Yrittäjän työssä jaksamista tutkittiin äskettäin ohjelmistoyhtiö Salesforcen toteuttamassa kyselytutkimuksessa, johon vastasi kaikkiaan 2200 pk-yrittäjää 12 maasta, Suomen lisäksi muun muassa Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Britanniasta, Saksasta ja Ranskasta.

Tutkimustuloksissa nousi esiin se, että moni yrittäjä tekee töitä seitsemänä päivänä viikossa. Pienyrittäjät saattavat haaveilla yrityksen perustamisvaiheessa paremmasta työn ja vapaa-ajan tasapainosta, mutta usein se jää haaveeksi. Paineita luovat muun muassa kuluttajien kasvaneet odotukset asiakaspalvelulle.

Tutkimuksen pohjoismaiset tulokset osoittavat, että suomalaiset pk-yrittäjät raatavat myös kesälomilla. Suomalaisista vastaajista 38 prosenttia työskentelee lomalla usein tai aina, kun Ruotsissa vastaava luku on 34 prosenttia ja Tanskassa 26 prosenttia. Hieman yli puolet suomalaisista vastaajista työskentelee keskimäärin yli 40-tuntia viikossa, viidennes jopa yli 50 tuntia viikossa. Lähes puolet kokee olevansa oravanpyörässä.

"Rakentelu kotona ja tietokonepelit"

Yrittäjäsanomat kysyi Facebookissa yrittäjiltä, miten he huolehtivat omasta jaksamisestaan.

Tero Niemi, yrittäjä, KM-Lasi

1. Liikunta. Maastopyöräily pääasiassa. Luonto rauhoittaa ja kun ajaa kovaa poluilla niin pakko keskittyä ajamiseen, muuten kolisee. Työt unohtuu siinä.

2. Rakentelu kotona. On myös aikaa perheen kanssa. Piha rakentunut täyteen terassia ja talokin sekä rakennukset läpikäytynä kohta.

3. Sosiaalinen harrastus. Lions-toiminta antaa sosiaalista kanavaa ja yhdessä tekemistä eri ikäluokkien kanssa. Myös näkökantoja asioihin. Puhelinpalaverit maailman parantamiseksi muualla päin vaikuttavien tuttavien kanssa.

Antti Kumpulainen, yrittäjä, Itspro Oy

1. Asioiden organisointi töissä siten, että oma työ on mielekästä ja innostavaa. Eli työt järkevään järjestykseen ja jatkuva priorisointi sekä ikävien asioiden aktiivinen kehitys ja karsiminen. Lisäksi henkilöstön pitää tietää tehtävänsä ja viihtyä töissään.

2. Uni ja liikunta. Liikunta lähinnä salilla ja pallon perässä.

3. Jos / kun alkaa ahdistaa, niin kunnon irtiotto noin viikoksi kauas pois.

Toni Tolonen, yrittäjä, T&T kotiapu ja henkilöstövuokraus Oy

1. Työmäärän rajoittaminen. Kiire ei saa olla, näin suurin osa ongelmista lähtee pois.

2. Tietokonepelit. Mukavaa keskittyä johonkin aivan muuhun kuin töihin tai omaan arkeen.

3. Uusien projektien suunnittelu. En pidä työstä jossa ei saa kehittyä tai kehittää jotain. Pitää mielen aktiivisena ja haaveet tuo piristystä arkeen.

Siiri Koski, yrittäjä

1. Kun siirryin yrittäjäksi, lopetin työt ja aloitin kutsumuksen suorittamisen. En siis varsinaisesti väsy siihen mitä teen, en tarvitse siitä lomaa. Jos joku kuluttaa, taloudellinen epävarmuus.

2. Käyn säännöllisesti metsässä.

3. Saunon. Saunon niin paljon kuin mahdollista. Se auttaa noin suunnilleen kaikkeen.

Leena Vallin, yrittäjä, Sairaanhoitopalvelu Leena

1. Ruokavalio kuntoon ja tarvittavat lisäravinteet.

2. Riittävä lepo, työn ja vapaa-ajan tasapainoitus. Riittävä yöuni!

3. Mielenhoito: Liikkuminen, ystävät, harrastukset. Nauti elämästä!

Laura Peippo, yrittäjä, PT Peippo

1. En tingi missään tapauksessa unesta.

2. Liikun paljon, mutta kroppaa kuunnellen. Silloin, kun kova stressi niin kevyempää liikuntaa ja sitten, kun vähempi stressiä niin kovempaan.

3. Syön hyvin enkä dokaa. Panostan todella paljon säännöllisen ruokailuun ja siihen, että mitä suusta menee sisään olisi terveellistä!

Näillä pärjää jo aika pitkälle! Vastoinkäymiset tuntuu aika paljon pienemmiltä, kun on hyvä olo kropassa!

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti torstaina, että Turun yliopiston koulutusvastuisiin lisätään tekniikan koulutusalalla konetekniikka ja materiaalitekniikka.

Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Hanna Munterin mukaan päätös vaikuttaa positiivisesti alan investointeihin.

– Lounais-Suomen osaajapulaa paikkaamaan viriteltiin vuonna 2017 tekniikan alan yliopistojen verkostoyhteistyö FiTech. FiTech toimi akuutin työvoimapulan hoitamiseen, mutta maakuntamme ja koko Lounais-Suomi on tarvinnut ja peräänkuuluttanut positiivisen rakennemuutoksen hallintaan pysyvämpiä työkaluja, Munter sanoo. 

Turun yliopiston uusilla koulutusvastuilla vastataan erityisesti Lounais-Suomen diplomi-insinööripulaan. Ensimmäiset uudet DI-opiskelijat aloittavat vuoden päästä syksyllä 2020.

– DI-koulutuksen laajennus tuo alueellemme tekniikan koulutukseen pidempiaikaista vakautta, jota yliopistojen kehittämistyö ja korkeakoulujen yhä tiiviimpi yhteistyö vaativat. Alueemme elinkeinoelämälle tämä päätös antaa varmuutta tulevista tekniikan huippuosaajista ja varmasti toimii myönteisenä vaikuttimena alan yritysten investointipäätösten taustalla, Munter toteaa.

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Yhtiömuodon muuttamista toiminimestä osakeyhtiöksi on syytä harkita, jos liiketoiminta on kannattavaa ja tuloveroa kertyy enemmän kuin alalla toimivalle palkansaajalle.

Verotuksellisista syistä osakeyhtiö voi kannattaa, sillä siitä voidaan nostaa varoja piemmillä veroseuraamuksilla palkkana, osinkoina ja luontoisetuina.

Liiketoiminnan kasvaessa kasvavat myös riskit. Henkilöyhtiössä (toiminimellä) yrittäjä vastaa yrityksen kaikista veloista koko omaisuudellaan. Monella alalla toiminimiyrittäjä voi kohdata myös uskottavuusongelmia.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen huomauttaa, että osakeyhtiöllä omien ja yrityksen rahat pysyvät varmemmin erillään.

– Yrityksen toiminnan lisääntyessä (joko lisää henkilökuntaa ja/tai liikevaihtoa) on järkevää siirtyä osakeyhtiömuotoiseen toimintaan. Tämä siksi, että yleensä myös yritystoimintaan liittyvät riskit kasvavat ja siksi on hyvä pitää omat ja yrityksen varat/velat erillään.

Kuismanen muistuttaa, että henkilöyhtiö on myös joustamaton muoto yritysjärjestelyjen suhteen, oli sitten kyseessä osakaspohjan laajentaminen tai yrityksen myynti.

– Osakeyhtiö on joustavampi myös sen suhteen, miten erilaisissa taloudellisissa tilanteissa voidaan nostaa osinkoa ja palkkaa. Myös luontaisetujen hyödyntäminen on joustavampaa ja laajempaa osakeyhtiömuotoisessa toiminnassa.

Jos yrityksellä on kansainvälistä liiketoimintaa, osakeyhtiömuotoinen toiminta voi kauppakumppaneiden osalta olla tutumpi ja luotettavampi vaihtoehto.

Kuismanen huomauttaa kuitenkin, että eri yhtiömuodoille on perusteensa ja siksi yhtiömuotoa on aina harkittava tapauskohtaisesti.

Näin teet muutoksen toiminimestä osakeyhtiöksi

Liikkeen- tai ammatinharjoittaja voi muuttaa elinkeinotoimintansa yritysmuodon osakeyhtiöksi yksin. Osakeyhtiössä hallitukseen tarvitaan ainoastaan yksi varajäsen. Yrittäjä merkitsee tällöin itselleen kaikki osakeyhtiön osakkeet. Huomioitavaa on, että kahden tai useamman liikkeen- tai ammatinharjoittajan elinkeinotoimintaa ei voi yhdistää osakeyhtiöksi.

Yhtiömuodon muutos ei saa muuttaa yrityksen liiketoimintaa. Toisin sanoen yritystoimintaa on jatkettava samanlaisena perustettavassa osakeyhtiössä. Yritystoimintaan liittyvä omaisuus ja velat siirtyvät perustettavalle osakeyhtiölle. Jatkuvuutta on noudatettava myös verotuksessa ja kirjanpidossa.

Yhtiömuotoa muutettaessa y-tunnus vaihtuu. Tämä on otettava huomioon esimerkiksi lomakkeiden ja sopimusten kohdalla. Jos yrittäjä haluaa muuttaa yrityksensä nimeä, täytyy vanha yritys ensin lopettaa.

Toiminnan muuttaminen osakeyhtiöksi katkaisee verovuoden. Jos toiminta siirtyy perustettavalle osakeyhtiölle, liikkeen- tai ammatinharjoittajan verovuosi päättyy siihen, kun osakeyhtiö merkitään kaupparekisteriin.

Näin yhtiömuoto vaikuttaa yrittäjän nettotuloihin

1. Ruokakulut työmatkalla (esim. 50 kokopäivärahaa)

Liikkeenharjoittaja, toiminimi: Nettotulovaikutus 0 €. Ei voi vähentää verotuksessa.

Henkilöyhtiö (Ay tai Ky) ja osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus noin 450 euroa / vuosi. Edellytyksenä palkan maksu yrittäjälle. Yritys voi maksaa yhden ruokailun yhtä kokopäivärahaa (matkan kesto yli 10 tuntia) kohden, eikä se vähennä päivärahan määrää. Jos ruokailuja on kaksi, päivärahaa maksetaan 50 %.

2. Kilometrikorvaus oman auton käytöstä, (esim. työajoa 10 000 km vuodessa)

Liikkeenharjoittaja, toiminimi: Nettotulovaikutus: n. 1500 euroa / vuosi. Vähennetään verotuksessa kilometrikorvausta vastaava määrä. 

Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus: 4500 euroa / vuosi. Maksetaan rahana. 

3. Päiväraha, kun yli 10 tunnin matkapäiviä vuodessa 50 kpl

Liikkeenharjoittaja, toiminimi: Nettotulovaikutus: n. 670 euroa / vuosi. Vähennetään verotuksessa päivärahan hintaa vastaava määrä.

Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus: 2000 euroa / vuosi. Maksetaan rahana. 

4. Luontoisedut 

Liikkeenharjoittaja, toiminimi: Luontoisetuja ei voida käyttää, koska palkkaa ei voida maksaa. Lounasedun nettotulovaikutus 0 €.

Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Voidaan käyttää, jos yrittäjä nostaa palkkaa. Tyypillisiä luontoisetuja ovat asuntoetu, puhelinetu, lounasetu ja autoetu. Lounasetuna verotetaan 75 % lounaan hinnasta. Muiden luontoisetujen arvon verottaja määrittelee vuosittain.

5. Yrittäjän kotona olevien tilojen käyttö yrityksen toimintaan

Liikkeenharjoittaja, toiminimi: Nettotulovaikutus toimistokäytöstä noin 260 euroa / vuosi. Tiloja ei voi vuokrata, mutta todelliset käyttökulut voidaan vähentää.

Toimistotiloista tehdään yleensä työhuonekulun mukainen vähennys, joka on vain vähän perusvähennystä suurempi.

Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus toimistokäytöstä on noin 1500 euroa / vuosi. Voidaan vuokrata yritykselle käyvällä vuokralla, joka yleensä työhuonekuluvähennystä parempi vaihtoehto. Vuokratuotosta voidaan vähentää tilojen käyttökulut poistot mukaanlukien. 

6. Yrittäjän kotitoimiston kalusteiden ja tietokoneen käyttö yrityksen toimintaan

Liikkeenharjoittaja, toiminimi: Nettotulovaikutus: 0 €. Kalusteet sisältyvät työhuonevähennykseen, joten niistä ei saada vähennystä. Tietokone voidaan ostaa yrityksen lukuun.

Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus: toimistokalusteiden arvon verran, esim. 1500 €. Kalusteet ja tietokone voidaan hankkia yritykselle, jos toimisto on vuokrattu yritykselle. Käytön määrällä ei ole merkitystä. 

7. Henkilövakuutusmaksut

Liikkeenharjoittaja, toiminimi: Nettotulovaikutus: 0 euroa / vuosi. Ainoastaan tapaturmavakuutusmaksu voidaan vähentää yrittäjän ja yrittäjäpuolison osalta. Henki-, sairauskulu- yms. vakuutusmaksuja ei voida vähentää.

Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Yleensä kohtuulliset henkilövakuutusmaksut voidaan vähentää yrityksen verotuksessa.

8. Verovapaat henkilökuntaedut (enintään 400 euroa / henkilö, yrityksen työntekijöilleen kustantamat liikunta- ja kulttuuripaikkamaksut)

Liikkeenharjoittaja, toiminimi: Ei voi itse käyttää, mutta työntekijät voivat.

Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Yrittäjät voivat kustantaa itselleen, jos yrityksessä on muita työntekijöitä.

Lähde: Business Oulu

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tämä uudelleen julkaistu juttu on osa Vuoden luetuimmat jutut -sarjaa. Yrittajat.fi julkaisee juttusarjaa kesän aikana.

Keskusrikospoliisin Kyberrikostorjuntakeskus on viimeisen vuoden aikana havainnut useita suuriin tai keskisuuriin suomalaisyrityksiin kohdistettuja verkkohyökkäyksiä. Poliisin arvion mukaan hyökkäykset liittyvät yrityksille suunnatun Microsoft Office 365 -tunnusten tietojenkalasteluun, mistä Liikenne- ja viestintäviraston alainen Kyberturvallisuuskeskus varoitti yrityksiä viime marraskuussa.

Kyseessä on kansainvälinen ilmiö, joka viime aikoina on esiintynyt Suomessa erityisen voimakkaana. Hyökkäysten kohteina ovat olleet Suomessa toimivat organisaatiot, erityisesti suuret ja keskisuuret yritykset.

Suomessa Office 365 -tietomurtoja tutkii Keskusrikospoliisiin sijoitettu Poliisin Kyberrikostorjuntakeskus. Tutkintanimike on joko tietomurto, identiteettivarkaus tai petosrikos.

Tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Marko Leposen mukaan tapauksia on tullut tasaiseen tahtiin.

– Viime viikon aikana ei ole tullut uusia tapauksia. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö tapauksia olisi.

Leposen mukaan ilmiö on häirinnyt suomalaisia yrityksiä jo pitkään. Poliisi havahtui ongelmaan toden teolla viime vuoden viimeisellä neljänneksellä.

– Kalastelujen alkuperää emme osaa varmuudella sanoa. Se tiedetään, että kalastelutapauksissa, joissa on saatu vietyä rahaa, osa maksuliikenteestä on suuntautunut Britanniaan. Se ei kuitenkaan vielä kerro, mistä käsin tietomurrot on tehty.

Uhri ei useinkaan huomaa kalastelua

Tietomurrot on toteutettu kalastelemalla Office 365-käyttäjiltä käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Tyypillisesti rikollinen lähestyy uhria sähköpostilla, jossa on linkki väärennetylle Office 365 -sivustolle. Sivu saattaa näyttää hämäävän aidolta. Kyseisellä kalastelusivustolla käyttäjää pyydetään syöttämään kirjautumistietonsa, jonka jälkeen hänet ohjataan aidolle Office 365-kirjautumissivulle.

Tunnuksia on kalasteltu myös Microsoftin SharePoint-ympäristössä. Näissäkin tapauksissa SharePoint-käyttäjiä on ohjattu väärennetyille kalastelusivustoille ja uhri on useimmissa tapauksissa ollut tietämätön tunnusten kalastelusta.

– Tämän huijaustyypin pahin puoli on se, että sivustot ovat todella hyvin toteutettuja. Ne näyttävät täysin Microsoftin vastaavilta kirjautumissivuilta. Ainoa mikä ne erottaa toisistaan, on osoiterivillä oleva osoite.

Leposen mukaan huijarit muokkaavat sivustojaan nopeasti sen jälkeen, jos Microsoft tekee muutoksia omille virallisille sivustoilleen.

– Huijaussivustot on kaiken lisäksi generoitu niin, että ne avautuvat kyseisen maan kielellä. Jos sivusto havaitsee, että käyttäjä on Suomesta, se tarjoaa suomenkielistä kirjautumista.

Kalastelusivustojen aidosta ulkoasusta kertoo se, että käyttäjä ei yleensä ole huomannut luovuttaneensa tunnuksiaan rikollisille. Haltuun saatujen käyttäjätunnusten avulla on kirjauduttu työntekijöiden sähköpostitileihin, joiden kautta on lähetetty väärennettyjä, mutta aidonnäköisiä laskuja henkilöille, jotka yrityksissä hyväksyvät laskuja. Laskut ovat tulleet aidoista tai aidonnäköisistä sähköpostiosoitteista.

Poliisi kannustaa kaksivaiheiseen tunnistautumiseen

Poliisin mukaan yrityksissä tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että laajasti käytössä olevan työskentely-ympäristön turvaominaisuudet on otettu kattavasti käyttöön.

– Näissä poliisin tietoon tulleissa tapauksissa on havaittu, että kaksivaiheinen todentaminen ei ole ollut päällä. Suomessa näyttää olevan paljon sellaisia yrityksiä, joissa kaisivaiheista tunnistautumista ei ole otettu käyttöön sen kustannusten tai käyttöönoton hankaluuden takia. Käytännössä kaksivaiheinen tunnistautuminen tarkoittaa, että työntekijälle täytyy hankkia jokin toinen laite, jolla hän varmentaa olevansa sisäänkirjautuja. Se lisää kustannuksia, Leponen selvittää.

Poliisin mukaan yrityksen on hyvä kiinnittää huomiota omiin laskujen maksuprosesseihin ja lisätä niihin tarvittavat kontrollit, jotta poikkeavat maksut havaitaan ja tarvittaessa voidaan estää. 

– Salasanat tulee vaihtaa säännöllisesti ja välittömästi tietojenkalastelun havainnon jälkeen. Lisäksi eri palveluihin tulee käyttää eri salasanoja. Salasanojen vaihtaminen säännöllisesti on tietoturvaa jo sinällään, koska tietojenkalastelu on saattanut olla käynnissä jo pidemmän aikaa ilman että työntekijät ovat havainneet mitään.

Konsultaatio voi maksaa itsensä takaisin

Tietomurtojen ja tietojen kalastelun ennalta estämiseksi organisaatioiden kannattaa poliisin mukaan seurata, onko yrityksen järjestelmissä luvattomia edelleenlähetyssääntöjä käytössä tai onko yrityksen käyttämään järjestelmään kirjauduttu erikoisina aikoina.

Lisäksi tulee ottaa monivaiheinen todentaminen (2FA, MFA) käyttöön aina kun mahdollista. Organisaation tulee myös ennakkoon selvittää, missä eri palveluiden lokidata sijaitsee, miten kauan sitä säilytetään ja miten sen tarvittaessa saa organisaation tai poliisin haltuun tutkittavaksi.

– Tämä ei välttämättä onnistu jokaisessa yrityksessä, jos tarvittavaa osaamista ei ole. Silloin suosittelisin hankkimaan jonkinlaista konsultaatiota. Se maksaa, mutta kyseessä on pieni panos siihen verrattuna, miten isoilta kustannuksilta yritys voi säästyä, Leponen sanoo.

Merkittävät taloudelliset menetykset

Poliisin mukaan syyskuun jälkeen Office 365 -tietomurtojen uhrit ovat menettäneet noin 1,3 miljoonaa euroa.  Todellisuudessa menetykset ovat todennäköisesti tätä suuremmat, koska kaikista tapauksista ei ilmoiteta poliisille. Poliisi arvioi, että yrityksen asteelle jääneitä tapauksia on useiden kymmenien miljoonien eurojen edestä.

– Kun rikollinen pääsee järjestelmään sisälle, edelleenlähetyssäännöillä sähköpostiliikenteestä ja viestiliikenteestä voidaan saada haltuun laskupohjia, joiden avulla voidaan väärentää laskujen maksutietoja tai tehdä tekaistuja laskuja, jotka vaikuttavat olevan oikeita.

Toinen rikollisten suosima tapa on pyrkiä päästä käsiksi yrityksen arkaluontoisiin tietoihin, joita saatetaan säilyttää Office 365 -pilvipalvelussa.

– Näissä tapauksissa rahalliset vahingot näkyvät vasta myhemmin. Jokin kilpaileva yritys saattaa olla valmis maksamaan tiedoista ja toimimaan epäeettisellä tavalla. Menetykset voivat olla tällöin suurempia, kun yritys menettää arvokasta tietoa, jota ei haluta päästää yrityksen ulkopuolelle.

Poliisin Kyberrikostorjuntakeskus kannustaa organisaatioita ilmoittamaan mahdollisista ilmiöön liittyvistä tapauksista poliisille mahdollisimman nopeasti tehdyn havainnon jälkeen. Rikosilmoituksen voi tehdä suoraan poliisille tai netissä poliisin sähköisellä rikosilmoituslomakkeella.

Leposen mukaan nopeus ilmoittamisessa on kriittistä tapausten selvittämiseksi, sillä arvokas todistusaineistodata häviää nopeasti palveluntarjoajan palvelimilta.

Tarkemmin suojausohjeisiin voi perehtyä Liikenne- ja viestintäviraston alaisen Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on 78 yritystä.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain 2 prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Aikaisemmin esiin ponnahtavan kameran on esitellyt OnePlus. Nyt vastaavan ominaisuuden on esitellyt Huawei uusimmassa P Smart Z -puhelimessa. Laite on tullut myyntiin Suomessa 279 eurolla.

Sekunnissa puhelimen sisältä ylös nousevassa etukamerassa on 16 megapikselin kenno. Puhelimen takana kameroita on kaksi, 16 megapikselin pääkamera ja kahden megapikselin syvyyskamera.

Huawei kertoo testanneensa etukameraa perusteellisesti ja väittää sen kestävän yli 100 000 nousua ja laskua sekä muun muassa 12 kilon painon. Lisäksi kameran pitäisi toimia vielä 20 asteen pakkasessa. 

P Smart Z:ssa on neljän gigatavun RAM-muisti ja laitteen 64 gigatavun sisäistä tallennusmuistia voi laajentaa muistikortilla.

Uudella etukameraratkaisulla valmistajat pyrkivät vapauttamaan tilaa kosketusnäytön yläosasta, jossa etukamera tyypillisesti sijaitsee.

Kuva: Huawei

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Kun kerroin muutamille ihmisille ideasta, eihän sitä ymmärtänyt kukaan. Ihmisillä tuli ensimmäisenä mieleen epäonnistuneet, giganttiset ilmalaivahankkeet historian saatosta. Mutta sitten kun ensimmäinen proto oli valmis, ei enää tarvinnut kinata, toimiiko se. Sen sijaan ihmiset alkoivat keksiä mitä moninaisempia sovelluskohteita, mihin pitkän lentoajan tiedonkeruulaitetta voi käyttää, Kelluu Oy:n perustaja Jouni Lintu kertoo yhtiönsä alkutaipaleesta BusinessJoensuu-sivustolla.

Lintu jäi puolitoista vuotta sitten sivuun perustamastaan Opinsys-yrityksestä. Nyt hän panostaa Kelluu Oy:hyn täysipäiväisesti.

Mies sai ideansa pohdittuaan nykyisiä drone-lennokkeja ja niiden rajoitteita kuten lyhyitä lentoaikoja. Drone on säännöllisin väliajoin palautettava maahan latausta varten. Mies pohti, miten voisi kehittää laitteen, joka pysyisi ilmassa pidempään ja joka voisi hoitaa samanlaisia tehtäviä kuin kauko-ohjattava lennokki.

Lintu teki laskelmia puolentoista vuoden ajan. Ensimmäisen prototyypin kehittelyssä otettiin huomioon ennen kaikkea ekologisuus.

– Ilmailuala on yksi maailman eniten energiaa kuluttavista aloista. Meidän tapauksessa resurssitehokkuus tarkoittaa kuitenkin sitä, että vaikkapa ympäristöä kovasti kuormittavia helikopterilentoja sähkölinjojen valvonnassa voidaan jättää lentämättä. Kiertotalous mielletään usein olemassa olevan materian kierrättämiseksi, mutta kaikista fiksuinta on olla käyttämättä luonnonvaroja alunperinkään, jos se vain on mahdollista.

Kelluun kehittämä ilmalaiva kuluttaa 99 prosenttia vähemmän energiaa esimerkiksi helikopteriin verrattuna.

Prototyypin valmistuttua Lintu sai apua ideansa kehittämiseen Business Joensuun Yrityskiihdyttämöstä. Idea on otettu hyvin vastaan, sillä Kelluu voitti Start Me Up -liikeideakilpailun Äly ja väläys -palkinnon.

Ilmalaivatehdas Joensuuhun

Lintu lupailee Yrittäjäsanomille, että kaupallinen tuote on valmis vuoden päästä.

– Koko ajan mennään eteenpäin. Ensimmäinen myytävä tuotteemme tulee olemaan virtuaalinen helikopteri. Nykyisin kaasuyhtiöt toimivat niin, että tilataan kopteri ja laitetaan esimerkiksi työnjohtaja etupenkille. Me voimme tarjota ilmalaivan avulla saman niin, että kuva välitetään tietokoneen ruudulle. Helikopteri lentää yhdellä tankkauksella kolmisen tuntia, ilmalaiva vuorokausia yhteen menoon. Pystymme olemaan toiminta-alueella pitkään ja pitämään alusta valmiina siellä, missä tietoa tarvitaan, Lintu kertoo.

Parhaillaan Kelluu Oy rakentaa ilmalaivatehdasta Joensuuhun.

– Kyseessä on muutaman sadan neliön halli, jota remontoimme laboratorioksi.

Ilmalaivaan on osoitettu kiinnostusta jo rapakon takaa asti.

– Kun olemme reissanneet maailmalla, käyttökohteita on ilmennyt vaikka minkälaisia. Amerikasta on tullut kyselyitä metsäpalojen tarkkailuun.

Kuva: Kelluu Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomalaiset ovat tuoreiden tutkimustulosten valossa mobiiliostamisen maailman kärkeä. Hintavertailupalvelu Hintaoppaan kuluttajatutkimuksen tulosten mukaan miehet ostavat verkosta elektroniikkaa, naiset etupäässä muotia. Kotimaiset verkkokaupat ovat ulkomaisia suositumpia.

Ostaminen on siirtynyt viimeisen vuoden aikana voimakkaasti mobiililaitteisiin. Hintaoppaan kokemusten perusteella mobiiliostamisen osuus (älypuhelin ja tabletti) on kasvanut vuodessa 71 prosenttiin 56 prosentista ja perinteisemmän pöytäkoneostamisen osuus on enää 29 prosenttia. Puhelinostamisen osuus kaikesta verkko-ostamisesta on noussut vuodessa 43,7 prosentista 62,4 prosenttiin.

– Suomalaiset ovat tässä suhteessa mobiiliostamisen ykkösmaa. Vastaavat luvut Norjan ja Ruotsin Hintaoppaassa ovat 69-31 mobiilin hyväksi, Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett kertoo.

40 prosenttia valmis odottamaan kuusi päivää

Kuluttajatutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista tekee verkko-ostoksia muutaman kerran puolessa vuodessa tai useammin. Vastaajista 4 prosenttia tekee verkko-ostoksia joka viikko, 28 prosenttia joka kuukausi ja 34 prosenttia muutaman kerran puolessa vuodessa. Säännöllinen nettishoppailu on suositumpaa miesten kuin naisten keskuudessa.

– Kotimaiset verkkokaupat ovat ainakin vielä vastaajien keskuudessa ulkomaisia suositumpia, sillä noin 45 prosenttia vastaajista ostaa joko pelkästään tai useimmiten kotimaisista verkkokaupoista, ja molempia tasapuolisesti käyttää noin 38 prosenttia shoppailijoista, Matinvesi-Bassett jatkaa.

Hieman yllättäen toimitusajalla ei näytä olevan suurta merkitystä.

– Neljännes vastaajista sanoo, ettei tuotteen toimitusajalla ole merkitystä. Noin 40 prosenttia on puolestaan valmis odottamaan 4–6 päivää.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

– Heinäkuussa on tullut todella paljon osakeyhtiöiden perustamisia sisään, kaikkiaan yli tuhat ensimmäisen 11 päivän aikana, rekisteripäällikkö Lalli Knuutila PRH:sta kertoo.

Taustalla on heinäkuun alun lakimuutos, joka poisti osakeyhtiötä perustavalta vaatimuksen 2500 euron osakepääomasta. 

– Siinä näytti jonkinlainen tulppa lähtevän. On ilmeisesti odotettu osakepääomavaatimuksen laskua nollaan.

PRH:ssa ryntäys on teettänyt työtä.

– Koko vuoden aikana perustamisia ei ole tullut kuukaudessa näin paljon, kun nyt on tullut puolen kuukauden aikana. Toki varauduimme tähän, aavistelimme että lakimuutos vaikuttaa. Olemme onnistuneet vastaamaan hyvin kysyntään, tällä hetkellä vanhin käsittelyyn ottamaton ilmoitus on viime viikon torstailta. Mitään isoa ruuhkaa ei ole siis syntynyt, Knuutila kertoo.

Tähän asti perustettavista yrityksistä osakeyhtiöitä ollut 40 prosenttia ja henkilöyhtiöitä 60 prosenttia. Knuutilan mukaan on mahdollista, että tämä suhde muuttuu jatkossa.

– Lopettamisilmoituksia ei ole tullut aikaisempaa enemmän, hän tarkentaa.

Monella väärä käsitys osakeyhtiön lopettamisesta

Knuutila muistuttaa yhtiötä perustavia osakeyhtiön mukanaan tuomista velvoitteista.

– Osakeyhtiöllä on vuosittainen tilinpäätöksen toimittamisvelvollisuus, jota seurataan ja karhutaan aktiivisesti. Tietysti osakeyhtiö vaatii henkilöyhtiötä enemmän myös hallinnointia. On myös syytä muistaa, että osakeyhtiön purkaminen on useamman kuukauden prosessi siinä missä toiminimestä tehdään vain lopettamisilmoitus.

Knuutila ei kuitenkaan usko, että osakeyhtiöitä perustetaan nyt turhan hanakasti.

– Olisi kuitenkin hyvä huomioida osakeyhtiön vaatimukset ennen yhtiömuodon valitsemista. Monella on käsitys, että osakeyhtiön voi lopettaa vain tekemällä ilmoituksen.

Oikeusministeriö selvittää parhaillaan osakeyhtiölain mahdollista muutostarvetta liittyen muun muassa velkojien suojan selventämiseen. Knuutila pitää mahdollisena, että jatkossa osakeyhtiön lopettamista helpotetaan.

"Osakeyhtiö rajaa yrittäjän vastuuta"

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula on tyytyväinen lakimuutokseen.

– Suomen Yrittäjien viesti on tavoittanut uusia yrittäjiä. Moni on perustanut osakeyhtiön myös vanhan liiketoiminnan pohjalle. Enää ei tarvita keinotekoista osakepääomaa, Makkula kommentoi.

Hän pitää osakeyhtiötä hyvänä valintana monelle, joka haluaa eriyttää oman taloutensa yhtiön taloudesta.

– Osakeyhtiö vastaa omista sitoumuksistaan. Tietyissä vastuu- ja vahingonkorvauskysymyksissä osakeyhtiö on viisas valinta, koska sillä tavoin omaa vastuutaan voi rajata. Kaiken kaikkiaan innostus osakeyhtiöiden perustamiseen osoittaa, että muutokselle on ollut tarve ja tilaus.

Makkula toivoo, että oikeusministeriön selvitystyö johtaa osakeyhtiölain muuttamiseen osakeyhtiön lopettamisen osalta.

– Osakeyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä olisi tärkeä kehittää niin, että erityisesti pienten osakeyhtiöiden lopettaminen olisi nykyistä helpompaa ja nopeampaa.

Lataa yrityksen perustamista helpottava opas täältä!

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kiffel Oy:n perustaja Jenni Parpala, 27, valittiin tänään Vuoden uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi Suomi Areena -tapahtumassa Porissa. Kilpailun järjesti Suomen yrittäjien työttömyyskassa.

– Uhkarohkeus konkretisoitui viime kesänä, kun loppuunpalaminen iski. Siinä jouduin tekemään valinnan, että joko jatkan töitä ja pyrin pitämään firman pystyssä tai jään pois töistä ja otan sen riskin, että firmalla menee huonommin. Tärkeintä minulle oli ja on, että lapset saavat terveen äidin.

Vuonna 2013 perustettu Kiffel on siivousalan yritys, joka työllistää 15 ihmistä. Loppuunpalaminen vei Parpalan lopulta puolen vuoden sairauslomalle.

– Oli itselleni iso juttu, että elin niiden arvojen mukaan, mitkä olin itselleni asettanut. Kun aikanaan perustin Kiffelin, yrittäjyys oli minulle ainoa tapa olla töissä ja olla samaan aikaan sellainen äiti, jollainen halusin lapsilleni olla. Periaatteitani olivat, että viikonloput ovat vapaat, iltaisin ei tehdä töitä ja lomat vietetään lasten kanssa.

Sairausloma merkitsi Parpalalle ennen kaikkea sitä, että hän päätti laittaa perheensä ykköseksi.

– Täytyy myöntää, että aina en ole pystynyt noudattamaan periaatteitani esimerkiksi viikonloppuvapaista. 25-vuotiaana elin siinä uskossa, että kun tekee asioita nopeammin ja mahtavammin, niin silloin olet hyvä.

"Sormet syyhyävät mutta väsymys iskee nopeasti"

Parpala sanoo, ettei ole vielä palautunut loppuunpalamisesta.

– Kesti kolme kuukautta, että pystyin menemään firman ovesta sisälle. Kun pääsin töihin, huomasin, että kropalla ja mielellä kestää tosi kauan toipua loppuunpalamisesta. Haluaisi tehdä juttuja, sormet syyhyävät mutta väsymys tulee nopeasti. Itseään pitää kuunnella ja olla itselleen armollinen.

Parpalan mukaan on vaikea antaa neuvoja muille vastaavassa tilanteessa oleville.

– Varoitusmerkit ovat jokaiselle erilaiset. Harvoin loppuunpalamisessa on kyse siitä, että on oikeasti tehnyt liikaa töitä. Syyt juontavat usein lapsuuteen. Tärkeintä olisi huolehtia siitä, että jos pahin tapahtuu, yrityksen toiminta jatkuu ja velat lyhenevät.

Nyt Parpala voi paremmin. Hän on päättänyt, että seuraavan vuoden ajan firmaa ei kehitetä vaan se saa mennä eteenpäin omalla painollaan.

– Kun sain itseni kuntoon ja menin töihin, firma rupesi voimaan paremmin. Iso kiitos kuuluu työntekijöille ja asiakkaille, jotka kannattelivat firmaa eteenpäin viime syksynä.

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kauko Pesonen on pitänyt kahvilaa Savonlinnan torilla vuodesta 1973. Aikanaan Pesosen kahvila oli ensimmäinen torilla aloittanut kahvinmyyntivaunu. 

– Voisi sanoa, että vuonna 1973 alkoi Savonlinnan torin kahvilakulttuuri. Aikalaiset ovat muistelleet, kuinka moni toivoi saavansa torilla kahvia.

Pesonen oli 16-vuotiaana torin viereisessä kauppahallissa töissä juoksupoikana. Sen jälkeen hän myi kaverinsa kanssa torilla elintarvikkeita.

– Siihen aikaan torilta tultiin ostamaan jokapäiväisiä tarpeita, kun ei ollut vielä isoja marketteja. Sitten vuonna 1973 tuli vastaan ilmoitus myynnissä olevasta pienestä vaunusta.

Pesonen hankki vaunun, toi sen torille ja alkoi myymään kahvia, lörtsyjä, munkkeja, munavoipiirakoita ja kalakukkoja. Vuonna 1979 hän perusti toiminimen.

– Sen jälkeen tätä latua on riittänyt kesäisin 50 vuoden ajan.

Alussa vaunua pidettiin keväästä aina lokakuulle asti. Nykyisin Savonlinnan tori hiljenee syyskuussa.

Kahvilayrittäjä on nähnyt läheltä torikaupan muutoksen. Hän on tyytyväinen siitä, että Savonlinnan tori on säilynyt aktiivisena ja elävänä.

– Torikauppa painottuu nykyisin pieniin alkutuottajiin ja kahviloihin, marjamyyntiin ja vaatekauppaan. Voisi sanoa, että tori on ainakin Savonlinnassa sosiaalinen olohuone. Meillä on toki ihanteellinen sijainti kun olemme aivan vesistön äärellä. Sitä ei aina osaa itsekään arvostaa. Moni tori on keskellä ruutukaavaa. Täällä on satama ja höyrylaivat vieressä.

Heinäkuussa turistit ja oopperajuhlavieraat valtaavat torin. Lörtsyt tekevät silloin kauppansa normaalia vilkkaammin.

– Oopperatähdet pitävät siitä, että he voivat tulla tänne ja sulautua tavallisten ihmisten joukkoon.

"Isoja yrityksiä ei kiinnosta mansikan myynti"

Savonlinnan Torikauppiasyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Pesonen on huomannut, että viime vuosina yhä useampi iso yritys on vallannut liiketiloja torin läheisyydestä.

– Yritän vaalia sellaista kulttuuria, että tori olisi alkutuottajien, pienyrittäjien ja käsityöläisten markkinapaikka, etteivät isot konsernit valtaa toreja. Se voisi tuhota tämän hienon kulttuurin.

– Nähtävissä on monessa kaupungissa, että isot toimijat yrittävät vallata paikkoja torilta tai sen välittömästä läheisyydestä rahan voimalla. Niitä ei kiinnosta perunan tai mansikan myynti vaan terassit ja ruokapaikat. Pienet yrittäjät eivät mahda siinä tilanteessa mitään. Tästä on huonoja esimerkkejä monesta kaupungista.

Talvisin Pesonen elättää itsensä marja- ja sienialan yrityksellä, joka myy tuotteita tukkujen kautta vähittäiskaupalle ja ravintoloihin.

– Kesän torimyynti ei elätä kovin pitkään, hän myöntää.

Merkittävä vaikutus on säällä. Viime kesän huippumyyntiin tänä vuonna ei päästä.

– Viime kesä oli ihanteellinen. Tänä vuonna on ollut kylmä. Vähän välillä tulee vettä. Tottakai se vaikuttaa myyntiin. Olen silti tyytyväinen, sillä turistit ilmaantuvat aina satamaan, oli millainen sää tahansa.

Kuva: 

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 262 yritystä. Heinäkuun alussa yrityksiä on perustettu aikaisempaa kiivaampaan tahtiin. Voit lukea asiasta täältä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Ongelmat alkoivat, kun Juha Ketola haki viime maaliskuussa lainaa pankista, jossa oli ollut asiakkaana koko ikänsä.

– Laskin tammikuussa yrityksen arvioidun koko tulevan vuoden kassavirran. Maksoin samaan aikaan talolainaa 1100 eurolla kuukaudessa. Laskin, että jos saan pienennettyä oman lainani erää 500 euroon, pystyisin tekemään yrityksen tulevan investoinnin ilman yrityslainaa.

Tämä ei pankille käynyt. Niinpä Ketola haki yrityslainaa. Sekään ei onnistunut, vaikka vakuudet olivat riittävät.

– Pankki kertoi syyksi sen, että palkkani on liian pieni. Tottakai se on, koska olen nostanut yrityksestä vain juuri sen verran kuin mitä tarvitsen. Silti olen lyhentänyt talolainaa 1100 euroa kuukaudessa.

Lopulta Ketola löysi pankin, joka suostui antamaan lainaa. Se edellytti talolainan ja vakuuksien siirtoa vanhasta pankista uuteen. Elettiin viime toukokuuta.

– Nyt on kulunut kolme viikkoa siitä, kun vakuudet on siirretty. Ne eivät ole vieläkään perillä pankissa, Ketola ihmettelee.

Yrityksen toiminta vaikeutunut

Jo ennen vakuuksien toimittamista kyseiseltä pankilta oli Ketolan mukaan kulunut kuukauden päivät uuden lainan paperitöihin.

– En ole saanut mitään selitystä siihen, miksi prosessi on kestänyt näin pitkään. Ihmettelen, miten digitaalisessa maailmassa on mahdollista, että lainan tekemiseen menee kolme viikkoa. Jos minulla olisi ollut paperit kädessä, olisin vain voinut viedä ne toisesta pankista toiseen ja asia olisi edennyt.

Pitkään kestänyt lainaprosessi on vaikeuttanut Ketolan valmennusalan yrityksen toimintaa.

– Kun ei ole mitään varmuutta siitä, koska saamme rahaa investointiin, olemme joutuneet pistämään sen jäihin. Lainalupauksen saatuani laitoimme investoinnin käyntiin ja jouduimme liemeen, kun rahaa ei tullutkaan. Laskut kuitenkin tulivat.

Ketola on joutunut lainaamaan rahaa useaan otteeseen kavereiltaan, jotta on saanut laskut maksettua.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma SuomiAreena kokoaa tänäkin vuonna Poriin talouden ja politiikan ykkösvaikuttajia.

Suomen Yrittäjät järjestää perjantaina ilmastonmuutokseen pureutuvan keskustelun yhdessä Yritysvastuusverkoston FIBSin kanssa. Keskustelun teemana on, miten yrittäjä voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja mitä vastuullisuus tarkoittaa pienen ja keskisuuren yrityksen arjessa.

Keskustelun juontava Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussila painottaa, että vastuullisuusasiat ovat kaikkien yritysten arkea.

– Esimerkiksi ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat vaikutukset talouteen ja ylipäätään elämään koskettavat ihan jokaista yritystä ja ihmistä. Vastuullisuus ilmastoasioissa ja muilla yritysvastuun osa-alueilla voi olla pk-yritykselle myös merkittävä kilpailuvaltti. Vastuullisuuden lisääminen voi todellakin viedä kohti parempaa bisnestä. Kannattaa tulla kuuntelemaan keskustelumme aiheesta SuomiAreenalle Poriin. Paikalla on mielenkiintoinen joukko erilaisia yrittäjiä ja asiantuntijoita.

Keskustelu järjestetään perjantaina kello 11.30 Eetunaukion lavalla otsikolla ”Vapaus ja vastuu – kohti parempaa bisnestä! Ilmasto ja vastuullisuus yrittäjän arjessa.”

Keskusteluun osallistuvat Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, yrittäjä Jyrki Mäkynen Oy HM Profiili Ab:sta, toimitusjohtaja Elina Koivumäki Lexperience Oy:stä, ammattipelaaja ja yrittäjä Rosie River eli Roosa Puonti River Network Oy:sta, tubettaja ja räppäri, yrittäjä Seksikäs Suklaa eli Luyeye Konssi Lähiömedia Ay:stä ja päällikkö Helena Kekki Yritysvastuuverkosto FIBSistä.

Keskustelua voi seurata livenä Suomen Yrittäjien Facebook-sivulla perjantaina klo 11.30 alkaen.

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Keravalainen Jonna Lönnroth on yksi niistä sadoista, jotka päättivät perustaa osakeyhtiön heti kun 2500 euron osakepääomavaatimus heinäkuun alussa poistui.

– Meillä oli tuote, joka piti erottaa toisesta yrityksestä omaksi toiminnakseen. Koska osakepääoma poistui heinäkuussa, jäimme odottamaan lakimuutosta ennen yrityksen perustamista.

Heinäkuun alku on ollut erityisen vilkasta aikaa mitä tulee osakeyhtiöiden perustamiseen. Yrittäjäsanomat kertoi aikaisemmin PRH:n kiireistä. Uusia yrityksiä perustettiin heinäkuun ensimmäisen 11 päivän aikana enemmän kuin normaalisti yhden kuukauden aikana.

Lönnroth on toimitusjohtajana uudessa yrityksessä, joka myy älykästä ajanvarausjärjestelmää nimeltä APPTZ.APP.

– Osakepääoman maksaminen ei toki olisi ollut este yritystoiminnan eriyttämiselle, mutta se kuitenkin helpotti prosessia huomattavasti.

Lönnrothin mielestä osakepääomaperuste on ollut kaiken aikaa keinotekoinen.

– Mielestäni 2500 euron summalle ei ole ollut perustetta, koska osakepääoman tarve vaihtelee. Jokainen yrittäjä voi arvioida itse, kuinka paljon haluaa liiketoiminnan aloittaessa tilille laittaa.

Oletko vastikään perustanut yrityksen? Lue opas yrittäjän ensimmäiseen vuoteen täältä.

Kuva: Jonna Lönnröthin kotialbumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kotihoitoalalla työskentelevän Susannan mies sai viime syksynä yllättävän suosituksen sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöltä Tehyltä. Järjestöstä suositeltiin, että tämän kannattaa hakea ansiosidonnaista päivärahaa.

– Mieheni työskenteli jo silloin toiminimeni alla jakaen työtuloa kanssani. Puolisoni oli tuolloin jäänyt pois muista töistä. Kun saimme Tehyn työttömyyskassasta kyseisen suosituksen, päätimme hakea sillä ajatuksella, että ei siinä mitään menetä.

Lokakuun alussa Susannan miehelle maksettiin reilut 900 euroa. Seuraavana päivänä TE-toimistosta tuli päätös, ettei mies ole oikeutettu työttömyysturvaan.

– Nyt lähes vuoden tappelun jälkeen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta tuli kirje, että kyseinen rahasumma pitää maksaa takaisin. Summa, jota ei olisi edes haettu, jos kassassa olisi tuntenut asian paremmin.

"Asiakkaanko pitää tietää?"

Suomen Yrittäjien työmarkkinoihin ja yrityslainsäädäntöön keskittyvän asiantuntijan Atte Rytkösen mukaan lainsäädäntö on toiminimiyrittäjän kohdalla selkeä. 

– Yksityisen elinkeinonharjoittajan tai toiminimellä toimivan yrittäjän aviopuoliso katsotaan yrittäjäksi ja puolison työskentely kyseisessä toiminnassa vakuutetaan YEL:n mukaan. Myös työttömyysturvan puolella henkilö katsotaan tällöin yrittäjäksi. Heinäkuun alusta voimaan tullut lakimuutos ei myöskään tuonut muutosta tältä osin.

Susanna ihmettelee, miten on mahdollista, että Tehyssä ei tunnettu käytäntöä.

– Olen ollut tästä erittäin vihainen. Kuka tekee päätöksiä? Asiakkaanko pitää tietää, milloin ei kannata hakea ansiosidonnaista, yrittäjä surkuttelee.

– Takaisin maksaminen on huomattavasti ikävämpää kuin se, että tukea ei olisi saanut lainkaan.

Tapauksen jälkeen Susannan mies erosi Tehystä.

– Olemme varautuneet siihen, että mieheni ei nykyisessä tilanteessa saa minkäänlaista työttömyysturvaa. Olemme sijoittaneet rahastoihin ja sijoitusasuntoon, jotta on joku turva. Koitamme pitää puskurit kunnossa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Cafe Kärry on tuttu näky Hämeenlinnan Tervaniemen uimarannalla. Vilma Ylivainion idea syntyi viime kesänä.

– Mietin ideaa siskon ja äidin kanssa. Tervaniemen rannalla ei ole ollut mitään kahvilaa ainakaan sinä aikana, kun olemme tässä asuneet.

Niinpä tyttö ryhtyi tuumasta toimeen. Maitokärry löytyi helposti, mutta sen päällä oleva laatikko piti teettää. Kokonaisuus viimeisteltiin maalaamalla. Aloituskuluihin meni noin 200 euroa.

Ylivainio aloittaa myyntipäivän valmistelut jo edellisenä iltana. Silloin tarkistetaan sääennuste ja päätetään, kannattaako rannalle lähteä.

Aamulla käynnistyy toinen vaihe, leipominen. Ylivainio leipoo pullat itse.

– Haaveilin jo pikkutyttönä omasta kahvilasta. Olen aina tykännyt leipomisesta, hän kertoo.

Uunituoreet pullat omin käsin

Hoitoalan yrittäjänä työskentelevä äiti Jaana Ylivainio on tukenut tyttärensä kesätyötä.

– Olen lähinnä ollut kannustamassa ja luomassa uskoa. Kesätöitä ei ole aina tarjolla. Siinä vaiheessa on hyvä mahdollisuus kokeilla itse. On tässä varmaan oma yrittäjyyskin vaikuttanut.

Pullien lisäksi Ylivainion myyntikärrystä löytyy pillimehua, limsaa, kahvia, lakritsipatukoita ja välipalakeksejä.

– Pullia menee eniten, yli puolet myynnistä on niitä, Vilma kertoo.

Pullien menekkiä on vaikea ennustaa, sillä rannalla olevien ihmisten määrän näkee vasta, kun kärry on kuljetettu rannalle. Matkaa on vajaa kilometri. Välillä pullia tullaan leipomaan liosää keskellä päivää.

– Parhaat päivät ovat sellaisia, että pullia menee kaupaksi yli 30.

Tänä kesänä ilmat eivät ole suosineet kärrymyyntiä kuten vuosi sitten. Siitä huolimatta myyntipäiviä on kertynyt mukavasti.

Verottaja suhtautui myönteisesti

Vilma myy tuotteita yhdessä kahden koulukaverinsa kanssa. Nuori yrittäjä on laatinut itse työvuorot. Myös leivontavuoroja vaihdellaan. Vilma on huomannut, että samalla vastuu on lisääntynyt.

Myynnin aloittaminen vaati viranomaisasioiden selvittelyä.

– Teimme Hämeenlinnan kaupungin lupatarkastajalle ilmoituksen. He tekivät sitten siellä päässä päätöksen liikkuvan kärryn myyntiluvasta. Ehtona oli nimenomaan se, että kärry ei saa olla paikallaan. Luvan saaminen onnistui helposti sähköpostilla, Jaana Ylivainio kertoo.

Lisäksi tarvittiin ilmoitus terveystarkastajalle. Äiti selvitteli myös verottajan kantaa myyntiin. Verottaja salli pienimuotoisen myynnin ilman veroseuraamuksia.

Ylivainion kärry löytyy Tervaniemen rannalta aurinkoisina päivinä tytön kesäloman loppuun asti.

– Palaute on ollut positiivista. Kiitellään, että kahvia voi ostaa rannalla. Sellaista on kaivattu.

Vilma kehottaa kärryn liikkeistä kiinnostuneita seuraamaan Cafe Kärryn Facebook-sivua.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat kertoi viime tammikuussa Riihimäellä thairavintolaa pyörittävästä Pertti Mattilasta. Jutun jälkeen Pertin ravintolasta kiinnostui muun muassa Iltasanomat.

– Näiden juttujen jälkeen toiminta on kasvanut sen verran, että olen palkannut pari uutta työntekijää. Kävijämäärät kasvoivat selvästi.

Nyt Riihimäelle matkustetaan thairuuan perässä 100 kilometrin säteeltä.

– Helsingistä, Lahdesta, Hämeenlinnasta, Mattila luettelee.

Lounasaikaan Naa’s Thai Cuisinessa on välillä tungosta niin paljon, ettei vapaita pöytiä ole tarjolla. Asiakkaat ovat tottuneet odottamaan vuoroaan. Mattilan leppoisa asiakaspalvelutyyli on monen mieleen.

Eläkeikäinen Mattila teki vastikään harvinaisen ratkaisun ja piti viiden päivän kesäloman.

– Se oli ensimmäinen lomani 32 vuoteen. Silloin rentouduin. Yritin saada tehdyksi joitain hommia, mutta vähemmän sain tehtyä mitä kuvittelin. Silloin loma taisi olla onnistunut.

Seuraavan kerran Mattila aikoo lomailla joulun aikaan. Pyhät osuvat keskellä viikkoa, jolloin ravintola on kiinni 2-3 päivää.

– On riski pitää ravintolaa kiinni liian kauan. Asiakkaat voivat vieraantua. Kesälomasta kerroimme hyvissä ajoin netissä ja paikallislehdessä. Silti täällä oli käynyt väkeä kokeilemassa ovea.

Kokin metsästys jatkunut 1,5 vuotta

Mattila etsii jatkuvasti lisää työvoimaa, mutta sopivaa on vähän tarjolla.

– Haemme tällä hetkellä nimenomaan kokkia. Olemme hakeneet oikeaa ihmistä puolentoista vuoden ajan Eurooppaa myöden, mutta sellaista ei ole löytynyt. On hankala löytää kokkia, joka täyttää vaatimukset. Toisaalta monen mielestä Riihimäki voi olla liian kaukana.

Mattila on lupautunut avustamaan sopivan työntekijän asunnon hankinnassa.

– Nykyiselle kokille vuokrasimme asunnon ja hän maksaa vuokran palkastaan. Monelle ulkomaalaisella voi olla vaikea saada asuntoa vuokrattua.

Yhdestä kokista Mattila joutui luopumaan, koska tämän maustamistyyli ei sopinut ravintolan konseptiin.

– Hän oli kotoisin Etelä-Thaimaasta, missä maustamistyyli on aivan erilainen. Me maustamme Pohjois-Thaimaan keittiön mukaan eli tulisemmin.

"Univelkaa tuppaa olemaan"

Eläkeiästään huolimatta Mattila huseeraa ravintolassa pitkää päivää aamusta myöhäiseen iltaan.

– Olen jaksanut, koska tykkään siitä mitä teen. Ei tämä välttämättä tunnu työltä. Toki univelkaa tuppaa välillä olemaan. Maanantaisin olen antanut itselleni luvan nukkua niin pitkään kuin huvittaa.

Vaikka nykyiset tilat käyvät välillä ahtaiksi ja keittiön kapasiteetti on maksimissa, Mattila ei aio muuttaa ravintolaa uusiin tiloihin.

– Äärirajoilla mennään kapasiteetin puolesta. Tyydymme kuitenkin pienempään tilaan. Isommassa tilassa tunnelma saattaisi muuttua. Ja sijaintihan meillä on hyvä.

Mattila aikoo kunnostaa ravintolan tiloja hiljalleen.

– Tämä on vielä versio 1.0. Koitamme jossain vaiheessa saada nostettua versiolukua. Pala palalta jotain pientä korjataan ja kehitetään.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Huijauspuhelut ovat yleistyvä ongelma myös Suomessa. Telia kertoo luoneensa ratkaisun, joka pystyy blokkaamaan huijauspuheluita. Kyse on ensimmäisestä teknologiasta lajissaan.

Huijaus toimii tyypillisesti niin, että puhelin soi kerran tai pari, minkä jälkeen puhelu katkaistaan. Tavoitteena on saada vastaanottaja soittamaan takaisin. Jos tähän ulkomaan numeroon soitetaan takaisin, puhelusta veloitetaan ulkomaan puhelumaksu, joka menee huijarin tilille. Usein vastaanottaja ei ole puheluun vastatessaan tietoinen, että kyseessä on huijauspuhelu.

Huijarit muuttavat toimintaansa jatkuvasti esimerkiksi vaihtamalla numerosarjan, josta huijauspuhelu soitetaan. Tämä tekee ongelman lopettamisesta vaikeaa.

Telian kehittämä ratkaisu seuraa tunnistettuja numerosarjoja ja Suomen osalta ulkomailta Suomeen kohdistuvan puheluliikenteen määriä. Puheluliikenteestä tunnistetaan huijauspuhelut ja tunnistamisen jälkeen puheluliikenteen lähde estetään. Tällöin puhelut eivät saavu operaattorin asiakkaille.

Huijauspuhelut tulevat yleensä aaltoina. Suomessa puheluita estetään tiettyinä viikkoina tuhansittain, mutta hiljaisina aikoina vain muutamia satoja. Suomessa Wangiri-tyyppiset puhelut eivät ole laaja ongelma verrattuna moneen muuhun maahan, mutta niistä tulee säännöllisesti yhteydenottoja Telian asiakaspalveluun.

– On hyvä, että voimme suojella asiakkaita tämän tyyppisiltä huijauksilta. On todella vaikeaa estää huijauksia täysin, ja joitain huijauspuheluja voi silti tulla. On tärkeää olla soittamatta takaisin niihin kansainvälisiin numeroihin, joita ei itse tunnista. Uuden ratkaisun myötä olemme pystyneet vähentämään huijauspuheluiden määrää huomattavasti, Telia Finlandin turvallisuusasiantuntija Kristian Westerstråhle kertoo.

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma SuomiAreena päättyy tänään. Yksi viimeisen päivän kohokohdista on Suomen Yrittäjien järjestämä keskustelutilaisuus, jonka teemana on ilmastonmuutos.

Keskustelua voi seurata suorana Suomen Yrittäjien Facebook-sivulla perjantaina klo 11.30 alkaen.

Yrittäjät järjestää keskustelun yhdessä Yritysvastuusverkoston FIBSin kanssa. Keskustelussa pureudutaan siihen, miten etenkin pienyrittäjä voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja mitä vastuullisuus tarkoittaa pienen ja keskisuuren yrityksen arkipäiväisessä toiminnassa.

Keskustelun juontaa Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussila. Jussilan mukaan jokaisen yrityksen tulisi pohtia vastuullisuusasioita.

– Ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat vaikutukset talouteen ja elämään koskettavat jokaista yritystä. Vastuullisuus ilmastoasioissa ja muilla yritysvastuun osa-alueilla voi olla pk-yritykselle myös merkittävä kilpailuvaltti.

Jussila uskoo että vastuullisuuden lisääminen voi lisätä yrityksen menestymismahdollisuuksia.

Yrittäjien keskustelu järjestetään perjantaina kello 11.30 Porin keskustassa Eetunaukion lavalla. Keskusteluun osallistuvat Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, yrittäjä Jyrki Mäkynen Oy HM Profiili Ab:sta, toimitusjohtaja Elina Koivumäki Lexperience Oy:stä, Avidly Oy:n viestintä- ja pr-johtaja Vappu Aura, tubettaja ja räppäri, yrittäjä Seksikäs Suklaa eli Luyeye Konssi Lähiömedia Ay:stä ja päällikkö Helena Kekki Yritysvastuuverkosto FIBSistä.

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi