Muun muassa kannettavista tietokoneistaan tunnettu Lenovo on esitellyt taittuvanäyttöisen mallin, joka tulee markkinoille ensi vuoden aikana.

Laitteesta tekee poikkeuksellisen se, että laitteen avautuessa sen sisäpuoli on lähes kokonaan näyttöä.  Taittuvalla kosketusnäytöllä on kokoa 13,3 tuumaa. Näyttöä voi käyttää myös kosketuskynällä. Vielä on epäselvää, millainen näppäimistö laitteessad tulee olemaan. Todennäköistä on, ettei valmistaja luovu fyysisestä näppäimistöstä.

Vielä tässä vaiheessa Lenovo on varsin vähäsanainen uutuudesta. Valmistaja ei kerro laitteen hintaa, mutta oletettavaa on, että laitteen hinta sijoittuu malliston kalleimpaan päähän. Uutuus sijoitetaan ThinkPad X1 -mallistoon.

Sen verran tiedetään, että uutuudessa on Windows-käyttöjärjestelmä ja Intelin nopea prosessori, jonka mallia ei tosin ole vielä julkistettu. Ominaisuuslistalla ovat muun muassa 4G-yhteys. 

Lenovon mukaan se on kehittänyt uudenlaista kannettavaa viimeisten kolmen vuoden ajan.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Parhaillaan Antti Rinteen (sd) johdolla käynnissä olevat hallitusneuvottelut ovat tiukassa seurannassa Suomen yrityskentässä.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää pahimpana skenaariona verojen kiristämistä.

– Pahinta, mitä uusi hallitus voisi tehdä, olisi yrittäjien ja yritysten verojen kiristäminen sekä työmarkkinaratkaisut, jotka vaikeuttaisivat työllistämistä ja heikentäisivät pk-yrityksen mahdollisuuksia menestyä kilpailussa, hän kommentoi.

Pentikäinen muistuttaa, että neuvottelut ovat vasta alkuvaiheessa. 

– En myöskään tiedä, mitä kaikkea Säätytalon pöydissä on puhuttu. Olemme kuitenkin viestineet eri suuntiin, että kasvun hiipumiseen pitää kiinnittää huomiota. Uskon niin tapahtuvan.

Huoli niin sanotun kansanrintamahallituksen talouslinjauksista on Pentikäisen mukaan aiheellinen. Hän kehottaa kuitenkin odottamaan rauhassa neuvottelujen päättymistä.

– Huolet perustuvat isolta osin vaalipuheisiin ja viime vaalikauden kannanottoihin. Kannattaa odottaa rauhassa hallitusohjelma. Yritämme tällä hetkellä monin keinoin vaikuttaa hallitusohjelmaan, jotta se olisi yrittäjien kannalta mahdollisimman hyvä, ainakin pelättyä parempi.

"Sopimisen kieltojen purkaminen välttämätöntä"

Suomen Yrittäjien työvaliokunta käsitteli tiistaina hallitusneuvottelutilannetta Lappeenrannassa.

– Työllisyys ei parane itsestään. Yrittäjillä pitää olla kannustimia hakea kasvua, investoida ja työllistää. Siten turvataan myös hyvinvointivaltion taloudellinen perusta, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen muistutti.

Työvaliokunta muistutti, että hallitusohjelmassa pitää tunnustaa talouden tosiasiat. Vaikka talous kasvaa, kasvu on hidastumassa. Suomen taloudessa on myös muita ongelmia, kuten velanotto.

Uudet työpaikat ovat viime vuosina syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä pitäisi Mäkysen mukaan ottaa huomioon Rinteen vetämissä neuvotteluissa.

– Nämä yritykset voivat työllistää enemmän, jos työllistämisen esteitä puretaan ja paikallista sopimista lisätään myös lakimuutoksin. Aivan välttämätöntä on purkaa sopimisen kieltoja, jotka syrjivät järjestäytymättömiä yrityksiä ja niiden työntekijöitä. Sopimisen kiellot estävät työehtosopimuksissa sovitun paikallisen sopimisen laajenemisen yleissitovaan kenttään. Ne asettavat myös yritykset ja niiden työntekijät eriarvoiseen asemaan. Nyt on historiallinen tilaisuus korjata tämä epäoikeudenmukaisuus, Mäkynen sanoo.

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 265 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomalaiset ostavat enenevässä määrin vaatteitaan marketeista, kertoo Kaupan liiton tänään julkistama tutkimus.

Viime vuonna vähintään viidesosa suomalaisista osti vaatteita tai kenkiä marketeista. Tänä vuonna jo kolmasosa käy vaatetuksen ostoksilla Prismoissa ja neljäsosa Tokmanneissa ja K-Citymarketeissa.

–Näyttää siltä, että kansainvälisten pikamuotiketjujen ja verkkokaupan puristuksessa suomalaiset marketit pystyvät vastaamaan kilpailuun asiakkaista, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja summaa.

Myös pääkaupunkiseudulla, jossa erilaista kivijalkatarjontaa on muuta maata enemmän, marketit ovat haalineet itselleen lisää asiakkaita. Stockmann on kuitenkin pitänyt asemansa pääkaupunkiseudun ykkösvaatettajana.

Kivijalka ei ole historiaa

Sekä nuoret naiset että miehet käyttävät paljon verkkokauppoja ja kansainvälisiä pikamuotiketjuja ostospaikkoinaan. Iän ja mahdollisesti perheen kasvaessa ostokset siirtyvät entistä useammin marketteihin ja urheilukauppoihin. Yli viisikymppisillä, niin naisilla kuin miehilläkin, kärkikymmenikössä ovat perinteiset suomalaiset pukeutumisen tavaratalot Halonen, Sokos ja Stockmann.

Yrittäjiä saattaa kuitenkin helpottaa tieto, että kivijalkaliikkeissä tehdään edelleen 74 prosenttia ostoksista. Niillä on tärkeä rooli myös tiedonhankinnan kanavana. Alle 50-vuotiaat naiset ostavat vähemmän kivijalkaliikkeistä kuin miehet.

– Kansainvälisen kilpailun kannata kivijalkaliikkeiden tilanne on toki hankala, mutta niillä on ostopolussa tärkeä vaihe. Kivijalkakauppa ei missään tapauksessa ole historiaa, Kurjenoja sanoo.

– Kaikkia myyntikanavia täytyy kehittää yhdessä. Mikään kanava ei toimi yksin, Kurjenoja lisää.

Vastuullisuus on ajatuksissa

Jaana kurjenojan mukaan vastuullisuuskin näkyy tuloksissa, vaikka halpakaupat ovatkin eniten käytettyjen kauppapaikkojen listoilla heti markettien jälkeen.

– Nuorilla ei välttämättä ole vielä varaa, vaikka eettisyys on ajatuksissa. Toisaalta kierrätys ja käytettyjen vaatteiden kauppa kasvaa. Yli 50-vuotiailla vastuullisuus näkyy ostotottumuksissa, vaikka asia ei olisikaan aktiivisesti mielessä, Kurjenoja sanoo.

Miten market-ostokset ja vastuullisuus sitten sopivat yhteen?

– Keskolla ja S-ryhmällä on resursseja vahtia omien brändiensä toimitusketjua. Pienempi yksittäinen brändi joutuu ostaa standardeja ja sertifiointeja, eli maksaa siitä, että valvonta tehdään yrityksen puolesta. Jos sitten käykin ilmi, että työntekijöiden olot tai muu seikka ei ole kohdallaan, kyseenalaistaisin ja kilpailuttaisin standardien kauppiaita yksittäisen yrityksen sijaan, Kurjenoja sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuopiolainen NewIcon Oy kehittää robotiikan avulla lääkehuollon varastointia ja annostelua. Miten NewIcon Oy sai alkunsa ja onko digitalisaatio riski alalla, jossa virheisiin ei ole varaa?

Tähän saadaan vastaus tänään julkaistussa Yrittäjän podcastin toisessa jaksossa, jota isännöi Harri Kolehmainen.

NewIconin toimitusjohtaja Ossi Parviainen kertoo jaksossa yrityksensä tarinansa ja muun muassa sen, millainen vaikutus kuopiolaisyrityksen liiketoiminnalla on apteekeille ja sairaaloille.

Jakso antaa kuulijalle uuden näkökulman digitalisointiin. Nykypäivänä ei usein huomata, kuinka paljon asioita on digitalisoitu ja tehty helpottamaan elämää. 

Uusimmassa jaksossa kuullaan tarina digitalisaatiosta: mitä ei välttämättä nähdä, mutta jolla pelastetaan paljon. Lääketeollisuudessa käytetään usein digitaalisia ratkaisuja ja lääkkeiden jakoon niillä on suuri merkitys.

Jaksossa kerrotaan lisäksi, miten kansainvälistymisessä voi onnistua ja miten siinä voi myös epäonnistua!

Yrittäjän podcastin kaikkiin julkaistuihin jaksoihin voit tutustua täällä.

Kuva: Kari Pekonen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Vuoden Nuori Yrittäjä -kilpailu käydään Nuorten Yrittäjien Get Together -tapahtumassa Kauhavalla Power Parkissa sunnuntaina 26.5.

Esittelemme viisi finalistia juttusarjassamme ennen h-hetkeä. Kaikki finalistit ovat osanneet laajentaa omaa toimintaansa tehokkaasti, kannattavasti ja persoonallisesti. He myös työllistävät muita.

Ensimmäisenä vuorossa on Vierulan tilan yrittäjäpariskunta Tiina ja Mikko Kohonen, jotka jatkavat sukutilaa Mäntyharjulla. He tekivät sukupolvenvaihdoksen vuonna 2015 Tiinan vanhempien kanssa, ja aloittivat uran tilallisina.

Tilan päätuote on mansikka, mutta tukijalkoina ovat myös vihannekset sekä tilan tuotteista valmistetut jalosteet, kuten pakastekuivatut marjat, kuohujuoma, glögi ja hillot.

– Mansikka on kuin jäätelön myynti. Se on kelistä kiinni. Siksi on hyvä olla muita tukijalkoja, Tiina Kohonen sanoo.

Tila ei käytä tukkua, vaan tekee sopimukset suoraan jälleenmyyjien kanssa. Sopimuksia on 25 lähialueen kauppiaan kanssa. 

– Tuoretuotteita ei muualle riittäisikään, mutta kauimmaiset kumppanit ovat Kouvolassa, Lahdessa ja Mikkelissä. Kuivatuotteita verkkokaupan kautta on toimitettu Saksaan saakka, Tiina Kohonen kertoo.

Vierulan tilalla on ollut mansikoita vuodesta 1982, ja siitä lähtien tilalla on ollut asiakkaita, jotka käyvät ostoksilla edelleen tai ovat asiakkaita jo toisessa polvessa.

Uusia kokeiluja

Alueella on paljon mökkiläisiä, joiden kautta sana leviää ja joille jää tuotteita ikävä.

Kohoset ovat harkinneet myös kansainvälisille messuille lähtemistä, mutta toistaiseksi se on lian iso askel, kun kaikki työ on pitkälti omissa käsissä. Vakituisia työntekijöitä on neljä, mutta kesäisin kausityöntekijöitä on vaihtelevasti jopa 60.

Kohoset ovat tuoneet tilalle uusia toimintatapoja, kuten automaattiset kastelujärjestelmiät ja monenlaisia jalosteita sekä lisänneet kasvutunneleita, joissa kasvatetaan mansikkaa ja vadelmaa. Kasvutunneleissa kasvatetaan marjoja, jotta mansikkakausi voi alkaa aikaisemmin ja jatkua pidempään tuottaen hyvälaatuisia marjoja.

– Laitteisto takaa paremman laadun, kun kastelu ja ravinteet ovat oikein annosteltuja, Tiina Kohonen kertoo.

Tilalle on tullut myös itsepalvelukioski, mistä mansikoita voi hakea ympäri vuorokauden ja maksaa käteisellä tai MobilePay-palvelulla. Kohosen mukaan kioski on toiminut hyvin.

Tänä kesänä tilalle on tulossa Pop-up-ravintola vanhaan kasvihuoneeseen.

– Meiltä on toivottu tilavierailuja, mutta niille ei ole ollut paikkaa. Kesäkuun lopussa paikallinen panimo tulee myymään juomaa, meillä on kaupan burgereita ja Konsta Hietanen tulee esiintymään. Yritämme tuoda vähän uutta elämää maaseudulle, Kohonen kertoo.

KUKA: Tiina ja Mikko Kohonen

YRITYS: Vierulan tila, Mäntyharju

TOIMIALA: Marja- ja vihannestila

PERUSTETTU: Sukutila 1930-luvun alussa. Mansikan viljelyä vuodesta 1982 ja Kohoset yrittäjinä vuodesta 2015

HENKILÖSTÖ: vakituisia työntekijöitä neljä, kausityöläisiä vaihtelevasti jopa 60.

LIIKEVAIHTO: noin 700 000 euroa

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Samana ajankohtana viime vuonna laitettiin vireille 957 konkurssia eli 62 konkurssia tämänvuotista enemmän.

Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 4 196, mikä on 540 henkilöä (11,4 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.

Vireille pantujen konkurssien määrä väheni teollisuudessa ja kaivostoiminnassa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä muissa palveluissa. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät muiden palvelujen päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 265 konkurssia, mikä on 32 konkurssia (10,8 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.

Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.

Konkurssien määrä kasvoi maa-, metsä- ja kalatalouden, rakentamisen ja kaupan aloilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat maa-, metsä- ja kalatalouden alalla. Alalla pantiin vireille kahdeksan konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan "konkurssiin menemistä" ilmaisun varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Suomen tunnetuimmat maailmanmatkaajat Riku Rantala ja Tunna Milonoff ovat myyneet Madventures-televisio-ohjelmansa vuosien mittaan yli 200 maahan.

Seuraavaksi kaksikko aikoo tarttua jälleen uuteen kiinnostavaan matkailukohteeseen, Suomeen, kaksikko paljasti Kunnallisjohdon seminaarissa, Lappeenrannassa pitämässään esityksessä.

– Lähimatkailu on nouseva trendi, ja on vaikea lietsoa ihmisiä matkustamaan kauas, kun ottaa huomioon IPCC:n tuoreen ilmastoraportin. Suomi on täynnä tutkimattomia heimoja, joita haluamme lähteä tutkimaan, Riku Rantala sanoo.

Madventures-kaksikko kuvaa sarjaa, joka tulee ulos ensi vuonna joltain Sanoman kanavalta. He kysyvät, voiko Suomi olla matkailu seuraava kuuma trendi.

– Media- ja somevaikuttajat hehkuttavat Suomea juuri nyt. Tosi-tv-tähti Kim Kardashian poreammeessa Lapin maisemissa on valtava mielikuvien muokkaaja, Rantala sanoo.

Suomella on monia valtteja kansainvälisten vieraiden keskuudessa, mutta niitä on suomalaisen välillä vaikea nähdä. Rantala antaa kaksi esimerkkiä.

– Olin mukana, kun ulkomaalainen matkailija vieraili Suomessa. Hän vuokrasi Hartwall-areenan, päästäkseen pelaamaan jääkiekkoa. Tilaisuudessa soi flyygelillä Sibelius ja niin poispäin. Heidän motiivinsa oli vierailla Suomessa ja nähdä revontulet, ja saada se asia pois listaltaan.

Toinen esimerkki on erikoisempi, ainakin suomalaisen korvaan.

– Bollywood-elokuvatähti seurueineen vieraili Suomessa ja he halusivat kulkea tunnistamattomina, mikä Suomessa ei ole ongelma. He halusivat vierailla Citymarketissa päivittäin. He eivät voi tehdä niin kotimaassaan, Rantala kertoo.

Eksoottinen arki kiinnostaa

Yksi asia, mitä suomalaisten ei pitäisi koskaan unohtaa, on se, kuinka hyvin asiamme täällä ovat. Rantala ja Milonoff muistuttavat, että Suomi on voittanut Least failed state -äänestyksen, eli vähiten mokanneen maan tittelin useampaan otteeseen, ja Suomi on tutkitusti onnellisin maa.

Kaikesta hyvästä huolimatta, suomalaisilla on välillä suhteellisuuden taju omien murheiden suhteen hukassa.

– Jos planeetalle syntyy vauva, hän syntyy todennäköisesti rutiköyhyyteen. Todennäköisyys sille, että me suomalaiset olemme olemassa on lähes nolla, 1:400 triljoonaa, Rantala sanoo.

Rantala ja Milonoff kannustavat suomalaisia katsomaan elämäänsä perustylsänä tiistaina uudesta näkökulmasta ja löytämään tavallisesta arjesta eksoottinen näkökulma.

– Meillä on vakiintuneita ajatusmalleja: näin on aina tehty. Epämukavuusalueelle täytyy mennä ja pakotta itsensä, Rantala sanoo.

Rantala ja Milonoff esittävät yleisölle kotimaan matkailuhaasteen: löydä uusi matkakohde, uusi perinneruoka ja uusi tekeminen. Opi siis katsomaan uudella tavalla lähelle.

Madventures-kaksikko on matkoillaan maistanut yhtä sun toista kyseenalaistakin ruokaa maailman eri kolkissa, ja niitä on esitelty muun muassa Mad Cook -ohjelmassa. 

– Voimme taata, että ei ole ongelma löytää yrjöttäviä perinneruokia myös Suomesta, Rantala sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kunnallisjohdon seminaarissa käytiin keskiviikkona kiinnostava vaalipaneeli, jonka osanottajat olivat Keskustan Elsi Katainen, Vihreiden Heidi Hautala, Perussuomalaisten Ilpo Heltimoinen, SDP:n Antton Rönnholm ja Kokoomuksen Henna Virkkunen.

Paneelissa keskusteltiin muun muassa kestävän kehityksen arvonlisäverosta ja Eu-tasoisesta verouudistuksesta.

Paneelin juontaja, toimittaja Eeva Lehtimäki totesi, että SDP:n Antti Rinne on kompastellut vaalitenteissä selkokielisessä asian avaamisessa, joten Antton Rönnholm sai aloitusvuoron.

– Aihe on hankala, kun ihmiset kokevat ilmastonmuutoskeskustelun uhkana omalle toimeentulolleen ja kulutustottumuksilleen. Keskeinen idea alemmissa arvonlisäkannoissa on se, että pystyisimme verottaa tuotteita ja palveluita, jotka päästävät vähemmän. Kysymys onkin, hyväksymmekö tämän tyyppisen ajattelun, Rönnholm sanoo.

Rönnholmin avaus ei saanut kannatusta muilta panelisteilta.

– Vaikka muuten kannatan UN:n integraation syventämistä, haluan pitää verotusasiat kansallisessa päätösvallassa. Olemme luoneet päästökauppajärjestelmän, ja meidän pitää kehittää ja laajentaa sitä sekä vähentää päästöjä, eikä luoda päällekkäisiä järjestelmiä, Henna Virkkunen sanoo.

Myös Katainen totesi, että olemassaolevia järjestelmiä on jo.

– Metsän kasvusta ja niille, jotka kasvattavat hiiltä sitovia kasveja, voisi rakentaa jonkun systeemin, joka kompensoisi toisinpäin, eli palkittaisiin siitä, että sidotaan hiiltä, hän sanoo.

Hautala peräänkuulutti älykkäitä ohjauskeinoja, joihin kuuluvat verotukselliset ja taloudelliset keinot.

– Tarvitaan selkeitä kieltoja ja rajoituksia, mutta myös älykkäitä ohjausmekanismeja. Siinä on valtavasti tekemistä. Lento- ja muovivero ovat olleet tapetilla, hän sanoo.

– On päästävä eroon ilmastolle haitallisista yritystuista. EU:n vakavin valuvika on se, että kaikki verotukseen liittyvä on jäsenvaltioiden yksimielisyysvaatimuksen takana. Komissio on alkuvuodesta esittänyt, että sitä vähän helpotettaisiin, Hautala jatkaa.

Perussuomalaisten Heltimoinen sanoo tiukan ein haittaveroille.

– Asiaa pitäisi katsoa isommin. Pitäisi puuttua isoihin saastuttajiin ensin. EU-tasoinen ratkaisu olisivat ilmastotullit. Se on paljon tehokkaampi, kuin että EU puuttuisi kansalliseen verotukseen, Heltimoinen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kaksipäiväinen Kunnallisjohdon seminaari päättyy tänään Lappeenrannassa. Eilen yleisöä viihdyttivät muun muassa johtamisesta puhunut Henri Hyppönen sekä Riku Rantala ja Tunna Milonoff, jotka kävivät valamassa kuulijoihin uskoa Suomen entistä parempiin mahdollisuuksiin suosittuna matkailumaana. Eurovaalipaneelissa kuultiin ajatuksia muun muassa siitä, pitäisikö bensiinimoottorilla varustettujen uusien autojen myynti kieltää.

Ensi vuonna Kunnallisjohdon seminaari järjestetään Helsingissä Finlandia-talossa.

Video: Pauli Reinikainen

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Mikä saa yli 90 keskisuomalaista yrittäjää ja kuntavaikuttajaa lähtemään keskellä toukokuista viikkoa hankalahkon matkan päähän Lappeenrantaan? Kunnallisjohdon seminaari, joka on paisunut tällä vuosikymmenellä noin 500 osallistujasta yli tuhannen kunta- ja yrittäjäaktiivin suurtapahtumaksi.

Mukana on myös maakunnan suurimman kaupungin Jyväskylän kunnanjohtaja Timo Koivisto. 

– Tämä on äärimmäisen tärkeä tapahtuma, Koivisto tiivistää.

Koiviston mielestä on tärkeä kuulla, mitä yrittäjillä on mielessä juuri nyt.

– Olen tavannut paljon kollegoita suurista kaupungeista, hän lisää.

Jyväskylä keskittyy parantamaan yritysten mahdollisuuksia menestyä

Jyväskylässä on keskitytty tosissaan yritysten menestyksen parantamiseen. Esimerkiksi yrityspalvelusetelistä on hyviä kokemuksia.

– Koko elikeinopolitiikan tekeminen pistettiin uusiksi. Lopetimme kehitysyhtiön ja perustimme suoraan kaupunginjohtajan alaisuuteen uuden elinkeinoyksikön. Se kehittää palveluita yrityksille suoraan yrittäjiltä saadun palautteen perustella, kaupunginjohtaja kertoo.

– Nyt keskitymme erityisesti keskustan kehittämiseen. Nettikauppa ja kauppakeskukset haastavat sitä. Yritämme ratkaista asian yritysten kanssa.

Kaupungin alueella toimivat yrittäjäyhdistykset tapaavat kaupunginjohtajaa ja elinkeinojohtajaa säännöllisesti.

– Vuoropuhelu on avointa ja suoraa ja yrittäjiä kuunnellaan, Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Tapu Holttinen sanoo.

Tuoretta tietoa hallitusneuvottelutilanteesta

Vuoropuhelua jatkettiin myös Lappeenrannassa, kun keskisuomalaiset kokoontuivat keskiviikkoiltana yhteen. Holttinen toi esille mahdollisuuksia, joita Keski-Suomella on kasvumaakuntana. Äänekosken kunta kertoi investoinneistaan keskustan kehittämiseen, koulutukseen, yritysalueisiin ja liikenneinfraan. Sinne kun avattiin iso biotuotetehdas.

Keskisuomalaiset kuulivat Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajalta Petri Salmiselta tuoreita tietoja hallitusneuvotteluista ja Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtajalta Sanna-Mari Hynniseltä yrittäjäjärjestön ajankohtaiset kuulumiset. Keski-Suomen Yrittäjissä työllistää nyt vaikuttamisen lisäksi myös yrittäjäjärjestön päätapahtuma Valtakunnalliset yrittäjäpäivät, joka järjestetään Jyväskylässä syksyllä 2020.

Lisäksi puhuttiin yrittäjäjärjestön kuntakyselystä Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselystä, jota ollaan uudistamassa.

– Herättelimme väkeä vastaamaan kyselyyn, sillä se on tärkeä yrittäjien ja kuntien yhteistyön kehittämisessä, Holttinen kertoo.

Ongelmana osaamispula

Holttisen mukaan Keski-Suomei ei ole kovin tunnettu maakunta. Ongelmana on esimerkiksi osaamispula: pitäisi saada lisää väkeä maakuntaan, jotta yrityksiin riittää työntekijöitä. Vaikka Jyväskylä on iso opiskelukaupunki, opiskelijat eivät Holttisen mukaan oikein jää seudulle, varsinkaan yliopisto-opiskelijat.

– Erityisen hankalaa on pitää kiinni kansainvälisistä opiskelijoista.

Eeva Ketvel

eeva.ketvel @ yrittajat.fi

Kunnallisjohdon seminaarissa pureuduttiin tänään muun muassa kuntien viestintään, josta viestintätoimisto Tekirin perustaja Harri Saukkomaa löytää paljon parannettavaa.

– Viestinnässä on oltava Jokin korkeampi tarkoitus, joka nousee ylitse muiden asioiden ja erottaa muista. Tällä hetkellä suurin osa kuntien logoista näyttää kuin samalta graafikolta tilatulta. Yleensä logolla pyritään erottautumaan, mutta ilmeisesti tässä tapauksessa kuntien tavoitteena on olla samassa jengissä, Saukkomaa    huomautti pilke silmäkulmassa.

Saukkomaan mukaan kuntien suuri haaste on sama kuin yritysten viestinnässä.

– Nykyinen viestintämaailma on sumuinen ja vaikeasti ennustettava. Erottautuminen on vaikeaa. Tarvitaan luottamusta herättävää viestintää ja arvokas pyrkimys, jotta voidaan onnistua.

"Riitasoinnut kuuluvat viestintään"

Somessa joudutaan usein sietämään kärjekästäkin kommentointia. joka pahimmillaan menee vihapuheen puolelle.

– Riitasoinnut kuuluvat viestintään. Maailma on muuttunut osittain vihamieliseksi. Toisaalta sosiaalinen media synnyttää jatkuvasti tilanteita, jotka näyttävät suurilta riidoilta, mutta jotka ovat ihmistä pienempiä asioita. Asioiden nopeutunut raportointi ja nopeat reaktiot synnyttävät näitä riitasointuja. Ne pitää ottaa realiteetteina, koska emme voi yhdessä päättää Facebookin sulkemisesta.

Saukkomaa muistuttaa, että esimerkiksi kunnissa on aina riidelty asioista, mutta sosiaalisen median aikakaudella riidat saattavat ovat usein julkisempia.

– On muistettava, että Jokainen ihminen on liikkuva media. Jos kunnalla on hyvä tarina kerrottavaksi, tarinalle voidaan saada miljardiyleisö. Sama koskee negatiivisia tilanteita ja kriisejä.

Saukkomaa korosti yleisölle tunteisiin vetoavan viestinnän merkitystä.

– Viestinnän tavoitteena on oltava, että kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Ei ole enää olemassa tiedotusta jostain ylhäältä. Tunneviestintä on tärkeää, sillä yhä harvemmin mikään asia lähtee lentoon ilman tunnetta. Numerot ja käyrät sellaisenaan eivät toimi.

Liikkuvan kuvan merkitys kasvaa 

Saukkomaa huomautti, että monen kunnan verkkosivut eivät välttämättä ota huomioon minkäänlaista tunneviestintää.

– Erään kunnan sivulla piti etsimällä etsiä, että löysin ihmisen kuvan. Kannustan kuntien viestinnästä vastaavia miettimään, mikä on oman kunnan tarinan ydin, keskeinen tarina. Pitää kysyä, miksi olemme somessa ja onko läsnäolo ja tekemisen laatu siellä mietitty.

– Meillä kaikilla on kertomattomia tarinoita valtava määrä. Emme vaan pysty saamaan niitä ulos, koska ei ole resursseja tai hommaa ei ole ajateltu loppuun asti. Tai sitten luovuutta ei ole valjastettu käyttöön. Kuntien tehtävänä on miettiä, miten kerrotte itse oman tarinanne. Jos te ette kerro, joku muu kertoo sen teidän puolestanne.

Tiukan talouden kanssa kamppailevia kuntia Saukkomaa muistutti siitä, ettei tarinan kertominen vaadi läheskään aina isoja rahasummia.

– Nykymaailmassa on paljon sosiaalisen median kanavia, joissa raha ei ole merkittävintä vaan idea ja hyvin kerrottu tarina.

Sisällntuottamisessa Saukkomaa kannustaa painottamaan liikkuvaa kuvaa.

– Kannattaa pitää mielessä, että 80 prosenttia kaikesta liikenteestä netissä on tällä hetkellä liikkuvaa kuvaa.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjä Henri Hyppönen haastaa muita yrittäjiä katsomaan luovuutta uudesta näkökulmasta. Hyppönen puhui Lappeenrannassa Kunnallisjohdon seminaarissa keskiviikkona.

– Luovuus voi vaikutukseltaan parantaa, mutta myös sekoittaa, koska se usein tuo muutoksen johonkin ja haastaa sen, mitä on totuttu pitämään totena. Luovuuteen liittyy ajatus yksilön ominaisuutena, mutta se voi olla myös syteeminen ominaisuus. On tärkeä saada yritykset ja yhteisöt yhteistyöhön, Hyppönen sanoo.

Hyppönen kertoi yleisölle mahdollisuuksista, mitä systeeminen luovuus tarjoaa.

Hän antaa esimerkin. Hyppönen nimitettiin tammikuussa konsulttitoimisto Fourkindin luovaksi johtajaksi. Hän halusi kehittää yritykselleen chat botin, eli keskusteluruudun, jonka kautta käyttäjä voi kommunikoida tekoälyn kanssa ja saada apua ongelmiin. Hyppönen ehdotti asiaa tiistaina ja perjantaina ensimmäinen versio oli valmis.

Tässä on Hyppösen ensimmäinen viesti: kehitysharppaukset tapahtuvat nykyään nopeasti, ja kehitystahti vain kiihtyy. Systeeminen luovuus voi auttaa pysymään kärryillä.

– Meillä on tekoäly-yritys, mutta botissa on hyvin vähän meidän itsekirjoittamaa koodia. Minä olen kirjoittanut koodia yhden rivin joskus. Internetissä on avoimen lähdekoodin tuotteita, tietoa sekä ideoita, eli valtavasti rakennuspalikoita, joita voi hyödyntää omassa tuote- ja palvelukehityksessä, Hyppönen kertoo.

Systeeminen luovuus säästää resursseja, sillä kaikkea ei tarvitse osata ja tehdä itse. Hyppönen hyödynsi tätä muun muassa oman kirjansa kannen kuvituksessa.

– Jos tilaan kannelle kuvittajan Suomesta, maksan hänelle riippumatta siitä, onko tulos täysin paska vai ei. Viimeisimmän kirjani kohdalla järjestin kansainvälisen freelance-kilpailutuksen ja sain 120 ehdotusta. Suomesta ei tullut yhtäkään, vaikka se on ainoa maa, jossa edes joku tuntee minut, Hyppönen kertoo.

Internetistä on löydettävissä tutkimusta, tietoa sekä ihmisiä, jotka osallistuvat yhteisesti toisten ongelmien ratkaisemiseen.

Päätöksenteko on liian hidasta

Kehitys etenee harppauksin, mutta päätöksenteko ei pysy perässä ja se monimutkaistuu.

– Meillä on nykyään tietoa koneiden servereillä, mutta kahden vuoden kuluttua sitä on tuplamäärä. Se luo päättäjille isoja kysymyksiä, sillä heidän täytyy alkaa päätää, minne aletaan vetää linjoja. Esimerkiksi sovelluksella voidaan seurata, että vanhus ottaa lääkkeensä, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa voisi olla, että vakuutus ei ole voimassa, jos lääkkeitä ei syödä. Päätöksentekoon syntyy kategorioita, kun ei ole oikein näkymää tulevaisuuteen, Hyppönen kertoo.

Resursseja Hyppösen mukaan on, mutta ne on kohdistettu väärin. Suuri kysymys on se, millaisia toimintaympäristöjä luodaan. Tarvitsemme ympäristöjä, joissa on turvallista luoda uusia asioita.

– Olosuhteiden pitäisi olla sellaisia, että riskinottaja ei olisi kohtuuttomassa tilanteessa, kun riski laukeaa, Hyppönen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

GDPR Organisation -nimellä EU-logon kera lähetetty englanninkielinen tarjous on naamioitu näyttämään viranomaisen yhteydenotolta ja laskulta.

– Tällainen "lasku" tuli tänään postissa. Onko tämä uusi huijaus, vai onko näitä tullut aiemminkin. Ajattelin, että tällaisesta olisi hyvä tiedottaa, sillä tuosta voi jollekin tulla mieleen, että on pakko maksaa, toteaa Suomen Yrittäjiin aiheesta viestin lähettänyt yrittäjä.

”Laskun” tekstistä alempaa kyllä ilmenee, ettei kyseessä ole lasku, joka tulee maksaa, vaan tarjous palvelusta. GDPR Organisation muun muassa sanoo tarjoavansa tietopakettia ja verkkoseminaariin osallistumisoikeutta vastineena 479 euron maksusta. Yrityksen nettisivuilla kerrotaan, että se tarjoaa sähköistä konsultointipalvelua ja tietopaketteja GDPR-vaatimusten noudattamiseen.

Tietosuoja-asetus GDPR:n voimaantulosta tulee ensi viikon lauantaina kuluneeksi vuosi, mikä on ehkä innostanut huijauslaskujen lähettäjiä. Myös viime syksynä tuli GDPR-huijauslaskuja yrittäjille.

 Ohjeista kesätuuraajat!

Suomen Yrittäjien asiantuntija Marjut Viding toteaa, että huijauslaskujen ja harhaanjohtavan markkinoinnin määrä lisääntyy kesäisin, jolloin yrityksissä laskuja usein hoitaa kesälomatuuraaja.

– Tavanomaisesti huijauslaskuja saatetaan laatia erehdyttämistarkoituksessa laskun muotoon, vaikka itse tekstiosasta saattaakin ilmetä epäsuorasti, että kyseessä on ainoastaan tarjous palvelusta. Laskua ei tällöin pidä maksaa, eikä siihen tarvitse muutoinkaan reagoida, sillä kyseessä on vain palveluiden markkinointi-ilmoitus, muistuttaa juristi Viding.

– On tärkeää aina käydä kaikki laskut tarkasti läpi ja tarkistaa lähettäjä, mitä lasku tai ilmoitus koskee sekä lukea kaikki pienimmätkin tekstit läpi. Tämä on erityisen tärkeä muistutus ennen kesälomakautta: kesätuuraajat on ohjeistettava huolellisesti tarkastamaan kaikki yritykselle tulevat laskut ja olemaan tarkka erilaisten huijausviestien varalta, Marjut Viding muistuttaa.

Katso Yrittäjän ABC-sivuilta lisätietoa, miten toimia jos saa harhaanjohtavaa markkinointia ja valelaskuja.

Jari Lammassaari

Öisestä tulipalosta Karijoen Ylikylässä tammikuussa 1992 oli tulla vielä dramaattisempi, ellei vasta 3-vuotias Matti olisi herännyt liekkien loimotukseen. Kotitalon viereinen sikala oli aamuviideltä täysin tulen vallassa ja liekit nuolivat jo talon katonharjaa ja yläkerran ikkunoita.

– Matti tuli alakertaan ja sanoi, äiti mä en saa nukuttua kun on tulipalo, Sinikka Saaranluoma muistaa.

Kesti hetken ennen kuin vanhemmat Sinikka ja Heikki Saaranluoma tajusivat, mitä oli tapahtunut. Kun Heikki pääsi yläkertaan, makuuhuoneen ikkuna oli jo musta ja lämpötila kuin saunassa. 1,5-vuotiaasta nukkuvasta Laurasta oli vaikea saada otetta, sillä hän oli niin hikinen.

– On ollut kauhea ajatella, mitä olisi tapahtunut, jos Matti ei olisi herännyt.

Kun palokunta tuli paikalle, sikalalle ei ollut enää mitään tehtävissä. Yhdeksän sammutusyksikköä keskittyi suojaamaan omakotitalon tulelta. Kaksisataa lihotussikaa ja 30 emakkoa menehtyi tulipalossa.

– Olimme olleet kymmenen vuotta sikalayrittäjinä. Joka vuosi oli rakennettu lisää ja kaikki alkoi olla kunnossa, Heikki Saaranluoma kertoo.

”Kumpikin oli mielestään aina oikeassa”

Parin vuoden päästä aika oli kypsä uudelle yritykselle, ja Mirror Line perustettiin sikalan kivijalalle. Heikki Saaranluoma oli toiminut Virossa yrittäjänä keittiöalalla ja törmännyt siellä liukuoviin. Alkuvaiheessa Saaranluomat tekivät liukuovia virolaiselle yhtiökumppanille.

– Vein lastin viikottain Viroon. Olimme ostaneet Kanadasta liukuoviprofiilit, joiden avulla valmistimme ovia, Heikki Saaranluoma kertoo.

Liukuovien valmistus oli melko uutta Suomessa ja myös Saaranluomilla oli niiden teossa opeteltavaa. Aika pian kävi ilmi, että asiakkaat halusivat ovien lisäksi koko kaapiston.

– Kumpikaan ei oikeastaan tiennyt mitään, mutta kumpikin oli mielestään aina oikeassa. Siinä oli avioero joskus lähellä, Sinikka Saaranluoma nauraa.

Vuodet ovat hitsanneet pariskuntaa yhteen yrittäjinä, ja 25 vuoden jälkeen he tietävät alasta kaiken mahdollisen. Mirror Linesta on kasvanut yksi kolmesta isoimmista liukuovien ja säilytysjärjestelmien tekijöistä Suomessa.

Ensimmäiset liukuovet valmistuivat tammikuussa 1995. Heikki Saaranluoman kirjanpidosta löytyy merkinnät, että tammikuussa myytiin 51 ovea ja helmikuussa jo 150 ovea. Nyt Karijoen tehtaalla valmistuu päivässä liki saman verran.

Ensimmäinen kasvuhyppäys oli edessä vuosina 1997–98. Tehtaalle oli hankittu puuntyöstökoneita ja jälleenmyyjäverkosto alkoi olla kasassa ympäri Suomen. Heikki Saaranluoma istui autossa 120 000 kilometriä vuodessa.

– Monta yötä tuli nukuttuakin autossa.

Kun Heikki teki myyntityötä kentällä, Sinikka kokosi ovia hallin puolella. Ensimmäinen työntekijä palkattiin vuonna 1997.

Todellinen perheyritys

Mirror Line on alusta asti ollut todellinen perheyritys. Myös 86 syntynyt Tiina, 88 syntynyt Matti ja nuorimmainen, 89 syntynyt Laura ovat kasvaneet mukaan yrityksen toimintaan, usein toimiston kiireessä mukana ollen.

Sinikka Saaranluoma toimii nyt operatiivisena johtajana, mutta siirtyy toimitusjohtajaksi Heikin jäädessä lähikuukausina eläkkeelle. Tiina vastaa taloudesta ja henkilöstöhallinnosta ja Vantaalla asuva Laura hoitaa markkinoinnin.

Matti Saaranluoma on ottanut vastuun myynnistä ja logistiikasta. Hän alkoi hoitaa yrityksen kuljetuksia heti ajokortin saatuaan opiskellessaan vielä ammattikoulussa.

– En muista, olisiko sitä koskaan miettinyt muita vaihtoehtoja. Työ on niin monipuolista, joten tuskin viihtyisin muualla, Matti Saaranluoma sanoo.

Vanhemmat korostavat, että lapsia ei ole millään tavoin pakotettu yrityksen toimintaan mukaan. Pikemminkin he ovat ohjanneet heitä hakemaan työkokemusta muualtakin.

Rakennusalan lama iski sisustustuotteisiin viiveellä, ja hiljaisimmat vuodet yrityksessä olivat 2014–15.

– Lama alkoi näkyä näissä sisustustuotteissa vasta silloin. Kun aletaan taas rakentaa, kaappeja hankitaan vasta viimeiseksi. Siinä oli pari taantuman vuotta, jolloin mentiin alaspäin, Matti huomauttaa.

Hiljaisimpinakin aikoina yritys välttyi irtisanomisilta, ja vuonna 2017 kysyntä lähti uudelleen nousuun ja väkeä voitiin palkata lisää. Nykyisin yritys työllistää 33 henkeä, joista toimistolla työskentelee kymmenkunta.

Tärkeässä osassa ovat suunnittelijat, jotka muokkaavat tuotteet asiakkaiden toiveiden ja tilausten mukaan.

– Olemme alusta asti tehneet mittatilaustöitä. Kuuntelemme asiakasta tarkkaan ja toteutamme toiveet, Sinikka korostaa.

Ladon ovi ja ruudukkoseinät suosikkeja

Liukuovien lukuisat vaihtoehdot ovat näytillä esittelytilassa toimiston yhteydessä. Tämän hetken kaikkein suosituimmasta mallista, jonka voi nähdä myös lukuisissa sisustuslehdissä, -ohjelmissa ja -blogeissa, ei ole jäänyt mallikappaletta.

– Lasiset ruudukkoseinät ovat suosittuja erityisesti mustilla kehyksillä. Niitä käytetään paljon tilanjakajina esimerkiksi makuuhuonetta erottamaan.

Saaranluomat luottavat siihen, että tarvetta säilytysjärjestelmille on jatkossakin ja yrityksellä sitä myöten hyvä tulevaisuus.

– Jokainen perhe tarvitsee säilytystilaa. Eivät ne poistu seuraavina vuosikymmeninä, vaikka kuinka olisi konmaritusta. Muuntautumiskykyä ja ajan hermolla on kuitenkin oltava, jotta menestyy.

Poikkeus Mirror Line tuotteissa on viime vuonna lanseerattu ja kesän Asuntomessuilla paljon julkisuutta saanut, pohjalaisuutta henkivä Ladon Ovi. Se on tällä hetkellä ainoa tuote, jota valmistetaan vain määrämittaisena, ei tilaustyönä.

Asiaan on kuitenkin tulossa muutos lähikuukausina, sillä eläkkeelle jäävä toimitusjohtaja on jo hankkinut verstastilat Kauhajoelta ja aikoo ajankulukseen tehdä Ladon Ovia myös mittatilauksesta.

Tilaa tuotantoon ja varastoon

Yrittäjät kertovat, että kotimaisuus on ollut yrityksen tärkeitä arvoja alusta lähtien. Tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Karijoella ja suurin osa materiaaleista tulee kotimaasta. Alumiiniprofiilit valmistaa suunnitelmien mukaan Alu Mäkelä Alajärveltä.

Kun Mirror Line perustettiin vuonna 1994, käytössä oli 180 neliön askartelupaja. Nyt tilaa on jo 5500 neliötä, johon jälleen kerran suunnitellaan laajennusta.

– Vein juuri lupahakemuksen kuntaan. Rakentaminen alkaa lähiaikoina, lisätilaa tulee tällä kertaa 600 neliötä, Matti vahvistaa.

Lisää tilaa tarvitaan tuotantoon, jotta se sujuisi mahdollisimman hyvin. Tehtaalla on myös poikkeuksellisen suuri varasto, sillä mittatilaustyöt edellyttävät sitä, että kaikkia materiaaleja on hyllyllä valmiina. Toimitusajaksi luvataan yhdestä kahteen viikkoon.

Vaikka liukuovien valmistusta on koneellistettu, tarvitaan paljon myös käsityötä.

– Käsityövaltaisen mittatilaustyön hinnoittelu on haastavaa. Ostajien mielestä se ei saisi maksaa kovin paljon enempää kuin standardituote, Sinikka Saaranluoma avaa.

Alalla on kolmen ison yrityksen lisäksi vielä lukuisia pieniä toimijoita, mutta Sinikka Saaranluoma kertoo niiden lukumäärän vähenneen eläköitymisen kautta.

Työntekijät hallilla on melko nuoria, toki osa on työskennellyt yrityksessä jo pitkäänkin.

– Kuulostaa kliseiseltä, mutta porukalla on hyvä henki, Sinikka kehuu.

Ruotsin markkinoille verkkokaupalla

Mirror Line on tähän asti pitäytynyt kotimaan markkinoilla, mutta tämän vuoden tavoitteena on aloittaa vienti Ruotsiin. Tämän vuoden myyntitavoite naapurimaassa on satatuhatta euroa, ja ensi vuonna on tarkoitus päästä täyteen vauhtiin.

– Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa myymme pelkästään verkkokaupan kautta. Nyt rakennamme showroomia Tukholman pohjoispuolelle, Sinikka kertoo.

Potkua viennin aloittamiseen Mirror Line sai osallistumalla Kasvu Open -sparraukseen, jota kautta tutustuttiin Ruotsissa asuvaan Minna Stormiin. Hänellä on tuntemus ja laajat verkostot Ruotsista, mitä voidaan hyödyntää viennin starttaamisessa.

Sinikka Saaranluoma huomauttaa, että verkkokaupassa oleellista on sujuva logistiikka. Mirror Linen tapauksessa kuljetukseen on panostettava myös siksi, että tuotteissa on yleensä helposti rikkoontuvaa lasia tai peiliä. Lisähaastetta tuovat erikokoiset tuotteet, joten kuljetuksessa ei voi käyttää valmislaatikoita.

Yrityksellä oli viime vuodelle kymmenen prosentin kasvutavoite, mihin ei aivan ylletty.

– Kasvu vaatii pohjustustyötä, joka pitää mahduttaa normityön oheen. Kasvuun täytyy varata aikaa, kaikki ei suju aina kuten junan vessa, Sinikka Saaranluoma sanoo.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Matti Hautalahti

Arttu Muukkonen sanoo heti alkuun, että hänestä tuntuu vähän oudolta olla esillä yksin Lehmus Roasteryn omistajana. Yrityksessä on toinenkin omistaja, toimitusjohtaja Samu Koskinen, joka on myös Lappeenranta-aiheisten etikettien luoja. Alun perin mukana yritystä kehittämässä oli myös Visa Tuovinen.

Lehmus Roasterin lisäksi Muukkosella on kaksi muutakin yritystä, suunnittelutoimisto Hito hyvä ja Tuotantoyhtiö Muukkonen.

– Ymmärrän toki, että kilpailussa täytyy olla keulakuva. Nykyisin ajankuva kuitenkin on, että monilla on useita yrityksiä.

Muukkonen sanoo, että jo Vuoden Nuori Yrittäjä -finaaliin pääsy on tuonut paljon näkyvyyttä.

– Kyllä tämä on jo voitto meille. Päivitykseni finaaliin pääsystä sai satoja tykkäyksiä, mikä on ennennäkemätöntä.

Kahvia Alppien rinteillä

Muukkosen kahvitarina alkoi oikeastaan yli kymmenen vuotta sitten. Vapaalaskua harrastava nuori mies vietti monta talvea hiihtopummina Sveitsin Alpeilla ja Norjassa. Sopivaa säätä odotellessa juotiin kahvia.

– En ollut varsinainen kahviharrastaja, mutta kahvi oli niin oleellinen osa sitä elämää. Sitten Suomessa olin ruuhka-apulaisena paahtajana ja näin, miten kahvia valmistetaan.

Se tieto oli pohjana, kun suunnittelutoimisto Hito hyvä piti Lappeenranta-aiheisten tuotteiden joulumyymälää. Myynnissä oli muun muassa t-paitoja, glögiä ja suklaata, mutta toiveissa oli myös oma kahvi.

– Ostimme netistä kiinalaisen paahtimen, jolla saattoi paahtaa kaksi kiloa papuja kerralla. Olin paahtimokokemukseni jälkeen siinä uskossa, että homma ei ole vaikeata. Myöhemmin on kyllä selvinnyt, että ei se ihan helppoa ole.

Kahvin paahtaminen lähti toden teolla käyntiin keväällä 2016, jolloin Lehmus Roastery perustettiin ja kiinalainen paahdin ruksutti yötä päivää.

– Huomasimme, että oli pakko ottaa lainaa, ja ostaa oikea, kymmeniätuhansia euroja maksava paahdin. Se painaa 800 kiloa, ja sillä voi paahtaa 15 kiloa papuja kerralla, Muukkonen kertoo.

Lehmus Roastery oli saanut vuokrattua tilat Linnoitusniemessä sijaitsevasta, 100-vuotiaasta hevostallista, joka oli viime vuodet toiminut lähinnä kaupungin varastona. Helmikuussa 2017 paahtimossa pidettiin avoimet ovet, jonka suosio yllätti kaikki.

– Järjestimme paahtimokierroksia, ja paikalla kävi yli tuhat. Myimme kaikki varastot tyhjiksi ja kahvibuffet oli tosi suosittu.

Seuraavana kesänä 2017 paikalle perustettiin kahvila, jonka pyörittämisen Lehmus Roastery osti itselleen viime keväänä. Tärkeä osa yritystä on verkkokauppa, josta lähtee kahvi- ja teetuotteita ympäri Suomen, mutta eniten pääkaupunkiseudulle. Kahvituotteet on nimetty lappeenrantalaisten nähtävyyksien ja kaupunginosien mukaan.

– Olemme pitäneet valikoimissamme samoja kahveja, jotta ostaja tietää mitä saa. Suosituin tuote on Pusupuisto. Välillä teemme erikoisuuksia, joissa voimme kokeilla uusia makuja.

Suomen paras paahtimo ja kahvila

Muukkonen riisuisi mielellään erikoiskahveista liiallisen erikoisuuden leiman.

– Toivoisin, että juotaisiin parempaa kahvia vaikka vähemmän. Haluamme tehdä laadukasta kahvia, joka on eettisesti tuotettu. Tunnemme viljelijät ja maksamme heille monikertaisen hinnan massatehtaisiin verrattuna.

Lehmus Roastery on palkittu Helsingin kahvifestivaaleilla Suomen parhaana paahtimona kahtena vuotena peräkkäin. Viime vuonna myös kahvila äänestettiin Suomen parhaaksi.

– Haluamme olla osa yhteisöä paikallisesti ja somessa, joten äänestäjiä tuli sitä kautta paljon. Yhteisöllisyys on tärkeätä, tarjoamme esimerkiksi sotaveteraaneille kahvit ja pullat tästä iäisyyteen.

Kahvila muuttuu iltaisin baariksi, ja viikonloppuisin siellä järjestetään keikkoja. Muukkonen myöntää, että kolmen yrityksen pyörittäminen väsyttää joskus, mutta hän pyrkii siihen, ettei pitkien päivien painaminen olisi mikään itseisarvo.

– Olisihan se tylsä näkökulma yrittäjyyteen. Yrittäjäkin tarvitsee lepoa ja muuta elämää.

Vuosittain on ehdittävä ainakin pariksi viikoksi rinteisiin laskemaan. Hyvää säätä odotellessa voi juoda kupposen kahvia.

KUKA: Arttu Muukkonen

YRITYS: Lehmus Roastery, Lappeenranta

TOIMIALA: Kahvipaahtimo, kahvila

PERUSTETTU: 2016

HENKILÖSTÖ: 12

LIIKEVAIHTO: arvio vuodelle 2019 on 1,1 miljoonaa euroa

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tapio Auvinen

Milleniaalit, eli vuosien 1986-1999 välillä syntyneet. Miten niiden kanssa oikein pärjää? Muun muassa tätä aihetta avasi Jenni Rajahalme puheenvuorossaan Kunnallisjohdon seminaarissa Lappeenrannassa torstaina.

Rajahalmeen esityksen otsikko oli jo osa vastausta kysymykseen: uusi sukupolvi haluaa yritykseltä tarinan.

Rajahalme todistaa, että sukupolvissa on todellakin eroja. Esivanhempamme olivat nöyriä sodan jälkeisessä Suomessa selviytyjiä. Hiljalleen kunnianhimo on kasvanut, kunnes nykyään nelikymppiset ovat laman traumatisoimia.

– Lama jätti niin syvän jäljen, että me pelätään kaikkea, vähän itseämmekin. Erityisesti pelkäämme yrittäjyyttä. Olemme etsineet turvallisia vaihtoehtoja, otettu lainaa ja ostettu talo, jota sitten maksetaan, Milleniaalit ovat aivan toisenlaisia, Rajahalme sanoo.

Hänen mukaansa arvopohja ja ajattelumalli on milleniaaleilla erilaista. He eivät koe tarvetta omistaa ja käydä töissä rahan takia. Milleniaaleille on tärkeämpää kokemukset ja elämykset sekä vapaus valita ja muuttaa mieltään. He juoksevat pakoon, jos heille tarjoaisi 30 vuoden työuraa samassa työpaikassa.

– Juttelin Jameson-viskitehtaan johtajan kanssa ja hän sanoi, ettei saa palkattua nuoria töihin. Milleniaalit pelkäävät, etteivät pääse sieltä pois, jos kerran menevät töihin Jamesonille, Rajalahti kertoo.

Tavoitteena onnellinen elämä

Milleniaaleille on ominaista pinnallisuus, kärsimättömyys ja huono kyky sietää epäonnistumisia. Heille ei ole mikään ongelma antaa palautetta hyvässä ja pahassa, ja yleensä kanava on sosiaalinen media.

– Milleniaalit haluavat onnellisen elämän. He eivät tee asioita, joista eivät pidä. Hei eivät myöskään jää kattelemaan, josko parin vuoden kuluttua voisi edetä esimieshommiin, Rajahalme lataa.

Luonnehdinnan perusteella milleniaalit voi nähdä painajaismaisina, mutta he ovat myös loistavia, osaavia, rohkeita ja nopeita oppimaan. Miten heidät saa sitten hurmattua töihin?

Rajahalme tietää muutaman keinon.

– Merkityksellisyys on uusi musta. Milleniaalit voivat laskea palkkatoivettaan, jos kokevat työn merkityksellisesksi. MIlleniaali haluaa olla osa tarinaa ja osana tekemässä jotain hyvää. Se on suvaitsevainen sukupolvi, joten ne lähtevät lätkimään, jos kokevat esimerkiksi, että kotikunta on ahdasmielinen takapajula, Rajahalme sanoo.

Rajahalme muistutti lopuksi, että monet nykypäivän menestystarinat ovat milleniaalien perustamia. Hän kehottaa nelikymppisiä valtaapitäviä miettimään, minkä jäljen oma sukupolvi jättää.

– Mitä merkityksellistä me tulemme tekemään? Meillä on työssämme valtaa, joten voisimme aktiivisiesti miettiä, miten sitä valtaa voisi käyttää tehdäkseen jotain hyvää, Rajahalme sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Hanna Keskinen on pitänyt jo kymmenen vuoden ajan Hämeentiellä vaate- ja sisustustavaraliikettä. Urban Soul on kuitenkin sulkemassa ovensa heinäkuussa.

– Olen harkinnut kivijalkaliikkeen lopettamista jo jonkin aikaa, mutta tämä remontti oli viimeinen sysäys siihen. Vakiasiakkaita käy, mutta muuten porukkaa ei tule tänne katuhälinän takia. En olisi uskonut, että remontti vaikuttaa näin paljon.

Urban Soulin kohdalla Hämeentie 12:ssa ongelmana on, että liikkeen eteen on rakennettu lastauslaituri, jossa kuorma-autot voivat pysähtyä. Näyteikkuna on tärkeä markkinointikeino, mutta autojen takia ohikulkijat eivät näe sitä.

– Täällä on myös koko ajan valtava pöly, joka on huono juttu vaatekaupan kannalta. Tuotteita on mennyt ihan pilalle.

Keskinen sanoo yhtenä syynä liikkeen lopettamiseen olevan verkkokaupan yleistymisen. Hän myy itsekin tuotteita verkossa, ja aikoo jatkaa sitä kivijalkakaupan lopettamisen jälkeenkin.

– Lopputulos on varmasti hyvä, mutta kaksi vuotta on pitkä aika odottaa viihtyisää kävelykatua. Hienoa, jos joillain on rahaa odottaa.

Keskinen on opiskellut yrittämisen ohessa kulttuurituottamisen maisteriksi, ja kesän jälkeen hän aikoo etsiä sen alan töitä. Ensin hän aikoo kuitenkin pitää lomaa, josta ei ole kymmenen yrittäjävuoden aikana juurikaan tullut nautittua.

– Kerran olin viikon lomalla. Ei tähän ole ollut varaa palkata ketään, mutta olen myös tottunut tähän. Olen aina tykännyt työstäni, tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä.

80-vuotias laukkukauppa lopettaa

Hakaniemen torin laidalla on loppuunmyynti menossa myös Hakalaukussa. Yrittäjä Tiina Leimuvaara kertoo syynä olevan, että hän on eläkeiässä.

– Jatkajaa ei ole tähän löytynyt, ja tämä työmaa antoi sysäyksen lopettaa nyt.

Hakalaukun loppuunmyynti jatkuu kesän yli, liike suljetaan viimeistään syyskuussa.

Laukkuliikkeellä on liki 80-vuotiset perinteet, sillä Leimuvaaran isoisä perusti sen vuonna 1939. Sen jälkeen kauppiaina ovat olleet Leimuvaaran isoäiti, isä ja 90-luvun alussa yrittäjänä aloittanut Leimuvaara.

– Nyt kun täällä on loppuunmyynti, asiakkaita on riittänyt.

Leimuvaaraa huolestuttavat katutöiden ja poikkeusjärjestelyjen aiheuttamat vaaratilanteet liikenteessä.

– Harva se päivä näkee vaarallisia tilanteita kadulla. Liikkeisiin on myös vaikea kulkea. Yksikin päivä pyörätuolilla liikkeellä ollut henkilö ihmetteli, että olisi pitänyt kiertää koko Hakaniemen halli päästäkseen tänne puolelle katua.

Uudelle liikkeelle hankalaa

Hämeentien remontti huolestuttaa myös kauneushoitolaa ja vaatekauppaa pitävää Piia Varismäkeä. Hän aloitti Hämeentie 28:ssa vuosi sitten ja siirsi liikkeen marraskuussa nykyiselle paikalleen Kolmas linja 1:een.

– En tiennyt muuttaessani, että Kolmas linja suljetaan liikenteeltä jatkossa kokonaan tästä kohdalta. En olisi ehkä tullut tähän, jos olisin sen tiennyt.

Kolmas linja suljettiin liikenteeltä osittain viikko sitten ja se oli vähentänyt ohikulkijoiden ja sitä myöten asiakkaiden määrää Varismäen Zeepra-liikkeessä.

Varismäki huomauttaa uuden liikkeen aloittamisen olevan aina haasteellista, mutta Hämeentien katutöiden aiheuttaneen huomattavia lisähankaluuksia.

– Olen kokenut yrittäjä, sillä minulla oli Saarijärvellä samanlainen liike 20 vuoden ajan. Nyt olen aivan uudessa tilanteessa, joka huolestuttaa.

Perhe muutti ja liike perustettiin Helsinkiin, koska Varismäen miehen työt olivat Helsingissä.

Varismäki sanoo tilanteen vaihtelevan Hämeenkadun ja sen poikkikatujen liikkeillä sen mukaan, miten kulku on järjestetty.

– Tässä kohtaa ei ole suojatietä Hämeentien yli, mikä jättää Kolmannen linjan tavallaan piiloon kävelijöiltä.

Varismäki toivoisikin, että liikkeet saisivat laittaa mainoksia ja kylttejä remontin ajaksi katujen varsille, jotta ohikulkijat huomaisivat yritykset paremmin.

Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen sanoo, että monet yrittäjät ovat kertoneet remontin aiheuttamista hankaluuksista.

– Liikkeiden myynnit ovat laskeneet hurjasti, jopa kymmeniä prosentteja. Osa liikkeistä on lopettanut tai lopettamassa, Laaksonen tietää.

Ongelmana on Laaksosen mukaan, että yksityisautoilijat eivät löydä kivijalkakauppiaita Hämeentiellä ja kulku liikkeisiin on hankalaa. Laaksonen on kuitenkin tyytyväinen yhteen asiaan.

– Mechelininkadun remontista ja liikennefarssista kaupunki otti sentään jotain opikseen. Tiedotus on ollut Hämeentien remontin kohdalla ensiluokkaista, kiitokset tästä kaupungin suuntaan.

Hämeentie muuttuu uudistuksessa joukkoliikenteen kaduksi Siltasaarenkadun ja Helsinginkadun välillä. Hämeentiellä saa kävellä ja pyöräillä. Bussit, raitiovaunut ja taksit saavat kulkea Hämeentietä jatkossakin, mutta yksityisautojen läpiajo on kielletty.

Remontissa uusitaan raitiotien kiskot ja kadun alla kulkevat putket sekä Sörnäisten metroasemaa kunnostetaan. Hämeentien remontin pitäisi suunnitelmien mukaan olla valmiina vuoden 2020 lopussa, minkä jälkeen Hakaniemen remontti jatkuu useita vuosia.

Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Android-käyttöjärjestelmän kehittäjä Google on päättänyt keskeyttää Android-päivitykset kiinalaisen Huawein älypuhelimiin. Käytännössä Huawein asiakkaat menettävät jatkossa tärkeät tietoturvapäivitykset. Rajoitukset koskevat valmistajan tulevia laitteita.

Amerikkalaiset epäilevät, että Huawei toimii läheisessä yhteistyössä Kiinan tiedusteluviranomaisten kanssa. Yhdysvalloissa uskotaan, että etenkin Huawein uusiin 5G-verkkoihin liittyy huomattavia tietoturvariskejä. Huawei on kiistänyt yhteydet Kiinan viranomaisiin.

Vielä suurempi kolaus on Googlen asettama porttikielto Play Store -sovelluskauppaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Huawein tulevien laitteiden ostajat eivät voisi ladata sovelluksia Play-kaupasta. Kielto koskee myös Gmail-sähköpostia ja YouTube-videopalvelua.

Kiellot eivät sen sijaan koske Huawein nykyisiä käytössä olevia puhelinmalleja.

Mikä on EU:n kanta?

Samsungin Suomen mobiililiiketoiminnan johtaja Mika Engblom ei halua tehdä asiasta vielä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

– Asiaan kannattaa suhtautua varauksella niin kauan kunnes tulee valmistajilta ja Googlelta saadaan viralliset lausunnot.

– Iso kysymys on, mitkä ovat Googlen asettamien rajoitusten vaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Rivien välistä voi lukea, että Googlellakin käydään asiaa tarkasti läpi. On syytä odottaa myös EU:n kantaa. Monesti EU pyrkii tekemään kaikkensa, että kilpailuasetelmat säilyvät tasavertaisina, Engblom kommentoi.

Engblom kuitenkin myöntää, että Googlen toiminnalle voi olla merkittäviä vaikutuksia kilpailuasetelmiin ,yös Suomessa.

– Lähtökohtaisesti tämä on ikävä uutinen alalle. Jos vaikutukset lähtevät leviämään kulovalkean tavoin, tottakai se nostaa Samsungin markkinaosuutta. Jos todella käy niin että Google-tukea ei enää ole, markkina reagoi varmasti.

Huawei kehittää omaa käyttöjärjestelmää

Engblomin mukaan uutisella voi olla merkitystä kuluttajien käyttäytymiseen jo piankin.

– Varmasti tällä on jonkinlainen vaikutus mielipiteen ja ajatuksen tasolla. Voi käydä niin, että aletaan varoa ostamasta Huawein laitteita. On myös kiinnostavaa nähdä, mikä on jälleenmyyjien viesti kuluttajille. Siinä kohtaa kun laite myydään, kuluttajalle luvataan aina jotain. Jos lupausta ei pysty pitämään, kenen on vastuu, Engblom kysyy ja viittaa esimerkiksi Android-käyttöjärjestelmän päivityksiin.

Huaweilla on edelleen pääsy Android-käyttöjärjestelmän avoimesti saatavilla olevaan versioon (AOSP). Epäselvää on, miten yhtiö reagoi Googlen päätökseen. Huawei on aikaisemmin kertonut kehitelleensä jo pidemmän aikaa omaa käyttöjärjestelmää.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Arctic Brands Group on erikoisessa tilanteessa: Sen uusi ginijuoma Arctic Blue Navy on valittu maailman parhaaksi, muta Suomessa juomaa ei saa myydä. Asiasta uutisoi Tivi.

Suomalaisyhtiö on pokannut juomastaan palkinnot Yhdysvaltojen San Franciscossa järjestetyssä International Spirit Competitionissa kahdessa eri kategoriassa: ginijuomana ja parhaana kirkkaana tisleenä. Mukana oli yli 3000 juomaa.

Voittajatuotteen myynti alkaa lähiaikoina Aasiassa ja useissa EU-maissa, mutta vain jos kyseistä giniä ei tuoda myyntiin Suomessa. Valvira on nimittäin linjannut, että juomaa ei saa markkinoida digitaalisesti Suomessa eikä EU- tai ETA-alueiden maissa. Taustalla on Valviran halu suojella suomalaisia kuluttajia myös Suomen ulkopuolella, koska alkoholilaki kieltää suomalaisilta yrityksiltä väkevien alkoholijuomien markkinoinnin.

Näin ollen Arctic Brands Group ei voi tuoda tuotettaan myyntiin Suomessa, koska samalla sen kansainväliset markkinointisuunnitelmat voisi unohtaa. Valvira katsoo kielletyiksi myös sosiaalisen median päivitykset silloinkin, kun niihin ei käytetä rahaa.

Tiville asiaa kommentoineen brändijohtajan Mikko Spoofin mukaan hänestä tuntuu kuin yritys toimisi Pohjois-Koreassa. Spoof on myös yksi yrityksen perustajista.

Nyt Spoof toivoo apua asiaan Euroopan Unionilta. Hän on kontaktoinut myös poliittisia vaikuttajia Suomessa.

– En tule hyväksymään sitä, että Valviran tiukan laintulkinnan mukaan yrityksellämme ei ole kasvuedellytyksiä Suomessa, hän kommentoi Tiville.

– Helpompaa meille olisi matkustaa lautalla Tallinnaan ja siirtää pääkonttorimme sinne, mutta emme halua tehdä niin. Mikäli Valvira vaatii edelleen rajoittamaan tuotteen markkinointia, vaikka se ei olisi edes myynnissä edes Suomen markkinoilla, joudun esittämään yhtiömme hallitukselle yrityksen siirtämistä ulkomaille.

Arctic Brands Groupin liikevaihto- ja tulostavoite ensi vuodelle on 11 miljoonaa euroa. Yrityksen juomat valmistetaan Ilomantsissa Hermannin Viinitilan tislaamossa.

Kuva: Arctic Brands Group

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi