Markkinointialan yrittäjä Matti Ruuska neuvoo, miten omasta LinkedIn-profiilista saa kiinnostavan.

1. Suunnittele toiminnallesi tavoite (esimerkiksi uusi työ- tai harjoittelupaikka, verkoston kasvattaminen, myynnin generointi) ja tuo sosiaalinen myynti arkeesi. Tee toiminnoista rutiineja, merkitse ne kalenteriin. Muuta toimintaasi passiivisesta peukuttajasta aktiiviseksi keskustelijaksi. Lähesty rohkesti profiilissasi käyneitä, tulevaisuuden talentteja, LinkedIn-vaikuttajia sekä tulevaa työnantajaa, asiakastasi tai kumppaniasi.

2. Rakenna profiilisi huolellisesti ja lisää siihen kansikuva. Mieti profiilisi profiilisi lukijaa ajatellen. Kerro erityisesti, missä olet hyvä ja miten voit auttaa. Luo sisältöä, tuota lisäarvoa, kommentoi ja suosittele. Tuo oma persoonasi esiin, ketään ei kiinnosta harmaa hyypiö.

3. Hyvä profiili sisältää ainakin:

- Kansikuvan (jotain persoonallista, yrityksen banneri, asiakaskokemuksia tai suosituksia, tuote- tai palvelutietoa, kontaktitiedot)

- Profiilikuvan, joka on tunnistettava, valoisa ja mielellään neutraalilla taustalla.

- Otsikon (Autan, teen tätä. Etsin, olen tässä paras)

- Summaus (Yritä koukuttaa profiilin katsoja, kerro missä autat, miten sinut saa kiinni, lupaus sekä toimintokehoitus)

- Suositukset (Suosittele muita, pyydä suosituksia ja peukuta)

- Linkki (Muista jakaa kuvasi kaikille valitsemalla asetuksista ”public profile”)

4. Lisää mukaan luovaa hulluutta, röyhkeää asiantuntijuutta, pyytentöntä auttamista ja kommunikointi omaan suuhun sopivaksi.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Espoon Kauklahdessa sijaitseva kalakauppa Maxin Kala on noussut jo omanlaiseksi ilmiökseen. Tuoretta kalaa keskiviikosta lauantaihin myyvä perinteinen kalakauppa toimii Kauklahdessa 100-vuotiaassa puutalossa, mutta vain keskiviikosta lauantaihin. Sunnuntaisin kalastajat eivät kalasta, joten keskiviikko on varmuudella päivä, jolloin tiskiin saadaan tuoretta kalaa. Kauppa aukeaa klo 11, jolloin päivän kuorma ehtii kauppaan ennen avaamista.

Maxin Kalan valtti on tinkimätön tuoreus ja kalan laatu. Siksi asiakkaat tulevat kalakaupoille kauempaakin.

– Lähdin toteuttamaan kalakauppaa opinnäytetyönä. Lähtöajatus oli se, että kuinka vaikeaa voisi olla tehdä asiat niin kuin itse näkee parhaaksi. Alkustressiä purki se, että saisin edes jotain hyötyä opinnoissa kaupasta, jos se ei menestyisikään, yrittäjä Max Grönholm kertoo.

Vuonna 2011 aloitetut restonomiopinnot ovat kuitenkin jääneet opinnäytetyötä vaille valmiiksi, sillä Maxin Kala on yllättänyt suosiollaan kaikki, hieman jopa kanta-asiakkaat.

– Osalla ensimmäiset käynnit olivat paikallisen yrittäjän tukemista, mutta nykyään he päivittelevät, että eivät voi enää hakea kalaa muualta, Grönholm kertoo.

Eväät uralle lapsuudesta

Max Grönholm on kalastanut lapsesta asti. Hänen perheellään on valokuvia, joissa Grönholm pitelee onkivapaa pian sen jälkeen, kun hän on oppinut kävelemään.

Perhe on kalastanut Espoossa lähivesistöissä, Ahvenanmaalla ja Suomen sisävesillä ja pohjoista myöten. Kun ikää on karttunut, Grönholm on tehnyt kalastusreissuja muun muassa Norjaan.

Kotoa tulee myös rakkaus ruoan laittoon, sillä maustamisen ja kokkaamisen hän on opetellut kotona äidin kanssa, missä ruokana oli usein itse kalastettua kalaa.

Työkokemusta ennen omaa kalakauppaa kertyi kauppojen palvelutiskeiltä ja ravintolamaailmasta.

– Näin paljon asioita, joita voisi tehdä paremmin sekä kuluttajan että ravintolan näkökulmasta. Toivottavasti voimme palvella ravintoloitakin tulevaisuudessa. Kyselyitä on tullut, Grönholm kertoo.

Yrittäjyys on ollut Grönholmille selkeä vaihtoehto jo pitkään. Hänen mukaansa Suomessa on hyvät mahdollisuudet yrittämiselle. Hän sai paljon apua ja tukea esimerkiksi Yritys Espoosta alkuvaiheessa.

Monet epäilivät Grönholmin suunnitelmia, ja yksi, minkä epäiltiin viimeistään kaatavan kalakaupan, oli terveysviranomaiset ja 100-vuotiaan suojellun rakennuksen olosuhteet kalakaupalle.

– Terveysviranomaiset ovat olleet avuliaita ja he sanoivatkin, ettei heidän tarkoituksensa ole hankaloittaa yrittäjyyttä. Tiesin talon haasteet, ja mietimme useita ratkaisuja yhdessä terveysviranomaisten kanssa, Grönholm kertoo.

Laajenemissuunnitelmia

Maxin kala perustettiin marraskuussa 2016. Kauppa on sittemmin jäänyt nykyisiltä tiloiltaan auttamatta pieneksi. Juhannuksena kauppa sulkee ovensa ja avaa heinäkuun puolivälissä uusissa tiloissa Kauklahden väylän tuntumassa K-Supermarketin kanssa. Maxin Kala jatkaa kuitenkin itsenäisenä toimijana ja vuokralaisena.

– Muutto oli pakon sanelema. Olen etsinyt uusia tiloja kaksi vuotta ja luvannut asiakkaille, että en lähde Kauklahdesta. Olen miettinyt, mitä haluan tuoda asiakkaille. Olen myös miettinyt itseäni työnantajana ja yrittäjänä. Vanhan myymälän kapasiteetti ja oman intohimon toteuttaminen vaatii muutoksia, Grönholm kertoo.

Kolme vakituista sekä kausityöläisiä työllistävä yritys tuplaa tiskitilan ja kasvattaa henkilöstön määrää tuntuvasti. Tiloihin tulee ravintolatason keittiö, mikä mahdollistaa lämpimien ruokien, kuten kalapihvien valmistuksen.

– Laajentumisen jälkeen suunnitteilla on reseptikirja, jolle on jo kiinnostunut kustantajakin, Grönholm kertoo.

Laajentumisen jälkeen hän aikoo ottaa myös aikaa perheelle ja puolisolleen. Yrittäjyys on opettanut, että myös itsestään on pidettävä huolta ja luottamusta pitää jakaa työntekijöiden kanssa.

Grönholmin yrittäjäura on ollut menestyksekästä tähän asti. Nyt hän myöntää, että ensimmäistä kertaa vähän pelottaa.

– Uuden myymälän rakentaminen on pakottanut menemään tuntemattomaan, kun on käynyt läpi neuvotteluita ja rakennussuunnitelmia. Kannustan kuitenkin kaikkia yrittämään, jos paloa ja tilaa markkinalla on, vaikka pelottaisikin. Itse olen tiennyt nuoresta pitäen, että tätä haluan tehdä, hän sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Somerolainen viljankuivaamiseen ja varastointiin erikoistunut Arskametalli on palkinnut yrityksensä työntekijöitä Suomen Yrittäjien ansioristeillä.

Perheyritys on toiminut vuodesta 1958, mutta osakeyhtiömuotoisena 30 vuotta. Veljekset Jari ja Janne Käkönen jatkavat isoisänsä ja isänsä työtä.

– Aloimme saada onnitteluita tasavuosista. Siitä tuli idea palkita työntekijöitä, koska emme ole aikaisemmin palkinneet, yrittäjäosakas Jari Käkönen kertoo.

Työntekijät eivät tienneet palkinnoista etukäteen, vaan heidät oli kutsuttu kakkukahveille. Paikalla oli Someron Yrittäjien puheenjohtaja Juha Wiskari, joka jakoi merkit.

Arskametallissa on paljon pitkiä työuria ja vähän vaihtuvuutta. Eläkkeelle on jäänyt noin 10 työntekijää vuosien mittaan.

– Tämä on aika erikoisala. Lisäksemme Suomessa on kaksi toimijaa ja maailmallakin kymmenkunta. On hyvä, ettei vaihtuvuutta ole paljon, koska tämä työ vaatii vähän itseopiskelua. Ilmeisesti meidän työntekijöillä on myös kohtuullisen hyvät oltavat, Käkönen sanoo.

Arskametalli on laajentunut Jari Käkösen mukaan viidestä kahdeksaan vuoden välein. Nytkin yritys kertoo Facebook-sivuillaan, että kuokka on lyöty maahan ja uusi tuotantohalli nousee tontille. Se tietää lisää rekrytointeja, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.

– Vielä emme kerro, mitä siellä hallissa tullaan tekemään. Lisärekrytointeja voi tulla viisi tai enemmänkin, Käkönen kertoo.

Arskametallin palkitut ovat: 

Timanttiristi: Heikki Kolattu (38 työvuotta)

Kultaristi: Pertti Nieminen (29), Antti Kauppinen (23), Janne Käkönen (22), Jari Käkönen (22), Jani Lindroos (21), Tommi Puuska (21)

Hopearisti: Erno Känkänen (17), Jani Kylämäki (16, ei kuvassa), Teet Laanemets (12), Sami Käkönen (11), Mika Lehto (11), Vesa Launiainen (10)

Katso, miten Suomen yrittäjien ansiomerkit syntyvät tästä jutusta.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Teemu Suna on vakuuttanut painavalla asialla sijoittajatkin, sillä kerättynä on jo 40 miljoonan rahoitukset muun muassa Euroopan investointipankilta. Strategista yhteistyötä tehdään maailman suurimpiin diagnostiikkayrityksiin kuuluvan PerkinElmerin kanssa.

Nightingale lanseerasi ensimmäisen kuluttajatuotteensa, veritestin, Slushissa joulukuussa, ja vastaanotto oli todella hyvä.

– Oma terveys kiinnostaa. Kahden päivän aikana Aavan hoitajat tekivät testin yli kahdellesadalle.

Verestä tutkitaan erilaisia merkkiaineita, joiden perusteella voidaan ennustaa sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen riskiä. Verikokeessa mitataan muun muassa kolesteroli, insuliiniresistenssi ja kroonisen tulehduksen tila. Tämä tieto yhdistetään Aavan hyvinvointikyselyn tuloksiin.

Sunan mukaan Nightingalen kehittämässä testissä yhdestä näytteestä voidaan tutkia yli 200 merkkiainetta. Isoa osaa näistä ei vielä hyödynnetä terveydenhuollon palveluissa.

– Yleensä lääkäri määrää tutkittavaksi muutamia merkkiaineita. Haluamme tuoda kymmeniä vuosia sitten kehitetyn veritestauksen nykyaikaan.

Suna näkisi mielellään heidän tarjoamansa testin yleistyvän julkisen puolen terveydenhoidossa, mutta realistisesti ajatellen he keskittyvät alkuvaiheessa yksityisiin terveystoimijoihin.

Nightingalen tilat Mannerheimintiellä Tilkan alueella Helsingissä ovat remontoidut ja isot. Tiloissa sijaitsee yrityksen yksi laboratorio, muut ovat Kuopiossa, Bristolissa, Oxfordissa ja seuraavaksi Yhdysvalloissa. Katse on suunnattu myös Aasiaan, jossa pääkohde on Singaporessa.

– Aasiassa on paljon mahdollisuuksia, siellä ollaan valmiita kyseenalaistamaan vanhoja toimintamalleja.

Myös Suomessa olisi Sunan mukaan hyvät mahdollisuudet uudistaa terveydenhuoltoa. Pohjana on esimerkiksi toimiva Kanta-järjestelmä, mutta päätöksenteossa tarvittaisiin lisää rohkeutta. Usein uudistuksia vastustetaan tietosuojan nimissä.

– Tietoa pitäisi osata hyödyntää, sillä sen avulla voidaan tunnistaa sairauksia ja tehdä hoidosta tehokkaampaa ja yksilöllisempää. Jos ei ole tietoa käytössä, voidaan unohtaa koko homma.

Veritesti: ”Näin sinulla menee”

Pääsen tekemään Nightingale Healthin ja Aava Virta -yksikön tarjoaman Virta 360 -palvelun. Siinä yhdistetään verianalyysin ja hyvinvointikyselyn tulokset. Luvassa on ainutlaatuista tietoa elintapamuutosten seuraamiseen.

Mikä on riskini sydän- ja verisuonisairauksiin? Entä diabetekseen? Mitä voin tehdä asialle?

Aineenvaihduntaprofiilini perusteella riskini sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen saattaa olla hieman keskimääräistä korkeampi verrattuna omaan ikäryhmääni, kertovat tulokset.

Tyypillisesti tällaiseen profiiliin liittyy epäihanteellinen kolesterolitasapaino, joka voi johtaa korkeampaan sydänsairauden riskiin yhdistettynä tupakointiin tai korkeaan verenpaineeseen.

Onneksi en tupakoi eikä verenpaine ole koholla. Muuten tulokset olisivat varmasti vielä hälyttävämmät.

Verikokeessa mitattiin kolesterolitasapaino, insuliiniresistenssi, sydän- ja verisuonisairausien ja tyypin 2 diabeteksen riski sekä matala-asteisen eli kroonisen tulehduksen tila.

Palvelu antaa kuvan terveydentilasta kuvallisena, mikä on kyllä hyvä tapa hahmottaa oma tilanne. Kun näkee analyysin ”heikot lenkit” selkeinä graafeina, on helpompi ymmärtää asian tärkeys.

Hyvinvointikyselyn tulokset annetaan myös graafina. ”Näin sinulla menee” näyttää terveysindeksikseni 71 / 100. Parannettavaa siis on terveyden ja ravinnon saralla.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Riikka Kantinkoski

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 265 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Tuoreessa Yrittäjägallupissa (Kantar TNS) kysyttiin, että ”pitäisikö Suomessa olla lakisääteinen toisin sopimisen oikeus eli työpaikoilla mahdollisuus sopia yhdessä työehtosopimuksista poiketen”.

84 prosenttia kyselyyn vastanneista 1078 pk-yrityksen edustajasta vastasi KYLLÄ. Kahdeksan prosenttia vastaajista oli eri mieltä ja yhdeksän prosenttia ei osannut sanoa.

– Yrittäjien viesti on selkeä: paikallista sopimista pitää lisätä sekä työehtospimus- että lakimuutoksin. Se on tärkeää työpaikkojen ja yritysten kilpailukyvyn takia, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Työsopimuslaissa, vuosilomalaissa, työaikalaissa ja opintovapaalaissa on noin 50 paikallisen sopimisen estävää kieltoa, jotka koskevat yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia järjestäytymättömiä yrityksiä.

Eniten tarvetta paikalliseen sopimiseen näyttää olevan vähintään 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä (89%). Käytännössä luku on yhtä korkea (87%) on 2–9 henkilöä työllistävissä yrityksissä.

Toimialoista eniten työpaikoilla sopimista kaivataan teollisuudessa (88%).

Lisää joustoja työaikoihin

Tasan puolet yrittäjistä on sitä mieltä, että työehtosopimus ei anna riittäviä mahdollisuuksia työaikajoustoihin. Eniten tätä mieltä ollaan vähintään 10 henkeä työllistävissä yrityksissä (58%).

35 prosenttia yrityksistä on sitä mieltä, että nykysysteemillä saa työaikajoustoja riittävästi.

Toimialoista eniten työaikajoustoja kaivataan rakennusalalla (59%).       

Näin tutkittiin

Suomen Yrittäjien Kantar TNS -tutkimusyhtiöllä teettämään Yrittäjägallupiin vastasi 1078 yrittäjää tai pk-yrityksen edustajaa. Suomen Yrittäjien jäsenten (583) lisäksi vastaajina oli Gallup Forum -yrittäjäpanelisteja (198) sekä LeadDesk-yritystietokannasta poimittuja yrittäjiä (294).

Tiedot kerättiin toukokuun 2019 ensimmäisellä ja toisella viikolla. Tulosten virhemarginaali on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 % -yksikköä.

Jari Lammassaari

Tamperelainen vaatekaupan yrittäjä Tuulia Ivalo siirsi noin kuukausi sitten naistenvaateliikkeensä Tuu-li Designin Kehräsaaren alueen toisen kerroksen liiketilasta katutasoon rautatieaseman läheisyyteen. Moni kivijalkayrittäjä on lopettanut tai on siirtynyt kauppakeskuksiin.

– Uin vastavirtaan, koska tiedän, että palvelun merkitys on asiakkailleni valtava, Ivalo sanoo.

Tuu-li Design myy ja maahantuo italialaisia vaatebrändejä.

Ivalo tiesi jo nuoresta pitäen päätyvänsä vaatealalle, ja valmisti omia vaatteitaan. Hän opiskeli vaatesuunnittelua Italiassa Milanossa arvostetussa koulussa ja työskenteli suunnittelijana muun muassa Adatelle, Amixille ja lastenvaatemerkki Veikka-neuleelle.

Vaatekaupan pariin hän päätyi Taideteollisen korkeakoulun valikoimahallinnan koulutuksen kautta. Muutto Tampereelle vaati miettimään työelämää uudelleen.

– Aloin tuoda italialaisia brändejä ja myin niitä kiertäen naisvaltaisissa yrityksissä. Siinä ajassa keräsin asiakaskuntaa, joten kun perustin liikkeeni Kehräsaareen, vakiasiakkaita oli jo olemassa, Ivalo kertoo.

Verkossa on oltava

Yritystoiminta on perustunut Ivalon henkilökohtaiseen palveluun ja osaamiseen. Verkossakin on oltava läsnä, mutta perinteiseen verkkokauppaan yrittäjä ei halua lähteä.

– Verkosta asiakkaat ostavat usein montaa kokoa ja väriä, ja vaatteita sitten vain lähetellään edestakaisin. Se ei ole ihan halpaa tai ekologista, eivätkä vaatteet aina palaudu myyntikuntoisina, Ivalo sanoo.

Nyt kaupan verkkosivuilla on kuvia tuotteista, mutta ostoskorin sijaan kuvaa klikkaamalla sivusto ohjaa asiakkaan ottamaan yhteyttä myyjään.

– Olen kokeillut verkkokaupassa tuttujen asiakkaidensa kanssa tapaa, jossa teen esivalinnan ja ohjeistuksen, minkä kanssa mikäkin vaate sopii. Sitten lähetän vaatteet kokeiltavaksi.

Verkossa palvelu ei ole mahdollista yhtä henkilökohtaisesti kuin liikkeessä kasvotusten. Ivalo haluaa kuitenkin kehittää palvelukonseptiaan perinteisen verkkokaupan sijaan.

– Trikoovaatteet on helpompi ostaa verkosta, mutta kun kyseessä on laadukasta ja istuva vaate, se vaatii enemmän palvelua. Asiakkaideni täytyy olla uskottavia työssään, ja vaatteiden täytyy tukea heidän persoonaansa, Ivalo kertoo.

Tuuli Designin liikevaihto on noin puoli miljoonaa euroa ja voitto noin 70 000 euroa.

–Tulos on kehittynyt koko ajan. Kehitän liiketoimintaani. Uskon, että kaupunkien keskustoilla ja kivijalkayrittäjillä on tulevaisuus. Maailma muuttuu ja siinä täytyy olla mukaan, mutta omalla tavalla. Minä uskon palveluun, Ivalo sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä kertoo uuden lain selkeyttävän sääntelyä ja mahdollistavan uudentyyppisten merkkien rekisteröinnin.

– Suomen tavaramerkkisääntely saadaan tälle vuosituhannelle, Mäkelä summaa uudistuksen merkitystä.

Yritysten kannalta huomattava muutos koskee tavaroiden ja palveluiden luokitusta ja sitä, mitä luettelo kattaa. Uudessa laissa määritellään, että tavaraluettelo kattaa vain sanamuodon mukaiset tavarat ja palvelut.

Vanhoissa rekisteröinneissä on tavarat ja palvelut voitu ilmoittaa hyvin epämääräisesti, sen ajan käytännön mukaisesti. Yritysten tulisi täsmentää luettelojaan vastaamaan todellista tilannetta.

– Tavaramerkin tuottama yksinoikeus kohdistuu vain niihin tavaroihin ja palveluihin, joita varten merkki on rekisteröity. Jatkossa yleisnimityksiä ei yleensä käytetä, Mäkelä korostaa.

Yrityksen tulee täsmentää luokitus viimeistään silloin, kun tavaramerkin rekisteröinti seuraavan kerran uudistetaan. Tämän jälkeen tavara- ja palveluluettelon katsotaan kattavan vain sen sanamuodon mukaiset tavarat ja palvelut.

Tavaramerkin rekisteröinti on voimassa kymmenen vuotta kerrallaan.

– Rekisteröinnin uudistamisen yhteydessä on hyvä tilaisuus varmistaa, että tavaramerkin suojan laajuus on asianmukainen ja kunnossa, Mäkelä toteaa.

Jos luokitusta ei täsmennä uuden lain mukaiseksi, tavaramerkin tuottama suoja voi muuttua. Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei tavaramerkki suojaakaan enää niitä tavaroita tai palveluita, joita varten se on haettu.

– On hyvä, että luokituksen täsmentäminen kytkettiin rekisteröinnin uudistamiseen. Täsmentäminen voidaan siten tehdä samalla kuin uudistaminen, eikä se pääse helposti unohtumaan.

Kolmiulotteiset merkit mahdollisia

Jatkossa tavaramerkiksi käy myös sellainen tunnusmerkki, jota ei välttämättä voida esittää graafisesti paperilla. Siten uusi sääntely mahdollistaa esimerkiksi kolmiulotteiset tai liikettä sisältävät merkit.

Uuteen lakiin sisältyy myös hallinnollisten menettelyjen kehittäminen, joka helpottaa esimerkiksi käyttämättömien tavaramerkkien poistamista rekisteristä.

Yksinoikeus tavaramerkkiin voidaan saada rekisteröimällä merkki Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tavaramerkkirekisteriin. Yksinoikeus voidaan saada myös vakiinnuttamalla. Vakiintuminen on kuitenkin vaikea näyttää toteen, joten rekisteröiminen on aina suositeltavaa.

Mikä on tavaramerkki?

• Tunnusmerkki, joka erottaa yrityksen tarjoamat tuotteet ja palvelut muiden yritysten vastaavista.
• Voi olla sana tai kuvio, iskulause tai näiden yhdistelmä. Se voi olla myös esimerkiksi äänimerkki tai tavaran tai sen päällyksen muoto.
• Antaa haltijalleen yksinoikeuden käyttää samaa tai sekoitettavissa olevaa merkkiä samankaltaisten tavaroiden tai palveluiden myynnissä ja markkinoinnissa.
• Rekisteröidään yhteen tai useampaan tavara- tai palveluluokkaan. Yksinoikeus koskee vain niitä tavaroita ja palveluita, joita varten merkki on rekisteröity.
• Rekisteröintiä haetaan Patentti- ja rekisterihallituksesta. Rekisteröinti on voimassa 10 vuotta kerrallaan.

Mitä luokituksen täsmentäminen tarkoittaa?

• Jatkossa tavaramerkki suojaa vain niitä tavaroita ja palveluita, jotka on tavaramerkkirekisterissä yksilöity selvästi ja täsmällisesti.
• Täsmennysilmoituksella ilmoitetaan ne konkreettiset tiettyyn luokkaan kuuluvat tavarat ja palvelut, jolle suojaa halutaan.
• Täsmentämistarve riippuu siitä, mille tavaroille ja palveluille merkkiä tosiasiassa käytetään ja siitä, sisältyvätkö tavarat ja palvelut sen luokkaotsikon kirjaimelliseen merkitykseen, jonka rekisteröinti kattaa.
• Jos rekisteröintiä on haettu 1.1.2014 jälkeen, täsmentämiseen ei pitäisi olla tarvetta.

Täsmentämisen tarve on selvitettävä:

• Jos tavaramerkki on rekisteröity vain luokkanumerolla eli mainittu vain luokan numero ilman sanallisia selityksiä. Tällainen rekisteröinti oli mahdollinen ennen 1.4.1996.
• Jos tavaramerkin rekisteröintiin on otettu tavara- tai palveluluokan otsikko kokonaisuudessaan. Tällainen rekisteröinti oli mahdollinen ennen 1.10.2012.
• Jos tavaramerkin rekisteröintiin on otettu luokkaotsikon lisäksi mainita ”kaikki muut tavarat/palvelut, jotka sisältyvät tähän luokkaan Nizzan luokituksen aakkosellisessa luettelossa”. Tällainen rekisteröinti oli mahdollinen 1.10.2012–31.12.2013.

Lue Albert Mäkelän blogikirjoitus aiheesta.

Tarkemmin uudesta tavaramerkkilaista täällä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Kolmanteen jaksoon ehtinyt Yrittäjän podcast tarjoaa viikoittain asiaa yrittäjille ja yrittäjämielisille. Tämän viikon aiheena on digitaalinen markkinointi. Pääset kuuntelemaan tuoreimman jakson tästä. Yrittäjän podcast julkaistaan Supla-palvelussa.

Uudessa jaksossa Suomen Yrittäjien digimarkkinoinnin asiantuntija Arttu Talvela kertoo havainnollisesti, miten digitaalinen markkinointi toimii ja miten sitä voi hyödyntää yrityksen päivittäisessä työssä. Podcastissa nostetaan esille laadukkaan sisällöntuotannon merkitys ja kysytään, onko digitaalista markkinointia edes olemassa ilman Googlea.

Podcastin isäntänä on toimittaja Pauli Reinikainen. Seuraavalla viikolla digitaalisen markkinoinnin teema jatkuu.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Heinäkuun alusta tulee mahdolliseksi perustaa osakeyhtiö ilman 2 500 euron alkupääomaa. Tämä on saanut monen toiminimiyrittäjän miettimään yhtiömuodon vaihtamista osakeyhtiöksi.

Lue myös huhtikuussa julkaistu aiheesta.

Suomen Yrittäjien asiantuntijat kehottavat ottamaan huomioon muutamia käytännön seikkoja ennen kuin yrittäjä muuttaa yhtiömuotonsa.

Yrittäjän täytyy käytännössä perustaa uusi osakeyhtiö, eikä toiminimen Y-tunnus siirry uudelle osakeyhtiölle.

– Jos yrittäjä haluaa jatkaa toimintaa samalla vanhalla nimellä myös osakeyhtiössä, toiminimiyrityksen nimi pitää joko muuttaa, toiminimi poistaa kaupparekisteristä tai lopettaa toiminimi kokonaan samassa yhteydessä Oy:n perustamisen kanssa, asiantuntija Atte Rytkönen sanoo.

Yleensä toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi on suhteellisen yksinkertainen menettely. Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro kehottaa kuitenkin suunnittelmaan toteutus huolellisesti, mikäli toiminnalle on ehtinyt kertyä varoja ja velkoja. Näin vältytään turhilta veroseuraamuksilta.

Verottomuuden edellytykset

Toiminimen varojen ja velkojen siirto uuteen perustettavaan osakeyhtiöön voidaan toteuttaa veroseuraamuksitta, jos noudatetaan seuraavia edellytyksiä.

Toiminnan jatkamisen osalta verotuksessa ja kirjanpidossa on noudatettava jatkuvuuden periaatetta ja yrityksen identtisyys on säilyttävä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toiminimen varat ja velat siirretään perustettavan osakeyhtiön saman toiminnan varoiksi ja veloiksi saman määräisenä eli samoista arvoista kuin ne olivat toiminimen verotuksessa. Omaisuuserien verotuksessa poistamattomia hankintamenoja ei siten voida korottaa eikä uusia omaisuuseriä voida aktivoida.

Toiminnan kannalta olennainen osa siihen liittyvistä varoista täytyy siis siirtää perustettavalla osakeyhtiölle.

– Joskus toiminimiyrittäjällä voi olla omaisuutta, esimerkiksi auto, joka on osin yksityisessä ja osin yritystoiminnan käytössä. Jos osin yksityiskäytössä oleva omaisuus on pääosin toimintamuodon muutoksessa siirtyvän elinkeinotoiminnan käytössä, omaisuuserän katsotaan kuuluvan elinkeinotoiminnan tulolähteeseen ja se tulee lähtökohtaisesti siirtää osakeyhtiöön, Linna-Aro kertoo.

Omistussuhteiden säilyminen ennallaan merkitsee sitä, että toiminimiyrittäjän tulee itse merkitä toimintamuodon muutoksen yhteydessä kaikki uuden yhtiön osakkeet. Poikkeuksena tähän on yrittäjäpuolisoiden yhteisesti harjoittaman elinkeinotoiminnan yhtiöittäminen.

Toimintamuodon muutoksen vaikutukset

Yritysmuodon muutoksen ajankohtaa kannattaa pohtia ennalta. Toimintamuodon muutoksesta seuraa verotuksessa se, että toiminimen verovuosi päättyy uuden osakeyhtiön kaupparekisteriin merkitsemispäivää edeltävään päivään. Vastaavasta osakeyhtiön verovuoden ensimmäinen päivä on päivänä, jona osakeyhtiö merkitään kaupparekisteriin.

Tästä johtuen toiminimeä verotetaan osakeyhtiön kaupparekisteriin merkitsemistä edeltävältä ajalta toiminimeä koskevien säännösten mukaan. Tämä puolestaan edellyttää, että toiminimen toiminnasta laaditaan tuloslaskelma ja tase ja toimintamuodon muutokseen päättyvältä verovuodelta annetaan veroilmoitus.

Verohallinto on antanut tarkempaa ohjeistusta toimintamuodon muutoksen verokysymyksistä.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Jarna Kaplaksen yrityksen takana on tarina John Mortonista, joka on aikanaan lähtenyt Rautalammilta kohti Amerikkaa ja päätyi Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajaksi.

Johnin mukaan Mortoniksi ristitty ravintola aloitti alun perin Rautalammilta.

– Moni yrittäjäperheen lapsi sanoo, ettei minusta koskaan tule yrittäjää, niin sanoin itsekin. Kun täytin 18, niin kummasti mielipide muuttui. Sain yrittäjyyden verenperintönä ja se on tuntunut luontevalta ratkaisulta, Kaplas sanoo.

Yhtenä motivaattorinaan Kaplas kertoo halun auttaa työntekijöitään kehittymään. Mortonin pisimpään talossa olleet työntekijät ovat olleet mukana yhdeksän vuoden ajan.

Kaplaksella itsellään ei ollut kokemusta ravintola-alalta perustaessaan ensimmäistä kivijalkaravintolaa Rautalammille.

– Olin nuorena auttamassa kavereita heidän ravintolassaan. Ensimmäinen oma kokemus ravintolayrittäjyydestä on Pielavedeltä, jossa avautui mahdollisuus jatkaa satamaravintolan toimintaa tasan kymmenen vuotta sitten. Pidimme ravintolaa yhden kesän.

”Erilainen tapa valloittaa maailmaa”

Satamaravintolasta kumpusi ajatus kokonaan omaan ravintolaan.

– Heitin haaveen ilmaan. Jostain mystisestä syystä haaveet alkavat toteutua. Vuoden 2010 kesällä Morton olikin jo olemassa.

Tuolloin 23-vuotias Kaplas perusti Mortonin 3000 asukkaan Rautalammille. Ravintolassa oli 300 asiakaspaikkaa eli kymmenesosa kunnan asukasmäärästä.

– Tavoitteena oli tehdä Suomen paras keikkapaikka ja panostaa samalla ruokaan. Onnistuimme, sillä Mortonissa kävi vuosien varrella lukuisia Suomen eturivin artisteja.

Kun kivijalkaravintola alkoi nousta ilmiöksi, tekijöitä alettiin pyytää muualle.

– Mietittiin kavereiden kanssa mitä tekisimme. Ajattelimme, että konttiravintola voisi olla erilainen tapa valloittaa maailmaa.

Ensimmäiset Konttiravintolat olivat jo pystyssä ennen kuin Kaplas päätti luopua kivijalkaravintolastaan Rautalammilla. Vuonna 2015 Kaplas osti Mortonin kokonaan itselleen.

– Vaikka Konttiravintolat on suunniteltu liikuteltaviksi, olemme edenneet ravintoloiden suunnittelussa pysyvämpään suuntaan. Kun kerran menemme johonkin kaupunkiin, emme raaski lähteä sieltä mihinkään.

Pieniltä paikkakunnilta ponnistaen

Mortonin toiminta on kesäpainotteista. Konttiravintolat avataan pääsiäisen nurkilla, kun lumet ovat sulaneet riittävästi. Viimeiset kontit suljetaan syyskuun lopulla.

Tällä hetkellä Mortonilla on viisi ravintolaa: Kuopiossa, Jyväskylässä, Varkaudessa, Äänekoskella ja tuorein Pieksämäellä.

– Haluamme taistella tylsyyttä vastaan. On hauskaa luoda ravintoloita sellaisiin paikkoihin, missä ei arvaisi olevan mitään niin ainutlaatuista.

Mortonin käyttämiin 6- tai 12-metrisiin merikontteihin mahtuu keittiö ja varastotilat. Ulkopuolinen terassi ei kaikissa Mortonin ravintoloissa ole rakennettu konttiin. Suurimmassa ravintolassa on sata asiakaspaikkaa.

Mortonin ruokavalikoimaa hallitsevat hampurilaiset. Kaplas vannoo laadukkaiden raaka-aineiden nimiin.

– Kaikissa burgereissa on sama ideologia: hyvä juusto ja vielä parempi hillo.

KUKA: Jarna Kaplas

YRITYS: Emäpitäjän Anniskeluravintolat Oy, Rautalampi

TOIMIALA: Ravintola-ala

PERUSTETTU: 2010

HENKILÖSTÖ: 50

LIIKEVAIHTO: 1,9 milj. euroa

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kuva: Tapio Auvinen

Uusi sivusto on suunnattu erityisesti yrittäjille, niin luovan alan kuin muillekin. Sivustolta löytyy lukuisia oppaita, esimerkiksi patenttiopas ja tavaramerkkiopas. Tarjolla on myös asiantuntijoiden vinkkejä ja liuta linkkejä.

Sivuston videoilla eri yritykset kertovat tarinansa, muun muassa Zef ja Magisso.

Sivustolla on myös asiakirja- ja sopimusmalleja, esimerkiksi alihankintasopimuksen tai lisenssoinnin tekemiseen.

Immateriaalioikeudet eli aineettomat oikeudet (IPR) ovat yhä useammille yrittäjille erittäin tärkeä liiketoiminnan edellytyksiä parantava työkalu markkinoille mentäessä. Ne suojaavat uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämistä ja kaupallistamista kovassa kilpailutilanteessa ja mahdollistavat parempaa ansaintaa esimerkiksi omien oikeuksien lisensoinnin kautta.

– Suojan kohteena voi olla tyypillisesti jotakin yrityksen aineetonta omaisuutta, jolla voi olla suurta arvoa nyt tai tulevaisuudessa, mutta jota ei voida käsin kosketella – kuten keksintö, tuotemalli, taideteos, brändi taikka yritykselle tärkeät salaisena pidettävät tiedot, kuvailee Ornamon projektipäällikkö Jussi Ilvonen sivuston blogissa.  

Aineetonansainta.fi-sivusto on syntynyt muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon ja AKY – Akavalaisten yrittäjien yhteistyönä.

Suojaaminen on tärkeää

Suomen Yrittäjien IPR-oikeuksiin perehtynyt asiantuntija, juristi Albert Mäkelä pitää AKY:n ja Ornamon uutta sivustoa tärkeänä:

– Aineettomien oikeuksien suojaaminen on tärkeää, jotta kilpailijoilta voi suojautua. Sivustolta saa hyviä vinkkejä ja valmiita malleja siihen, Mäkelä toteaa.

Erityisesti palveluihin perustuvalle liiketoiminnalle on Mäkelän mukaan tärkeää, että tuote on suojattu mahdollisimman hyvin, varsinkin kun lähtee kansainvälistymään.

– Lainsäädäntö tarjoaa työkalut patentteihin, tavaramerkkeihin, tekijänoikeuksiin, muotoilunsuojaan, mallisuojaan ja liikesalaisuussääntelyyn. Yrityksen kannattaa käyttää näitä työkaluja, yhdistellä eri suojamuotoja, Mäkelä painottaa.

Katso täältä Suomen Yrittäjien opas tekijänoikeuksista

Suomessa suosittu Huawein sisarbrändi Honor esitteli eilen mallistonsa uusimman älypuhelimen Honor 20:n Lontoossa.

Kiinalainen Huawei on ollut historiansa pahimmassa myllerryksessä sen jälkeen, kun Google päätti Yhdysvaltojen Kiinan-politiikan mukaisesti viime viikolla rajoittaa sen pääsyä Android-käyttöjärjestelmään. Rajoitukset rajoittavat Huawein uusien puhelinten tietoturvapäivityksiä ja estävät jatkossa käyttäjien pääsyn muun muassa Gmail-sähköpostiin ja Play Store-sovelluskauppaan sekä myös Googlen karttapalveluun. Android-käyttöjärjestelmän käyttöä Huaweilta ei voida kieltää, koska se perustuu avoimeen lähdekoodiin. Käytännössä Huawei on joka tapauksessa merkittävissä ongelmissa, sillä Googlen palveluiden tuen loppuminen aiheuttanee ainakin väliaikaisen loven käyttäjämääriin.

Huawein haasteet eivät rajoitu pelkästään Googleen, sillä niin ikään amerikkalaiset komponenttivalmistajat ovat olleet pakotettuja rajoittamaan yhteistyötä Huawein kanssa. Muun muassa Intel on kertonut, ettei se toimita osia Huawein laitteisiin. Kyse on ennen kaikkea Yhdysvaltain hallituksen määräyksestä.

Tilanne olikin kaikin puolin erikoinen, kun Honor esitteli eilen uusimman älypuhelimensa. Honorin johto ei halunnut kommentoida tilaisuudessa Google-kuviota millään tavalla.

Valttina edullinen hinta

Uusien Honor-puhelinten saapumisesta myyntiin Suomessa ei ole vielä tietoa. Asiaan vaikuttaa ennen kaikkea epäselvä tilanne Googlen kanssa. Huawei kuitenkin lupaili varmoja julkaisupäiviä piakkoin.

Honor 20 -malliston edullisin puhelin on Lite, jonka hinnaksi kerrottiin Lontoossa 299 euroa. Ominaisuuksiltaan monipuolisempi Honor 20 maksaa 499 euroa ja Honor 20 Pro 599 euroa.

Näyttävin uutuuslaitteista on Pro-malli, jonka lähes koko etupuoli on näyttöä. Pron kameran valovoimaa on parannettu ja siihen on lisätty edellisestä malliversiosta puuttunut optinen kuvanvakaaja.

Honor 20:ssa ja Honor 20 Prossa on neljä takakameraa. Pääkameran kennon koko on vaikuttavat 48 megapikseliä. Pääkameran lisäksi käytössä ovat superlaajakulmakamera, makrokuvaukseen tarkoitettu kamera sekä telekamera, joka tosin löytyy vain Pro-mallista. Honor 20:ssä sen paikalla on kahden megapikselin kennolla varustettu syvyyskamera.

Honor 20 Prosta tekee mielenkiintoisen sen ulkoinen design, joka erottaa sen monista kilpailijoista. Puhelimen takaosan lasipinta on valmistettu uudella tekniikalla, joka perustuu useiden päällekkäisten lasipintojen hyödyntämiseen.

Syytä lykätä hankintaa?

Moni kuluttaja on jo ehtinyt pohtia, kannattaako Huawein puhelimia jatkossa hankkia. Tähän kysymykseen ei ole vielä yksiselitteistä vastausta, sillä Yhdysvaltain ja Kiinan kauppapoliittiset neuvottelut ovat olleet pattitilanteessa. Odotettavaa kuitenkin on, että asiaan saadaan ratkaisu jompaan kumpaan suuntaan. Googlelle ei ole etu, että se menettäisi pidemmäksi aikaa merkittävän kansainvälisen asiakkaan. Huawei on  nousemassa jo maailman älypuhelinmarkkinoiden ykköseksi.

Huawein tilannetta helpotti hieman Yhdysvaltojen kauppaministeriön tuore päätös myöntää kiinalaisyhtiölle väliaikaisen lisenssin, jonka avulla se voi jatkaa verkkojensa ja laitteidensa tukemista esimerkiksi ohjelmistopäivityksin 19. elokuuta asti. Uusia laitteita väliaikainen päätös ei kuitenkaan koske.

Kuva: Huawei

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjätaustaisia kansanedustajia on uudessa eduskunnassa 34 eli 13 vähemmän kuin edellisessä. Perussuomalaisten riveistä nousi eduskuntaan 15 yrittäjätaustaista kansanedustajaa.

Toiseksi suurin yrittäjäpuolue on keskusta, jolla on kahdeksan yrittäjäedustajaa. Kolmantena on kokoomus viidellä yrittäjäkansanedustajallaan.

– Yrittäjäedustajien määrä laski, mutta on edelleen hyvä. Tällä porukalla yrittäjien äänen pitäisi kuulua eduskunnassa. Lisäksi on paljon edustajia, jotka eivät ole yrittäjiä, mutta joilla on erittäin hyvä yrittäjyyden tuntemus, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi.

Valituissa yrittäjän ammatikseen ilmoittavissa kansanedustajissa on 27 miestä ja 7 naista. Monilla edustajilla yritystoiminta ei ole aktiivista, varsinkin usean kauden kansanedustajilla.

Alla lyhyet esittelyt jokaisesta yrittäjäkansanedustajasta puolueittain. Uusista kansanedustajista 18 on Suomen Yrittäjien jäsenyritysten yrittäjiä. Esittelyissä heidän kohdallaan lukee ”SY:n jäsen”.

Perussuomalaiset

Vilhelm Junnila

Varsinais-Suomi

Naantalilainen Junnila kertoo nettisivullaan, että muiden tehtäviensä ”sivussa kehitän teknologiateollisuuden startup-yritystä”, mutta ei kerro yrityksen nimeä. Kaupparekisterissä hänen nimensä on yhdistetty ainoastaan Naantalin Matkailu Oy:hyn, jonka hallituksen puheenjohtaja hän on.

​

Ari Koponen

Uusimaa​

Tunnetaan paremmin nimellä Brother Christmas. Hänen yhdistyksensä keräsi 2017 noin miljoona euroa hyväntekeväisyyteen. Brother Christmasia epäiltiin törkeästä kirjanpitorikoksesta ja rahankeräysrikoksesta, mutta syyttäjä ei löytänyt näyttöä epäillyistä rikoksista. Tuusulassa asuva Koponen on rekisteröinyt toiminimen 2008, nykyinen on nimeltään Tukkukauppias Koponen, jonka toimiala on postimyynti ja verkkokauppa.

Jari Koskela

Satakunta

SY:n jäsen

Jari Koskela on kiinteistöjä omistavan, vuokraavan ja hallinnoivan Kiinteistö Oy Veljekset Koskelan hallituksen puheenjohtaja, samoin myös Kiinteistö Oy Lapikkaan. Hän on hallituksen jäsen kiinteistöjä rakentavassa Jarpukka Oy:ssä. Koskela ilmoittaa eduskunnan sivuilla kohdassa arvo/ammatti, että hän on pastori, yhteiskuntatieteiden tohtori.

Jouni Kotiaho

Keski-Suomi​

 Jämsäläinen Jouni Kotiaho on ilmoittanut eduskunnalle toimivansa kuljetusyrittäjänä. Autoilija Kotiaho perusti toiminimen vuonna 1995.

Kristian Sheikki Laakso

Kaakkois-Suomi​

Eduskunnan sivuilla Laakso ilmoittaa ammatikseen ”kierrätysalan yrittäjä”. Talouselämälle Laakso kertoi, että valintansa jälkeen hän ei ole enää mukana Uudenmaan Autopurku Oy -nimisessä yrityksessä, jonka hänen vaimonsa omistaa. Kouvolalaisella Sheikillä oli kuljetusyritys, joka meni konkurssiin. Ky:stä jäi noin 200 000 euron velat. Hän perusti myös toiminimen Laaxon Sheikki, joka on järjestänyt romurallikisoja.

Mikko Lundén

Varsinais-Suomi 

SY:n jäsen ​

Somerolaisella K-kauppiaalla on ollut vauhtivuosi. Hän aloitti kauppiaana kesällä 2018, sai neljännen lapsen ja nyt kansanedustajuuden. Aikoo olla jatkossakin välillä kaupassaan töissä viikonloppuisin.

Veijo Niemi

Pirkanmaa

SY:n jäsen

Lempäälästä kotoisin oleva Niemi on äänettömänä yhtiömiehenä Musiikkikoulu Menuetti Ky:ssä, jonka suurimmalta osin omistaa hänen vaimonsa. Eduskunnan sivuilla Niemi on laittanut tittelikseen rikosylikonstaapeli, pääluottamusmies.

​

Mika Niikko

Uusimaa

Vantaalainen Mika Niikko on kaupparekisterin mukaan myynti- ja markkinointiyritys Eurosolid Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja. Hän kuitenkin ollut kansanedustaja jo vuodesta 2011 lähtien ja yrityksellä ei ole ollut juuri liiketoimintaa näinä vuosina.

Mauri Peltokangas

Vaasa​

Kaustislaisella ääniharavalla on toiminimi M.Peltokangas.  Hän on ennen kansanedustajuuttaan tehnyt muun muassa kiinteistönvälittäjän töitä. Asunto Björndahl Oy LKV:n nettisivuilla kerrotaan, että Mauri Peltokangas on toiminut yrityksen myyntineuvottelijana.

Riikka Slunga-Poutsalo

Uusimaa​

Lohjalainen tuore kansanedustaja on tullut tunnetuksi puoluesihteerinä. Hän on Finn-TK -nimisen yrityksen hallituksen jäsen. Yhtiön toimiala on terveydenhoito-, sairaanhoito-, liikunta- ja  kauneudenhoitopalvelut sekä näihin liittyvä ohjaus-, opetus- ja  konsultointityö sekä näihin liittyvä maahantuonti ja myyntitoiminta sekä ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus.

Ville Tavio

Varsinais-Suomi​

Tavio Law Oy:n omistajayrittäjä ja toimitusjohtaja. Eduskunnan sivuilla turkulainen Tavio ilmoittaa saaneensa vuodelta 2017 osinkoa 4400 euroa.

Ano Turtiainen

Kaakkois-Suomi​

Juvalainen Hallituksen jäsen Irontime Oy:ssä sekä hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja Gometal Oy:ssä ja Metal Sport Licensing Oy:ssä. Metal Sport Group valmistaa, myy ja markkinoi Metal-tuotemerkillä vaatteita, voimailuvarusteita ja kuntosalilaitteita.

Sebastian Tynkkynen

Oulu

SY:n jäsen 

Tuore kansanedustaja Tynkkynen on tuore yrittäjä. Hän aloitti viime syksynä OP-kevytyrittäjänä. H​änen toimialaansa ovat valokuvaus, videotuotanto ja graafinen suunnittelu.

Veikko Vallin

Pirkanmaa

SY:n jäsen

 Tamperelainen Vallin myi vuosia sitten urheiluravinnefirmansa  Func Food Group Oy:n.  Kaupparekisterin mukaan Vallin on hallituksen jäsen Rakennusliike Vallin Oy:ssä ja Porostone Finland Oy:ssä. ​

Jussi Wihonen

Savo-Karjala​

Joensuulainen Wihonen on kertonut olleensa kauppiaana. Kaupparekisteristä hänen nimensä yhdistetään JUSSIWIHONEN OY:hyn. Sen kohdalla on merkintä ”ei toimintaa”. Viimeisin tilinpäätös on keväältä 2017. Liikenimi on ollut Kyläkauppa Wihonen ja aputoiminimiä ovat olleet JoensuunOvi ja Vaneri, Jussin Halpahalli ja Weljekset Wihonen.

Keskusta

Hannakaisa Heikkinen

Savo-Karjala

SY:n jäsen​

Maatalousyrittäjä Kiuruvedeltä, lypsykarjan kasvattaja ja maitotilallinen, Taitomaito Oy:n hallituksen jäsen.

Hanna Huttunen

Savo-Karjala​

SY:n jäsen

Outokumpulainen Huttunen on rautakauppaketju Joensuun Puukeidas Oy:n toimitusjohtaja.

Anne Kalmari

Keski-Suomi​

SY:n jäsen

Anne Kalmari on maatalousyrittäjä. Kalmarin maatilalla Kivijärvellä on kymmeniä lypsylehmiä ja Suomen pohjoisin biokaasun myyntiasema. 

Esko Kiviranta

Varsinais-Suomi

SY:n jäsen

Esko Kiviranta on maatalousyrittäjä, jolle löytyy kaupparekisteristä myös yritys Sauvonlahden Luontoretket Oy.

​

Jari Leppä

Kaakkois-Suomi

SY:n jäsen

Maatalousyrittäjä, jolla on Pertunmaalla maidontuotantoa ja metsätaloutta sekä lomamökkien vuokrausta. Myy myös koulutuspalveluja.

Arto Pirttilahti

Pirkanmaa​

SY:n jäsen

Maa- ja metsätalousyrittäjä, metsänomistaja Mänttä-Vilppulasta

Juha Pylväs

Oulu

Juha Pylväs on maatalousyrittäjä, hänellä on veljensä kanssa Hänellä on veljensä kanssa Maatalousyhtymä Pylväs Ari ja Juha. He omistavat myös Pylvään koneasema Oy:n, joka tarjoaa maa- ja metsätalouden koneurakointia.

Mikko Savola

Vaasa​

SY:n jäsen

Ähtäriläinen maatalousyrittäjä, jonka tilalla on kasvinvilijelyä ja karjaa. Ollut aikoinaan myös yritystutkijana TE-keskuksessa.

Kokoomus​

Timo Heinonen

Häme​

SY:n jäsen

Loppilaisen Heinosen nimissä on yritys Oy TeeHoo Ltd. Sen toimiala on ohjelmatoimistot ja manageripalvelut. Yritys on tehnyt muun muassa urheiluselostuksia.

Jukka Kopra

Kaakkois-Suomi​

SY:n jäsen

Lappeenrantalainen Kopra on Tietokoura Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja. Yrityksen toimiala on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus. Teki aiemmin verkkosivuja, mutta nykyään keskittynyt pitkälti ohjelmistojen tuottamiseen sähköyhtiöille.

Pauli Kiuru

Pirkanmaa​

SY:n jäsen

Valkeakoskelainen Pauli Kiuru on ollut aikoinaan toiminimiyrittäjänä ja on nykyään osakkaana Linnan Pallo Oy:ssä. Se tuo maahan kuumailmapalloja ja tarjoaa lennätyksiä niillä.

Arto Satonen

Pirkanmaa​

SY:n jäsen

Vammalalaisella Satosella on osuuksia kiinteistöyhtiöissä ja hänellä on sijoitusasuntoja sekä arvopaperikauppaa harjoittava Vammas-Sijoitus Oy ja Stalemate Oy.

Ruut Sjöblom

Uusimaa

SY:n jäsen

Tuusulalaisen Sjöblomin perheellä on kiviaineksia myyvä Seepsula Oy. Hänellä on sisarustensa kanssa myös Palkkila Oy, jonka toimiala on kiinteistöjen hallinta ja vuokraaminen.

​

RKP

Anders Adlercreutz

Uusimaa​

Kirkkonummelainen toisen kauden kansanedustaja. On siviiliammatiltaan arkkitehti ja Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy:n osakas. Hänellä on myös T:mi Profounders. Adlercreutz on myös kotikuntansa kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

Anders Norrback

Vaasa​

Närpiöläinen Norrback on maatalousyrittäjä, jonka perheyritys kasvattaa ja myy karitsanlihaa. Hän on osakkaana myös teurastamo Ab Tajma Oy:ssä.

Sandra Bergqvist

Varsinais-Suomi​

 Maatalousyrittäjä Nauvossa, maatilalla on kasvinviljelyä ja kotieläinten kasvatusta.

SDP

Ville Skinnari

Häme​

SY:n jäsen

Lahtelainen lakimies Skinnari omistaa Miidia International Oy:n (lakiasiain- ja konsulttitoimisto). Hän on osakkaana myös jääurheiluun erikoistuneessa Hockey Unlimited Oy:ssä ja saa tuloja myös neuvonantajana Lexia Oy:ssa ja Trailmaker Oy:ssä

Vihreät​

Sofia Virta

Varsinais-Suomi​

 Kaarinalainen sivutoiminen yrittäjä toiminimellä. Tarjonnut terapiapalveluita.

Liike Nyt​

Harry Harkimo

Uusimaa​

Tunnettu liikemies on todella monessa yrityksessä mukana. Kaupparekisterissä hänen nimensä yhdistetään 33 yritykseen. Hän on hallituksessa muun muassa Starsquad Oy:ssä, Starsquad Events Oy:ssä, Kiinteistö Oy Sipoonrannassa, Provectus Holding Oy:ssä, Okimo Clinic Oy:ssä, Jokeri-Hockey Oy:ssä, Jokerit Hockey Club Oy:ssä, Helsinki Halli Oy:ssä ja Pihtiputaan Teollisuushalli Oy:ssä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Markkinoinnin palveluyhtiö Avidlyn toteutti kyselyn, jossa tiedusteltiin suomalaisten yritysten suhtautumista ilmastonmuutokseen sekä näiden konkreettisia tekoja hiilidioksidipäästöjensä vähentämiseksi.

Kyselyyn haettiin vastauksia suoralla yritysotoksella sekä sosiaalisesta mediasta. Kyselyyn saatiin 162 vastausta. Pieniä alle 20 työntekijän yrityksiä vastaajista oli 36 prosenttia, 20–50 työntekijän yrityksiä 10 prosenttia ja 50–100 hengen yrityksiä 14 prosenttia vastaajista.

Puolet yritysten edustajista vastasi, että yrityksessä keskustellaan ilmastonmuutoksesta paljon tai jonkin verran. Yli kolmannes (35 %) vastaajista näkee ilmastonmuutoksen suurena uhkana, johon vaaditaan toimenpiteitä myös yrityksiltä.

Lähes neljännes (23 %) näkee ilmastonmuutokseen liittyen liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Joka kymmenennen mielestä suurin vaikutus yritykselle on ilmastonmuutoksen aiheuttama kustannusten nousu.

– Yrityksissäkin on havahduttu ilmastokysymysten vakavuuteen. Julkinen keskustelu on pyörinyt paljon yksittäisten kansalaisten elintapojen ja poliittisen päätöksenteon ympärillä. Halusimme havahduttaa huomaamaan myös liike-elämän oman roolin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sanoo Avidlyn toimitusjohtaja Jyrki Vaittinen.

Yritykset ovat jo ottaneet käyttöön hyvin monenlaisia toimenpiteitä ilmastonäkökulmaan liittyen. Jopa 41 prosentilla vastaajista ilmastonmuutoksen hillintä näkyy arvoissa ja strategiassa. Yli kolmannes kertoo, että kiinteistöissä on ryhdytty toimiin, kuten vaikkapa energiansäästöön. Kolmanneksi eniten on kiinnitetty huomiota liikematkustamiseen.

Viidesosa ei ole reagoinut

Kyselyn mukaan jo lähes kolmannes (29 %) yrityksistä on selvittänyt hiilijalanjälkensä. Toisaalta viidesosa (19 %) ei ollut reagoinut ilmastonmuutokseen vielä millään tavalla.

– Ongelman tiedostaminen on ensimmäinen askel. Mekin selvitimme hiilijalanjälkemme ensimmäistä kertaa vasta tänä keväänä. Oli valaisevaa huomata, että kansainvälisellä asiantuntijayrityksellä suurin osa päästöistä syntyy liikkumisesta paikasta toiseen. Toimenpiteetkin kannattaa suunnata sinne, missä niillä on eniten vaikutusta, sanoo Vaittinen.

Ajanpuute näyttää olevan suurin este ilmastotoimenpiteille. Näin vastasi 27 prosenttia vastaajista. Yli viidennes (22 %) piti toimenpiteiden hintaa liian kalliina. Tiedonpuutteeseen vetosi vain 15 % vastaajista.

Kun puhuttiin päästöjen mitätöinnistä tai hyvittämisestä, epäselvyyksiä tuntuu olevan runsaasti. Kyselyn mukaan vain 15 prosenttia yrityksistä on mitätöinyt tai hyvittänyt toiminnastaan tulleita päästöjä.

Kyselyraportti löytyy täältä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Kokemuksia.fi:n perustajasta Johannes Karjulasta tuli yrittäjä lähes sattumalta.

– Vuonna 2010 aloitin opintojen ohella yrittämisen tekemällä verkkosivuja muille yrityksille. Tavoitteena oli kustantaa omat ja tulevan vaimoni opinnot. Rupesimme suunnittelemaan häitä samoihin aikoihin, Karjula kertoo.

Opiskelijoilla oli Jyväskylässä tuolloin ja on Karjulan mukaan edelleen vaikea löytää töitä opintojen ohessa.

– Ei siis ollut muuta fiksua vaihtoehtoa kuin ryhtyä yrittäjäksi.

Karjulan innostus kotisivujen tekoon sai alkunsa Jyväskylän yliopistolla suoritetusta ohjelmoinnin kurssista.

Asiakkaita alkoi tulla yhä enemmän ja pian opiskelusta tuli sivutoimista. Karjula lisäsi yrityksen palveluvalikoimaan digitaalisen markkinoinnin. Asiakkaille tehtiin Googlen hakusanamarkkinointia ja sosiaalisen median markkinointia.

Vuonna 2012 Karjula toteutti monien tunteman Satokausikalenterin yhdessä veljensä kanssa. Samoihin aikoihin hän lähti osakkaaksi muutamaan ”perinteisemmän alan” yritykseen ja vastasi niissä markkinoinnista.

– Sitten vuonna 2015 sain tarpeekseni siitä haasteesta, mikä yrityksillä oli. Kukaan ei tuottanut sisältöjä varsinkaan, jos halusi käyttää niitä valtakunnallisesti.

Yli 2000 tehtyä videota

Aluksi Karjula teki sisätöjä itse yhdessä freelancereiden kanssa. Pian hän totesi, että niin hän ei pystynyt vastaamaan yritysten kovaan tarpeeseen.

– Houkuttelin joitakin opiskelukavereitani mukaan. Lähdimme videot edellä.

Tähän päivään mennessä Kokemuksia.fi on tuottanut asiakkailleen yli 2000 videota. Ideana on tehdä videoita yritysten asiakkaista, joilla on hyviä kokemuksia kyseisen yrityksen palveluista tai tuotteista.

– Kokemuksia.fi -palveluun tehdään yritysprofiili, missä näkyvät palautteet, jotka yrityksestä on jätetty. Videot tehdään asiakkaista, jotka ovat kiinnostuneita julkisesti suosittelemaan kyseistä yritystä, Karjula kertoo.

Sisältötalon palveluksessa on journalisteja, jotka tuottavat tekstejä sekä videotoimittajia liikkuvan kuvan tuottamista varten. Suositusvideon tilannut yritys valitsee itse, kuinka raskaalla arsenaalilla se haluaa suosittelijoitaan esitellä.

– Videolla näkee paremmin, miltä asiakkaat näyttävät ja miltä hankittu palvelu tai tuote näyttää. Siksi video palvelee tietyillä toimialoilla todella hyvin. Erityisen hyvin se toimii vaikeasti hankittavissa b2b-ratkaisuissa kuten järjestelmissä ja ohjelmistoissa, joita on vaikea selittää tekstiartikkelimuodossa, Karjula jatkaa.

Videot ovat Karjulan mukaan olleet toimivia myös rakennus- ja remontointialalla, jossa visuaalinen lopputulos on tärkeä.

Ensiaskeleita Yhdysvalloissa

Suomen lisäksi Kokemuksia toimii Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Minnesotassa yrityksellä on kaksi työntekijää.

– Jenkeissä valmistelemme kansainvälistymistä. Olemme rakentaneet lähes koko Pohjois-Amerikan kattavan tuotantoverkoston. Siellä toiminta eroaa Suomesta siten, että olemme lisensoineet tuotantoverkoston ja käytämme freelancereita. Suomessa kaikki kuvaajamme ovat omia.

Kokemuksia.fi teki ensimmäisenä toimintavuotenaan vuonna 2016 puolen miljoonan liikevaihdon. Tämän vuoden tavoitteena on kolme miljoonaa.

Karjulalle Vuoden Nuori Yrittäjä -ehdokkuus merkitsee ennen kaikkea esimerkin antamista muille.

– Uskon, että olen onnistunut olemaan yrittäjänä positiivisesti esillä ja kannustamaan muitakin tarttumaan yrittämiseen. Toivottavasti olen saanut yrittämisen näyttämään siltä, että se on hyvä vaihtoehto myös nuorelle ihmiselle.

KUKA: Johannes Karjula

YRITYS: Trustmary Group Oy, Helsinki

TOIMIALA: Markkina- ja mielipidetutkimukset

PERUSTETTU: 2015

HENKILÖSTÖ: 44

LIIKEVAIHTO: 2,4 milj. euroa

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yritysvastuulaeilla tarkoitetaan lakeja, joiden avulla yritysten ekologista ja sosiaalista vastuullisuutta säädellään. Tarkoituksena on ehkäistä ja sanktioida esimerkiksi ympäristöhaittoja ja ihmisoikeusloukkauksia.

Suomessa ja muualla Euroopassa suuryritykset ovat jo nyt velvollisia raportoimaan toiminnastaan EU-direktiivin edellyttämällä tavalla.

Euroopan maista vain Ranskassa ja Sveitsissä on erillistä, omaa yritysvastuusääntelyä.

– Suomen lainsäädäntö täyttää EU-direktiivin vaatimukset, sillä raportointivelvollisuudet on implementoitu kirjanpitolakiin, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

Raportointia ihmisoikeuksista

Nykyinen yritysvastuun raportointivelvollisuus koskee muun muassa ihmisoikeuksien kunnioittamista ja korruption sekä lahjonnan torjuntaan liittyviä toimintaperiaatteita ja niiden noudattamisen tuloksia.

– Yritykset painottavat myös muutenkin vapaaehtoisesti yhteiskuntavastuuta toiminnassaan, mikä on todella tärkeä ja hyvä asia, Tiina Toivonen painottaa.

Yritysvastuujärjestö Finnwatch on koordinoinut kampanjaa, joka on vedonnut ihmisoikeuksia koskevan yritysvastuulain saamiseksi Suomeen. Viime syksynä alkanut #ykkösketjuun-kampanja keräsi 10483 allekirjoitusta.

Mukana kampanjassa on tunnettuja yrityksiä kuten Fazer, Finlayson, Coca Cola Suomi ja Kotipizza. Järjestöistä mukana ovat muun muassa SAK, JHL, Amnesty ja Unicef.

Kampanjavetoomus luovutettiin Antti Rinteelle 6. toukokuuta. Hallitusneuvotteluissa on nyt sorvattu yritysvastuulain tuloa Suomeen.

Rajana nyt 500 työntekijää

Suomessa raportointivelvoitteen piiriin kuuluu nykyään arviolta sata yhtiötä. Raportointivelvollisia ovat kaikki yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, joilla on yli 500 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa tai tase yli 20 miljoonaa euroa. Velvoite koskee myös suuria luottolaitoksia ja vakuutusyhtiöitä.

Vaikka Ranskassa ja Sveitsissä on omia tiukempia yritysvastuulakeja, niissäkin laki koskee suuria, vähintään 500 työntekijää työllistäviä yrityksiä. Laki velvoittaa raportoimaan toiminnan ympäristöllisistä, sosiaalisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Sääntelyä tehtävä kansainvälisesti

Suomen Yrittäjien kanta on, että jos yritysvastuuta halutaan säännellä, se tulee tehdä kansainvälisellä tasolla. Yritysvastuu on tärkeä asia, mutta on myös muistettava, että jos Suomeen tulisi oma yritysvastuulaki, jossa tehdään kansallisesti kireämpää sääntelyä kuin EU edellyttää, se heikentää suomalaisyritysten kilpailukykyä.

– Suomalaiset yritykset ovat osa globaaleja markkinoita sekä EU:n sisämarkkinoita. Vain suomalaisia yrityksiä koskeva, hallinnollista taakkaa ja yrityksille kustannuksia luova sääntely vähentäisi yritystemme toimintakykyä, eikä edistäisi yritysten kykyä työllistää, toteaa lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

Mikäli suurten yritysten raportointivelvollisuuksia lisätään, velvoitteet tulevat käytännössä myös pienten noudatettaviksi alihankintasuhteiden vuoksi.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

– Tuon musiikillani ja kirjoillani lohtua ja toivoa. Surun kohdannut voi ajatella, että jos tuo on selvinnyt tolkun ihmisenä tuosta kaikesta, ehkä minäkin, Hanna Ekola sanoo.

Hanna Ekolan mies Juha Salonen kuoli keuhkosyöpään kymmenen vuotta sitten. Diagnoosi saatiin päivää ennen menehtymistä.

– Kyllä siinä ajatteli vain, että ei näin voi käydä. Kuolemaan ei ehtinyt valmistautua ollenkaan.

Noin kymmenen vuoden sisällä Ekola menetti kaksi sisarusta, äitinsä ja isänsä, joten hän on joutunut itse tekemään surutyötä pitkään. Toinen sisaruksista oli niin ikään laulajan uran tehnyt Saara Suvanto, joka kuoli 40-vuotiaana sydänkohtaukseen.

– Kun on itse työstänyt surua, pystyy antamaan toivon ja selviytymisen viestiä.

Omista kokemuksistaan Ekola puhuu myös luennoilla, jotka on suunnattu työssään surua kohtaaville ja heille, jotka ovat kokeneet sen itse.

Miehen kuolema aiheutti paljon muutoksia myös Ekolan työhön. Hän oli saattanut aikaisemmin keskittyä laulamiseen, sillä mies hoiti keikkamyynnin ja järjestelyt. Salosella oli pitkään ohjelmatoimisto, hän oli toiminut muun muassa Dingon managerina.

– Minun piti ottaa hänenkin työ itselleni. Jouduin miettimään, pystynkö jatkamaan, mutta olin saanut häneltä hyvän opin, tiesin kyllä miten keikat järjestetään.

Tilanne oli muutenkin kaaottinen. Pariskunta oli ostanut kesällä 2008 tontin, jonne oli saatu talon perustukset valmiiksi. Poika Lassi oli tuolloin 10-vuotias.

– Hyvin nopeasti otin asioista kiinni ja halusin yrittää selviytyä siitä kaikesta. Ajattelin, että pahin on jo tapahtunut. Tein surutyötä rakentamalla uutta.

Henkivakuutus toi taloudellista turvaa, ja perhe saattoi muuttaa uuteen kotiin järven rannalle Lohjan Pusulaan vuonna 2010.

Juhlavuosia tulossa

Tänä vuonna tulee täyteen 30 vuotta siitä, kun Ekola sai levytyssopimuksen ja levytti ikisuosikiksi jääneen Villihevosia. Hän perusti oman yrityksen samoihin aikoihin, joten ensi vuonna on tarkoitus juhlistaa 30-vuotista laulajan uraa ja yrittäjyyttä. Juhlavuodet jatkuvat myös vuonna 2021, jolloin Ekola täyttää 60 vuotta.

Nykyään Ekola esiintyy enimmäkseen kirkoissa ja yksityistilaisuuksissa. Hengelliset laulut tulivat iskelmän oheen ohjelmistoon jo 90-luvulla, ja sillä tiellä ollaan.

– Jos iskelmäaikoina paahdoin moottoritiellä, niin nykyään menen pieniä sivuteitä hitaammin. Ehtii katsella maisemiakin ja olla merkityksellisten asioiden äärellä, Ekola vertaa.

Työ yksinyrittäjänä on ollut välillä rankkaa, mutta nykyään Ekola sanoo osaavansa jaksottaa työt musiikin teon, kirjoittamisen ja luentojen parissa.

– Kokemuksen kautta tiedän, mihin ajanjaksoihin kannattaa ajoittaa esiintymiset kirkoissa. Osaan myös varata riittävästi aikaa sekä kappaleiden että kirjojen kirjottamiselle.

Myös yksinhuoltajuus on vaikuttanut yrittäjänä olemiseen. Ekola kertoo saaneensa paljon apua veljensä perheeltä ja ystäviltä, jotta on voinut tehdä esiintymismatkoja ympäri Suomen.

– Sen yksinhuoltajuus vaikutti, että kului viisi vuotta ennen kuin vein ensimmäisen kerran pojan yökylään oman henkilökohtaisen menoni vuoksi.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Meeri Utti

Laajemmin Hanna Ekolan urasta Yrittäjäsanomat 4/2019 -numerossa, joka ilmestyy 19. syyskuuta.

Kuopiolaisen lukiolaisen pyrkimykset jäätelönmyyjäyrittäjäksi ovat ylittäneet uutiskynnyksen valtakunnallisella tasolla.

Viime joulukuussa Savon Sanomat kertoi, että Eliel Pohjolaisen pyrkimykset myydä jäätelöä Kuopion torilla törmäsivät byrokratiaan. Kuopion torilla jäätelön myyntiä säännellään niin, että jäätelöä saavat myydä vain myyntipaikan lunastaneet yrittäjät jäätelökioskeista, joiden hinnat pyörivät 15 000 -23 000 euron vuosivuokrissa. Seuraavan kerran uudet yrittäjät voivat hakea myyntipaikkoja vuonna 2023, viisivuotiskauden päättyessä.

Pohjolaiselle kaupungin virkamiehet kertoivat, että tavallisilla toripaikoilla ei saa myydä minkäänlaisia jäätelötuotteita, mutta asiasta ei löytynyt mainintaa torisäännöistä, vaan kyseessä oli totuttu käytäntö.

– Jonkinlaiseen muurahaispesään tuli sohaistua, kun tapaus tuli julkisuuteen. En usko, että tämä jää tähän. Uskon ja toivon, että demokraattisessa maassa, kuten Suomi, muutosta on tultava. Pienissä piireissä tällaista on voinut tapahtua kaikessa hiljaisuudessa. Olen saanut paljon rohkaisevia kommentteja, Pohjolainen kertoo.

Kovaa peliä jäätelön tähden

Yle kertoo jutussaan, että vastaavia käytäntöjä löytyy muissakin Suomen kaupungeissa. Kuopiossa paikkojen maksut ovat kuitenkin aivan omaa luokkaansa. Vain Tampereella Laukontorin jäätelöpaikan vuokra maksaa parisataa vähemmän kuin Kuopion Keskustorilla, missä paikka maksaa 23 955 euroa. Helsingissä vain muutaman myyntipaikan vuokra ylittää tuhat euroa.  

Yle kertoo, että Kuopiossa jäätelömyynti on aiheuttanut rajasotia, kuten oikaisuvaatimuksia, luvattomia ilmiantoja sekä käräjäoikeustapauksia.

Pohjolainen halusi myydä jäätelöä Kuopion torilla omalla konseptillaan. Hän on internetissä ja lomamatkalla nähnyt jäätelörullia, jotka valmistetaan 35 -pakkasasteisella alustalla levyksi ja rullataan siitä kuppiin annokseksi.

Laitteet ja myyntipisteen koristeet hän tilasi Euroopasta ja Kiinasta. Investointeihin on kulunut yhtiökumppani Joona Välipakan säästöjä sekä Pohjolaisen ottamaa lainarahaa.

Pohjolaisen kohdalla byrokratiatapauksen julkisuus poiki ratkaisun myyntipaikan ongelmaan.

– Kuopion torin läheisyydessä sijaitsevan Aapeli-kauppakeskuksen johtaja tarjosi paikkaa kauppakeskuksen edustalla, Pohjolainen kertoo.

Paikka on vain muutaman kymmenen metrin päässä kiistellyistä torin myyntipaikoista, mutta Aapelin edustalle saakka sääntely ei vaikuta.

Kesätyö toimitusjohtajana

Pohjolainen on kokenut aikamoisen myllytyksen ennen kuin koko kioskia on avattu. Varsinaista avajaispäivää pitäisi juhlia lauantaina, mutta huonon sään sattuessa seuraavana aurinkoisena päivänä.

Yrittäjät eivät kuitenkaan itse aio olla juurikaan myymässä jäätelöä, vaan yrittäjien osakeyhtiö Ice Cream Island on tehnyt kuusi työsopimusta kesän vuoroihin.

Kaverusten työjako on vastuutehtävissä kulisseissa.

– Halusin mukaan kaverin, jolta hommat hoituisi. Joona on rakentanut kioskia, hän toimii työntekijöiden esimiehenä ja hoitaa työvuorot. Syksyllä olemme suunnitelleet tarjoavamme myyntipistettä jonkun kauppakeskuksen sisätiloihin viikonlopuiksi, ja siinä teemme molemmat myyntityötä. Minä olen hoitanut toimitusjohtajan töitä ja juoksevia asioita, Pohjolainen kertoo.

Kesällä Pohjolaista odottavat ensin omat ylioppilasjuhlat, sitten pikajuoksukisat sekä heinäkuun alusta armeija. Tulevaisuudesas hän toivoo saavansa opiskelupaikan automaatioteknologian parista Tampereen yliopistossa.

Kesän tavoite ei ole välttämättä tehdä valtavaa liikevoittoa, vaan todistaa liiketoimintakonsepti toimivaksi.

– Tavoite on saada tämä hyvin rullaamaan, mutta kesän kelit ovat aina kysymysmerkki. Tärkeintä on todentaa konseptin toimivuus, eli montako aurinkoista päivää kesässä tarvitaan, jotta toiminta on kannattavaa. Jos kesässä on X aurinkoista päivää, toimintaa on kannattavaa, Pohjolainen kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola(at)yrittajat.fi

F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppösellä pitää kiirettä. Yrittäjäsanomien onnistui saada mieheltä haastattelu ainoana mahdollisena ajankohtana seuraavaan pariin viikkoon.

Hyppönen kiertää maailmalla puhumassa tietoturvauhkista, joista yhä useampi koskee suoraan yrityksiä. Kesäaikaan yritykset lomailevat, jolloin yrityksen sisäverkkoa ei välttämättä tarkkailla yhtä tiiviisti kuin muina aikoina. Tämä avaa mahdollisuuksia kyberrikollisille. 

Hyppönen varoittaa suomalaisyrityksiä ajankohtaisesta ja yhä yleisemmästä ongelmasta: lunnastroijalaisista.

– Troijalaiset ovat muuttumassa niin, etteivät ne enää leviä pelkästään matomaisesti itsestään vaan ovat yhä useammin suunnattu johonkin tiettyyn yritykseen.

"Troijalaisella" tarkoitetaan haittaohjelmaa, joka näyttää tekevän jotain muuta kuin oikeasti tekee. Osa troijalaisista voi levittää muita haittaohjelmia kuten mainostusohjelmia ja viruksia (Wikipedia).

Hyppösen mukaan vaara tulee idästä, tarkemmin sanottuna Venäjältä.

– Nyt on törmätty rikollisjengeihin nimeltä Lockergoga ja Megacortex. Nämä ovat porukoita, jotka eivät levittele matomaista haittaohjelmaa vaan valitsevat etukäteen uhrikseen jonkin yrityksen ja pyrkivät pääsemään sisälle sen verkkoon tyypillisesti yrityksen verkossa olevan haavoittuvuuden takia.

Vaatimuksena Bitcoin-maksu

Kun tunkeutuminen on onnistunut, rikolliset majailevat servereillä jopa kuukausia tai siihen asti, kunnes valtaavat jokaisen palvelimen itselleen.

– Tämän jälkeen he kryptaavat (salaavat) kaiken.

Kryptaamisen jälkeen yritys ei enää pääse käsiksi servereillä olevaan dataan. Rikolliset ottavat yhteyttä ja vaativat tietyn määrän virtuaalivaluuttaa (usein Bitcoineja) maksuksi tietojen palauttamisesta.

Hyppösen mukaan yritys voi huomata tunkeutumisen, jos sisäverkkoa tarkkaillaan säännöllisesti.

– Yrityksellä on pääsääntöisesti kauan aikaa reagoida kunnes rikolliset pääsevät kryptaamaan tietoja.

Pienillä yrityksillä on harvoin mahdollisuuksia valvoia verkkoaan jatkuvasti. Näissä tapauksissa Hyppönen suosittelee tietoturvan ulkoistamista.

– Markkinoilta löytyy paljon yrityksiä, jotka toteuttavat verkon seurantaa palveluna. Nämä yritykset rakentavat verkkosensoreita ja profiilin, joka määrittelee "normaalin päivän" firman verkossa. Kun siihen tulee poikkeamia, järjestelmä tekee hälytyksen.

Toinen riski: Office 365 -tunnusten varastelu

Viime aikoina yrityksiä on häirinnyt jatkuvasti paheneva ongelma: Office 365 -tunnusten varastaminen.

– Tämä on iso ongelma ja se vaan pahenee. Ongelma on pitkälti seurausta siitä, että yritysten ohjelmistoympäristöt ovat siirtyneet pilvipalveluihin. Esimerkiksi sähköpostipalvelut eivät käytä enää firman omaa Exchange-palvelinta vaan palvelut ovat pilvessä, Hyppönen selvittää.

Pilvipalvelutunnusten varastamisella rikolliset pääsevät kiinni Microsoftin pilvitallennuspalveluun ja sovelluksiin kuten Teamsiin ja Exchange-sähköpostiin.

Hyökkäykset tapahtuvat sähköpostin kautta ja usein rikolliset onnistuvat kiertämään turvallisena pidetyn kaksivaiheisen tunnistautumisen.

– Käyttäjä saadaan klikkaamaan sähköpostissa olevaa linkkiä, joka ilmoittaa jonkin tiedoston odottavan pilvipalvelussa. Linkki ohjaakin kalastelusivustolle, joka kytkee päälle kaksivaiheisen tunnistuksen toisen vaiheen, jossa käyttäjä saa vahvistuskoodin esimerkiksi tekstiviestillä. Kännykkä piippaa ja käyttäjä lisää koodin kalastelusivustolle.

– Tällainen hyökkäystapa ei ole tekniikaltaan uusi. Lääkkeenä on sähköpostien filtteröinti ja käyttäjien kouluttaminen tunnistamaan epäilyttävät viestit, Hyppönen jatkaa.

Kolmas riski: Huijauspuhelut

Hyppönen varoittaa yrityksiä myös uhasta, joka koskettaa hieman isompia organisaatioita. Liikkeellä on hyvin työläästi toteutettuja huijauksia, jotka kohdistetaan henkilöihin, joilla on pääsy yrityksen rahaliikenteeseen.

– Rikollinen valitsee sopivan roolin, jonka nimissä lähetetään sähköposteja tai jopa soitellaan. Usein kyseessä on tapaus, jossa on hirveä kiire pyytää maksua johonkin tiettyyn organisaation tarpeeseen. Isoksi johtajaksi tekeytynyt saattaa esimerkiksi soittaa puhelun keskitason rivijohtajalle ja pyytää hoitamaan ison yrityskaupan maksuliikenteen. Näissä puheluissa hivellään vastaanottajan omanarvontuntoa ja painotetaan, että asia on salainen eikä siitä saa hiiskua muille.

Hyppösen mukaan 99 prosenttia tämänkaltaisista yhteydenotoista epäonnistuu eivätkä ne johda mihinkään.

– Vaara piilee siinä, että rikollisen kannalta yksikin onnistunut huijaus riittää. Liikuteltavat rahamäärät ovat usein isoja.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi