai asiakkuudenhallinnan sähköistäminen, IT:n ulkoistaminen, digitaalisen markkinoinnin tai verkkokaupan käyttöönotto sekä digitaalisuutta hyödyntävien tuotteiden kehittäminen.

Yli puolet suomalaisista pk-yrityksistä ja yksinyrittäjistä on tehnyt vähintään kaksi yrityksen digitaalisuutta kehittävää tekoa viimeisen kahden vuoden aikana. 

– Useimmiten digiteot liittyvät yritystoiminnan perusprosessien digitalisoimiseen, mutta joka viides yrittäjä on kehittänyt myös digitaalisuutta hyödyntäviä tuotteita ja palveluita. Nyt pk-yrityksissä on viimein havaittavissa suurempi harppaus eteenpäin digirintamalla, johtaja Jorma Niemelä Elisan Yritysasiakkaat-yksiköstä kertoo.

Tietotyön välineiden käyttö lisääntynyt

Elisan ja Suomen Yrittäjien edellinen, vuonna 2017 valmistunut tutkimus osoitti pk-yritysten digitaalisuuden tason jumiutuneen, mutta nyt selkeitä kehitysponnistuksia on taas havaittavissa. Tietotyön välineistä älypuhelinta, kannettavaa tietokonetta ja etäyhteyttä hyödynnetään aiempaa enemmän. Moni aloittava yrittäjä lähtee liikkeelle monipuolisella välineistöllä.

Yritystoiminnan perusprosesseista sähköinen laskutus ja asiakkuudenhallinta ovat digitalisoituneet nopeasti.  Verkkokokouksien ja videoneuvottelujen määrä on puolestaan kasvanut suhteessa eniten viimeisen kahden vuoden aikana.

– Jotta yrityksen digi-investointi kantaisi hedelmää, on yrittäjän itse oltava sen toimeenpanossa aktiivinen. Kaikkea ei tietenkään tarvitse tehdä itse. Tulos kuitenkin vahvistaa käsitystä siitä, että digitalisoimiseen kannattaa suhtautua liiketoiminnan kehittämisenä, ei niinkään teknisluonteisena harjoituksena, sanoo Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä.

Yrittäjät suhtautuvat usein kriittisesti äskettäin tehtyihin digitekoihin, mutta suosittelisivat niitä digitekoja, jotka on tehty yli vuosi sitten. Digitekojen hyödyt näyttävätkin realisoituvan vasta pidemmällä aikavälillä, ja siksi myös yrittäjän sitoutumisella ja kärsivällisyydellä on suuri painoarvo onnistumisessa.

Grafiikat: Elisa / Prior Konsultointi

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Luottovakuutusyhtiö Atradius Suomen maajohtaja Juhani Laitala ennustaa suomalaisille vientiyrityksille on luvassa haastavia aikoja.

Hän perustaa näkemyksensä yrityksensä ekonomistien tekemään uusimpaan raporttiin, jossa on tarkasteltu suhdanne-ennusteita toimialoittain. Ennusteessa on analysoitu 34 maata ja 14 eri toimialaa. Suomi ei ole vertailussa mukana.

– Heikoimmat näkymät ovat maailmanlaajuisesti tekstiiliteollisuudessa, jonka suhdanne-ennuste on lähes jokaisessa maassa huono tai synkkä. Seuraavana listalla ovat rakentaminen, teräs-, metalli- ja paperiteollisuus sekä kestokulutushyödykkeet. Joukossa on Suomen viennille tärkeitä toimialoja, johon kansainvälisten markkinoiden epävarmuus iskee, Laitala sanoo.

Hänen mukaansa maakohtaiset suhdanne-ennusteet antavat hyvän kuvan siitä, mitä on luvassa.

– Kysynnän lasku ja ylikapasiteetti kiristävät yritysten välistä kilpailua. Lopullinen vaikutus näkyy myös investoinneissa, Laitala uskoo.

Atradiuksen raportissa positiivisimmat toimialanäkymät ovat rahoituspalveluissa, lääke- ja maataloudessa sekä ruuan tuotannossa.

Suomalaisyrityksille tärkeimpiin vientimaihin toimialaennuste vaikuttaa kahtiajakoisesti. Hollanti ja Yhdysvallat ovat vahvoja. Lisäksi Saksassa, Ruotsissa ja Kiinassa näkymät ovat lievästi positiiviset.

Sen sijaan Englannissa ja Venäjällä on luvassa vaikeuksia.

– Epävarmuus kasvattaa aina yritysten riskejä. Siitä kielii myös se tosiasia, että maksuehdot ovat kiristyneet ja maksukyvyttömien yritysten määrä on lisääntynyt Euroopassa. Ei ole lainkaan tavatonta, että 30 päivän maksuehto onkin nyt 60 päivää. Jokaisessa yrityksessä tiedetään, mitä maksuehtojen tuplaantuminen tarkoittaa kassanhallinnalle, Laitala sanoo.

Hänen mukaansa isoilla yrityksillä on kokemusta siitä, miten muuttaa kaupankäynnin strategiaa, hallita riskejä ja suojata saataviaan.

– Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tilanne voi olla toinen. Varsinkin, jos vientikokemusta on kertynyt vasta vähän aikaa.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Iso mies tervehtii Helsingin Kruununhaan K-Marketin ulko-ovella. Hän on Juuso Hemminki, joka on toiminut K-kauppiaana seitsemän ja puolen vuoden ajan.

Alun perin urasuunnitelmat olivat toiset.

– Laulu-urani alkoi Cantores minoresissa 7-vuotiaana. Siitä sitten Sibelius-Akatemian kautta lähdin vuonna 1996 Sveitsiin lauluhommiin.

Hemminki päätyi Zürichin kansainväliseen oopperastudioon. Sieltä matka jatkui saksalaisiin teattereihin, missä estradit ja oopperat olivat komeita: Hemminki lauloi muun muassa Don Carlosissa ja La Bohemessa pääroolit. Välillä hän vieraili Suomessa esiintymässä muun muassa Savonlinnan oopperajuhlilla.

Laulu-ura päättyi odottamattomasti vuonna 2005 kurkkuleikkaukseen.

– Minulla rupesi olemaan äänen kanssa vaikeuksia. Asiaa tutkittiin ja äänihuulista löytyi synnynnäinen vika, joka vaati leikkaushoitoa. Sen jälkeen tuntui, että en pysty jatkamaan uraa sillä tasolla jolla olin ja muut tasot eivät kiinnostaneet. Laulaminen on psyykkisesti melko kuormittava ammatti. Jos ei ole 100-prosenttista luottoa ääneen, niin homma ei toimi, Hemminki kertoo.

– Tenorina pitää vetää kolme tuntia korkealta ja kovaa, kestävyys äänessä ei riittänyt sillä tasolla ammattimaiseen suoritukseen. En ollut enää tyytyväinen omaan suorittamiseen.

”Yrittäjyys tuo oman lisänsä”

Hemminki löysi uuden uran kauppiaana. Vuonna 2010-2011 suoritetun Keskon kauppiasvalmennuksen jälkeen Keskolta tarjottiin hänelle Kruununhaan K-Marketin kauppiaan paikkaa.

– Olen todella onnellinen siitä, että löysin kauppiashomman. Tässä on paljon asioita, joita voi hyödyntää edellisestä työkokemuksesta musiikkiuralta. Tämäkin on elämäntapa ja intohimo enemmän kuin työ. Yrittäjyys tuo hommaan oman lisänsä. Toki laulajanakin olet tavallaan yrittäjä, jokainen keikka on käyntikortti.

Nyt Hemminki on luopumassa kaupasta ja siirtyy kokonaan uuden K-Marketin pystyttämiseen Katajanokalle.

– Seitsemän ja puoli vuotta on pitkä aika yhdessä kaupassa. Krunikka on ollut idyllinen ja ideaalinen paikka olla kauppiaana. Kivijalkakaupassa saa olla asiakkaiden kanssa läsnä. Nyt on luopumisen tuska, mutta kun uusi kauppias aloittaa pian, keskityn täysipäiväisesti uuden kaupan rakentamiseen. On hienoa päästä suunnittelemaan kauppaa nollasta.

Läksiäiskonsertti luvassa

Mies ei jäänyt harmittelemaan laulu-uran päättymistä.

– Sain musiikin alalta sellaisia kokemuksia mitä hyvin harvalla ihmisellä on ja ehdin tekemään kaikki ne roolit joista olin haaveillut. Nyt laulan vain harrastukseksi.

Harrastustaan Hemminki jatkaa aika ajoin myös omassa kaupassaan. Hän on järjestänyt Kruununhaan K-Marketissa joulukonsertin seitsemänä vuonna peräkkäin.

– Laulan 4-5 laulua. Ihmiset ovat hyllyjen välissä kuuntelemassa. Joululauluperinteestä en aio tämän uran aikana luopua.

Hemminki on päättänyt järjestää läksiäiskonsertin kaupassaan perjantaina 24. toukokuuta.

– Paikalle tulee myös opiskelukaverini sopraano Laura Pyrrö. Laulamme varmaan duettoja ja muutaman muun kappaleen. Viimeinen biisi on varmasti joku viime vuosien hitti, esimerkiksi My Way.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi