Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on 321 yritystä.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain 2 prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjyyteen kuuluu monia vaiheita ja niiden mukana monia tunteita. Suomen Yrittäjien tilaama lyhytelokuva kokoaa yhteen tunneskaalaa innosta, voimasta ja draivista väsymykseen, pettymykseen ja epätoivoon. Kaikki niistä ovat tosia yrittäjyyden polulla.

– Idea lähti siitä, kun pistin merkille, miten vahvasti nuoret yrittäjät puhuvat jaksamisesta ja siitä et joskus pakka hajoaa, mutta myös siitä, miten siistiä se on, jos on ympärillä vertaistukea ja ihmisiä, jotka ymmärtävät. Lähdimme yhdessä nuorten yrittäjien kanssa suunnittelemaan videota ja saatiin huipputyypit toteuttamaan se. Videolla on oikeita yrittäjiä, ei näyttelijöitä, Nuoret Yrittäjät verkostosta vastaava verkostopäällikkö Aicha Manai.

Videon tarkoitus on nostaa nuoret keskiöön ja kertoa, että Suomen Yrittäjät pyrkii kulkemaan yrittäjyyden polulla yrittäjien rinnalla. Videon nimi on Rinnallakulkija.

Videolla esiintyvät yrittäjät ovat Anni Hartikainen, Miikka Tarvainen, Emanuella Mangani ja Pietari Piirto.

Käsikirjoituksesta vastasi Tovari ja Joona Luoteinen sekä toteutuksesta 325 Mediasta Nikolai Alho, Karri Kiuru ja Juska Reiman.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Kyrö Distilleryn ravintolapäällikkö Tony Sivula kertoi isokyröläisen tislaamon tarinan, jonka idea keksittiin saunan lauteilla. Kaveriporukka oli ihmetellyt, miksi Suomessa ei valmisteta ruisviskiä.

Pannut kuumenivat Isossakyrössä ensimmäisen kerran vuonna 2014. Nykyään Kyrö Distillery on useita kansainvälisiä palkintoja voittanut tislaamo, jonka tuotteita myydään lähes 30 maassa ja joka työllistää yli 30 henkeä.

– Pian selvisi, että ei voida tehdä pelkkää viskiä, koska sen valmistus kestää vuosia. Gini valmistuu nopeammin, joten pojat kirjoittivat Googleen, kuinka tehdään giniä. Viittä vaihtoehtoa maistatettiin baarimestareilla ja kahden reseptin yhdistelmästä tuli Napue, Sivula kertoi.

Kysyntä räjähti käsiin, kun Kyrö Napue nimettiin maailman parhaaksi giniksi isossa alan kilpailussa.

– Juhlinnan jälkeen alkoi paniikin aikakausi, joka kesti puoli vuotta. Neljä pullottajaa pullotti käsityönä 5000 pulloa marraskuuhun asti. Sitten saatiin etikettikone, joka nopeutti tuotantoa.

2015 tuotettiin tislaamossa jo yli 20 000 pulloa ja seuraavana vuonna määrä oli 99 985 pulloa.

– Jos olisimme pullottaneet yli satatuhatta, olisi mennyt haittaveroa.

Viime vuonna pullotusmäärä nousi 460 000 pulloon. Liikevaihto oli viime vuonna viisi miljoonaa euroa.

–Vedän itse ravintolan toimintaa, jonka liikevaihto 600 000 euroa on ihan kohtuullinen isokyröläiseksi cocktailbaariksi, Sivula veisteli.

”Tavataan vanhoja tuttuja ja tutustutaan uusiin”

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien järjestämä Get Together -tapahtuma kerää viikonlopuksi Kauhavalle parisensataa nuorta yrittäjää. Tapahtuma yhtenä tärkeänä tarkoituksena on verkostoituminen, jota vauhditettiin perjantaina yhteisellä ryhmätyöllä.

Osallistujat oli jaettu verkostoitumismielessä ryhmiin, joilla kaikilla oli pohjalaiset nimet. Eheroontaharoon-ryhmästä löytyivät tamperelainen Veli-Pekka Franssila, vaasalainen Johanna Tidström ja tamperelainen Jarmo Laine, jotka värittävät piirustusta maapallosta.

Tehtävänä oli ajatella isosti ilman mitään rajoja ja tehdä yhteinen ryhmätyö.

– Esityksemme kertoo, miten ratkaisemme ilmasto-ongelman. Rakennamme avaruuteen aurinkopaneelin, joka tuottaa kaiken maailman energian. Osana ratkaisuamme on silta Marsiin, kertoo Arctic Trainers -yrittäjä Jarmo Laine.

Veli-Pekka Franssila osallistui Get Togetheriin jo neljättä kertaa. 22-vuotiaana Franssilan kylpyhuoneet -yrityksensä perustaneen miehen mielestä tärkeintä tapahtumassa on verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa.

– Aika lailla samalla kaavalla menee. Tavataan vanhoja tuttuja ja tutustutaan uusiin, Franssila korostaa.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Tiina Rantakoski, Pauli Reinikainen

Get Together 2019 -tapahtumassa lavalle noussut Kyrö Distillery Companyn ravintolapäällikkö Tony Sivula kertoi yleisölle havainnollisesti, miten Suomen alkolilainsäädäntö on hankaloittanut yrityksen toimintaa.

– Olimme joitakin vuosia taaksepäin siinä tilanteessa, että pullotusmäärä oli ylittämässä 100 000 rajan. Emme kuitenkaan tuolloin kuuluneet juomapakkausten palautusjärjestelmistä vastaavaan Palpaan, jolloin pullottamisen yläraja on 100 000 pulloa. Jos olisimme ylittäneet tuon määrän, olisimme joutuneet maksamaan merkittävän haittaveron.

Selvästi merkittävämpi haitta on alkoholilainsäädännön rajoittama alkoholijuomien markkinointi. Sivula haluaisi muuttaa laki niin, että se mahdollistaisi markkinoinnin ainakin ulkomailla.

– Vaikka Suomessa mainokset blokattaisiin, yrityksellä pitäisi olla mahdollisuus mainostaa Suomen rajojen ulkopuolella.

Kyrön Napue gin rankattiin vuonna 2015 parhaaksi giniksi arvostetussa International Wine and Spirits Competitionissa (IWSC) Gin and Tonic -sarjassa. IWSC on alan vanhin kilpailu.

Katso lisää Sivulan ajatuksia oheiselta videolta. Yrittäjäsanomat on aikaisemmin kertonut toisesta tapauksesta, jossa suomalaisyhtiö on joutunut rajoittamaan toimintaansa Suomen alkoholilain takia.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Anna Klaile kertoi yritysten pystyneen luomaan Facebookissa ostostarpeita uusille tuotteille.

– Mobiililla löytää nykyisin selkeästi enemmän tuotteita kuin muutoin. Älypuhelin on tämän päivän näyteikkuna.

Verkon sisällöstä on videota yhä enemmän ja enemmän. Klaile antaa vinkiksi yrityssivua ylläpitäville, että huomion kiinnittämiseen kannattaa käyttää videota.

– Vuoden sisällä 75 prosenttia datasta on videota. Siirtyminen videoon on valtava, Klaile kertoi.

Klaile huomautti, että aivot käsittelevät kuvia 60 000 kertaa nopeammin kuin tekstiä. Ihminen tarvitsee vain 13 millisekuntia kuvan tunnistamiseen.

Videon tekemistä helpottaakseen Facebook on luonut videonluonti-sovelluksen, jolla pystyy tekemään 6-15 sekuntia pitkiä videoita. Sitä voi hyödyntää myös tarina-formaatissa, jonka suosio nousee koko ajan Instagramissa ja myös Facebookissa.

Verkkoon luodaan jatkuvasti paljon enemmän tietoa kuin sitä ehditään kuluttaa. Yritykset kilpailevat siten huomiosta kaikkien kanssa. Klaile vinkkaa lähestymään henkilökohtaisesti.

– Täytyy ymmärtää, mikä on kohdeyleisö, mikä on heille tärkeätä ja mistä he ovat kiinnostuneita.

Klaile huomautti, että Pages managerin ja konversioseurannan avulla pystyy saamaan tietoa kiinnostuneiden ja asiakkaiden käyttäytymisestä.

Facebook on yksi kumppaneista Get Together -tapahtumassa, jonka järjestävät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ja Suomen Yrittäjät. Nuorille yrittäjille suunnattu tapahtuma on perjantaista sunnuntaihin Kauhavalla Power Parkissa.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Tapio Auvinen, Tiina Rantakoski

Konkurssista kertominen ei ole koskaan helppoa. Henna Franke nousi lauantaina lavalle Nuorten yrittäjien Get Together -tapahtumassa ja kertoi tarinan Johan Oy:n konkurssin taustalla.

Franke oli valmistautunut huolellisesti siihen, että hän jatkaa perinteikkään puisia lahjatavaroita valmistaneen perheyrityksen johdossa. Sitten tapahtui jotain odottamatonta: Niin ikään perheyhtiön toiminnassa mukana ollut Franken veli joutui vakavaan liikenneonnettomuuteen ja vammautui. Tämän jälkeen alkoi taistelu vakuutusyhtiön kanssa, joka lopulta vei perheen voimat.

– Onnettomuudesta on aikaa yli 15 vuotta mutta kamppailu pojan auttamiseksi kesti pitkään. Kaiken tämän keskellä isällä ei ollut mahdollisuutta mentoroida minua jatkamaan yritystä.

Johan Oy työllisti enimmillään 70 henkilöä ja vei tuotteita yli 30 maahan.

– Viimeiset viisi vuotta isä käytti kaiken aikansa veljeni asioiden hoitamiseen ja koko ajan yritimme miettiä, pääsemmekä tästä ohi, jotta voimme taas keskittyä yrityksen pyörittämiseen.

Franke ei ole kokemuksistaan huolimatta menettänyt uskoaan yrittäjyyteen.

– Paljon olen oppinut tästä mutta tärkein opetus on, että perhe ja läheiset menee aina yrityksen edelle. Kaikesta huolimatta kannatan edelleen yrittäjyyttä ja jonain päivänä haluan itsekin olla jälleen yrittäjä.

Franke kertoo lisää konkurssin taustoista oheisella videolla.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjän podcastin ensimmäisissä jaksoissa on käsitelty digitalisaatiota ja digitaalista markkinoinia. Ennen kesätaukoa luvassa on asiaa Facebook-markkinoinnista ja kansainvälistymisestä.

Podcastin tekijäkolmikko suunnittelee jo kovaa vauhtia tulevia syksyn jaksoja. Syyskaudella on luvassa 12 jaksoa yrittäjiä kiinnostavista aiheista. Yksi iso teema on yrittäjän hyvinvointi.

– Haluaisin nähdä asiaa myös nuoren yrittäjän näkökulmasta, Juha Järvinen sanoo. Järvinen hoitaa Yrittäjän podcastissa taustatyön, Pauli Reinikainen ja Harri Kolehmainen vastaavat jutustelusta vaihtuvien vieraiden kanssa. Järvinen ja Kolehmainen ovat päätoimisia yrittäjiä, Reinikainen työskentelee Suomen Yrittäjien sisällöntuottajana ja on lisäksi hyvinvointialan yrittäjä.

Kolmikon tavoitteena on keskittyä entistä konkreettisempiin aiheisiin kuten Instagram-markkinoinnin saloihin.

– Syyskaudella kuulijat saavat ensistäkin hyödyllisempiä vinkkejä asioihin, jotka koskettavat jokaisen yrittäjän arkea, Kolehmainen lupaa.

Yrittäjän podcastia voit kuunnella Supla-palvelusta.

Mihin aiheisiin haluaisit tekijöiden pureutuvan syksyn jaksoissa? Voit lähettää toiveita osoitteeseen toimitus (at) yrittajat.fi.

Kuva: Kari Pekonen

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Vuoden nuori yrittäjä -kilpailu ratkesi Nuorten Yrittäjien Get Together -tapahtumassa Kauhavalla lauantai-iltana.

Konttiravintola Mortonin yrittäjä Jarna Kaplas, 32, Savosta on Vuoden nuori yrittäjä 2019. Vuonna 2010 perustetun yrityksen tarina on ollut mielenkiintoinen, vauhdikas ja monikäänteinen. Konttiravintola Morton on erinomainen esimerkki siitä, kuinka pienestä maalaiskunnasta lähtenyt yritys voi nousta maanlaajuisesti tunnetuksi brändiksi.

Se toimi ensin pelkkänä kivijalkaravintolana Rautalammilla ja lähti siitä nopeasti ja vahvasti kasvamaan konttiravintoloiksi eri puolille Suomea. Merikonttiravintolan voi viedä paikkoihin, joihin kiinteät rakennukset eivät sovi.

Vihreät arvot ja kierrätysperiaate ovat trendikkäitä ja ne on osattu hyödyntää liiketoiminnassakin hienosti. Yritys on tehnyt vaikuttavaa kasvua erityisesti siihen nähden, että se on toiminnassa vain toukokuusta syyskuuhun.

Tuomariston mukaan Jarna Kaplaksen asenne ja intohimo kehittää ja monistaa toimintaa yhä uusille paikkakunnille on merkki periksiantamattomuudesta ja kovasta tekemisen meiningistä. Sesonkiaikana Mortonissa työskentelee 50 työntekijää viidellä eri paikkakunnalla.

Arttu Muukkonen tekee erikoiskahveista kansantajuisia

Toiseksi Vuoden nuori yrittäjä 2019 -kilpailussa nousi Lehmus Roastery Oy:n toinen omistaja Arttu Muukkonen, 34. Yrityksen päätuote on itse paahdettu ja paikallisesti brändätty kahvituotesarja, jota myydään valtakunnallisesti muun muassa ruokakaupoissa. Yritys on valittu kahdesti Suomen parhaaksi paahtimoksi. Paahtimo työllistää omistajien lisäksi yhdeksän työntekijää.

Tärkeä osa nopeaa kasvua ovat innovatiiviset omistajat, jotka yhdistelevät aiempaa kokemustaan mediasta, mainosalalta ja vähittäiskaupasta erikoiskahvialaan. Heillä on innovatiivinen tapa suhtautua harrastajille suunnattuun erikoiskahvialaan, jossa riisutaan mystiikka ja pyritään tuomaan erikoiskahvin ominaisuudet tavallisen kansan tietoon. Tuloksena on iloinen ja kansantajuinen yhtiö, joka tuottaa kiinnostavia makuelämyksiä.

Tuomariston mukaan Arttu Muukkonen on esimerkki yrittäjästä, joka on kekseliäs, innovatiivinen ja uskaltaa kokeilla rohkeasti uusia juttuja.

Johannes Karjula ei näe uhkia vaan tilaisuuksia

Kolmanneksi Vuoden nuori yrittäjä -kilpailussa kiri Johannes Karjula, 31, Keski-Suomesta. Hänen yrityksensä Trustmary Group Oy:n kärkituote on yksinkertaisuudessaan nerokas: etsitään käsiin asiakkaiden asiakkaita, jotka kertovat vapaaehtoisesti omista kokemuksistaan ja tuotetaan niistä sisältöjä eri muodoissa.

Tulorahoituksella ilman ulkopuolista pääomaa kasvava yhtiö on moninkertaistanut liikevaihtonsa kolmen vuoden aikana. Kasvua tehdään reippaasti mutta hallitusti. Yrityksen tulos ei ole notkahtanut kasvun mukana. Työntekijöitä on 40.  

Tuomariston mukaan Johannes Karjula on esimerkillinen oman sukupolvensa yrittäjä: poikkeuksellisen innovatiivinen, energinen ja positiivinen. Hän ei näe uhkia vaan tilaisuuksia kehittyä vielä paremmaksi. 

Vuoden nuori yrittäjä palkittiin 20 000 eurolla, toiseksi sijoittunut 7 000 eurolla ja kolmanneksi sijoittunut 3 000 eurolla. Palkintorahat mahdollisti Yksityisyrittäjäin säätiö. Finaaliin pääsivät myös Espoossa toimiva kalakauppias Max Grönholm, 31, sekä marja- ja vihannestilaa pyörittävät Tiina ja Mikko Kohonen (30 ja 33) Etelä-Savosta. He saavat mentorikseen sarjayrittäjä Kim Väisäsen.

Palkintoraatiin kuuluivat viime vuoden kilpailun voittaja, Laten Koneen yrittäjä Lasse Saarenpää, sarjayrittäjä Kim Väisänen, SGN Groupin ja Yksityisyrittäjäin säätiön Sam Nieminen ja Suomen Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Rantakoski

Konttiravintola Mortonin yrittäjä Jarna Kaplakselle osoitettu 20 000 euron pääpalkinto käytetään suurimmaksi osaksi yrityksen työntekijöiden palkitsemiseen Toscanan-matkalla.

– Vaikka itse olenkin tässä keulakuvana niin arvostan valtavasti niitä ihmisiä, joiden kanssa olen tehnyt töitä viimeisten yhdeksän vuoden aikana.

Kaplas sai tietää voitostaan vasta seistyään lavalla muiden finalistien kanssa.

– Olen nöyrän kiitollinen. Tuntuu sairaan upealta, että voin olla esikuvana myös muille yrittäjille.

– Suurimpana saavutuksenani pidän sitä, että saimme Mortonin visiosta koko Rautalammin kunnan visio eli Rautalampi takaisin maailmankartalle.

Tarkemmin Jarna Kaplaksen yrityksestä voit lukea täältä.

Iso panostus tuotekehitykseen

Mortonin mottona on taistella tylsyyttä vastaan.

– Ajatuksena on kannustaa tekemään välillä jotain villiä ja hassutella paikoissa, joissa ei muuten tulisi hassuteltua. Elämän ei tulisi olla aina niin ennalta arvattavaa.

Mortonin ravintolat ovat avoinna kesäisin. Talvisin yritys panostaa tuotekehitykseen ja keskittyy myös laajentamaan toimintaansa uusiin kaupunkeihin. Tällä hetkellä Morton toimii muun muassa Kuopiossa ja Varkaudessa.

– Tästä eteenpäin tavoitteena on kasvattaa Mortonia ja tehdä siitä entistä parempi versio joka kesä.

Toiseksi Vuoden nuori yrittäjä 2019 -kilpailussa nousi Lehmus Roastery Oy:n toinen omistaja Arttu Muukkonen ja kolmanneksi Trustmary Goupin perustaja Johannes Karjula Keski-Suomesta. Lue lisää finalisteista täältä.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Johannes Myllykosken kehittämä innovaatio on mertenpuhdistusalus, joka siivoaa vedestä isompien muoviroskien lisäksi mikromuovia, öljyä ja haittakasvillisuutta.

Kesällä 2018 Clewat Oy vahvisti omistuspohjaansa ja toimitusjohtajana aloitti Janne Saarikko, jolla on kokemusta etenkin rahoitusalalta.

– Innovaatio kykenee  erottelemaan ja keräämään talteen sulatetusta vedestä roskat, raskaammat kiintoaineet kuten hiekan ja sepelin sekä mikrokokoiset partikkelit, Clewatin operatiivinen johtaja Hannu Mäkelä kertoo.

Clewatin järjestelmä pystytään asentamaan myös kiinteästi esim. satamaan tai vedenpuhdistamoon, jolloin järjestelmän läpi kulkeva vesi palautuu puhtaana takaisin vesistöön. Clewatin tiimi palasi äskettäin Euroopan kiertueelta, jonka tarkoituksena oli testata puhdistusjärjestelmää valtamerillä, järvillä ja jokiväylillä.

– Reissu oli onnistunut. Saimme kokemusta erilaisista roskista ja haittakasvillisuuksista ja pystyimme todentamaan, että saamme epäpuhtaudet talteen. Seuraavan kerran laite on tositoimissa Floridassa, jossa alkaa kesällä Clewatin tähän mennessä suurin pilottihanke. Siihen ottaa osaa amerikkalaisten sotilasinsinöörien lisäksi myös suomalainen Bio-Raiser.

– Miamissa sijaitseva Lake Okeechobee -järvi on pahasti rehevöitynyt läheisiltä pelloilta valuneiden ravinteiden takia.Kerätty ravinne ja biomassa on tarkoitus kierrättää uudelleen kasvien kasvualustaksi levittämällä se takaisin pelloille sellaisessa muodossa, että ravinteet eivät pääse valumaan uudelleen vesistöön. Näin parannetaan vesistön tilaa ja vähennetään levän kasvumahdollisuuksia.

Mäkelän mukaan Clewatin laite pystyy keräämään 200 kuutiota biomassaa tunnissa.

– Valtamerille tarvitaan toki useita aluksia. Ensi vuoden loppuun mennessä tavoitteena on saada 20 alusta puhdistamaan vesistöjä. Tarvittaessa voimme skaalata aluksen suuremmaksi tai ketjuttaa useita aluksia yhteen. Maailman vesissä on tutkimusten mukaan noin 250 miljoonaa tonnia muovijätettä. Sitä tulee vuosittain 10 miljoonaa tonnia lisää. Clewat on parhaillaan käynnistämässä rahoituskierrosta.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen(at)yrittajat.fi

Teknologian kehitysharppaukset ja digitalisaatio tulevat muuttamaan työelämää ja toimintatapoja merkittävästi. On myös tiedossa, että koneet tulevat tekemään työtehtäviä, joihin vielä tarvitaan ihmisiä. Murehtiminen tulevasta on kuitenkin turhaa.

Muutoksesta seuraa aina myös mahdollisuuksia, muistuttavat Vapa Median perustajat Ida Hakola ja Ilona Hiila sekä kirjailija, muutosvalmentaja ja yrittäjä Maaretta Tukiainen, jotka ovat kirjoittaneet kirjan uusista työelämätaidoista otsikolla Tiimiäly.   

– Uutisointi työelämän muutoksesta on välillä ollut uhkakuvien maalailua tai vaihtoehtoisesti tekoälyhypetystä. Jotta teknologian kehityksen voi hyödyntää, täytyy kiinnittää huomio ihmisiin. Tarvitaan parempaa yhteistyötä ja uusia työtapoja, kun työvälineet muuttuvat, Ilona Hiila sanoo.

Kirjassa todetaan, että digitalisaatio ei ole nappi, jota painamalla yritysten tehtävät automatisoituvat, vaan sen hyödyntäminen vaatii syvällistä ymmärrystä siitä, miten automatisaatio ja tekoäly vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan kokonaisuudessaan aina tuotannosta myyntiin ja jakelusta asiakaspalveluun.

Teknologian hyödyntäminen vaatii uutta ajattelua. Teos on käsikirja työelämätaitoihin, joilla työyhteisö tai tiimi voi luoda onnistumisen olosuhteet jatkossakin.

Yhteisiä onnistumisen malleja

Tiimiäly on vastapari tekoälylle, mutta vaarana on, että sana hukkuu muiden työelämäkirjallisuuden muotisanojen joukkoon. Tiimiäly on kuitenkin tarpeeksi konkreettinen ja kirjoittajien lähestymistapa puhuttelee sekä työntekijää, esimiestä ja johtajaa.

– Olisimme voineet kirjoittaa kirjan tulevaisuuden työelämäntaidoista yksilön näkökulmasta, mutta emme usko, että se riittää muutoksen aikaansaamiseksi. Työyhteisöissä ihmiset toimivat eri rooleissa, joita ohjaavat eri intressi. Onnistuakseen työntekijätn täytyy ymmärtää myös työnantajan ja tiiminvetäjän näkökulmaa ja toisin päin. Älykäs tiimityöskentely rakentuu parhaimmillaan arjesssa, jossa pyritään luomaan yhteisiä onnistumisen malleja, Ida Hakola kertoo.

Kirjoittajien kuvailma tiimiäly koostuu muun muassa muutoshalun kasvattamisesta, motivaation rakentamisesta kohti uutta yhteistä päämäärää ja yhteisen kulttuurin luomisesta, kun olosuhteet ympärillä muuttuvat ja oma tekeminen täytyykin mahdollisesti keksiä uudelleen.

– Esimerkkiä voi ottaa vaikka startup-maailmasta. Siellä tiimin jäsenet ovat tärkeimmät onnistumisen tekijät. Niitä ajattelumalleja voisi tuoda muihinkin yrityksiin, Hakola sanoo.

Tiimiäly ja työelämän muutos koskee yrittäjiä siinä missä yritystenkin työyhteisöjä. Esimerkiksi asiakkaiden kanssa asiantuntijatyötä tekevät yksinyrittäjät toimivat useissa hankkeissa ja tiimeissä, jolloin kyky toimia hyvin erilaisissa tiimeissä korostuu.

Viestintä on muutoksessa tärkeää

Jokaisen hankkeen alkaessa tiimin jäsenten olisi hyvä käydä läpi, mikä heitä kiinnostaa ja mitä osaamista heillä olisi tarjolla kyseiseen hankkeeseen. Ihmisten vahvuudet ja ominaispiirteet ovat erilaisia, joten osaamisen kiteyttämistä ja esiintuomista on hyvä harjoitella.

Hakola kertoo, että kirjoittajat halusivat luoda riittävän kokonaisvaltaisen kuvan siitä, mitä pitää kehittää, jotta oman onnistumisen toimintamallien luominen onnistuisi. Useimmissa yrityksissä se lähtee viestinnästä.

– Monissa yrityksissä muutosprosesseissa unohdetaan sisäinen viestintä ja se, mikä työyhteisöä motivoi, miten heitä innostetaan ja miten muutos tarinallistetaan. Muutos vaatii jatkuvaa viestintää siitä kartasta, jolla mennään yhtistä maalia kohti, Hiila sanoo.

– Motivaation suhde tuloksentekokykyyn on jopa 37 prosenttia tutkimusten mukaan, Hakola sanoo.

Kirjoittajat ovat tehneet kirjaan tehtäviä ja yhteenvetoja, jotka haastavat lukijaa miettimään omaa työelämäänsä.

– Ulkoa annetut ohjeet eivät tule käytäntöön. Mietintätehtävät voivat palauttaa omiin kokemuksiin ja antaa oivalluksia omasta arjesta. Ainakin kiinnittää huomiota siihen, mikä on muutoksen alku, Hiila sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

USVA Design kertoo valmistavansa SUOMEN MÖRKÖ -nappikorvakoruja. Tuotteita ei ole varastossa, mutta noin kahden viikon toimitusajalla saa koivuvaneriset sinivalkoiset möröt korviinsa.

Kustavissa sijaitsevan Vuosnaisten Meriaseman emäntä oli herännyt maanantaina kukonlaulun aikaan ja tuotekehittelyn tulos oli tarjolla heti, kun kahvila aukesi yhdeksältä. Mörköleivos on kuulemma myynnissä niin kauan kuin emäntä muistaa reseptin.

Keski-Suomessa Tikkakosken sotilaskodissa Marko Anttila on saanut oman näköismunkkinsa. Mörkömunkki noudattelee muotoilultaan Muumeista tuttua hahmoa.

Neste Eläintarha Helsingissä on ehtinyt laittaa listoille Mörkö-pihvit, -leikkeet ja -pyttikset. Uniresta-ravintolat Oulussa puolestaan tarjosivat juhlan kunniaksi jälkkärinä mörkömoussea, joka saattoi muistuttaa erehdyttävästi myös ruskeaa hymiötä.

Yritykset hyödyntävät Mörkö-teemaa myös markkinoinnissaan. Pizzeria on Wheels tarjoaa tapahtumiin ja juhliin pizzoja liikkuvasta uunista, joka muistuttaa Mörköä.

Pudasjärven kirjakauppa tarttui sankariteemaan ja mainosti ulkomainoksessaan tarjoavansa lahjoja kaikille sankareille. Janneniska puolestaan kuvasi "Mörkö"-nosturin, joka on lähdössä vastaanottamaan kultajoukkuetta.

Myös viranomaiset ovat lähteneet mukaan leijona-huumaan. Verohallinto kertoi OmaVeron toimivan tänään myös osoitteessa vero.fi/omamörkö.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvia yritysten sosiaalisen median tileiltä alla.

'

Teleoperaattori Elisa on aloittanut 5G-puheliittymien ja -puhelinten ennakkomyynnin. 5G-liittymiä on saatavilla kahdessa eri nopeusluokassa: 1 Gbit/s sekä 600 Mbit/s. Liittymien täysi nopeus saavutetaan 5G-verkossa. Liittymän voi hankkia jo nyt, sillä se toimii myös 4G-verkossa parhaillaan saatavilla olevilla maksiminopeuksilla. Liittymien toimitukset alkavat arviolta juhannuksen jälkeen.

5G-liittymien hinnoittelua tullaan muokkaamaan siten, että käyttöä hinnoitellaan nopeuden ohella myös latenssin eli vasteajan mukaan, Elisan tiedotteessa kerrotaan.

Yksi ensimmäisistä tarjolle tulevista 5G-älypuhelimista on ZTE Axon 10 Pro 5G, joka on Elisalla ennakkomyynnissä. OnePlus 7 Pro 5G -älypuhelimen ennakkomyynti alkaa 6. kesäkuuta ja puhelin on saatavilla tämän hetken tiedon mukaan kesäkuun lopussa.

Elisan mukaan yritysasiakkaat hyödyntävät älypuhelimia yhä monipuolisemmin.

‒ 5G-aikakausi on aluillaan, ja näemme tällä hetkellä vasta vilauksia siitä, mihin kaikkeen 5G tuo muutoksia ja mullistuksia. Varmaa on kuitenkin, että olemme suuren ja merkittävän teknologisen murroksen kynnyksellä, Elisan yritysasiakkaiden liiketoimintajohtaja Petteri Svensson kertoo yhtiön tiedotteessa.

Elisan 5G-verkko kattaa tällä hetkellä Tampereen, Jyväskylän, Turun ja Helsingin kaupunkikeskustojen alueet.

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalosen mielestä tavoitteiden tulee olla konkreettisia. Menestyksen portaita noustessa on mahdollisuus pelata maailmanmestaruudesta.

– Haluan korostaa toiminnallisia tavoitteita, jotka kertovat miten pitää toimia, että on parempi mahdollisuus onnistua.

Jukka Jalonen puhui Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien seminaarissa Turussa lauantaina.

Nuorten maajoukkueen kanssa tavoitteet puettiin Menestyksen portaat –julisteeseen.

– Siinä on hyvin konkreettisia asioita, miten pitää toimia. Tavoitteena on, että joukkue pystyisi olemaan parhaimmillaan, kun sen hetki on.

Menestyksen portaita pystyttiin hyödyntämään pelissä.

– Yksi porrasaskelma muistutti elämään hetkessä. Siitä oli apua pelissä, kun tuli takaisku.

Jalosen mukaan on tärkeätä määritellä tavoitteet yhdessä koko ryhmän kanssa.

– Kun tavoitteet asetetaan yhdessä, sitoutuminen on syvempi.

Jääkiekkojoukkueen valmentamisessa on Jalosen mukaan paljon yhtäläisyyksiä työelämän johtajuuteen.

– Ensimmäinen tärkeä juttu on, että ilmapiiri ja henki on ryhmässä positiivinen. 

Johtajan tulisi olla vaativa mutta reilu.

– Täytyy myös osata myöntää virheensä ja kantaa vastuunsa.

Tiimin tulisi osata pitää myös hauskaa yhdessä.

– Ilo ja huumori luovat hyvää ilmapiiriä, Jalonen muistutti.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Katso täältä kuvat yrittäjien luomista Mörkö-tuotteista

Seuraavilla Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Jari Litmanen!: 

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: Valtakunnalliset yrittäjäpäivät lokakuussa

Uusissa 100 ja 200 euron seteleissä on uudenlaisia turvatekijöitä. Nekin on helppo tarkastaa jo aiemmista seteleistä tutulla tunnustele–katso–kallistele-menetelmällä.

Hopeanhohtoisen nauhan yläosassa on uutena tekijänä satelliittihologrammi, jossa pienet euron tunnukset kiertävät numeroa. Ne näkyvät selvemmin, kun valo kohdistuu niihin suoraan.

Nauhassa näkyvät myös Europa-neidon kasvot, hallitseva arkkitehtoninen kuva-aihe ja suurikokoinen euron tunnus. Lisäksi muista toisen sarjan seteleistä tuttua hohtavanvihreää numeroa on uudistettu: 100 ja 200 euron seteleissä numeron sisällä näkyy myös euron tunnuksia.

Uudet 100 ja 200 euron setelit ovat myös aiempaa kapeampia. Ne ovat saman levyisiä kuin 50 euron seteli, joten niitä on helpompi käsitellä laitteilla ja ne mahtuvat myös paremmin lompakkoon. Näin setelit myös kuluvat vähemmän ja kestävät käytössä kauemmin. Setelien pituus ei kuitenkaan ole muuttunut, eli setelit ovat sitä pidempiä mitä suurempia ne ovat arvoltaan.

Euroseteleissä on paitsi paljain silmin erottuvia myös laitteilla tunnistettavia turvatekijöitä. Uusissa 100 ja 200 euron seteleissä näitä turvatekijöitä on uudistettu ja lisätty, mikä nopeuttaa setelien käsittelyä ja niiden aitouden tarkastamista.

toimitus(at)yrittajat.fi

Yrityspörssin toimitusjohtaja Meri Varkoi-Anhava muistutti, että yrityskaupan suurin haaste on löytää ostaja.

– Muista astua ostajan kenkiin ja mieti, mitkä ovat hänen motiivinsa. Jos hän ostaisi yrityksesi, miltä tulevaisuus hänen silmissään näyttäisi, Varkoi-Anhava korosti.

Yrityspörssi on kävijämääriltään Suomen suurin kauppapaikka verkossa yrityksen ostajalle ja myyjälle. Yhteydenottoja on vuodessa noin 8000.

Suurin ryhmä yrityksen myyjinä ovat eläkeikää lähestyvät, mutta Varkoi-Anhavan mukaan yrityskauppa on monipuolistunut.

– Joukossa on enemmän nuorempia myyjiä. He saattavat ajatella, että kun on kymmenen vuotta yrittäjyyttä takana, on aika tehdä jotain muuta. Kaupankäynti muuttuu koko ajan yhä monipuolisemmaksi.

Myös myyntikanavia on yhä enemmän. Verkkoilmoittelun lisäksi käytetään asiantuntijoiden verkostoja, alan verkostoja ja julkaisuja sekä suoria kontakteja.

Varkoi-Anhava rohkaisee myyjää laittamaan itsensä likoon ja tuomaan esille yritystään.

– Kun itse uskaltaa olla esillä, se auttaa markkinoinnissa. Myyntiin on usein hyvin luonnollinen syy eikä yrityskauppaa tarvitse hävetä.

Myös toimitusjohtaja Juha Rantanen Suomen Yrityskaupat Oy:stä neuvoi myyjää kertomaan yrityksestä paljon ja monipuolisesti.

– Omistajayrittäjällä on usein paljon tietoa, joka ei ole muille selvää. Tarvitaan paljon informaatiota, jotta ostaja saadaan innostumaan ja rahoittaja vakuuttumaan, joten myyntitilanteessa kannattaa avata se salaisuuksien arkku, Rantanen kehotti.

Rantanen näytti listan tekijöistä, jotka vaikuttavat yrityksen arvoon ja haluttavuuteen. Listalla oli peräti 64 tekijää.

– Ensimmäiseksi ajatellaan tulosta, liikevaihtoa ja tunnettuutta, mutta arvoon vaikuttavat muun muassa tilat, kalusto ja asema markkinoilla.

Elämäntilanne vaikuttaa

Ostajan motiiveihin vaikuttavat niin ikään monet seikat, eikä henkilökohtaisia asioita tai elämäntilannetta voi väheksyä.

– Mies olisi ostanut moottoripyöräkaupan, mutta vaimo ei ollut valmis muuttamaan maaseudulle. Kauppa ei toteutunut, Rantanen kertoo esimerkin.

Suomen Yrityskaupat on Suomen suurin yritysvälittäjä. Aktiivisia myyntikohteita on noin 850, joista sadalla liikevaihto on yli miljoona euroa. Ostajakontakteja on yli 23 000, ja vuosittain yritys on mukana noin kahdessasadassa omistajanvaihdoksessa.

– Vaikka ostajakontakteja on paljon, neuvotteluissa on mukana yleensä enintään kourallinen kiinnostuneita.

Finnveran aluepäällikkö Janne Koivuniemi toi esiin, että yritykseen arvoon pystyy itse vaikuttamaan paljon.

– Etenkin pienissä yrityksissä arvoon vaikuttavat markkinatilanne ja kokemus, pelkkää kaavaa ei voi käyttää laskennassa.

Suomen Yrittäjillä on käynnissä valtakunnallinen omistajanvaihdoshanke, jota vetävä Mika Haavisto neuvoi käyttämään yrityskaupan asiantuntijoita.

– Olen viisi vuotta vetänyt hanketta ja seurannut yrityskauppoja. Arvon määrityksessä kannattaa käyttää asiantuntijoina nimenomaan yritysvälittäjiä. Heidän tavoitteenaan on saada kauppa maaliin.

Haaviston mukaan netissä olevat laskurit eivät ota huomioon yritysten markkinatilannetta ja muita kauppaan vaikuttavia tekijöitä.

Teksti ja kuva: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Yrittäjämedioiden lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaipäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 288 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

 toimitus (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät on lanseerannut uuden koulutustuotteen Kuntajohdon yrittäjyysvalmennuksen. Sen tavoitteena on lisätä kuntien viranhaltijoiden ymmärrystä yrittäjyydestä.

Kunnat ja yrittäjät saavat valmennuksesta eväitä rakentavaan yhteistyöhön ja molemminpuolinen ymmärrys päätöksenteon taustoista kasvaa. Lue lisää täältä. 

– Valmennuksessa kerrotaan, mitä tunnuslukuja yrittäjä seuraa ja mitä riskejä tämä ottaa tai jättää ottamatta. Tarkastelemme myös, miten kunnassa tehtävät päätökset vaikuttavat yrittäjän arkeen. Jos esimerkiksi liikenne katkaistaan joksikin aikaa tietyön takia, sillä voi olla lyhyellä aikavälillä vaikutuksia myyntiin, mutta pitkällä aikavälillä voi sujuvoittaa monta asiaa, Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin kertoo.

Pk-yrittäjyys on tärkeää kuntataloudelle

Kahden vuoden välein toteutettavassa Elinkeinopoliittisessa mittaristokyselyssä kaikki kunnat eivät pärjää toivomallaan tavalla. Kunnat haluavat parantaa yrittäjyysmyönteisyyttään, mutta aina ei tiedetä, mistä lähteä liikkeelle.

– Ymmärsimme, että meillä pitäisi olla jotain tarjottavaa tilanteen korjaamiseksi. Siksi tätä valmennusta on lähdetty kehittämään. Valmennuksen jälkeen on todennäköisempää, että kuntapäättäjät soutavat samaan suuntaan ja heillä on parempi vastinpari yrittäjistä vuoropuheluun asioiden kehittämiseksi, Grekin sanoo.

Valmennuksessa osallistujat kuulevat puheenvuoroja eri toimialojen yrittäjiltä eri puolilta Suomea sekä monipuolisia näkemyksiä koulutuksen valmentajilta.

– Kuntien on hyvä muistaa, että yrityskin on kuntalainen ja kunnan asiakas. Usein kunnissa vain isot yritykset saavat äänensä kuuluviin. Kunnilla on omat tehtävänsä, mutta ne voisivat harkita tehtäviensä hoitamista huomioimalla yritysten mahdollisuudet liikevaihdon kasvattamiseen, Grekin sanoo.

Suosio on yllättänyt

Valmennuskonsepti julkistettiin Kunnallisjohdon seminaarissa Lappeenrannassa toukokuun puolivälissä sitten. Sen jälkeen jo kymmenen kuntaa on ilmaissut kiinnostuksensa valmennukseen. Suosio on yllättänyt Grekinin.

Toimitusvarmuuden takaamiseksi Yrittäjät ovat alkuvaiheessa varautuneet järjestämään 15 koulutusta vuoden sisään.

Yksi koulutukseen osallistuvista kunnista on Kaarinan kunta, joka on useissa tutkimuksissa todettu hyvin yrittäjämyönteiseksi kunnaksi.

– Se, että sisäistämme yrittäjyyden lainalaisuuksia, auttaa ymmärtämään yritysten tarpeita paremmin, esimerkiksi miksi yrittäjillä on välillä hyvin nopealla aikataululla tulevia juttuja, joihin pitäisi saada ratkaisutkin nopeasti. Toivon, että me olemme jatkossakin aina kärkisijoilla yrittäjyysmyönteisyysarvioissa, koska sillä on iso merkitys imagon kannalta, Kaarinan yritysasiamies ja Kaarinan Kehityksen toimitusjohtaja Jytta Poijärvi-Miikkulainen sanoo.

Kaarinan Kehitys Oy:n hallitus oli myös pohtinut, millaista koulutusta voitaisiin järjestää kaupungin esimiehille yrittäjyydestä ja yritysmyönteisyydestä, joten valmennuksen julkistus tuli sopivaan aikaan.

– Luottamushenkilöille on järjestetty elinvoimaseminaareja, mutta varsinaisesti henkilöstölle suunnattua koulutusta tästä asiasta ei ole ollut, Poijärvi-Miikkulainen jatkaa.

Grekin muistuttaa, että viranhaltijoilla on paljon vaikutusvaltaa, sillä tekevät kunnissa ne yrittäjyysmyönteisset teot.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Get Together 2019 -tapahtuman yksi kiinnostavimmista esiintyjistä marssi lavalle viime lauantaina. Jarno Laasala avasi yleisölle Duudsonien menestystarinaa ja myös sitä, miten burnout on muuttanut hänen suhtautumistaan elämään ja työntekoon.

– Aikaisemmin tein töitä hullun lailla ja uskoin, että työn kautta tulee onni ja menestys. Sitten piti kohdata konkreettisesti se, että itsellä on tietyt rajat. Nykyisin kiinnitän päivittäin huomiota siihen, miten voin ja jaksan.

 – Nyt urheilen ja harrastan mindfulnessia ja meditointia. Itse asiassa meditoin melkein joka aamu. Kiinnitän enemmän huomiota asioihin ja olen läsnä, Laasala jatkaa.

Duudsonien seuraava projekti käynnistyy tv:ssä syksyllä.

– On mahtavaa, että neljä jätkää palaa jälleen yhteen ja kokoontuu Duudsonit-ranchille. Sarjassa 12 kilpailijaa kilpailee päällikkötittelistä. Luvassa on oikeaa duudsonimeininkiä reality-ympäristössä, Laasala lupaa.

Katso videolta, milloin burnout iski ja mitä syöpä opetti Jarno Laasalalle. Käy samalla tilaamassa Yrittäjien tubekanava!

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Maailma ei muutu innovaatioilla, niillä vain parannetaan vanhaa. Maailma muuttuu disruption myötä, Perttu Pölönen korosti puhuessaan nuorille yrittäjille Get Together -tapahtumassa lauantaina.

Pölönen tuli suuren yleisön tietoisuuteen voittaessaan Sävelkello-sovelluksellaan keksintökilpailun. Sävelkello on musiikinteorian opetuksen sovellus, joka on noussut AppStoressa ostetuimmaksi musiikkisovellukseksi yli kymmenessä maassa.

Pölönen on voittanut myös Euroopan suurimman nuorille suunnatun tutkimuskilpailun ja valmistunut Singularity University -tulevaisuusyliopistosta, joka sijaitsee NASA:n tutkimuskeskuksessa Kaliforniassa.

Pölönen korostaa, että koskaan ei ole ollut parempaa aikaa olla yrittäjä. Hän perustelee sitä nykyajan työvälineillä ja mahdollisuuksilla.

– Valta on valunut kohti yksilöä, kun tuhat vuotta sitten ei ollut valtaa kuin kuninkailla. Tänä päivänä voit todella muuttaa maailmaa. Kuinka paljon ihmisiä esimerkiksi Greta Thunberg on tavoittanut puheillaan ilmastonmuutoksesta? hän heittää.

Pölönen muistutti, että nykyisin ihmisillä on pääsy lähes kaikkeen informaatioon.

– Tieto löytyy minuutissa. Sinulla on enemmän informaatiota kuin presidenteillä 80-luvulla.

Disruptiota Pölönen avasi esimerkillä, joka näytti polun mausteista jääkaappiin. 500 vuotta sitten maustebisnes oli kova juttu, koska sen avulla ruoka säilyi paremmin.

– Mausteet piti tuoda Aasiasta, joten silloin rakennettiin logistiikkaketju. Raha keksittiin, koska oli niin paljon vaihdantaa.

Maustebisnes mullistui, kun Frederik Tudor kehitti 1800-luvun alussa eristeen, jonka avulla pystyi kuljettamaan jäätä.

– Hän alkoi viedä jäätä Yhdysvalloista Karibialle. Ensimmäinen versio ei toiminut, jäät sulivat laivassa. Toinenkaan kerta ei onnistunut, mutta kolmas kerta oli valtava menestys. Hän alkoi rahdata jäätä, Intiasta tuli suurin asiakas.

Seuraava iso keksintö oli jääntekokone, ja pitkän kehityspolun päässä on nyt jääkaappi.

– On tyhmää ajatella, että nyt olisi saavutettu jokin huippu. Jos nyt on jääkaappibisneksessä, on syytä kysyä mistä tulee seuraava kilpailija. Onko se se, että ruuan teko ulkoistetaan ja tuodaan dronella kotiin? Toinen skenaario on, että 3D-printtereillä personalisoidaan ruoka kunkin omiin tarpeisiin, Pölönen visioi.

Oleellista Pölösen mukaan on, että toimialat mullistuvat katsomalla asioita ulkopuolelta.

– Yllättäjä tulee aina kategorian ulkopuolelta. Kilpailija ei tule saman alan sisältä, se tulee jostain mitä ei osata ennustaa.

Pölönen sanoo, että asiakkaat odottavat yleensä tuotteiden paranemista, mutta he harvoin osaavat toivoa mullistavaa disruptiota. Hän luettelee toimialoja, joita yritykset ovat mullistaneet viime vuosina.

– Levykauppa ja Spotify, taksit ja Uber, hotellit ja Airbnb, leffat ja Netflix.

Lisättyä todellisuutta Myanmarissa

Pölösellä on kolme yritystä. Sävelkellon ja oman henkilöfirman lisäksi hän on perustanut voittoa tavoittelemattoman yrityksen, joka toimii Myanmarissa. Se kehittää opettajankoulutusta virtuaalitodellisuutta hyödyntäen.

– Myanmar on opettanut, mitä on rohkeus tehdä uusia asioita. Kävimme kouluissa ja orpokodeissa, ja yllätyin täysin, miten siellä käytettiin lisättyä todellisuutta. He ovat digitalisoineet muun muassa kemian ja fysiikan opiskelun.

Myanmar on köyhä kehitysmaa, jossa armeija on kontrolloinut opetusta. Viimeiset opetussuunnitelmat ovat 80-luvulta.

– Voi kysyä, miten he ovat onnistuneet digitalisaatiossa. Vastaus on, että heillä ei ole mitään menetettävää, he eivät voi mennä ojasta allikkoon. Suomessa on niin paljon menetettävää, siksi täällä ei uskalleta disruptoida, Pölönen väittää.

Yritysten tulisi olla herkkiä näkemään, mikä omassa bisneksessä on hankalaa.

– Jos nähdään kitkaa omassa bisneksessä, voitaisiin muuttaa se ennen kuin muut tekevät sen.

Katse kannattaa suunnata niihin asioihin, jotka ovat epäonnistunut pitkään.

– On olemassa teknologioita, jotka ovat olleet olemassa kauan, mutta eivät ole vielä lunastaneet paikkaansa. Näitä ovat virtuaalitodellisuus, 3D ja tekoäly. Uskon, että niissä tapahtuu kohta.

Pölönen kannustaa yrittäjiä luomaan jotain uutta, joka saa vanhan näyttämään turhalta.

– Maailmaa ei muuteta taistelemalla olemassa olevaa systeemiä vastaan. Ongelma ratkaistaan tekemällä vaihtoehto, joka saa vanhan näyttämään tyhmältä.

Uusi asia on Pölösen mukaan aina jollakin tapaa pelottava, outo ja vastustusta herättävä.

– Mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu, hän korostaa.

Teksti ja kuva: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi